Lue keskustelun säännöt.
Miten sosiaaliluokka näkyy ihmisessä?
Miten näkyy jos on korkea tai matala sosiaaliluokka tai sosioekonominen asema?
Kommentit (5592)
H. Moilanen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä3443423490 kirjoitti:
Sosiaaliluokka nyt vain näkyy ja sen näkee jos on nähdäkseen. Ihmeen yksinkertaista, jos on vähänkin matkan varrella sivistynyt.
Joo, näkyy vaatteista työpaikalla.
Ja ylemmällä sosiaaliluokalla on omat vaatteet, ei työvaatteita.
Niin, onhan se toki lievästi ilmaistuna järkyttävää, että työn puolesta kuuluu olla työvaatteet eikä saa omissa vaatteissaan kuljeskella päivät pitkät.
Ihan hullua, että esim. huippukirurgit joutuvat vetämään jotkut rumat kertakäyttösuojapuvut päälleen duuninsa ajaksi, kun pikkutakkiasut ja jakkupuvutkin on keksitty. En tajua. Tajuatko sinä?
Niin, he ovat duunareita. Ylemmällä sosiaaliluokalla on puvut päällä ja alaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
DuunaristaEteenpäin kirjoitti:
90-luvun lama oli meillä aikalailla kurjuuden maksimointia, siinä mielessä mitä se nyt Suomessa voi olla. Hän ei oikeastaan ole noteerannut koko lamaa. Minä ihmettelen, että millä se on mahdollista, kun hän on ollut yläasteella pahimman laman aikaan.
Yhdessä ollaan oltu yli kymmenen vuotta. On vaan hämmentävää huomata miten erilainen meidän lapsuus\nuoruus on ollut. Aiemmin joku kirjoitti kahvipakettien jonottamisesta kahdessa kassajonossa, tätä olen minäkin äitini kanssa tehnyt. Toinen osapuoli ei jotenkin vaan ymmärtänyt koko hommaa, kun asiasta joskus tuli juttua. Hän ei ole lapsena käynyt juurikaan ruokakaupassa, eikä ymmärrystä mitä ruoka on maksanut tai sitä, että miksi joku on tuijottanut kahvipaketin hintaa.
Hänen ei ymmärrä vieläkään, että rahat voi jotenkin loppua (minun omaisuuteni on helposti tuhlattavissa). Heillä ei lapsena ole puhuttu rahasta.Hän myös on jälkeenpäin sanonut, että ei olisi meistä tullut paria, jos olisin ollut ammattikoulun käynyt duunari. Tämä minua kovasti ihmetytti\ihmetyttää. Emme toki olisi todennäköiisesti edes törmänneet, mutta minulle kun toisen osapuolen ammatti ei ole ikinä ollut mitenkään tärkeä, tärkempää on se, että tekee sitä mistä nauttii. Lapsena\nuorena opin sen, omia vanhempiani seuraamalla, että koita löytää sellainen ammatti minkä tekemisestä nautit (he eivät omista töistään pitäneet, sitä oli vaan pakko tehdä, että sai vuokran ja ruuat maksettua), eikä raha ole silloin se tärkein asia, vaikkei sitä voi sivuuttaa. Kävi onni, että se mikä kiinnosti oli myös hyvin palkattua.
Ystävällisiä ovat hän ja hänen vanhempansa kaikkien kanssa, kiinnostuneita kaikesta, mutta kyllä minä olen aistivani sellaisen "hajuraon" pitämisen työläisiin, vaikka kovasti arvostavat ja käyttävät heidän palveluita. Vaikea selittää mitä se hajurako tarkoittaa, en koe että kyse olisi paremmuudesta, vaan erilaisuudesta.
Alkoholista ja miesten reissuista tuolla joku koitti sanoa, että ei semmoisia ole. Kyllä se alkoholi maistuu myös tälle porukalle. Se, että sitä ei perhe-illallisilla tai kapakoissa näe, eikä siitä juurikaan julkisesti puhuta ei tarkoita sitä, etteikö sitä tapahtuisi. Samalla tavalla se kiuas jalan polttaa, oli juotu satasen viskiä tai koskenkorvaa. Miesporukat käy ihan samalla tavalla miesten reissuilla, kuin muissakin sosiaaliluokissa. Niistä ei vaan puhuta. Itseasiassa tässä porukassa on perinteet ja sukupuoliroolit hyvinkin tiukassa. Meidän sukupolvessakin vielä. Ihan vaikka vapaamuurareissa on löytyy läjäpäin tätä väkeä ja niihin karkeloihin ei naisilla ole asiaa.
