Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten sosiaaliluokka näkyy ihmisessä?
Miten näkyy jos on korkea tai matala sosiaaliluokka tai sosioekonominen asema?
Kommentit (5592)
Olen aina ihmetellyt, kun ihmiset tarjoavat remppamiehille kahvit, että eikö hidasta työpäiväänsä istua kahvipöydässä ja varmaan haluaisivat mieluummin päästä aiemmin kotiin kuin istua pullaa mussuttamassa pöydän ääressä.
Ilmenikin että kahvit ryystetään seisaaltaan työn touhussa. Ei olisi itselle tullut mieleenkään, että joku voisi kahvinsa haluta tuolla tyylillä juoda. Tiedänpä sitten tarjota, kun joskus teen remontin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ihmetellyt, kun ihmiset tarjoavat remppamiehille kahvit, että eikö hidasta työpäiväänsä istua kahvipöydässä ja varmaan haluaisivat mieluummin päästä aiemmin kotiin kuin istua pullaa mussuttamassa pöydän ääressä.
Ilmenikin että kahvit ryystetään seisaaltaan työn touhussa. Ei olisi itselle tullut mieleenkään, että joku voisi kahvinsa haluta tuolla tyylillä juoda. Tiedänpä sitten tarjota, kun joskus teen remontin.
Lisään tähän, etten ymmärrä mitä kiusallista olisi istua saman kahvipöydän ääressä. Lähinnä oletan ettei seurani kiinnostaisi niin kovasti, että haluaa tuollaiseen aikaansa käyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missähän päin Suomea remppamiehet istuvat kahvittelemassa työkeikallaan? Voihan siinä olla alueellisia eroja.
Olen joskus tarjonnut sekä kaupunkiasunnossa että maalla, mutta tarjousta ei useimmiten oteta vastaan. Ei ole aikaa tai sitten remppamies itse tahtoo pitää "hajurakoa". Olen kokenut, että tuollainen välimatka syntyy ihan luonnostaan ja molemminpuolisesti, kun tilanne on se, että ollaan työntekijänä paikalla. Itse juttelen ihan mielelläni, jos on aikaa, mutta sitä inhoan, että kotona asuu ja hiippailee säännöllisesti perheen ulkopuolisia. Samoin inhosi äitini aikoinaan.
Koko ajan ovat tavarat väärissä paikoissa, pesukone on rikki ja valkoiset ja värilliset on pesty samassa... tuollaisia näennäisen pieniä asioita ja sitten se, että pitää ottaa huomioon aivan vieras ihminen kaikessa. En pidä edes siitä, että kodin ulkopuolella pihassa on vieras jatkuvasti. Onneksi Suomessa on niin turvallista, ettei tarvitse, eikä kukaan naapurikaan häiriköi, vaan kaikki pysyttelevät omissa oloissaan ihanan suomalaiseen tapaan.
Luulisi sen remppamiehenkin olevan tyytyväinen kun asiakas ei ole kyylänä koko ajan niskassa, vaan antaa tilaa tehdä työn työnä.
Mitä ihmettä höpötät? Eihän se, että työtä tekevälle ihmiselle vie mukin kahvia ole mitään kyyläystä vaan aivan perustavanlaatuisia käytöstapoja.
Ei siellä kimpassa istuta mummun perintökahvimukien ja leivosten kanssa, se motti vaan viedään sinne sille duunarille. Maistelee sitä kun ehtii töiden välissä. Itse voi mennä vaikka kuntosalille sen mukin viemisen jälkeen. Mutta se muki tai jotain edes jotain aina tarjotaan.
Osa sanoo että "kiitos, join juuri edellisessä paikassa kahvia/teetä/vettä/jotain limua" Toiset ovat kovin ilahtuneita tarjouksesta ja ottavat vastaan.
Pidän suoraansanottuna törkeänä jos sitä yhtä mukia ei vaivaudu tarjoamaan.
