Lue keskustelun säännöt.
Miten sosiaaliluokka näkyy ihmisessä?
Miten näkyy jos on korkea tai matala sosiaaliluokka tai sosioekonominen asema?
Kommentit (5592)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa pukeutuu laadukkaasti (ei tarkoita Marimekkoa) ja kyllä siitä voi jotakin päätellä. Jos on siistit hoidetut hiukset, nätit kynnet, nätti meikki ja laadukkaat vaatteet, kengät ja laukku niin kyllä ihmisellä on jotakin varallisuutta jota laittaa itseensä koska tuo kaikki ei ole ilmaista.
No ei välttämättä. Ne tosi rikkaat ovat kyllä ihan taviksen näköisiä.
Sen perityn rahan huomaa paremmin käytöksestä kuin pukeutumisesta.
Jos levyseppähitsari ranualta kaivelisi muniaan telkkarissa ja röhnöttäisi tuolissaan samalla tavalla kuin Jörn Donner, häntä pidettäisiin moukkana, mutta Donneria eksentrisenä vanhan rahan suvun jälkeläisenä.
Hieman sama asia kuin verrata Pate Mustajärveä Freddie Mercuryyn.
Ensimmäinen moukka, toinen uskottava artisti ja samoilla lavaeleillä toinen koomikko, toisen lavakarisma on uskomaton.
Oletteko koskaan nähnyt esim. Nalle Wahlroosia. Hän on todella hyvin, hyvällä maulla ja kalliilla puettu, hyvin ylväästi itsensä kantava ikäisekseen hoidettu ja hyväkuntoinen mies. Erittäin kohtelias ja ystävällinen ja osaa esim. pöytäetiketin moitteettomasti. Samanlaisia nuo yritysjohtajat tuppaavat olemaan, moni tosin ehkä karkeampi käytöksessään. Siksipä kuninkaan metsästysseuroihin ei pääse kuin Nallen tasoiset.
Tyhmä Homo, es
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuntuu olevan jotenkin harhainen käsitys yläluokan hyveellisyydestä ja jotenkin pyytettömyydestä. Ehkä ei ole ikinä tavannut yläluokkaa. Sanoisin päinvastoin ja tunnetutkin ns yläluokkaan kuuluvat hyväntekijät on monesti IRL aika korostuneen omanarvontuntoisia, kylmiä ja omaa etuaan ajava, mikä on vastoin julkisuuskuvaa.
Yhtälailla erikoiselta tuntuu väite, että vain nousukkaat, pyrkyrit pukeutuu merkkivaatteisiin ja suosii näkyviä varallisuuden symboleja.
Halutaan ehkä pitää olla mielikuvaa, että kaikki rikkkat olisi kuin Ingvar Kamprad. Ja kyllä hydäsydämisiä nukkavierujakin löytyy, mutta enemmän Cartier, Rolex tai Hublot kädessä kulkevia mittatilauspukumiehiä kauniine rouvineen. Sulavia seuramiehiäy, mutta aika kylmästi myös nenänvartta pitkin katsovia. Ja rouvien kauneus on harvemmin vain purkista, on Kaivopuiston Klinikkaa ym. He ei silti näytä tackylta, kuten joku työväen Miisu, joka käy ottamassa volyymiripset ja akryylikynnet ja tassuttelee menemään Guccin mustassa huppparissa, jonka osti joustoluotolla. Rouvat on monesti ihan koulutettuja ja sivistyneitäkin, mutta nenän vartta pitkin katsominen on vaan niin vastenmielistä.
Paljon rehellisempää on meno keskiluokassa, josta oikeasti löytää paljon enemmän hyväsydämisiä ihmisiä.
Olen jo monesti omissa kommenteissani sanonut, että yhteiskuntaluokka ei mitenkään määrittele ihmisen persoonallisuutta ja luonnetta. Se kuvastaa vain kulttuuria. Siitä näkökulmasta katsoen aivan yhtä hölmöä sanoa, että yläluokkaiset ovat hyveellisen sijasta kylmiä ja sydämettömiä.
Se että keskiluokasta voi oikeasti löytyä enemmän hyväsydämisiä kuin muista yhteiskuntaluokista johtuu (täällä Suomessa) siitä, että heitä on lukumääräisesti eniten. Ylempää ja alempaa keskiluokkaa siis.
Pääasiassa tämä keskustelu on ollut stereotypioiden heittelyä mikä kertoo kuvailijasta enemmän kuin kuvauksesta. Harva esimerkiksi tuntee montaakaan yläluokkaan kuuluvaa. Se ei vielä ole kenenkään tuntemista henkilökohtaisesti, jos on joskus nähnyt kaupassa, ja sama luonnollisesti koskee alaluokkaisia ihmisiä.
Parhaiten ihminen tuntee oman yhteiskuntaluokkansa, joten olisi objektiivisinta kuvata vain sitä. Mutta aloitus tietysti hakeekin noita stereotypioita. Erottautuminen on eri asia kuin ero, edeltävää käytetään omien heikkouksien ja sokeiden pisteiden piilotteluun. Erot taas näkyvät vasta isoissa ihmisjoukoissa, tilastoissa jne. eikä siinä yhdessä kummin kaimassa tai julkkiksessa jonka muka tuntee niin hyvin, että kykenee luonneanalyysin tekemään koko porukasta. Yhteiskuntaluokkien pohdinta siis liittyy yhteiskunnallisiin eroihin.
Jos ei tunne henkilökohtaisesti, voi aina lukea. Yläluokka on kirjoittanut valtavasti niin tiedettä kuin proosaa.
Asiasta on paljon tutkimustietoa olemassa, siis yhteiskuntaluokkien erosta. Valtaosa kirjoittajista ei kuulu yläluokkaan, vaan keskiluokkaan kuten muutkin suomalaiset. Joissain muissa maissa on toisin eli koulutus ei siellä ole ilmaista kuten Suomessa.
Höpsis. Kannattaa lukea vaikka Jörn Donneria tai Björn Wahlroosia. Eliitin arvoista ja näkemyksistä on tehty myös paljon tutkimuksia.
Mikä teki Donnerista eliittiä? Senkö takia, kun kirjoitteli pari kirjaa ja arvosteli ihmisiä. Oli myös harvinaisen kylmä ja kusipäinen ihminen. Tuoko tekee ihmisestä eliittiä?
Donnerin suku itsessään on yksi Suomen vaikutusvaltaisimpia kulttuuri- ja taloussukuja. Donner oli itse paitsi kirjailija, elokuvaohjaaja, elokuvatuottaja, poliitikko ja diplomaatti. Vittumainen varmasti luonteeltaan, mutta luonteenpiirteet eivät vaikuta yhteiskuntaluokkaan. Donner on kaikilla mittareilla suomalaisen yhteiskunnan eliittiä. Hänen taloudellinen, poliittinen kuin kulttuurinenkin pääomansa ja vaikutusvaltansa olivat eliitin tasoa.
Juuri näin. V-mäisyys ei myöskään vaikuta siihen miten hyvä on omassa ammatissaan olipa ala sitten talous tai kirjallisuus. V-tyyli ei kuitenkaan ole mikään yläluokan tunnusmerkki kuten yritettiin esittää. Sitä paitsi aateliset ja yläluokka ovat sentään pääasiassa luoneet sen mitä suomalaisuutena pidetään, pääosin. Vaikkeivat kaikki ihan suomalaisia olleetkaan niin kuin me sen nyt käsitämme. Suurin osa aatelisistahan tuli tänne periferiaan muualta, kun sai kuninkaalta etuoikeuksia ja verovapauden. Vaikutusvaltaisemmat ja rikkaimmat eivät tietysti täällä asuneet vakituisesti.
Olivatko Aleksis Kivi, Eino Leino tai vaikka Väinö Linna aatelisia/yläluokkaa? Taidamme pitää suomalaisuutena ihan eri asioita...
Nyt on kyllä historian tunnilta pinnattu ja pahasti. Ei noilla ole mitään tekemistä Suomen valtion synnyn kanssa.
En tiedä sinusta, mutta minä pidän suomalaisuutena enemmän ihan muita asioita kuin Suomen valtiota.