Jotenkin tullut sellaiseen tulokseen, että kun on vanhaa rahaa olemassa läjäpäin, niin siihen ei kiinnitetä erikoisemmin huomiota. Tämä eroaa hyvin paljon esimerkiksi omista opiskeluaikojen tutuista jotka ovat kulkeneet itseni kaltaisen polun (käsi pystyyn täälläkin) ja varsinkin uran alussa piti olla hienoa jugend-asuntoa, kallista vaatetta, koruja yms. päällä vaikkei sen hetkeinen talous oikein olisi periksi antanut. Pankeilla oli kova luotto meikäläisiin.
Enkä ole millään tavalla kateellinen puolisolleni ja hänen sosiaaliluokalle, aikamoisessa kultahäkissä hän on kasvanut ja kokenut kovasti paineita siitä miten asioiden pitäisi mennä muiden silmissä.
Oma puolisoni on kolmannen polven yliopistomies enkä tarkoita maisterin tutkintoa. Hänen kotonaan ja hänen sukulaistensa kotona huushollia pyöritti kodinhoitaja. Äidit eivät kokanneet tai luutuneet lattioita. Eivät ne vanhemmat myöskään kuskanneet harrastuksiin tms. Tunnistan tuon käyttämäsi hajuraon -käsitteen. Olen ymmärtänyt, että se ei ole missään tapauksessa ylimielisyyttä tms. Mies ja miehen suku arvostavat valtavasti käden taitoja ja ihmisiä, jotka osaavat vaikka rakentaa, korjata jne. Mutta ei näiden työläisten kanssa seurustella, jutella, vietetä aikaa. Ei osata. Ei keksitä mistä sen kylppäriä remppaavan miehen kanssa voisi jutella. Ne laatat eivät oikeastaan kiinnosta itseä niin paljon, että niistä saisi jutun juurta ja ei haluta loukata yrittämällä puhua jostain mistä toinen ei pysty.
No ensinnäkin hyvään yleissivistykseen kuuluu osata puhua vaikka kylppärin laatoista. Ja miksei se kiinnosta, jos kerran sinulle sitä remppaa tehdään? Samaan kahvipöytään eksyttäessä voidaan puhua vaikkapa työllisyysnäkymistä, alan koulutuksesta tai vaikkapa maailman tilanteesta. Luuletko, ettei laattamiehillä ole muita kiinnostuksen kohteita kuin kylppärin laatat?
Ne laatat vaan on niin päivittäinen asia, että ei siitä juttua synny vaikka ne omaan kylppäriin tulisivat. Ja miksi sille remppamiehelle kahvit keitettäisiin?
Voi elämän kevät! Siinähän saattaa joutua samaan kahvipöytään vaikkapa häissä. Tai voi törmätä esim. Salilla jos molempia kiinnostaa puntteilu.
Täällä pyörii todella yksinkertaista porukkaa. Itse keksin juteltavaa minkä tahansa ammatti- tai harrastajaryhmän edustajan kanssa, jos ihmisen kanssa muuten natsaa yhteen. Ynseilijöiden ja ylimieliseen ja ennakkoluuloisten kanssa harvemmin - vaikka kyllä sellaistenkin kanssa yleensä löytyy jutun juurta.
Onko tosiaan näin ahdas ihmisten mieli stereotypioineen? En kiellä luokkaeroja sinänsä, mutta ihmettelen tätä ennakkoluuloista ahdasmielisyyttä!
Kenen häissä? Koettaisit ymmärtää, että eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvat ihmiset eivät minglaannu välttämättä lainkaan. Jos koko suku on vaikka sitä ylempää keskiluokkaa ja itsellä vastaava koulutus ja ammatti. Puoliso haetaan yleensä omasta yhteiskuntaluokasta, niin missä niitä duunareita tapaisi niin, että niiden häihin eksyisi? Ei se remppamies tyttärensä häihin asiakastaan kutsu. Ajattelutapasi kertoo vain siitä, että et ole juurikaan tekemisissä oman yhteiskuntaluokkasi ulkopuolisten ihmisten kanssa sinäkään.