Tuota... vähän asian vierestä, mutta miten ihmeessä ajattelit, että kahvia juodaan samalla kun tehdään töitä? Itse en enää käytä mitään laattamiehiä, vaan laatoitan ja pintaremontoin itse eikä kyllä tulisi mieleenkään juoda kahvia samalla. Eihän se onnistu. Olisin tosi loukkaantunut, että tarjotaan kahvia kuin jollekin orankille eläintarhan häkkiin ilman mahdollisuutta istua ja juoda rauhassa pikkupurtavan kanssa. Tuohan olisi juuri sitä, että heitetään makupala kuin eläimelle.
Olen siis aina tarjonnut kahvia ihan normaalisti ja kutsunut syömäänkin, jos itse olemme syömässä, mutta hyvin harva on suostunut. Näin varsinkin maalla. Kaupungilla on usein niin, että ei ole yhteistä kieltä. Viimeksi putkimiesfirman työntekijä oli luultavasti puolalainen, suomea puhui auttavasti, englantia saman verran. Ja hänen esimiehensä oli intialaisen näköinen nainen (!), jonka kanssa puhuin englantia. Silloin en tarjonnut kahvia kummallekaan.
Kyllä sille toiselle kädelle aina se kaksi sekuntia löytyy aikaa ottaa hörppy mukista jossain vaiheessa. vaikka siinä kun uutta sommitelmaa/riviä miettii tai caikka siinä vaiheessa kun selkää pitää hieman venyttää.
Syöttekö te ruuankin seisaaltanne kotonasi tai televisiota katsoessa? Muistan aikoinaan Britanniassa 80-luvun puolivälissä, kun olin tyrmistynyt, kun keskiluokkaisissa perheissä syötiin ns. tv-ateria. Eli haettiin noutoruokaa ja syötiin se samalla kun katseltiin koko perhe televisiota arkena. Tällaista ei ole meillä eikä yhdessäkään tuntemassani suomalaisessa perheessä ollut koskaan. Eikä kahvia juoda seisten töitä tehdessä.
Kyllä, jos on mielenkiintoinen tai rahakas duuni menossa niin usenkin en malta istua alas. Duunia painetaan silloin ja ihan mahtavaa jos joku tuo kupin kahvia vielä viereen!
Kahvintuojat todennäköisesti saa parempaa työnjälkeä myös ihan vaan siksi että ovat mukavia ihmisä ja alitajuntaisesi silloin mieluummin tekee priimaa!
En nyt sitten jättänytkään vielä ketjua, kun kahvittelut vielä puhuttivat, mutta kysyn samalla yhtä asiaa, mikä aiheeseen liittyy. Eli minkä vuoksi vähävaraiset ihmiset häpeävät köyhyyttään? Miksi se on hävettävää? Mihin se oikein perustuu?
En usko, että kukaan pitää köyhiä millään lailla muita huonompina, en ainakaan tunne sellaisia ihmisiä. Nytkin täällä oli ketju, jonka otsikossa luki "tapailumiehen pakastimessa oli punalaputettuja tuotteita". En lukenut ketjua, mutta arvaan, että kirjoittaja on mies, joka ostaa punalaputettuja tuotteita ja häpeää olevansa köyhä.
En ymmärrä tätä. Toisaalta se tuntuu liittyvän myös omaisuudella kerskailuun eli onhan täällä paljon sellaistakin, missä rehennellään omaisuudella ja pilkataan niitä, jotka ovat köyhiä. Sitä olen pitänyt alaluokan varmana tunnusmerkkinä. Onko kyse siitä, että kun asutaan tuollaisten ilkeiden epeleiden piirissä, niin köyhyyttä joutuu häpeämään ja piilottelemaan?
Tuollainen mielestäni puuttuu kehitysmaista. Köyhä on köyhä, ei se aiheuta kenellekään mitään reaktiota, koska se on vain monille tuttu fakta. Myös erilaisia köyhyyden ja näköalattomuuden tuomia haittoja kuten päihdeongelmia ja mielenterveysongelmia suvaitaan eri tavalla kuin esimerkiksi tällä palstalla.