-eri
Eiköhän tuossa kommentissa tarkoitettu valtion syntyä. Sitä ennenhän oltiin venäläisiä tai ruotsalaisia.
Olen itse isoöapsisesta yrittäjäperheestä, niukkuuttakin nähnyt. Vaatimattomuuteen kasvanut, mutta opetettu niin että aina tulee olla ns ylpeä itsestä, muut eivät ole parempia vaikka olisivatkin kermaa. Nyt olen tohtoriopiskelija, köyhä sellainen. Rahattomuus kasvattaa sydämen kauneutta, mikä mitä jaloimpia ominaisuuksia ihmisessä. Mutta uskoontulon jälkeen todella vasta ymmärsin, missä oikea rikkaus ja Elämä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuntuu olevan jotenkin harhainen käsitys yläluokan hyveellisyydestä ja jotenkin pyytettömyydestä. Ehkä ei ole ikinä tavannut yläluokkaa. Sanoisin päinvastoin ja tunnetutkin ns yläluokkaan kuuluvat hyväntekijät on monesti IRL aika korostuneen omanarvontuntoisia, kylmiä ja omaa etuaan ajava, mikä on vastoin julkisuuskuvaa.
Yhtälailla erikoiselta tuntuu väite, että vain nousukkaat, pyrkyrit pukeutuu merkkivaatteisiin ja suosii näkyviä varallisuuden symboleja.
Halutaan ehkä pitää olla mielikuvaa, että kaikki rikkkat olisi kuin Ingvar Kamprad. Ja kyllä hydäsydämisiä nukkavierujakin löytyy, mutta enemmän Cartier, Rolex tai Hublot kädessä kulkevia mittatilauspukumiehiä kauniine rouvineen. Sulavia seuramiehiäy, mutta aika kylmästi myös nenänvartta pitkin katsovia. Ja rouvien kauneus on harvemmin vain purkista, on Kaivopuiston Klinikkaa ym. He ei silti näytä tackylta, kuten joku työväen Miisu, joka käy ottamassa volyymiripset ja akryylikynnet ja tassuttelee menemään Guccin mustassa huppparissa, jonka osti joustoluotolla. Rouvat on monesti ihan koulutettuja ja sivistyneitäkin, mutta nenän vartta pitkin katsominen on vaan niin vastenmielistä.
Paljon rehellisempää on meno keskiluokassa, josta oikeasti löytää paljon enemmän hyväsydämisiä ihmisiä.
Olen jo monesti omissa kommenteissani sanonut, että yhteiskuntaluokka ei mitenkään määrittele ihmisen persoonallisuutta ja luonnetta. Se kuvastaa vain kulttuuria. Siitä näkökulmasta katsoen aivan yhtä hölmöä sanoa, että yläluokkaiset ovat hyveellisen sijasta kylmiä ja sydämettömiä.
Se että keskiluokasta voi oikeasti löytyä enemmän hyväsydämisiä kuin muista yhteiskuntaluokista johtuu (täällä Suomessa) siitä, että heitä on lukumääräisesti eniten. Ylempää ja alempaa keskiluokkaa siis.
Pääasiassa tämä keskustelu on ollut stereotypioiden heittelyä mikä kertoo kuvailijasta enemmän kuin kuvauksesta. Harva esimerkiksi tuntee montaakaan yläluokkaan kuuluvaa. Se ei vielä ole kenenkään tuntemista henkilökohtaisesti, jos on joskus nähnyt kaupassa, ja sama luonnollisesti koskee alaluokkaisia ihmisiä.
Parhaiten ihminen tuntee oman yhteiskuntaluokkansa, joten olisi objektiivisinta kuvata vain sitä. Mutta aloitus tietysti hakeekin noita stereotypioita. Erottautuminen on eri asia kuin ero, edeltävää käytetään omien heikkouksien ja sokeiden pisteiden piilotteluun. Erot taas näkyvät vasta isoissa ihmisjoukoissa, tilastoissa jne. eikä siinä yhdessä kummin kaimassa tai julkkiksessa jonka muka tuntee niin hyvin, että kykenee luonneanalyysin tekemään koko porukasta. Yhteiskuntaluokkien pohdinta siis liittyy yhteiskunnallisiin eroihin.
Jos ei tunne henkilökohtaisesti, voi aina lukea. Yläluokka on kirjoittanut valtavasti niin tiedettä kuin proosaa.
Asiasta on paljon tutkimustietoa olemassa, siis yhteiskuntaluokkien erosta. Valtaosa kirjoittajista ei kuulu yläluokkaan, vaan keskiluokkaan kuten muutkin suomalaiset. Joissain muissa maissa on toisin eli koulutus ei siellä ole ilmaista kuten Suomessa.
Höpsis. Kannattaa lukea vaikka Jörn Donneria tai Björn Wahlroosia. Eliitin arvoista ja näkemyksistä on tehty myös paljon tutkimuksia.
Mikä teki Donnerista eliittiä? Senkö takia, kun kirjoitteli pari kirjaa ja arvosteli ihmisiä. Oli myös harvinaisen kylmä ja kusipäinen ihminen. Tuoko tekee ihmisestä eliittiä?
Donnerin suku itsessään on yksi Suomen vaikutusvaltaisimpia kulttuuri- ja taloussukuja. Donner oli itse paitsi kirjailija, elokuvaohjaaja, elokuvatuottaja, poliitikko ja diplomaatti. Vittumainen varmasti luonteeltaan, mutta luonteenpiirteet eivät vaikuta yhteiskuntaluokkaan. Donner on kaikilla mittareilla suomalaisen yhteiskunnan eliittiä. Hänen taloudellinen, poliittinen kuin kulttuurinenkin pääomansa ja vaikutusvaltansa olivat eliitin tasoa.
Juuri näin. V-mäisyys ei myöskään vaikuta siihen miten hyvä on omassa ammatissaan olipa ala sitten talous tai kirjallisuus. V-tyyli ei kuitenkaan ole mikään yläluokan tunnusmerkki kuten yritettiin esittää. Sitä paitsi aateliset ja yläluokka ovat sentään pääasiassa luoneet sen mitä suomalaisuutena pidetään, pääosin. Vaikkeivat kaikki ihan suomalaisia olleetkaan niin kuin me sen nyt käsitämme. Suurin osa aatelisistahan tuli tänne periferiaan muualta, kun sai kuninkaalta etuoikeuksia ja verovapauden. Vaikutusvaltaisemmat ja rikkaimmat eivät tietysti täällä asuneet vakituisesti.
Olivatko Aleksis Kivi, Eino Leino tai vaikka Väinö Linna aatelisia/yläluokkaa? Taidamme pitää suomalaisuutena ihan eri asioita...
Nyt on kyllä historian tunnilta pinnattu ja pahasti. Ei noilla ole mitään tekemistä Suomen valtion synnyn kanssa.
En tiedä sinusta, mutta minä pidän suomalaisuutena enemmän ihan muita asioita kuin Suomen valtiota.
-eri
Eiköhän tuossa kommentissa tarkoitettu valtion syntyä. Sitä ennenhän oltiin venäläisiä tai ruotsalaisia.
Ei tarkoitettu, vaan siinä viitattiin suomalaisen kansallisuusaatteen syntyyn. Tähän vaikuttivat eniten mm. taiteilijat, joista monet (Sibelius, Topelius, Gallen-Kallela jne) todella olivat yläluokkaisia.
Olen maaseudulla asuneen duunarisuvun ensimmäistä ylioppilaaksi kirjoittanutta polvea. Isäni ei ole akateeminen, mutta hän työskenteli hyvinpalkatussa ammatissa johon nykyään palkattaisiin vain korkeakoulututkinnon suorittanut. Äidilläni on ammattitutkinto ja hän oli duunariammatissa.