Suomessa on pienet piirit. Ihan kuka tahansa voi törmätä kehen tahansa. Vaikka kuntosalilla, harrastuksissa tai ostoksilla. Yläluokkaisilla ei ole mitään eksklusiivisia salaisia kuntosaleja tai harrastekerhoja. Ihan siellä samalla salilla voi treenata vierekkäin ministeri ja putkimies. Tai aatelisrouva käydä koiransa kanssa harrastamassa yhdessä jonkun työttömän kanssa. Yhteinen harrastus yhdistää, eikä siinä luokkaeroilla ole merkitystä. Samoin perheiden lapset käy lähes poikkeuksetta samoja kouluja.
Kyllähän asuinalueet eroavat merkittävästi toisistaan ainakin pk-seudulla. Lenkkipolulla ja koirapuistossa ei tapaa ihmisiä eri yhteiskuntaluokista. Nuorempana sitten baareissa tuli tavattua ihmisiä laidasta laitaan ja nykyisin nuoriso tapaa ehkä Tinderissä.
Harrastuksetkin tuppaavat olemaan eri yhteiskuntaluokissa erilaisia eli meillä esimerkiksi on kotona kuntoilulaitteet, ei ole tarvinnut salille lähteä, ja harrastuksetkin ovat olleet sellaisia, missä sekä minä itse että lapset ovat nähneet suurin piirtein samaa yhteiskuntaluokkaa olevia ihmisiä. Koulut olen käynyt oman alueeni yksityiskoulussa Suomessa ja ulkomailla, samoin lapseni.
Eli kyllähän tuo kuplaantuminen Suomeakin koskee ja on tutkimuksinkin todettu. Armeijassa miehet (ja naiset) tapaavat kaikenlaisia ihmisiä, jos menevät armeijaan. Myös työssä tapaa erilaisista taustoista tulevia. On osittain myytti, että Suomessa ei tuota ilmiötä olisi, vaikka se onkin vähäisempää kuin jossain muualla.
Jos armeijaa käydään, ne käydään yleensä eri ikäisenä. Se työväenluokkainen lähtee heti kun pääsee 18 -vuotiaana. Keskiluokalla on vielä lukio kesken ja useimmat jatkavat yliopistoon. Haetaan lykkäystä kunnes gradu on tehty ja armeijassa ollaan jo aikamiehenä, moni jo isänä. Ei tule keskinäisiä ystävystymisiä.
Aika harvinaista noin. Mun poika kirjoitti yo:ksi, lähti lakkiaisten jälkeen 18v armeijaan niin kuin muutkin vaikka sai opiskelupaikan yliopistolta. Aloirusta voi siirtää asepalveluksen takia. Näin tehtiin myös kasarilla kun olin itse nuori.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä3443423490 kirjoitti:
Sosiaaliluokka nyt vain näkyy ja sen näkee jos on nähdäkseen. Ihmeen yksinkertaista, jos on vähänkin matkan varrella sivistynyt.
Joo, näkyy vaatteista työpaikalla.
Ja ylemmällä sosiaaliluokalla on omat vaatteet, ei työvaatteita.
Ylemmän sosiaaliluokan miehillä on puku töissä ja Gantin paita vapaa-ajalla.
Bussikuskilla tai autokauppialla on myös puku päällä töissä. Gantin paitoja saa kuka tahansa pulliainen ostettua kaupasta. Ei ne nyt sentään niin kalliita ole.
Tässä tarkoitettiinkin tietynlaisia pukuja.
Vierailija kirjoitti:
H. Moilanen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä3443423490 kirjoitti:
Sosiaaliluokka nyt vain näkyy ja sen näkee jos on nähdäkseen. Ihmeen yksinkertaista, jos on vähänkin matkan varrella sivistynyt.
Joo, näkyy vaatteista työpaikalla.
Ja ylemmällä sosiaaliluokalla on omat vaatteet, ei työvaatteita.