Loppujen lopuksi kuka tahansa voi joutua elämässään huonoon jamaan, sitä ei voi kukaan oikeasti tietää. Ei edes kaikkein varakkain, jos tulee sota tai luonnonmullistus. Voi menettää koko omaisuutensa. Me suomalaisetkin voimme kokea sellaista vaikka lähivuosina. Ydinlaskeuma, pommitukset, alueluovutukset. Ei siitä niin kauan ole, kun osalta jengistä jäi koko omaisuus itärajan taakse - turvallisuudentunne niin että on muka varaa kuittailla muille on kasvanut nopeasti. Historiattomuutta ja näköalattomuutta sekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tatuoinnit on merkki alemmasta yhteiskuntaluokasta.
Ihanko totta? Minulla on akateeminen koulutus, kuulun keskiluokkaan ja minulla on tatuointi. Kuulun siis sen perusteella alempaan yhteikuntaluokkaan, mielenkiintoista!
Kysyin jo tätä aiemmin eikä kukaan vastannut tai en ainakaan huomannut vastausta. Miksi tatuoinnit ovat tällä palstalla niin iso juttu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En nyt sitten jättänytkään vielä ketjua, kun kahvittelut vielä puhuttivat, mutta kysyn samalla yhtä asiaa, mikä aiheeseen liittyy. Eli minkä vuoksi vähävaraiset ihmiset häpeävät köyhyyttään? Miksi se on hävettävää? Mihin se oikein perustuu?
En usko, että kukaan pitää köyhiä millään lailla muita huonompina, en ainakaan tunne sellaisia ihmisiä. Nytkin täällä oli ketju, jonka otsikossa luki "tapailumiehen pakastimessa oli punalaputettuja tuotteita". En lukenut ketjua, mutta arvaan, että kirjoittaja on mies, joka ostaa punalaputettuja tuotteita ja häpeää olevansa köyhä.
En ymmärrä tätä. Toisaalta se tuntuu liittyvän myös omaisuudella kerskailuun eli onhan täällä paljon sellaistakin, missä rehennellään omaisuudella ja pilkataan niitä, jotka ovat köyhiä. Sitä olen pitänyt alaluokan varmana tunnusmerkkinä. Onko kyse siitä, että kun asutaan tuollaisten ilkeiden epeleiden piirissä, niin köyhyyttä joutuu häpeämään ja piilottelemaan?
Tuollainen mielestäni puuttuu kehitysmaista. Köyhä on köyhä, ei se aiheuta kenellekään mitään reaktiota, koska se on vain monille tuttu fakta. Myös erilaisia köyhyyden ja näköalattomuuden tuomia haittoja kuten päihdeongelmia ja mielenterveysongelmia suvaitaan eri tavalla kuin esimerkiksi tällä palstalla.
Loppujen lopuksi kuka tahansa voi joutua elämässään huonoon jamaan, sitä ei voi kukaan oikeasti tietää. Ei edes kaikkein varakkain, jos tulee sota tai luonnonmullistus. Voi menettää koko omaisuutensa. Me suomalaisetkin voimme kokea sellaista vaikka lähivuosina. Ydinlaskeuma, pommitukset, alueluovutukset. Ei siitä niin kauan ole, kun osalta jengistä jäi koko omaisuus itärajan taakse - turvallisuudentunne niin että on muka varaa kuittailla muille on kasvanut nopeasti. Historiattomuutta ja näköalattomuutta sekin.
Minä olen ollut elämässäni monenlaisessa tilanteessa. Jotkut ihmiset säälivät köyhiä. En halua sääliä. Siksi piilotin tilanteeni mahdollisimman hyvin, kun olin köyhä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missähän päin Suomea remppamiehet istuvat kahvittelemassa työkeikallaan? Voihan siinä olla alueellisia eroja.