Olen huomannut oman taustani siinä, kun olen puhunut samalla alalla työskentelevien ihmisten kanssa. Vaikka olemme näennäisesti samalla viivalla, kaikilla maisterinpaperit jne. on useilla kollegoilla CV:ssään asioita joiden olemassaolosta minä en edes ollut kasvaessani tietoinen. En käynyt kansainvälistä koulua, painotettua luokkaa, osallistunut opiskelijavaihtoon, käynyt kansainvälisillä kesäleireillä, orkesterileireillä, tai edes partiossa. Olen joutunut puskemaan itseäni eteenpäin omalla työlläni, kun CV:stäni puuttuu em. kaltaiset asiat jotka ovat muokanneet kollegoista valioyksilöä jo taaperosta asti. Tietyissä asioissa en kykene koskaan saavuttamaan samanlaista tilaa kuin heillä. Monien kollegoiden urapolkukin on ollut suoraviivaisempi kuin minun. Minun on pitänyt itse ottaa asioista selvää yrityksen ja erehdyksen kautta, kun vanhempani eivät ole osanneet ohjata ja tukea minua valinnoissani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuntuu olevan jotenkin harhainen käsitys yläluokan hyveellisyydestä ja jotenkin pyytettömyydestä. Ehkä ei ole ikinä tavannut yläluokkaa. Sanoisin päinvastoin ja tunnetutkin ns yläluokkaan kuuluvat hyväntekijät on monesti IRL aika korostuneen omanarvontuntoisia, kylmiä ja omaa etuaan ajava, mikä on vastoin julkisuuskuvaa.
Yhtälailla erikoiselta tuntuu väite, että vain nousukkaat, pyrkyrit pukeutuu merkkivaatteisiin ja suosii näkyviä varallisuuden symboleja.
Halutaan ehkä pitää olla mielikuvaa, että kaikki rikkkat olisi kuin Ingvar Kamprad. Ja kyllä hydäsydämisiä nukkavierujakin löytyy, mutta enemmän Cartier, Rolex tai Hublot kädessä kulkevia mittatilauspukumiehiä kauniine rouvineen. Sulavia seuramiehiäy, mutta aika kylmästi myös nenänvartta pitkin katsovia. Ja rouvien kauneus on harvemmin vain purkista, on Kaivopuiston Klinikkaa ym. He ei silti näytä tackylta, kuten joku työväen Miisu, joka käy ottamassa volyymiripset ja akryylikynnet ja tassuttelee menemään Guccin mustassa huppparissa, jonka osti joustoluotolla. Rouvat on monesti ihan koulutettuja ja sivistyneitäkin, mutta nenän vartta pitkin katsominen on vaan niin vastenmielistä.
Paljon rehellisempää on meno keskiluokassa, josta oikeasti löytää paljon enemmän hyväsydämisiä ihmisiä.
Olen jo monesti omissa kommenteissani sanonut, että yhteiskuntaluokka ei mitenkään määrittele ihmisen persoonallisuutta ja luonnetta. Se kuvastaa vain kulttuuria. Siitä näkökulmasta katsoen aivan yhtä hölmöä sanoa, että yläluokkaiset ovat hyveellisen sijasta kylmiä ja sydämettömiä.
Se että keskiluokasta voi oikeasti löytyä enemmän hyväsydämisiä kuin muista yhteiskuntaluokista johtuu (täällä Suomessa) siitä, että heitä on lukumääräisesti eniten. Ylempää ja alempaa keskiluokkaa siis.
Pääasiassa tämä keskustelu on ollut stereotypioiden heittelyä mikä kertoo kuvailijasta enemmän kuin kuvauksesta. Harva esimerkiksi tuntee montaakaan yläluokkaan kuuluvaa. Se ei vielä ole kenenkään tuntemista henkilökohtaisesti, jos on joskus nähnyt kaupassa, ja sama luonnollisesti koskee alaluokkaisia ihmisiä.
Parhaiten ihminen tuntee oman yhteiskuntaluokkansa, joten olisi objektiivisinta kuvata vain sitä. Mutta aloitus tietysti hakeekin noita stereotypioita. Erottautuminen on eri asia kuin ero, edeltävää käytetään omien heikkouksien ja sokeiden pisteiden piilotteluun. Erot taas näkyvät vasta isoissa ihmisjoukoissa, tilastoissa jne. eikä siinä yhdessä kummin kaimassa tai julkkiksessa jonka muka tuntee niin hyvin, että kykenee luonneanalyysin tekemään koko porukasta. Yhteiskuntaluokkien pohdinta siis liittyy yhteiskunnallisiin eroihin.
Jos ei tunne henkilökohtaisesti, voi aina lukea. Yläluokka on kirjoittanut valtavasti niin tiedettä kuin proosaa.
Asiasta on paljon tutkimustietoa olemassa, siis yhteiskuntaluokkien erosta. Valtaosa kirjoittajista ei kuulu yläluokkaan, vaan keskiluokkaan kuten muutkin suomalaiset. Joissain muissa maissa on toisin eli koulutus ei siellä ole ilmaista kuten Suomessa.
Höpsis. Kannattaa lukea vaikka Jörn Donneria tai Björn Wahlroosia. Eliitin arvoista ja näkemyksistä on tehty myös paljon tutkimuksia.
Mikä teki Donnerista eliittiä? Senkö takia, kun kirjoitteli pari kirjaa ja arvosteli ihmisiä. Oli myös harvinaisen kylmä ja kusipäinen ihminen. Tuoko tekee ihmisestä eliittiä?
Donnerin suku itsessään on yksi Suomen vaikutusvaltaisimpia kulttuuri- ja taloussukuja. Donner oli itse paitsi kirjailija, elokuvaohjaaja, elokuvatuottaja, poliitikko ja diplomaatti. Vittumainen varmasti luonteeltaan, mutta luonteenpiirteet eivät vaikuta yhteiskuntaluokkaan. Donner on kaikilla mittareilla suomalaisen yhteiskunnan eliittiä. Hänen taloudellinen, poliittinen kuin kulttuurinenkin pääomansa ja vaikutusvaltansa olivat eliitin tasoa.
Juuri näin. V-mäisyys ei myöskään vaikuta siihen miten hyvä on omassa ammatissaan olipa ala sitten talous tai kirjallisuus. V-tyyli ei kuitenkaan ole mikään yläluokan tunnusmerkki kuten yritettiin esittää. Sitä paitsi aateliset ja yläluokka ovat sentään pääasiassa luoneet sen mitä suomalaisuutena pidetään, pääosin. Vaikkeivat kaikki ihan suomalaisia olleetkaan niin kuin me sen nyt käsitämme. Suurin osa aatelisistahan tuli tänne periferiaan muualta, kun sai kuninkaalta etuoikeuksia ja verovapauden. Vaikutusvaltaisemmat ja rikkaimmat eivät tietysti täällä asuneet vakituisesti.
Olivatko Aleksis Kivi, Eino Leino tai vaikka Väinö Linna aatelisia/yläluokkaa? Taidamme pitää suomalaisuutena ihan eri asioita...
Nyt on kyllä historian tunnilta pinnattu ja pahasti. Ei noilla ole mitään tekemistä Suomen valtion synnyn kanssa.
En tiedä sinusta, mutta minä pidän suomalaisuutena enemmän ihan muita asioita kuin Suomen valtiota.
-eri
Eiköhän tuossa kommentissa tarkoitettu valtion syntyä. Sitä ennenhän oltiin venäläisiä tai ruotsalaisia.
Ei tarkoitettu, vaan siinä viitattiin suomalaisen kansallisuusaatteen syntyyn. Tähän vaikuttivat eniten mm. taiteilijat, joista monet (Sibelius, Topelius, Gallen-Kallela jne) todella olivat yläluokkaisia.
Tuusulanjärven taiteilijayhteisö, johon mm. Sibelius kuului pyöri pitkälti aatelisen Järnefeldien suvun rahoilla. Sibeliuksen vaimo Aino oli os Järnefeld, hänen veljensä Eero toinen suomalaisen taiteen kultakauden tähtiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuntuu olevan jotenkin harhainen käsitys yläluokan hyveellisyydestä ja jotenkin pyytettömyydestä. Ehkä ei ole ikinä tavannut yläluokkaa. Sanoisin päinvastoin ja tunnetutkin ns yläluokkaan kuuluvat hyväntekijät on monesti IRL aika korostuneen omanarvontuntoisia, kylmiä ja omaa etuaan ajava, mikä on vastoin julkisuuskuvaa.