Niin, onhan se toki lievästi ilmaistuna järkyttävää, että työn puolesta kuuluu olla työvaatteet eikä saa omissa vaatteissaan kuljeskella päivät pitkät.
Ihan hullua, että esim. huippukirurgit joutuvat vetämään jotkut rumat kertakäyttösuojapuvut päälleen duuninsa ajaksi, kun pikkutakkiasut ja jakkupuvutkin on keksitty. En tajua. Tajuatko sinä?Niin, he ovat duunareita. Ylemmällä sosiaaliluokalla on puvut päällä ja alaisia.
No eihän ole. Valehtelet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä3443423490 kirjoitti:
Sosiaaliluokka nyt vain näkyy ja sen näkee jos on nähdäkseen. Ihmeen yksinkertaista, jos on vähänkin matkan varrella sivistynyt.
Joo, näkyy vaatteista työpaikalla.
Ja ylemmällä sosiaaliluokalla on omat vaatteet, ei työvaatteita.
Ylemmän sosiaaliluokan miehillä on puku töissä ja Gantin paita vapaa-ajalla.
Bussikuskilla tai autokauppialla on myös puku päällä töissä. Gantin paitoja saa kuka tahansa pulliainen ostettua kaupasta. Ei ne nyt sentään niin kalliita ole.
Tässä tarkoitettiinkin tietynlaisia pukuja.
Batman-asua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ketkäs ne ovat valittaneet pientä palkkaansa eli kuuluvat alempaan sosiaaliluokkaan.
Juu ne on pienipalkkaisia duunareita, kuuluvat alempaan sosiaaliluokkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä3443423490 kirjoitti:
Sosiaaliluokka nyt vain näkyy ja sen näkee jos on nähdäkseen. Ihmeen yksinkertaista, jos on vähänkin matkan varrella sivistynyt.
Joo, näkyy vaatteista työpaikalla.
Ja ylemmällä sosiaaliluokalla on omat vaatteet, ei työvaatteita.
Esim. lääkäreillä ja papeilla on työvaatteet. Ja jos työssä on pukeuduttava muodollisesti, sekin on tavallaan työuniformu. Perustoimistotyöntekijät ovat niitä, joilla on vapaus pukeutua niin kuin haluavat, tyylikkäästi tai tyylittömästi.
Monella lääkärillä on kylläkin omat vaatteet ja päällä vain valkoinen työtakki.
Eli lääkärit ovat rajatapauksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
H. Moilanen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä3443423490 kirjoitti:
Sosiaaliluokka nyt vain näkyy ja sen näkee jos on nähdäkseen. Ihmeen yksinkertaista, jos on vähänkin matkan varrella sivistynyt.
Joo, näkyy vaatteista työpaikalla.
Ja ylemmällä sosiaaliluokalla on omat vaatteet, ei työvaatteita.
Niin, onhan se toki lievästi ilmaistuna järkyttävää, että työn puolesta kuuluu olla työvaatteet eikä saa omissa vaatteissaan kuljeskella päivät pitkät.
Ihan hullua, että esim. huippukirurgit joutuvat vetämään jotkut rumat kertakäyttösuojapuvut päälleen duuninsa ajaksi, kun pikkutakkiasut ja jakkupuvutkin on keksitty. En tajua. Tajuatko sinä?Niin, he ovat duunareita. Ylemmällä sosiaaliluokalla on puvut päällä ja alaisia.
No eihän ole. Valehtelet.
On, ylempään sosiaaliluokkaan kuluvat tekevät paperihommia eikä mitään duunia kuten ihmisten leikkaaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketkäs ne ovat valittaneet pientä palkkaansa eli kuuluvat alempaan sosiaaliluokkaan.
Juu ne on pienipalkkaisia duunareita, kuuluvat alempaan sosiaaliluokkaan.
* he ovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos rento pukeutuminen tarkoittaa alempaa sosiaaliluokkaa, niin sitten kuulun siihen alimpaan. Teen töitä kotona T-paidassa ja kalsareissa. Akateeminen loppututkinto löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
H. Moilanen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä3443423490 kirjoitti:
Sosiaaliluokka nyt vain näkyy ja sen näkee jos on nähdäkseen. Ihmeen yksinkertaista, jos on vähänkin matkan varrella sivistynyt.