Olen joskus tarjonnut sekä kaupunkiasunnossa että maalla, mutta tarjousta ei useimmiten oteta vastaan. Ei ole aikaa tai sitten remppamies itse tahtoo pitää "hajurakoa". Olen kokenut, että tuollainen välimatka syntyy ihan luonnostaan ja molemminpuolisesti, kun tilanne on se, että ollaan työntekijänä paikalla. Itse juttelen ihan mielelläni, jos on aikaa, mutta sitä inhoan, että kotona asuu ja hiippailee säännöllisesti perheen ulkopuolisia. Samoin inhosi äitini aikoinaan.
Koko ajan ovat tavarat väärissä paikoissa, pesukone on rikki ja valkoiset ja värilliset on pesty samassa... tuollaisia näennäisen pieniä asioita ja sitten se, että pitää ottaa huomioon aivan vieras ihminen kaikessa. En pidä edes siitä, että kodin ulkopuolella pihassa on vieras jatkuvasti. Onneksi Suomessa on niin turvallista, ettei tarvitse, eikä kukaan naapurikaan häiriköi, vaan kaikki pysyttelevät omissa oloissaan ihanan suomalaiseen tapaan.
Luulisi sen remppamiehenkin olevan tyytyväinen kun asiakas ei ole kyylänä koko ajan niskassa, vaan antaa tilaa tehdä työn työnä.
Mitä ihmettä höpötät? Eihän se, että työtä tekevälle ihmiselle vie mukin kahvia ole mitään kyyläystä vaan aivan perustavanlaatuisia käytöstapoja.
Ei siellä kimpassa istuta mummun perintökahvimukien ja leivosten kanssa, se motti vaan viedään sinne sille duunarille. Maistelee sitä kun ehtii töiden välissä. Itse voi mennä vaikka kuntosalille sen mukin viemisen jälkeen. Mutta se muki tai jotain edes jotain aina tarjotaan.
Osa sanoo että "kiitos, join juuri edellisessä paikassa kahvia/teetä/vettä/jotain limua" Toiset ovat kovin ilahtuneita tarjouksesta ja ottavat vastaan.
Pidän suoraansanottuna törkeänä jos sitä yhtä mukia ei vaivaudu tarjoamaan.
Tuota... vähän asian vierestä, mutta miten ihmeessä ajattelit, että kahvia juodaan samalla kun tehdään töitä? Itse en enää käytä mitään laattamiehiä, vaan laatoitan ja pintaremontoin itse eikä kyllä tulisi mieleenkään juoda kahvia samalla. Eihän se onnistu. Olisin tosi loukkaantunut, että tarjotaan kahvia kuin jollekin orankille eläintarhan häkkiin ilman mahdollisuutta istua ja juoda rauhassa pikkupurtavan kanssa. Tuohan olisi juuri sitä, että heitetään makupala kuin eläimelle.
Olen siis aina tarjonnut kahvia ihan normaalisti ja kutsunut syömäänkin, jos itse olemme syömässä, mutta hyvin harva on suostunut. Näin varsinkin maalla. Kaupungilla on usein niin, että ei ole yhteistä kieltä. Viimeksi putkimiesfirman työntekijä oli luultavasti puolalainen, suomea puhui auttavasti, englantia saman verran. Ja hänen esimiehensä oli intialaisen näköinen nainen (!), jonka kanssa puhuin englantia. Silloin en tarjonnut kahvia kummallekaan.
Kyllä sille toiselle kädelle aina se kaksi sekuntia löytyy aikaa ottaa hörppy mukista jossain vaiheessa. vaikka siinä kun uutta sommitelmaa/riviä miettii tai caikka siinä vaiheessa kun selkää pitää hieman venyttää.
Syöttekö te ruuankin seisaaltanne kotonasi tai televisiota katsoessa? Muistan aikoinaan Britanniassa 80-luvun puolivälissä, kun olin tyrmistynyt, kun keskiluokkaisissa perheissä syötiin ns. tv-ateria. Eli haettiin noutoruokaa ja syötiin se samalla kun katseltiin koko perhe televisiota arkena. Tällaista ei ole meillä eikä yhdessäkään tuntemassani suomalaisessa perheessä ollut koskaan. Eikä kahvia juoda seisten töitä tehdessä.