Yhtälailla erikoiselta tuntuu väite, että vain nousukkaat, pyrkyrit pukeutuu merkkivaatteisiin ja suosii näkyviä varallisuuden symboleja.
Halutaan ehkä pitää olla mielikuvaa, että kaikki rikkkat olisi kuin Ingvar Kamprad. Ja kyllä hydäsydämisiä nukkavierujakin löytyy, mutta enemmän Cartier, Rolex tai Hublot kädessä kulkevia mittatilauspukumiehiä kauniine rouvineen. Sulavia seuramiehiäy, mutta aika kylmästi myös nenänvartta pitkin katsovia. Ja rouvien kauneus on harvemmin vain purkista, on Kaivopuiston Klinikkaa ym. He ei silti näytä tackylta, kuten joku työväen Miisu, joka käy ottamassa volyymiripset ja akryylikynnet ja tassuttelee menemään Guccin mustassa huppparissa, jonka osti joustoluotolla. Rouvat on monesti ihan koulutettuja ja sivistyneitäkin, mutta nenän vartta pitkin katsominen on vaan niin vastenmielistä.
Paljon rehellisempää on meno keskiluokassa, josta oikeasti löytää paljon enemmän hyväsydämisiä ihmisiä.
Olen jo monesti omissa kommenteissani sanonut, että yhteiskuntaluokka ei mitenkään määrittele ihmisen persoonallisuutta ja luonnetta. Se kuvastaa vain kulttuuria. Siitä näkökulmasta katsoen aivan yhtä hölmöä sanoa, että yläluokkaiset ovat hyveellisen sijasta kylmiä ja sydämettömiä.
Se että keskiluokasta voi oikeasti löytyä enemmän hyväsydämisiä kuin muista yhteiskuntaluokista johtuu (täällä Suomessa) siitä, että heitä on lukumääräisesti eniten. Ylempää ja alempaa keskiluokkaa siis.
Pääasiassa tämä keskustelu on ollut stereotypioiden heittelyä mikä kertoo kuvailijasta enemmän kuin kuvauksesta. Harva esimerkiksi tuntee montaakaan yläluokkaan kuuluvaa. Se ei vielä ole kenenkään tuntemista henkilökohtaisesti, jos on joskus nähnyt kaupassa, ja sama luonnollisesti koskee alaluokkaisia ihmisiä.
Parhaiten ihminen tuntee oman yhteiskuntaluokkansa, joten olisi objektiivisinta kuvata vain sitä. Mutta aloitus tietysti hakeekin noita stereotypioita. Erottautuminen on eri asia kuin ero, edeltävää käytetään omien heikkouksien ja sokeiden pisteiden piilotteluun. Erot taas näkyvät vasta isoissa ihmisjoukoissa, tilastoissa jne. eikä siinä yhdessä kummin kaimassa tai julkkiksessa jonka muka tuntee niin hyvin, että kykenee luonneanalyysin tekemään koko porukasta. Yhteiskuntaluokkien pohdinta siis liittyy yhteiskunnallisiin eroihin.
Jos ei tunne henkilökohtaisesti, voi aina lukea. Yläluokka on kirjoittanut valtavasti niin tiedettä kuin proosaa.
Asiasta on paljon tutkimustietoa olemassa, siis yhteiskuntaluokkien erosta. Valtaosa kirjoittajista ei kuulu yläluokkaan, vaan keskiluokkaan kuten muutkin suomalaiset. Joissain muissa maissa on toisin eli koulutus ei siellä ole ilmaista kuten Suomessa.
Höpsis. Kannattaa lukea vaikka Jörn Donneria tai Björn Wahlroosia. Eliitin arvoista ja näkemyksistä on tehty myös paljon tutkimuksia.
Mikä teki Donnerista eliittiä? Senkö takia, kun kirjoitteli pari kirjaa ja arvosteli ihmisiä. Oli myös harvinaisen kylmä ja kusipäinen ihminen. Tuoko tekee ihmisestä eliittiä?
Donnerin suku itsessään on yksi Suomen vaikutusvaltaisimpia kulttuuri- ja taloussukuja. Donner oli itse paitsi kirjailija, elokuvaohjaaja, elokuvatuottaja, poliitikko ja diplomaatti. Vittumainen varmasti luonteeltaan, mutta luonteenpiirteet eivät vaikuta yhteiskuntaluokkaan. Donner on kaikilla mittareilla suomalaisen yhteiskunnan eliittiä. Hänen taloudellinen, poliittinen kuin kulttuurinenkin pääomansa ja vaikutusvaltansa olivat eliitin tasoa.
Juuri näin. V-mäisyys ei myöskään vaikuta siihen miten hyvä on omassa ammatissaan olipa ala sitten talous tai kirjallisuus. V-tyyli ei kuitenkaan ole mikään yläluokan tunnusmerkki kuten yritettiin esittää. Sitä paitsi aateliset ja yläluokka ovat sentään pääasiassa luoneet sen mitä suomalaisuutena pidetään, pääosin. Vaikkeivat kaikki ihan suomalaisia olleetkaan niin kuin me sen nyt käsitämme. Suurin osa aatelisistahan tuli tänne periferiaan muualta, kun sai kuninkaalta etuoikeuksia ja verovapauden. Vaikutusvaltaisemmat ja rikkaimmat eivät tietysti täällä asuneet vakituisesti.
Olivatko Aleksis Kivi, Eino Leino tai vaikka Väinö Linna aatelisia/yläluokkaa? Taidamme pitää suomalaisuutena ihan eri asioita...
Nyt on kyllä historian tunnilta pinnattu ja pahasti. Ei noilla ole mitään tekemistä Suomen valtion synnyn kanssa.
En tiedä sinusta, mutta minä pidän suomalaisuutena enemmän ihan muita asioita kuin Suomen valtiota.
-eri
Eiköhän tuossa kommentissa tarkoitettu valtion syntyä. Sitä ennenhän oltiin venäläisiä tai ruotsalaisia.
Vähän ohi aiheen, mutta ennen itsenäisen Suomen tasavallan syntyä oli autonominen Suomen suuriruhtinaskunta, jolla oli oma senaatti, valuutta ja postilaitos ja jonka asukkaita kutsuttiin suomalaisiksi. 1900-luvun alussa monissa sanomalehdissä oli erikseen mainittu tilaushinnat "Suomeen ja Venäjälle". Kuinkahan moni suuriruhtinaskuntalainen piti itseään venäläisenä, vai ajattelitko että vuonna 1917 joukko luoteisvenäläisiä päätti kehittää tyhjästä suomalaisen identiteetin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuntuu olevan jotenkin harhainen käsitys yläluokan hyveellisyydestä ja jotenkin pyytettömyydestä. Ehkä ei ole ikinä tavannut yläluokkaa. Sanoisin päinvastoin ja tunnetutkin ns yläluokkaan kuuluvat hyväntekijät on monesti IRL aika korostuneen omanarvontuntoisia, kylmiä ja omaa etuaan ajava, mikä on vastoin julkisuuskuvaa.
Yhtälailla erikoiselta tuntuu väite, että vain nousukkaat, pyrkyrit pukeutuu merkkivaatteisiin ja suosii näkyviä varallisuuden symboleja.
Halutaan ehkä pitää olla mielikuvaa, että kaikki rikkkat olisi kuin Ingvar Kamprad. Ja kyllä hydäsydämisiä nukkavierujakin löytyy, mutta enemmän Cartier, Rolex tai Hublot kädessä kulkevia mittatilauspukumiehiä kauniine rouvineen. Sulavia seuramiehiäy, mutta aika kylmästi myös nenänvartta pitkin katsovia. Ja rouvien kauneus on harvemmin vain purkista, on Kaivopuiston Klinikkaa ym. He ei silti näytä tackylta, kuten joku työväen Miisu, joka käy ottamassa volyymiripset ja akryylikynnet ja tassuttelee menemään Guccin mustassa huppparissa, jonka osti joustoluotolla. Rouvat on monesti ihan koulutettuja ja sivistyneitäkin, mutta nenän vartta pitkin katsominen on vaan niin vastenmielistä.
Paljon rehellisempää on meno keskiluokassa, josta oikeasti löytää paljon enemmän hyväsydämisiä ihmisiä.