Joo, näkyy vaatteista työpaikalla.
Ja ylemmällä sosiaaliluokalla on omat vaatteet, ei työvaatteita.
Niin, onhan se toki lievästi ilmaistuna järkyttävää, että työn puolesta kuuluu olla työvaatteet eikä saa omissa vaatteissaan kuljeskella päivät pitkät.
Ihan hullua, että esim. huippukirurgit joutuvat vetämään jotkut rumat kertakäyttösuojapuvut päälleen duuninsa ajaksi, kun pikkutakkiasut ja jakkupuvutkin on keksitty. En tajua. Tajuatko sinä?Niin, he ovat duunareita. Ylemmällä sosiaaliluokalla on puvut päällä ja alaisia.
No eihän ole. Valehtelet.
On, ylempään sosiaaliluokkaan kuluvat tekevät paperihommia eikä mitään duunia kuten ihmisten leikkaaminen.
Kylläpä höpiset kummia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
DuunaristaEteenpäin kirjoitti:
90-luvun lama oli meillä aikalailla kurjuuden maksimointia, siinä mielessä mitä se nyt Suomessa voi olla. Hän ei oikeastaan ole noteerannut koko lamaa. Minä ihmettelen, että millä se on mahdollista, kun hän on ollut yläasteella pahimman laman aikaan.
Yhdessä ollaan oltu yli kymmenen vuotta. On vaan hämmentävää huomata miten erilainen meidän lapsuus\nuoruus on ollut. Aiemmin joku kirjoitti kahvipakettien jonottamisesta kahdessa kassajonossa, tätä olen minäkin äitini kanssa tehnyt. Toinen osapuoli ei jotenkin vaan ymmärtänyt koko hommaa, kun asiasta joskus tuli juttua. Hän ei ole lapsena käynyt juurikaan ruokakaupassa, eikä ymmärrystä mitä ruoka on maksanut tai sitä, että miksi joku on tuijottanut kahvipaketin hintaa.
Hänen ei ymmärrä vieläkään, että rahat voi jotenkin loppua (minun omaisuuteni on helposti tuhlattavissa). Heillä ei lapsena ole puhuttu rahasta.Hän myös on jälkeenpäin sanonut, että ei olisi meistä tullut paria, jos olisin ollut ammattikoulun käynyt duunari. Tämä minua kovasti ihmetytti\ihmetyttää. Emme toki olisi todennäköiisesti edes törmänneet, mutta minulle kun toisen osapuolen ammatti ei ole ikinä ollut mitenkään tärkeä, tärkempää on se, että tekee sitä mistä nauttii. Lapsena\nuorena opin sen, omia vanhempiani seuraamalla, että koita löytää sellainen ammatti minkä tekemisestä nautit (he eivät omista töistään pitäneet, sitä oli vaan pakko tehdä, että sai vuokran ja ruuat maksettua), eikä raha ole silloin se tärkein asia, vaikkei sitä voi sivuuttaa. Kävi onni, että se mikä kiinnosti oli myös hyvin palkattua.
Ystävällisiä ovat hän ja hänen vanhempansa kaikkien kanssa, kiinnostuneita kaikesta, mutta kyllä minä olen aistivani sellaisen "hajuraon" pitämisen työläisiin, vaikka kovasti arvostavat ja käyttävät heidän palveluita. Vaikea selittää mitä se hajurako tarkoittaa, en koe että kyse olisi paremmuudesta, vaan erilaisuudesta.
Alkoholista ja miesten reissuista tuolla joku koitti sanoa, että ei semmoisia ole. Kyllä se alkoholi maistuu myös tälle porukalle. Se, että sitä ei perhe-illallisilla tai kapakoissa näe, eikä siitä juurikaan julkisesti puhuta ei tarkoita sitä, etteikö sitä tapahtuisi. Samalla tavalla se kiuas jalan polttaa, oli juotu satasen viskiä tai koskenkorvaa. Miesporukat käy ihan samalla tavalla miesten reissuilla, kuin muissakin sosiaaliluokissa. Niistä ei vaan puhuta. Itseasiassa tässä porukassa on perinteet ja sukupuoliroolit hyvinkin tiukassa. Meidän sukupolvessakin vielä. Ihan vaikka vapaamuurareissa on löytyy läjäpäin tätä väkeä ja niihin karkeloihin ei naisilla ole asiaa.