Mikä tässä nyt on niin vaikeaa oikeasti? Jos esim putkimies on makaamassa vessan lavuaarin alla niin sille viedään muki kahvia sellaiseen paikkaan josta ei sitä potki vahingossa. Vaikkapa pyykkinoneen päälle jos sattuu olemaan sopivasti lähellä. "Hei, toin sulle kahvia sellaisena kun toivoit. Se on tässä *paikka*"
Sitten mennään pois ja annetaan työrauha. Joskus laitan pikkulautaselle keksin tai pari jos sellaisia sattuu kaapissa olemaan ja kahvia keittäessä kaivoin niitä esiin. Joskus en.
Putkimies sitten itsekseen ottaa hörpyn kahvista ja puraisun keksistä (vie max 5 sec jos keksi lisänä, 2sec jos pelkästään kahvimuki. Putkimies on töissä. Hän haluaa päästä kotiin töidensä jälkeen ja ei varmastikaan arvosta kutsua minun pöytääni, eikä myöskään ole tervetullut. Ja olisi todella omistuista.
Se ei tarkoita sitä että hän olisi jotenkin niin vammainen ettei osaisi töidensä lomassa juoda kahvia.Et selkeästi ymmärrä eroa kahvin tarjoamisen vieraalle ja kahvittelun ystävän välillä.
Työmiehiltä kysytään että "tahoks kahvia", ja jos vastaus on kyllä niin sitten niille viedään se muki sitä kahvia ja jätetään sinne tekemään töitään ja annetaan työrauha. Minun alallani kahvimuki (plus pari keksiä) työpöydällä on mukava asia.
Jos pyydän kaverini kahvittelemaan tai kahville kotiini niin sitten todennäköisesti olen leiponut jotain ihanaa juuri häntä varten.
Vastaan mielelläni lisää jos vielä jotain jäi epäselväksi.
Ei tässä mitään vaikeaa ole paitsi jos ei kykene ymmärtämään, ettei se oma tapa olla kohtelias välttämättä ole kohtelias muiden mielestä. Tapakulttuuri perustuu pitkälti siihen, että kaikilla on sama käsitys siitä mikä on kohteliasta, töykeää tai röyhkeää, jolloin ongelmiin joutuvat ne (jos koskaan liikkuvat omaan elämänpiiriään kauemmas), jotka eivät ymmärrä oman tapansa olevan vain tietyn yhteiskuntaluokan, perhekulttuurin tai maanosan tapa eikä universaali.
Sinun kohtelias tapasi tarjota työmiehelle kahvit koettaisiin isoksi loukkaukseksi monissa maissa, missä on isot yhteiskunnalliset erot, uskonnollisuutta ja luokkayhteiskunta, koska syöminen on monissa tuollaisissa maissa vielä muodollisempaa kuin länsimaissa, jopa hyvin köyhissä perheissä. Mielenkiintoinen tuo näkökulma, että myös Suomessa uskonnollinen näkökulma vilkahtaa edelleen näkyviin (ruoka jumalan viljana, jota kunnioitetaan syömällä istualtaan).
En kyllä ole missään maassa nähnyt että "maistuisko kahvi jos tuon?" olisi epäkohteliasta. Olen asunut kolmella mantereella. Jopa Intian omanlaatuisessa luokkayhteiskunnassa se oli arvostettua toimintaa kohteen kannalta. (kyselin työkavereilta että onko tämä OK ja sanoivat että todennäköisesti kukaan "alempia" ei yhtä mukavasti puhuttele kuin minä)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt sitten jättänytkään vielä ketjua, kun kahvittelut vielä puhuttivat, mutta kysyn samalla yhtä asiaa, mikä aiheeseen liittyy. Eli minkä vuoksi vähävaraiset ihmiset häpeävät köyhyyttään? Miksi se on hävettävää? Mihin se oikein perustuu?