Olen jo monesti omissa kommenteissani sanonut, että yhteiskuntaluokka ei mitenkään määrittele ihmisen persoonallisuutta ja luonnetta. Se kuvastaa vain kulttuuria. Siitä näkökulmasta katsoen aivan yhtä hölmöä sanoa, että yläluokkaiset ovat hyveellisen sijasta kylmiä ja sydämettömiä.
Se että keskiluokasta voi oikeasti löytyä enemmän hyväsydämisiä kuin muista yhteiskuntaluokista johtuu (täällä Suomessa) siitä, että heitä on lukumääräisesti eniten. Ylempää ja alempaa keskiluokkaa siis.
Pääasiassa tämä keskustelu on ollut stereotypioiden heittelyä mikä kertoo kuvailijasta enemmän kuin kuvauksesta. Harva esimerkiksi tuntee montaakaan yläluokkaan kuuluvaa. Se ei vielä ole kenenkään tuntemista henkilökohtaisesti, jos on joskus nähnyt kaupassa, ja sama luonnollisesti koskee alaluokkaisia ihmisiä.
Parhaiten ihminen tuntee oman yhteiskuntaluokkansa, joten olisi objektiivisinta kuvata vain sitä. Mutta aloitus tietysti hakeekin noita stereotypioita. Erottautuminen on eri asia kuin ero, edeltävää käytetään omien heikkouksien ja sokeiden pisteiden piilotteluun. Erot taas näkyvät vasta isoissa ihmisjoukoissa, tilastoissa jne. eikä siinä yhdessä kummin kaimassa tai julkkiksessa jonka muka tuntee niin hyvin, että kykenee luonneanalyysin tekemään koko porukasta. Yhteiskuntaluokkien pohdinta siis liittyy yhteiskunnallisiin eroihin.
Jos ei tunne henkilökohtaisesti, voi aina lukea. Yläluokka on kirjoittanut valtavasti niin tiedettä kuin proosaa.
Asiasta on paljon tutkimustietoa olemassa, siis yhteiskuntaluokkien erosta. Valtaosa kirjoittajista ei kuulu yläluokkaan, vaan keskiluokkaan kuten muutkin suomalaiset. Joissain muissa maissa on toisin eli koulutus ei siellä ole ilmaista kuten Suomessa.
Höpsis. Kannattaa lukea vaikka Jörn Donneria tai Björn Wahlroosia. Eliitin arvoista ja näkemyksistä on tehty myös paljon tutkimuksia.
Mikä teki Donnerista eliittiä? Senkö takia, kun kirjoitteli pari kirjaa ja arvosteli ihmisiä. Oli myös harvinaisen kylmä ja kusipäinen ihminen. Tuoko tekee ihmisestä eliittiä?
Donnerin suku itsessään on yksi Suomen vaikutusvaltaisimpia kulttuuri- ja taloussukuja. Donner oli itse paitsi kirjailija, elokuvaohjaaja, elokuvatuottaja, poliitikko ja diplomaatti. Vittumainen varmasti luonteeltaan, mutta luonteenpiirteet eivät vaikuta yhteiskuntaluokkaan. Donner on kaikilla mittareilla suomalaisen yhteiskunnan eliittiä. Hänen taloudellinen, poliittinen kuin kulttuurinenkin pääomansa ja vaikutusvaltansa olivat eliitin tasoa.
Juuri näin. V-mäisyys ei myöskään vaikuta siihen miten hyvä on omassa ammatissaan olipa ala sitten talous tai kirjallisuus. V-tyyli ei kuitenkaan ole mikään yläluokan tunnusmerkki kuten yritettiin esittää. Sitä paitsi aateliset ja yläluokka ovat sentään pääasiassa luoneet sen mitä suomalaisuutena pidetään, pääosin. Vaikkeivat kaikki ihan suomalaisia olleetkaan niin kuin me sen nyt käsitämme. Suurin osa aatelisistahan tuli tänne periferiaan muualta, kun sai kuninkaalta etuoikeuksia ja verovapauden. Vaikutusvaltaisemmat ja rikkaimmat eivät tietysti täällä asuneet vakituisesti.
Olivatko Aleksis Kivi, Eino Leino tai vaikka Väinö Linna aatelisia/yläluokkaa? Taidamme pitää suomalaisuutena ihan eri asioita...
Nyt on kyllä historian tunnilta pinnattu ja pahasti. Ei noilla ole mitään tekemistä Suomen valtion synnyn kanssa.
En tiedä sinusta, mutta minä pidän suomalaisuutena enemmän ihan muita asioita kuin Suomen valtiota.
-eri
Eiköhän tuossa kommentissa tarkoitettu valtion syntyä. Sitä ennenhän oltiin venäläisiä tai ruotsalaisia.
Ei tarkoitettu, vaan siinä viitattiin suomalaisen kansallisuusaatteen syntyyn. Tähän vaikuttivat eniten mm. taiteilijat, joista monet (Sibelius, Topelius, Gallen-Kallela jne) todella olivat yläluokkaisia.
Entä kansalliskirjailija Aleksis Kivi, joka kirjoitti ensimmäisen suomenkielisen romaanin? Elikö hän yläluokkaista elämää? Kuolinmökki ei ainakaan siihen suuntaan viittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuntuu olevan jotenkin harhainen käsitys yläluokan hyveellisyydestä ja jotenkin pyytettömyydestä. Ehkä ei ole ikinä tavannut yläluokkaa. Sanoisin päinvastoin ja tunnetutkin ns yläluokkaan kuuluvat hyväntekijät on monesti IRL aika korostuneen omanarvontuntoisia, kylmiä ja omaa etuaan ajava, mikä on vastoin julkisuuskuvaa.
Yhtälailla erikoiselta tuntuu väite, että vain nousukkaat, pyrkyrit pukeutuu merkkivaatteisiin ja suosii näkyviä varallisuuden symboleja.
Halutaan ehkä pitää olla mielikuvaa, että kaikki rikkkat olisi kuin Ingvar Kamprad. Ja kyllä hydäsydämisiä nukkavierujakin löytyy, mutta enemmän Cartier, Rolex tai Hublot kädessä kulkevia mittatilauspukumiehiä kauniine rouvineen. Sulavia seuramiehiäy, mutta aika kylmästi myös nenänvartta pitkin katsovia. Ja rouvien kauneus on harvemmin vain purkista, on Kaivopuiston Klinikkaa ym. He ei silti näytä tackylta, kuten joku työväen Miisu, joka käy ottamassa volyymiripset ja akryylikynnet ja tassuttelee menemään Guccin mustassa huppparissa, jonka osti joustoluotolla. Rouvat on monesti ihan koulutettuja ja sivistyneitäkin, mutta nenän vartta pitkin katsominen on vaan niin vastenmielistä.
Paljon rehellisempää on meno keskiluokassa, josta oikeasti löytää paljon enemmän hyväsydämisiä ihmisiä.
Olen jo monesti omissa kommenteissani sanonut, että yhteiskuntaluokka ei mitenkään määrittele ihmisen persoonallisuutta ja luonnetta. Se kuvastaa vain kulttuuria. Siitä näkökulmasta katsoen aivan yhtä hölmöä sanoa, että yläluokkaiset ovat hyveellisen sijasta kylmiä ja sydämettömiä.
Se että keskiluokasta voi oikeasti löytyä enemmän hyväsydämisiä kuin muista yhteiskuntaluokista johtuu (täällä Suomessa) siitä, että heitä on lukumääräisesti eniten. Ylempää ja alempaa keskiluokkaa siis.
Pääasiassa tämä keskustelu on ollut stereotypioiden heittelyä mikä kertoo kuvailijasta enemmän kuin kuvauksesta. Harva esimerkiksi tuntee montaakaan yläluokkaan kuuluvaa. Se ei vielä ole kenenkään tuntemista henkilökohtaisesti, jos on joskus nähnyt kaupassa, ja sama luonnollisesti koskee alaluokkaisia ihmisiä.