Jotenkin tullut sellaiseen tulokseen, että kun on vanhaa rahaa olemassa läjäpäin, niin siihen ei kiinnitetä erikoisemmin huomiota. Tämä eroaa hyvin paljon esimerkiksi omista opiskeluaikojen tutuista jotka ovat kulkeneet itseni kaltaisen polun (käsi pystyyn täälläkin) ja varsinkin uran alussa piti olla hienoa jugend-asuntoa, kallista vaatetta, koruja yms. päällä vaikkei sen hetkeinen talous oikein olisi periksi antanut. Pankeilla oli kova luotto meikäläisiin.
Enkä ole millään tavalla kateellinen puolisolleni ja hänen sosiaaliluokalle, aikamoisessa kultahäkissä hän on kasvanut ja kokenut kovasti paineita siitä miten asioiden pitäisi mennä muiden silmissä.
Oma puolisoni on kolmannen polven yliopistomies enkä tarkoita maisterin tutkintoa. Hänen kotonaan ja hänen sukulaistensa kotona huushollia pyöritti kodinhoitaja. Äidit eivät kokanneet tai luutuneet lattioita. Eivät ne vanhemmat myöskään kuskanneet harrastuksiin tms. Tunnistan tuon käyttämäsi hajuraon -käsitteen. Olen ymmärtänyt, että se ei ole missään tapauksessa ylimielisyyttä tms. Mies ja miehen suku arvostavat valtavasti käden taitoja ja ihmisiä, jotka osaavat vaikka rakentaa, korjata jne. Mutta ei näiden työläisten kanssa seurustella, jutella, vietetä aikaa. Ei osata. Ei keksitä mistä sen kylppäriä remppaavan miehen kanssa voisi jutella. Ne laatat eivät oikeastaan kiinnosta itseä niin paljon, että niistä saisi jutun juurta ja ei haluta loukata yrittämällä puhua jostain mistä toinen ei pysty.
No ensinnäkin hyvään yleissivistykseen kuuluu osata puhua vaikka kylppärin laatoista. Ja miksei se kiinnosta, jos kerran sinulle sitä remppaa tehdään? Samaan kahvipöytään eksyttäessä voidaan puhua vaikkapa työllisyysnäkymistä, alan koulutuksesta tai vaikkapa maailman tilanteesta. Luuletko, ettei laattamiehillä ole muita kiinnostuksen kohteita kuin kylppärin laatat?
Ne laatat vaan on niin päivittäinen asia, että ei siitä juttua synny vaikka ne omaan kylppäriin tulisivat. Ja miksi sille remppamiehelle kahvit keitettäisiin?
Voi elämän kevät! Siinähän saattaa joutua samaan kahvipöytään vaikkapa häissä. Tai voi törmätä esim. Salilla jos molempia kiinnostaa puntteilu.
Täällä pyörii todella yksinkertaista porukkaa. Itse keksin juteltavaa minkä tahansa ammatti- tai harrastajaryhmän edustajan kanssa, jos ihmisen kanssa muuten natsaa yhteen. Ynseilijöiden ja ylimieliseen ja ennakkoluuloisten kanssa harvemmin - vaikka kyllä sellaistenkin kanssa yleensä löytyy jutun juurta.
Onko tosiaan näin ahdas ihmisten mieli stereotypioineen? En kiellä luokkaeroja sinänsä, mutta ihmettelen tätä ennakkoluuloista ahdasmielisyyttä!
Kenen häissä? Koettaisit ymmärtää, että eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvat ihmiset eivät minglaannu välttämättä lainkaan. Jos koko suku on vaikka sitä ylempää keskiluokkaa ja itsellä vastaava koulutus ja ammatti. Puoliso haetaan yleensä omasta yhteiskuntaluokasta, niin missä niitä duunareita tapaisi niin, että niiden häihin eksyisi? Ei se remppamies tyttärensä häihin asiakastaan kutsu. Ajattelutapasi kertoo vain siitä, että et ole juurikaan tekemisissä oman yhteiskuntaluokkasi ulkopuolisten ihmisten kanssa sinäkään.