En usko, että kukaan pitää köyhiä millään lailla muita huonompina, en ainakaan tunne sellaisia ihmisiä. Nytkin täällä oli ketju, jonka otsikossa luki "tapailumiehen pakastimessa oli punalaputettuja tuotteita". En lukenut ketjua, mutta arvaan, että kirjoittaja on mies, joka ostaa punalaputettuja tuotteita ja häpeää olevansa köyhä.
En ymmärrä tätä. Toisaalta se tuntuu liittyvän myös omaisuudella kerskailuun eli onhan täällä paljon sellaistakin, missä rehennellään omaisuudella ja pilkataan niitä, jotka ovat köyhiä. Sitä olen pitänyt alaluokan varmana tunnusmerkkinä. Onko kyse siitä, että kun asutaan tuollaisten ilkeiden epeleiden piirissä, niin köyhyyttä joutuu häpeämään ja piilottelemaan?
Tuollainen mielestäni puuttuu kehitysmaista. Köyhä on köyhä, ei se aiheuta kenellekään mitään reaktiota, koska se on vain monille tuttu fakta. Myös erilaisia köyhyyden ja näköalattomuuden tuomia haittoja kuten päihdeongelmia ja mielenterveysongelmia suvaitaan eri tavalla kuin esimerkiksi tällä palstalla.
Loppujen lopuksi kuka tahansa voi joutua elämässään huonoon jamaan, sitä ei voi kukaan oikeasti tietää. Ei edes kaikkein varakkain, jos tulee sota tai luonnonmullistus. Voi menettää koko omaisuutensa. Me suomalaisetkin voimme kokea sellaista vaikka lähivuosina. Ydinlaskeuma, pommitukset, alueluovutukset. Ei siitä niin kauan ole, kun osalta jengistä jäi koko omaisuus itärajan taakse - turvallisuudentunne niin että on muka varaa kuittailla muille on kasvanut nopeasti. Historiattomuutta ja näköalattomuutta sekin.
Minä olen ollut elämässäni monenlaisessa tilanteessa. Jotkut ihmiset säälivät köyhiä. En halua sääliä. Siksi piilotin tilanteeni mahdollisimman hyvin, kun olin köyhä.
Ok. Säälihän sisältää alemmuuden tunnetta, mutta toisaalta et voi tietää miten ihmiset olisivat reagoineet, jos piilotit tilanteesi.
Vierailija kirjoitti:
Ok. Säälihän sisältää alemmuuden tunnetta, mutta toisaalta et voi tietää miten ihmiset olisivat reagoineet, jos piilotit tilanteesi.
Se on totta, mutta muutaman ikävän kokemuksen jälkeen ei enää halua ottaa riskiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ihmetellyt, kun ihmiset tarjoavat remppamiehille kahvit, että eikö hidasta työpäiväänsä istua kahvipöydässä ja varmaan haluaisivat mieluummin päästä aiemmin kotiin kuin istua pullaa mussuttamassa pöydän ääressä.
Ilmenikin että kahvit ryystetään seisaaltaan työn touhussa. Ei olisi itselle tullut mieleenkään, että joku voisi kahvinsa haluta tuolla tyylillä juoda. Tiedänpä sitten tarjota, kun joskus teen remontin.
Ilmeisen vaikeaa on ymmärtää että se kahvimuki tuodaan sinne työn ääreen. Sitä ei yhdessä asiakkaan kanssa juoda vaan se on siinä vieressä odottamassa sopivaa hetkeä kulaukselle tai kahdelle.
Samoin kuin IT-alan ihmisillä on kahvimuki pöydässä.
Ehkä sinun kannattaisi jo laittaa korkki kiinni näiden 30+ viestin jälkeen... Riittänee?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok. Säälihän sisältää alemmuuden tunnetta, mutta toisaalta et voi tietää miten ihmiset olisivat reagoineet, jos piilotit tilanteesi.