Parhaiten ihminen tuntee oman yhteiskuntaluokkansa, joten olisi objektiivisinta kuvata vain sitä. Mutta aloitus tietysti hakeekin noita stereotypioita. Erottautuminen on eri asia kuin ero, edeltävää käytetään omien heikkouksien ja sokeiden pisteiden piilotteluun. Erot taas näkyvät vasta isoissa ihmisjoukoissa, tilastoissa jne. eikä siinä yhdessä kummin kaimassa tai julkkiksessa jonka muka tuntee niin hyvin, että kykenee luonneanalyysin tekemään koko porukasta. Yhteiskuntaluokkien pohdinta siis liittyy yhteiskunnallisiin eroihin.
Jos ei tunne henkilökohtaisesti, voi aina lukea. Yläluokka on kirjoittanut valtavasti niin tiedettä kuin proosaa.
Asiasta on paljon tutkimustietoa olemassa, siis yhteiskuntaluokkien erosta. Valtaosa kirjoittajista ei kuulu yläluokkaan, vaan keskiluokkaan kuten muutkin suomalaiset. Joissain muissa maissa on toisin eli koulutus ei siellä ole ilmaista kuten Suomessa.
Höpsis. Kannattaa lukea vaikka Jörn Donneria tai Björn Wahlroosia. Eliitin arvoista ja näkemyksistä on tehty myös paljon tutkimuksia.
Mikä teki Donnerista eliittiä? Senkö takia, kun kirjoitteli pari kirjaa ja arvosteli ihmisiä. Oli myös harvinaisen kylmä ja kusipäinen ihminen. Tuoko tekee ihmisestä eliittiä?
Donnerin suku itsessään on yksi Suomen vaikutusvaltaisimpia kulttuuri- ja taloussukuja. Donner oli itse paitsi kirjailija, elokuvaohjaaja, elokuvatuottaja, poliitikko ja diplomaatti. Vittumainen varmasti luonteeltaan, mutta luonteenpiirteet eivät vaikuta yhteiskuntaluokkaan. Donner on kaikilla mittareilla suomalaisen yhteiskunnan eliittiä. Hänen taloudellinen, poliittinen kuin kulttuurinenkin pääomansa ja vaikutusvaltansa olivat eliitin tasoa.
Juuri näin. V-mäisyys ei myöskään vaikuta siihen miten hyvä on omassa ammatissaan olipa ala sitten talous tai kirjallisuus. V-tyyli ei kuitenkaan ole mikään yläluokan tunnusmerkki kuten yritettiin esittää. Sitä paitsi aateliset ja yläluokka ovat sentään pääasiassa luoneet sen mitä suomalaisuutena pidetään, pääosin. Vaikkeivat kaikki ihan suomalaisia olleetkaan niin kuin me sen nyt käsitämme. Suurin osa aatelisistahan tuli tänne periferiaan muualta, kun sai kuninkaalta etuoikeuksia ja verovapauden. Vaikutusvaltaisemmat ja rikkaimmat eivät tietysti täällä asuneet vakituisesti.
Olivatko Aleksis Kivi, Eino Leino tai vaikka Väinö Linna aatelisia/yläluokkaa? Taidamme pitää suomalaisuutena ihan eri asioita...
Nyt on kyllä historian tunnilta pinnattu ja pahasti. Ei noilla ole mitään tekemistä Suomen valtion synnyn kanssa.
En tiedä sinusta, mutta minä pidän suomalaisuutena enemmän ihan muita asioita kuin Suomen valtiota.
-eri
Eiköhän tuossa kommentissa tarkoitettu valtion syntyä. Sitä ennenhän oltiin venäläisiä tai ruotsalaisia.
Vähän ohi aiheen, mutta ennen itsenäisen Suomen tasavallan syntyä oli autonominen Suomen suuriruhtinaskunta, jolla oli oma senaatti, valuutta ja postilaitos ja jonka asukkaita kutsuttiin suomalaisiksi. 1900-luvun alussa monissa sanomalehdissä oli erikseen mainittu tilaushinnat "Suomeen ja Venäjälle". Kuinkahan moni suuriruhtinaskuntalainen piti itseään venäläisenä, vai ajattelitko että vuonna 1917 joukko luoteisvenäläisiä päätti kehittää tyhjästä suomalaisen identiteetin?
Ruotsin vallan aikana Suomessa eli ruptsinkielinen yläluokka. Venäjän otettua vallan se toimitti omia venäläisiä perheitään suomalaisen yhteiskunnan huipulle. Syntyi venäläisperäinen virka-aateli, yhteiskunnan kaikki tärkeimmät virat olivat venäläissyntyisten sukujen hallussa eikä perinteisen ruotsalaisen yläluokan. Tuolloin mietittiin ja tultiin kuuluisaan lopputulemaan "Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme halua tulla, olkaamme siis suomalaisia". Tämä johti ruotsinkielisen yläluokan keksimään suomalaisille historiaa, kulttuuria, mystiikkaa, kansallismaisemia, kansallisteoksia jne. Samaa tapahtui muissakin maissa mm. Norjassa samaan aikaan. Vanhat ruotsalaiset sukunimet suomennettiin, tehtiin freskoja, sinfonioita, nationalismia, kehiteltiin kansallispukuja. Suomenkielinen rahvas ei olut tässä projektissa mitenkään mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten tämmönen roskaketju on kerännyt 82 sivua kommentteja, oksettavaa
Alempaan yhteiskuntaluokkaan kuuluvalla ihmisellä on tatuointeja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Arvoisat sivistyneistön historiasta keskustelijat, lopettakaa jo nuo kilometrilainaukset. Tätä ketjua ei pian pysty lukemaan ainakaan puhelimella.
Ihmettelen näitä juttuja. Samalla mietin, että jos ihmiset oikeasti yleensäkin miettivät muiden ihmisten luokkia, mihinkähän lokeroon minut tungettaisiin. Olenko alempaa vai ylempää keskiluokkaa? Onko se akateeminen loppututkinto sitten jokin juttu noissa luokka-asioissa. Minulla on sellainen, tai oikeastaan minulla on niitä kaksikin. Olen varsin pienituloinen, koska ikääkin jo on, eli olen eläkkeellä. Olin pätkätöissä, muutama viransijaisuus, hoidin lapsiani vanhempainrahalla, olin työttömänäkin. Minulla on kumminkin oma asunto ja pörssiomaisuuttakin. Taidan olla ylemmän ja alemman keskiluokan välimaastossa, mikäli se akateemisuus on niin suuri juttu. Jos olisi kovin rikas ja joku tohtori koulutukseltaan, pitäisin häntä yläluokkaan kuuluvana. Aikoinaan oli aatelisto, papisto, porvaristo ja talonpoikaisto. Aatelistolla ei ole enää mitään arvoa, papisto kuuluu sivistyneistöön kyllä, porvaristosta tulee mieleen vain rahalla pullistelu. Talonpoikaisuus pitää kyllä sisässään kulttuurin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuntuu olevan jotenkin harhainen käsitys yläluokan hyveellisyydestä ja jotenkin pyytettömyydestä. Ehkä ei ole ikinä tavannut yläluokkaa. Sanoisin päinvastoin ja tunnetutkin ns yläluokkaan kuuluvat hyväntekijät on monesti IRL aika korostuneen omanarvontuntoisia, kylmiä ja omaa etuaan ajava, mikä on vastoin julkisuuskuvaa.
Yhtälailla erikoiselta tuntuu väite, että vain nousukkaat, pyrkyrit pukeutuu merkkivaatteisiin ja suosii näkyviä varallisuuden symboleja.
Halutaan ehkä pitää olla mielikuvaa, että kaikki rikkkat olisi kuin Ingvar Kamprad. Ja kyllä hydäsydämisiä nukkavierujakin löytyy, mutta enemmän Cartier, Rolex tai Hublot kädessä kulkevia mittatilauspukumiehiä kauniine rouvineen. Sulavia seuramiehiäy, mutta aika kylmästi myös nenänvartta pitkin katsovia. Ja rouvien kauneus on harvemmin vain purkista, on Kaivopuiston Klinikkaa ym. He ei silti näytä tackylta, kuten joku työväen Miisu, joka käy ottamassa volyymiripset ja akryylikynnet ja tassuttelee menemään Guccin mustassa huppparissa, jonka osti joustoluotolla. Rouvat on monesti ihan koulutettuja ja sivistyneitäkin, mutta nenän vartta pitkin katsominen on vaan niin vastenmielistä.