Nyt menee mielenkiintoiseksi - mikähän se oma yhteiskuntaluokkani mahtaakaan olla, mikä näkyy ajattelutavassani. Jos tuomitsen stereotyypittelyn ja sen, että ihmisistä tehdään yhden ominaisuuden perusteella päätelmiä niin mitä se kertoo luokastani? Etkö ole lukenut ketjua - tässähän useampi on kertonut omakohtaisesti eriluokkaisten avioliitoista? Siellä voi duunari ja joku ylempi (!) toimihenkilö kohdata. Ja alunperin vastasin kysymykseen siitä, mitä keskustelunaiheita voi olla kylppäriremontoijalla ja jollain ylempään luokkaan kuuluvalla. Ja vastaushan oli: SIVISTYNYT ihminen kykenee puhumaan kaikkien kanssa vaikka sitten niistä kylppärin laatoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan hienoa kuulua perheeseen joka ei tarjoa edes kahvia ja pullaa, vaikka rahaa on.
Ja lapsilta viedään vaikka ruoka, samalla kun itselle ahnehditaan kiinteistöjä ja matkoja.
Se on niin hienoa olla haukuttu ja inhottu ihminen, josta monen kotona puhutaan pahaa.
Se remppamies kun ei ole kestittävä vieras, vaan työmies tekemässä töitään. Nämä kommentit kertovat vain siitä, että on itse niin köyhä ettei ole kokemusta maksetusta työvoimasta.
Sanoiko alkuperäinen kirjoittaja, että se remppamies on tekemässä remonttia? Ei, vaan antoi esimerkin, että remppamiehiin voi törmätä vaikkapa häissä, salilla tai missä vaan, jossa on kohteliasta osata keskustella erilaisten ihmisten kanssa.
Luetun ymmärtäminen? Tää on nykyään pelkkä trollipalsta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulutettu keskiluokkainen ihminen pukeutuu hillitysti. Ei välttämättä kalliisti, koska vihreillä arvoilla on kysyntää ja vaatteet voivat olla kierrätettyjäkin, mutta hillittyjä ja siistejä. Naisilla ei rinnat tursua ulos topeista eikä tatuointeja tai sähäkkää shokkivärjäystä käytetä. Ei mitään halpoja lisäkkeitä kuten ripsiä tai huuliturvokkeita. Myös käytös on hillittyä, äänenvoimakkauus ei nouse, kirosanoja ei käytetä. Työväenluokkainen ihminen pukeutuu rennommin, voi olla enemmän suloja esillä tai sitten ihan haalari - verkkariosastoa. Ei ole merkkivaatteita, edes käytettynä. Monesti on koristeltu tatuoinneilla, irtoripsillä, rakennekynsillä jne. Meikki on yleensä vahvaa. Ääni voi suuttuessa nousta ja kirosanoja käytetään.
Jos työväenluokka ei pukedu merkkivaatteisiin, Itä-Helsingin nuoriso ei kuulu työväenluokkaan.
Mistä tulikin mieleeni, että köyhät pukeutuvat massatuotteisiin ja merkin täytyy ehdottomasti näkyä.
Helly-Hansen suurena tekstinä, Adidaksen logoja ym. kaikkea sitä jonka ovelat markkinamiehet ovat köyhille lanseeranneet "hyvin toimeentulevien" merkeiksi.
Sitten niitä merkkivaatteita kierrätetään kirpputorilta toiselle ja aika koomisen näköinen on huonoissa kengissä kulkeva surullinen hahmo, jonka takin hihassa lukee kissan korkuisilla kirjaimilla Helly-Hansen :-)
No ei tämäkään ihan pidä paikkaansa. Nuorisolla lenkkareita, jotka maksavat 300 euroa. Kännyköitä, jotka maksaa 800 euroa. LV laukkuja 18-vuotiailla. Mersuja tietyistä maista tulevilla. Eli kyllä sitä rahaa on laittaa kulutukseen.
Luokkaolemuksesta käytös on suurin määrittäjä ja puhetapa. Ihan jo muutaman lauseen jälkeen voi päätellä paljon ihmisen koulutustasosta. Rikkaimmilla hillitty olemus. Ja toki se, että pelkät lenkkarit ei maksa 300 vaan niiden lisäksi kaikki muukin maksaa satasia tai tonneja. T. Idässä asuva.