Se on totta, mutta muutaman ikävän kokemuksen jälkeen ei enää halua ottaa riskiä.
Ymmärrän. Oletko mies vai nainen? Oma käsitykseni on, että miehille on vaikeampaa myöntää olevansa avun tarpeessa, ellei sitten kuulu kaikkein köyhimpiin (tai päihderiippuvaisiin), joiden on pakko kerjätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok. Säälihän sisältää alemmuuden tunnetta, mutta toisaalta et voi tietää miten ihmiset olisivat reagoineet, jos piilotit tilanteesi.
Se on totta, mutta muutaman ikävän kokemuksen jälkeen ei enää halua ottaa riskiä.
Ymmärrän. Oletko mies vai nainen? Oma käsitykseni on, että miehille on vaikeampaa myöntää olevansa avun tarpeessa, ellei sitten kuulu kaikkein köyhimpiin (tai päihderiippuvaisiin), joiden on pakko kerjätä.
korkki kiinni, pls
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ihmetellyt, kun ihmiset tarjoavat remppamiehille kahvit, että eikö hidasta työpäiväänsä istua kahvipöydässä ja varmaan haluaisivat mieluummin päästä aiemmin kotiin kuin istua pullaa mussuttamassa pöydän ääressä.
Ilmenikin että kahvit ryystetään seisaaltaan työn touhussa. Ei olisi itselle tullut mieleenkään, että joku voisi kahvinsa haluta tuolla tyylillä juoda. Tiedänpä sitten tarjota, kun joskus teen remontin.
Ilmeisen vaikeaa on ymmärtää että se kahvimuki tuodaan sinne työn ääreen. Sitä ei yhdessä asiakkaan kanssa juoda vaan se on siinä vieressä odottamassa sopivaa hetkeä kulaukselle tai kahdelle.
Samoin kuin IT-alan ihmisillä on kahvimuki pöydässä.
Ehkä sinun kannattaisi jo laittaa korkki kiinni näiden 30+ viestin jälkeen... Riittänee?
Minä olen kirjoittanut monta kahvitteluun liittyvää viestiä, ei tuo jota kommentoit. Mutta eiköhän se asia jo ole loppuunkäsitelty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ihmetellyt, kun ihmiset tarjoavat remppamiehille kahvit, että eikö hidasta työpäiväänsä istua kahvipöydässä ja varmaan haluaisivat mieluummin päästä aiemmin kotiin kuin istua pullaa mussuttamassa pöydän ääressä.
Ilmenikin että kahvit ryystetään seisaaltaan työn touhussa. Ei olisi itselle tullut mieleenkään, että joku voisi kahvinsa haluta tuolla tyylillä juoda. Tiedänpä sitten tarjota, kun joskus teen remontin.
Ilmeisen vaikeaa on ymmärtää että se kahvimuki tuodaan sinne työn ääreen. Sitä ei yhdessä asiakkaan kanssa juoda vaan se on siinä vieressä odottamassa sopivaa hetkeä kulaukselle tai kahdelle.
Samoin kuin IT-alan ihmisillä on kahvimuki pöydässä.
Ehkä sinun kannattaisi jo laittaa korkki kiinni näiden 30+ viestin jälkeen... Riittänee?
Aika erikoinen ja hyökkäävä vastaus, kun kaksi viestiä kirjoitin keskusteluun ja ihan hyväntahtoisen tuumailevassa hengessä. Miksi menee sinulla niin tunteisiin? Erikoista.
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ihmetellyt, kun ihmiset tarjoavat remppamiehille kahvit, että eikö hidasta työpäiväänsä istua kahvipöydässä ja varmaan haluaisivat mieluummin päästä aiemmin kotiin kuin istua pullaa mussuttamassa pöydän ääressä.
Ilmenikin että kahvit ryystetään seisaaltaan työn touhussa. Ei olisi itselle tullut mieleenkään, että joku voisi kahvinsa haluta tuolla tyylillä juoda. Tiedänpä sitten tarjota, kun joskus teen remontin.