Paljon rehellisempää on meno keskiluokassa, josta oikeasti löytää paljon enemmän hyväsydämisiä ihmisiä.
Olen jo monesti omissa kommenteissani sanonut, että yhteiskuntaluokka ei mitenkään määrittele ihmisen persoonallisuutta ja luonnetta. Se kuvastaa vain kulttuuria. Siitä näkökulmasta katsoen aivan yhtä hölmöä sanoa, että yläluokkaiset ovat hyveellisen sijasta kylmiä ja sydämettömiä.
Se että keskiluokasta voi oikeasti löytyä enemmän hyväsydämisiä kuin muista yhteiskuntaluokista johtuu (täällä Suomessa) siitä, että heitä on lukumääräisesti eniten. Ylempää ja alempaa keskiluokkaa siis.
Pääasiassa tämä keskustelu on ollut stereotypioiden heittelyä mikä kertoo kuvailijasta enemmän kuin kuvauksesta. Harva esimerkiksi tuntee montaakaan yläluokkaan kuuluvaa. Se ei vielä ole kenenkään tuntemista henkilökohtaisesti, jos on joskus nähnyt kaupassa, ja sama luonnollisesti koskee alaluokkaisia ihmisiä.
Parhaiten ihminen tuntee oman yhteiskuntaluokkansa, joten olisi objektiivisinta kuvata vain sitä. Mutta aloitus tietysti hakeekin noita stereotypioita. Erottautuminen on eri asia kuin ero, edeltävää käytetään omien heikkouksien ja sokeiden pisteiden piilotteluun. Erot taas näkyvät vasta isoissa ihmisjoukoissa, tilastoissa jne. eikä siinä yhdessä kummin kaimassa tai julkkiksessa jonka muka tuntee niin hyvin, että kykenee luonneanalyysin tekemään koko porukasta. Yhteiskuntaluokkien pohdinta siis liittyy yhteiskunnallisiin eroihin.
Jos ei tunne henkilökohtaisesti, voi aina lukea. Yläluokka on kirjoittanut valtavasti niin tiedettä kuin proosaa.
Asiasta on paljon tutkimustietoa olemassa, siis yhteiskuntaluokkien erosta. Valtaosa kirjoittajista ei kuulu yläluokkaan, vaan keskiluokkaan kuten muutkin suomalaiset. Joissain muissa maissa on toisin eli koulutus ei siellä ole ilmaista kuten Suomessa.
Höpsis. Kannattaa lukea vaikka Jörn Donneria tai Björn Wahlroosia. Eliitin arvoista ja näkemyksistä on tehty myös paljon tutkimuksia.
Mikä teki Donnerista eliittiä? Senkö takia, kun kirjoitteli pari kirjaa ja arvosteli ihmisiä. Oli myös harvinaisen kylmä ja kusipäinen ihminen. Tuoko tekee ihmisestä eliittiä?
Donnerin suku itsessään on yksi Suomen vaikutusvaltaisimpia kulttuuri- ja taloussukuja. Donner oli itse paitsi kirjailija, elokuvaohjaaja, elokuvatuottaja, poliitikko ja diplomaatti. Vittumainen varmasti luonteeltaan, mutta luonteenpiirteet eivät vaikuta yhteiskuntaluokkaan. Donner on kaikilla mittareilla suomalaisen yhteiskunnan eliittiä. Hänen taloudellinen, poliittinen kuin kulttuurinenkin pääomansa ja vaikutusvaltansa olivat eliitin tasoa.
Juuri näin. V-mäisyys ei myöskään vaikuta siihen miten hyvä on omassa ammatissaan olipa ala sitten talous tai kirjallisuus. V-tyyli ei kuitenkaan ole mikään yläluokan tunnusmerkki kuten yritettiin esittää. Sitä paitsi aateliset ja yläluokka ovat sentään pääasiassa luoneet sen mitä suomalaisuutena pidetään, pääosin. Vaikkeivat kaikki ihan suomalaisia olleetkaan niin kuin me sen nyt käsitämme. Suurin osa aatelisistahan tuli tänne periferiaan muualta, kun sai kuninkaalta etuoikeuksia ja verovapauden. Vaikutusvaltaisemmat ja rikkaimmat eivät tietysti täällä asuneet vakituisesti.
Olivatko Aleksis Kivi, Eino Leino tai vaikka Väinö Linna aatelisia/yläluokkaa? Taidamme pitää suomalaisuutena ihan eri asioita...
Nyt on kyllä historian tunnilta pinnattu ja pahasti. Ei noilla ole mitään tekemistä Suomen valtion synnyn kanssa.
En tiedä sinusta, mutta minä pidän suomalaisuutena enemmän ihan muita asioita kuin Suomen valtiota.
-eri
Eiköhän tuossa kommentissa tarkoitettu valtion syntyä. Sitä ennenhän oltiin venäläisiä tai ruotsalaisia.
Ei tarkoitettu, vaan siinä viitattiin suomalaisen kansallisuusaatteen syntyyn. Tähän vaikuttivat eniten mm. taiteilijat, joista monet (Sibelius, Topelius, Gallen-Kallela jne) todella olivat yläluokkaisia.
Entä kansalliskirjailija Aleksis Kivi, joka kirjoitti ensimmäisen suomenkielisen romaanin? Elikö hän yläluokkaista elämää? Kuolinmökki ei ainakaan siihen suuntaan viittaa.
Kivi ei ollut yläluokkainen, mutta hän myös toimi aiemmin kuin kansallisromanttiset taiteilijakollegansa. Hänen merkityksensä ja suosionsa omana aikanaan ei ollut lähimainkaan esim. Sibeliukseen verrattavissa.
Vierailija kirjoitti:
Miten tämmönen roskaketju on kerännyt 82 sivua kommentteja, oksettavaa
Kipeä asia. Kilpailu on koventunut kun joka luokasta puskee väkeä, niin ne joilla on varaa buustaavat itseään ja jälkikasvuaan, eli asemia pitää varmistella. Jotkut harrastaa ahkerasti wt-puhetta ja latelee alaluokan tunnuksia itsestäänselvyksinä. Ei heistä ole samoille apajille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuntuu olevan jotenkin harhainen käsitys yläluokan hyveellisyydestä ja jotenkin pyytettömyydestä. Ehkä ei ole ikinä tavannut yläluokkaa. Sanoisin päinvastoin ja tunnetutkin ns yläluokkaan kuuluvat hyväntekijät on monesti IRL aika korostuneen omanarvontuntoisia, kylmiä ja omaa etuaan ajava, mikä on vastoin julkisuuskuvaa.
Yhtälailla erikoiselta tuntuu väite, että vain nousukkaat, pyrkyrit pukeutuu merkkivaatteisiin ja suosii näkyviä varallisuuden symboleja.
Halutaan ehkä pitää olla mielikuvaa, että kaikki rikkkat olisi kuin Ingvar Kamprad. Ja kyllä hydäsydämisiä nukkavierujakin löytyy, mutta enemmän Cartier, Rolex tai Hublot kädessä kulkevia mittatilauspukumiehiä kauniine rouvineen. Sulavia seuramiehiäy, mutta aika kylmästi myös nenänvartta pitkin katsovia. Ja rouvien kauneus on harvemmin vain purkista, on Kaivopuiston Klinikkaa ym. He ei silti näytä tackylta, kuten joku työväen Miisu, joka käy ottamassa volyymiripset ja akryylikynnet ja tassuttelee menemään Guccin mustassa huppparissa, jonka osti joustoluotolla. Rouvat on monesti ihan koulutettuja ja sivistyneitäkin, mutta nenän vartta pitkin katsominen on vaan niin vastenmielistä.
Paljon rehellisempää on meno keskiluokassa, josta oikeasti löytää paljon enemmän hyväsydämisiä ihmisiä.