Juu, tästäkin ketjusta näkyy ja kuuluu, kuka on kuka...!😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
H. Moilanen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä3443423490 kirjoitti:
Sosiaaliluokka nyt vain näkyy ja sen näkee jos on nähdäkseen. Ihmeen yksinkertaista, jos on vähänkin matkan varrella sivistynyt.
Joo, näkyy vaatteista työpaikalla.
Ja ylemmällä sosiaaliluokalla on omat vaatteet, ei työvaatteita.
Niin, onhan se toki lievästi ilmaistuna järkyttävää, että työn puolesta kuuluu olla työvaatteet eikä saa omissa vaatteissaan kuljeskella päivät pitkät.
Ihan hullua, että esim. huippukirurgit joutuvat vetämään jotkut rumat kertakäyttösuojapuvut päälleen duuninsa ajaksi, kun pikkutakkiasut ja jakkupuvutkin on keksitty. En tajua. Tajuatko sinä?Niin, he ovat duunareita. Ylemmällä sosiaaliluokalla on puvut päällä ja alaisia.
No eihän ole. Valehtelet.
On, ylempään sosiaaliluokkaan kuluvat tekevät paperihommia eikä mitään duunia kuten ihmisten leikkaaminen.
Mutta ne paperityöt eivät ole varsinaisesti tiedekunnan työn ydin.
Marimekon vaatteet on todella rumia. Täti
ja mummovaatteita jotka jostain syystä nauttii sosiaalista arvostusta. Mihin sosioekonomiseen luokkaan laittaisit taiteilijat ja opiskelijat? Mielestäni henkilöt jotka opiskelevat mitä tahansa ja/tai tekevät käsillään kirjoittavat tai tekevät musiikkia vaikka vain omaksi ilokseen ovat luovaa luokkaa ja henkisesti hyvällä tasolla. Ei tatskat haittaa eikä verkkarit tai nuhjuisuus.
Ainoa sosiaaliluokkien ero, joka minulle pistää silmään, on ääripäissä; aivan rappiotason ihmiset ja ylemmyydentunnettaan pönkittävät, omasta mielestään paremmat ihmiset. Edellisillä voi ilmetä katkeruutta, jälkimmäisillä ylpeyttä. Muut ovat suurin piirtein samaa tasoa; Suomessa varallisuuden käyttäminen kertoo enemmän ihmisten valinnoista kuin mistään muusta.
Se, minkä mukaan ihmisiä arvotan, ei ole asema, vaan heidän käytöksensä ja suhtautumisensa muita ihmisiä kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Marimekon vaatteet on todella rumia. Täti
ja mummovaatteita jotka jostain syystä nauttii sosiaalista arvostusta. Mihin sosioekonomiseen luokkaan laittaisit taiteilijat ja opiskelijat? Mielestäni henkilöt jotka opiskelevat mitä tahansa ja/tai tekevät käsillään kirjoittavat tai tekevät musiikkia vaikka vain omaksi ilokseen ovat luovaa luokkaa ja henkisesti hyvällä tasolla. Ei tatskat haittaa eikä verkkarit tai nuhjuisuus.
Opiskelu ei juurikaan määrittele ihmistä yhteiskunnassa jossa kaikki opiskelee. Ei voi ajatella opintojen olevan joku erityisen suuri saavutus muihin verrattuna.
Yhtään väheksymättä opiskelun arvoa. Sellainen tämän päivän Suomi vain on. Kaupan kassalla voi olla tuleva pääministeri tutkintopaperit taskussa. Ihan kirjaimellisesti näin. Kuten ollaan iltapäivälehdistä saatu lukea.
Sen takia huvittaa nämä kommentit joissa duunari nähdään jonain orankina jonka kanssa ei pysty edes kommunikoimaan. Se yksityisyrittäjänä kylppäriremppoja tekevä duunari voi tienata paremmin kuin keskiverto maisteri. Etkä voi tietää onko hän kiinnostunut taiteesta vai kirjallisuudesta.
Monella lääkärillä on kylläkin omat vaatteet ja päällä vain valkoinen työtakki.