Enemmän työt siitä hidastuu kun remppamies lähtee kahville lähimmälle bensa-asemalle. Oletko sitä ikinä ajatellut?
Missään nimessä siinä ei ainakaan jää voitolle olemalla töykeä ja ylimielinen työntekijöitään kohtaan. Luulisi sen nyt ymmärtävän jokainen.
Jos halut saada hyvää palvelua ja parhaan mahdollisen lopputuloksen niin ehkä kannattaa miettiä asiaa myös sen toisen ihmisen kannalta? Tekisitkö itse työssäsi parhaasi sellaiselle asiakkaalle joka ei arvosta sinua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok. Säälihän sisältää alemmuuden tunnetta, mutta toisaalta et voi tietää miten ihmiset olisivat reagoineet, jos piilotit tilanteesi.
Se on totta, mutta muutaman ikävän kokemuksen jälkeen ei enää halua ottaa riskiä.
Ymmärrän. Oletko mies vai nainen? Oma käsitykseni on, että miehille on vaikeampaa myöntää olevansa avun tarpeessa, ellei sitten kuulu kaikkein köyhimpiin (tai päihderiippuvaisiin), joiden on pakko kerjätä.
korkki kiinni, pls
Ei ole tapana arkena juoda alkoholia. Ehkä sinä voit poistua ketjusta, ellei keskustelu miellytä. Varmasti keksit parempaa puuhaa kuin muiden komentelu :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ok. Säälihän sisältää alemmuuden tunnetta, mutta toisaalta et voi tietää miten ihmiset olisivat reagoineet, jos piilotit tilanteesi.
Se on totta, mutta muutaman ikävän kokemuksen jälkeen ei enää halua ottaa riskiä.
Ymmärrän. Oletko mies vai nainen? Oma käsitykseni on, että miehille on vaikeampaa myöntää olevansa avun tarpeessa, ellei sitten kuulu kaikkein köyhimpiin (tai päihderiippuvaisiin), joiden on pakko kerjätä.
Nainen. Huono rahatilanne ei tarkoita, että olisin joku köyhäinavun tarvitsija. Olet hyvä esimerkki säälivästä ja holhoavasta asenteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ihmetellyt, kun ihmiset tarjoavat remppamiehille kahvit, että eikö hidasta työpäiväänsä istua kahvipöydässä ja varmaan haluaisivat mieluummin päästä aiemmin kotiin kuin istua pullaa mussuttamassa pöydän ääressä.
Ilmenikin että kahvit ryystetään seisaaltaan työn touhussa. Ei olisi itselle tullut mieleenkään, että joku voisi kahvinsa haluta tuolla tyylillä juoda. Tiedänpä sitten tarjota, kun joskus teen remontin.
Enemmän työt siitä hidastuu kun remppamies lähtee kahville lähimmälle bensa-asemalle. Oletko sitä ikinä ajatellut?
Missään nimessä siinä ei ainakaan jää voitolle olemalla töykeä ja ylimielinen työntekijöitään kohtaan. Luulisi sen nyt ymmärtävän jokainen.
Jos halut saada hyvää palvelua ja parhaan mahdollisen lopputuloksen niin ehkä kannattaa miettiä asiaa myös sen toisen ihmisen kannalta? Tekisitkö itse työssäsi parhaasi sellaiselle asiakkaalle joka ei arvosta sinua?
Työntekijänä haluan mahdollisimman aikaisin kotiin, enkä kohteliaisuudesta roikkua tuntemattomien kahvipöydässä. Nyt luet aika paljon tilanteeseen omasta mielikuvituksestasi.
Alue: Aihe vapaa
Ihanko totta? Minulla on akateeminen koulutus, kuulun keskiluokkaan ja minulla on tatuointi. Kuulun siis sen perusteella alempaan yhteikuntaluokkaan, mielenkiintoista!