Miten sosiaaliluokka näkyy ihmisessä?

Ihminen on aika vanhanaikainen tai yksinkertainen, js ajattelee jonkun Adidas paidan olevan joku näytösluontronen asiaille paidan kantajalle itselleen. Ehkä ainoastaan sille toiselle se on.

Nykyään merkkipaitoja saa ihan tarjouksesta melkein samoihin hintoihin mitä ei merittömiäkin

Jos ostan ei merkkipaidan , tärkeintä on se kuinka laadukkaan tai hyvännäköinen se paita on. Voi ilman merkkikin paita olla tyylikäs ja merkkipaita voi olla vähän nuhjuinen. Katselin tuossa taannoin urheilukaupan tarjous paitoja, koska esim. urheillessa jotenkin asiallisia, mutta olivat ihmeen nuhjuista ja muotonsa menettäneitä.

Ihmiset on aika simppeleitä noiden merkkituotteiden kanssa. Kuvitellaan vaikka mitä. Esim. sitä että yleensä ostetaan vain merkin takia. Joskus on niin ja onhan kalleimmissa merkkituotteissa aina sitä merkkilisää hinnoissa, mutta monesti vaan se merkkituote saattaa oikeasti olla laadukkaampi kun ei merkkituote. 

On merkittömiä ja laadukkaitakin, mutta ei ehkä mikään yllätys, että kaikkein halvimmat yleensä hajoavat heti. 

Jos etsin esim. laukkua tietyillä ominaisuuksilla ja tietyllä hintahaitarilla, merkillä tai ilman. 

Vierailija kirjoitti:

Yksi selvä merkki epävarmuudesta omasta asemastaan tässä hierarkiassa; käydään täällä lukemassa vinkkejä oman aseman näennäiseen kohentamiseen.  Siksi varmaan itsekin olen täällä. 

Tuo saattaa pitää paikkansakin. Ei tullut mieleenkään, että ketjusta saisi jotain vinkkejä itselle. Ihmisten salatut ja ei niin salatut asenteet taas kiinnostavat. Sekä niiden mahdolliset syntysyyt. Näitä ei yleensä suoraan kerrota, ne täytyy päätellä.

Olisi vaikka mitä päällä ei kerro ihmisestä yhtään mitään, ei vaikka olisi kynnet kuinka laitetut tai hiukset kammattu.

Voi kertoa myös siitä että velkaa on pirusti.

Taustoja ei voi myöskään tietää minkälaisia tuomioita on langennut.

Että se siitä. Höpö juttuja taas tuli aloituksessa.

Puku ei tee miestä, mies tekee puvut sanotaan. Ja paikkansa pitää.

Niinkö tekee? Sinulla ne on hyvät tiedot ns. varakkaattomien asemasta. Mutta se tietää joka omaa kyseisen statuksen.

Ainakin läskit on lihavia aina ja ikuisesti

Vierailija kirjoitti:

Näin ylempään keskiluokkaan kuuluvana, vuotuinen koko perheen Mallorcan reissu on must.

Kiva huomata kun köyhät kadehtii rusketusta yms..

 

Ylemmän keskiluokan kuplaan harvoin edes kuuluu sellaisia köyhiä, jotka tuollaista kadehtisivat. Verkostot on olennainen osa yhteiskuntaluokkaa. Toinen juttu, ettei ylempi keskiluokka juurikaan harrasta halpoja massaturismikohteita, vaan etsii lomallaankin vähän laadukkaampia vaihtoehtoja. 

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen miksi täällä keskitytään vain ulkoiseen habitukseen. Varmimmat alaluokan merkit liittyy ihan muuhun:

- avioero tai useampi

- lapsia useammalle kumppanille

- välit poikki vanhempiin ja/tai sisaruksiin

- tupakointi

- isojen koirien pitäminen

Avioerot ovat nykyään arkipäivää taustaan katsomatta. Jo brittien kuningashuoneessakin tapahtunutta. Toki kulttuurillisesti suhteellisen tuore ilmiö. Luulen, että vähävaraisten naimisiinmeno on vähentynyt/ vähenee, koska sosiaalista painetta ei ole ja häät maksavat. Silloin ei voi erotakaan. Tämä ilmiö siis muuttunee jatkossa totutusta kulttuurisesta tavasta.

Hyvin isot koirat taas perinteisesti liittyvät tiluksiin ja niiden tehtäviin, susikoirat ja tanskandogit, dalmatialaiset ja lukemattomat muut suuret rodut ovat historiallisesti olleet niillä, joilla on tilaa ja varaa tai tarvetta tiluksilla ja näin on toki vieläkin. He eivät tietenkään kävele lähiöissä vastaan, joten siellä kuvauksesi voi olla osuva.