Olen jo monesti omissa kommenteissani sanonut, että yhteiskuntaluokka ei mitenkään määrittele ihmisen persoonallisuutta ja luonnetta. Se kuvastaa vain kulttuuria. Siitä näkökulmasta katsoen aivan yhtä hölmöä sanoa, että yläluokkaiset ovat hyveellisen sijasta kylmiä ja sydämettömiä.
Se että keskiluokasta voi oikeasti löytyä enemmän hyväsydämisiä kuin muista yhteiskuntaluokista johtuu (täällä Suomessa) siitä, että heitä on lukumääräisesti eniten. Ylempää ja alempaa keskiluokkaa siis.
Pääasiassa tämä keskustelu on ollut stereotypioiden heittelyä mikä kertoo kuvailijasta enemmän kuin kuvauksesta. Harva esimerkiksi tuntee montaakaan yläluokkaan kuuluvaa. Se ei vielä ole kenenkään tuntemista henkilökohtaisesti, jos on joskus nähnyt kaupassa, ja sama luonnollisesti koskee alaluokkaisia ihmisiä.
Parhaiten ihminen tuntee oman yhteiskuntaluokkansa, joten olisi objektiivisinta kuvata vain sitä. Mutta aloitus tietysti hakeekin noita stereotypioita. Erottautuminen on eri asia kuin ero, edeltävää käytetään omien heikkouksien ja sokeiden pisteiden piilotteluun. Erot taas näkyvät vasta isoissa ihmisjoukoissa, tilastoissa jne. eikä siinä yhdessä kummin kaimassa tai julkkiksessa jonka muka tuntee niin hyvin, että kykenee luonneanalyysin tekemään koko porukasta. Yhteiskuntaluokkien pohdinta siis liittyy yhteiskunnallisiin eroihin.
Jos ei tunne henkilökohtaisesti, voi aina lukea. Yläluokka on kirjoittanut valtavasti niin tiedettä kuin proosaa.
Asiasta on paljon tutkimustietoa olemassa, siis yhteiskuntaluokkien erosta. Valtaosa kirjoittajista ei kuulu yläluokkaan, vaan keskiluokkaan kuten muutkin suomalaiset. Joissain muissa maissa on toisin eli koulutus ei siellä ole ilmaista kuten Suomessa.
Höpsis. Kannattaa lukea vaikka Jörn Donneria tai Björn Wahlroosia. Eliitin arvoista ja näkemyksistä on tehty myös paljon tutkimuksia.
Mikä teki Donnerista eliittiä? Senkö takia, kun kirjoitteli pari kirjaa ja arvosteli ihmisiä. Oli myös harvinaisen kylmä ja kusipäinen ihminen. Tuoko tekee ihmisestä eliittiä?
Donnerin suku itsessään on yksi Suomen vaikutusvaltaisimpia kulttuuri- ja taloussukuja. Donner oli itse paitsi kirjailija, elokuvaohjaaja, elokuvatuottaja, poliitikko ja diplomaatti. Vittumainen varmasti luonteeltaan, mutta luonteenpiirteet eivät vaikuta yhteiskuntaluokkaan. Donner on kaikilla mittareilla suomalaisen yhteiskunnan eliittiä. Hänen taloudellinen, poliittinen kuin kulttuurinenkin pääomansa ja vaikutusvaltansa olivat eliitin tasoa.
Juuri näin. V-mäisyys ei myöskään vaikuta siihen miten hyvä on omassa ammatissaan olipa ala sitten talous tai kirjallisuus. V-tyyli ei kuitenkaan ole mikään yläluokan tunnusmerkki kuten yritettiin esittää. Sitä paitsi aateliset ja yläluokka ovat sentään pääasiassa luoneet sen mitä suomalaisuutena pidetään, pääosin. Vaikkeivat kaikki ihan suomalaisia olleetkaan niin kuin me sen nyt käsitämme. Suurin osa aatelisistahan tuli tänne periferiaan muualta, kun sai kuninkaalta etuoikeuksia ja verovapauden. Vaikutusvaltaisemmat ja rikkaimmat eivät tietysti täällä asuneet vakituisesti.
Olivatko Aleksis Kivi, Eino Leino tai vaikka Väinö Linna aatelisia/yläluokkaa? Taidamme pitää suomalaisuutena ihan eri asioita...
Nyt on kyllä historian tunnilta pinnattu ja pahasti. Ei noilla ole mitään tekemistä Suomen valtion synnyn kanssa.
En tiedä sinusta, mutta minä pidän suomalaisuutena enemmän ihan muita asioita kuin Suomen valtiota.
-eri
Eiköhän tuossa kommentissa tarkoitettu valtion syntyä. Sitä ennenhän oltiin venäläisiä tai ruotsalaisia.
Vähän ohi aiheen, mutta ennen itsenäisen Suomen tasavallan syntyä oli autonominen Suomen suuriruhtinaskunta, jolla oli oma senaatti, valuutta ja postilaitos ja jonka asukkaita kutsuttiin suomalaisiksi. 1900-luvun alussa monissa sanomalehdissä oli erikseen mainittu tilaushinnat "Suomeen ja Venäjälle". Kuinkahan moni suuriruhtinaskuntalainen piti itseään venäläisenä, vai ajattelitko että vuonna 1917 joukko luoteisvenäläisiä päätti kehittää tyhjästä suomalaisen identiteetin?
Ruotsin vallan aikana Suomessa eli ruptsinkielinen yläluokka. Venäjän otettua vallan se toimitti omia venäläisiä perheitään suomalaisen yhteiskunnan huipulle. Syntyi venäläisperäinen virka-aateli, yhteiskunnan kaikki tärkeimmät virat olivat venäläissyntyisten sukujen hallussa eikä perinteisen ruotsalaisen yläluokan. Tuolloin mietittiin ja tultiin kuuluisaan lopputulemaan "Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme halua tulla, olkaamme siis suomalaisia". Tämä johti ruotsinkielisen yläluokan keksimään suomalaisille historiaa, kulttuuria, mystiikkaa, kansallismaisemia, kansallisteoksia jne. Samaa tapahtui muissakin maissa mm. Norjassa samaan aikaan. Vanhat ruotsalaiset sukunimet suomennettiin, tehtiin freskoja, sinfonioita, nationalismia, kehiteltiin kansallispukuja. Suomenkielinen rahvas ei olut tässä projektissa mitenkään mukana.
Tuossa kyllä on vähän liioittelua. Kenraalikuvernöörit toki olivat venäläistaustaisia, mutta esim. senaattorit olivat pääosin ruotsalais- tai suomalaisperäistä aatelistoa koko 1800-luvun ajan. Ja vaikka esim. yliopisto oli muodollisesti suoraan tsaarin alaisuudessa, hän ei käytännössä puuttunut sen toimintaan mitenkään, ja rehtoreina oli lähes pelkästään Suomessa syntyneitä.
Stockmannin kuvastossa on vain a ja b kupin liivejä. Suuremmat ostakoot liivinsä tokmannilta.
Pelkkä kuivan kesän oravuus ei tee kenestäkään rikasta tai tyylikästä, mutta eipä tarvi stokkalla käydä muutenkaan.
Matkakohteesta. Ylempi sosiaaliluokka haluaa matksutaa erikoisiin kohteisiin katsomaan kulttuuria ja nähtävyyksiä.
Alempi taas menee sinne minne sattui saamaan halvan pakettimatkan ja kohteessa maataan roskaisella rannalla ja juodaan kaljaa ja itketään lehdissä jos matka peruuntui eikä saa rahoja takaisin kun ei tietenkään ollut mitään luottokorttia.
Bootti kirjoitti:
Tunnen korkeasti koulutettuja,yksinäisiä,ilottomia..sukukaan ei pidä yhteyttä,Säälin..Millä autolla nuo yläluokka ajaa...nyt naurattaa.Se yläluokka on teidän sairaassa päässä.Jokainen ihminen arvokas mitä onkaan.Ilman ihmis luokittelua.
Minuun ei pidä suku enää yhteyttä kun vierastavat minua. Sen jälkeen kun menin yliopistoon olin muka "hienompaa herrasväkeä" josta ei enää tykätä.
En tiedä sinusta, mutta minä pidän suomalaisuutena enemmän ihan muita asioita kuin Suomen valtiota.
-eri