Lisäisin siis yhden mahdollisen merkin: tapa katsoa maailmaa ja ilmiöitä n. oman eliniän ja -ympäristön mittapuulla. Tuntematta historiaa, perinteitä, kokonaisuuksia ja jatkumoja. Luokan määrittely on hienovaraista ja jälleen näyttäytyy, kuinka se muodostuu arvoista, habituksesta ja käytöskoodistosta (ei helposti omaksuttavissa) ilmiselvien puitteiden (hankittavissa) lisäksi. Kaksi isoa koiraa ja toisessa hihnassa ruotsinsuomalainen vanhempi rouva ja toisessa luimuava hupparijamppa. Mitäs se koiran koko kertoikaan? Rotu ehkä jotain, mutta taluttajan habitus sen eron tekee sinullekin.

Vierailija kirjoitti:

Alempi sosiaaliluokka näkyy innostuksena kaikkeen digitaaliseen moskaan, kalliisiin älypuhelimiin, jättikokoisiin taulutelevisioihin jne. Näillä kuvitellaan saatavan statusta mutta se on juuri päinvastoin. Seinänkokoinen tv kertoo että oma pää on tyhjä. 

Tää on kyllä niin totta 😄😎 

Alaluokan merkit:

- näkyvät tatuoinnit

- liukuvärjätyt hiukset

- pitkät torakynnet värjätyt 

- pitkät tekoripset 

- puhetyyli, josta ei saa selvää onko se suomea vai viroa 

-tupakointi

-siiderin juonti

- kiroileminen

- huonot käytöstavat

- kouluttamattomuus 

- epäsiisti pukeutuminen

- rinta- ja peppuimplantit 

Parempi sosiaaliluokka. Naiset pukeutuvat tummansiniseen. EI mustaan.

Vierailija kirjoitti:

Oma ukkini tuli köyhästä maanviljelijäperheestä, mutta opiskeli sotien ja sotimisen jälkeen itselleen hyvän ammatin ja teki paljon töitä. Perheestä tuli ylempää keskiluokkaa. Yhteys kotipaikkakunnalle kuitenkin jäi. Isäni oli lahjakas akateemisesti, opiskeli pitkälle ja teki pitkän uran hyvässä työssä. Äitini tausta työväenluokkainen, joskin sukutausta aatelinen ja oppi itse etiketin työssään. Kasvatukseni oli sekoitusta molemmista maailmoista: oli sivistystä, mutta myös työväenluokkaisuutta ja maanläheisyyttä. Tapasin myös paljon heikosti toimeentulevia. Kaikkia ihmisiä kunnioitettiin taustasta huolimatta.

Itse opiskelin alhaalta ylöspäin ja nyt 40-vuotiaana olen varsin hyvässä johtotyössä. Oma mieheni ja hänen perheensä täysin työväenluokkainen. Koko elämäni minulla on ollut tunne etten kuulu mihinkään: sosioekonomisesti korkealla olevien kanssa koen, että toiminta ja käytös on välillä turhankin p*****tärkeää enkä

Minun tausta ja kokemukset on aika samanlaisia, molemmat vanhemmat on akateemisesti koulutettuja työläis/maanviljelijäperheestä, isä tohtori ja äiti maisteri, suvussa on aika kaikenlaista, taiteilijaa, duunaria, maanviljelijää, perusvirkamiestä, pienyrittäjää jne.. Asuttiin lapsuudessani maaseudulla pikkukaupungissa, missä suurin osa muista oli duunariperheiden lapsia. Joten on tosiaan tuttavapiiri ja kasvuympäristö ollut aika monipuolinen. Puolisoni on työläisperheestä. Tuo fiilis, ettei oikein tiedä mihin kuuluu on tuttu, vaikka varmasti keskiluokka on lähinnä sitä. Usein on kuitenkin vähän semmoinen ulkopuolinen olo, monenlaisessa seurassa. 

Seurustelin joskus narsistin hammaslääkärin kanssa. Matala sosioekonominen taustani näkyi kuulemma hampaista. Päälle päin minulla on ihan hyvät hampaat, mut paljon on pitänyt paikkailla.

Kroppa täynnä tatskoja on white trash -merkki. Etenkin naisilla. Hirveän näköistä kun pukeutuu hihattomaan juhlamekkoon esimerkiksi ja käsivarret on täynnä tatskoja.

Vierailija kirjoitti:

Seurustelin joskus narsistin hammaslääkärin kanssa. Matala sosioekonominen taustani näkyi kuulemma hampaista. Päälle päin minulla on ihan hyvät hampaat, mut paljon on pitänyt paikkailla.

Tämä on totta. Muutenkin liikunnallisuus etenkin alle keski-ikäisellä alkaa olla selvä merkki sosiaaliluokasta.

Vierailija kirjoitti:

Kroppa täynnä tatskoja on white trash -merkki. Etenkin naisilla. Hirveän näköistä kun pukeutuu hihattomaan juhlamekkoon esimerkiksi ja käsivarret on täynnä tatskoja.

Ainakin, jos käsivarret roikkuvat rasvasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän jokaisessa porvariskodissa pitää olla flyygeli 

Minulla on vain kaksi antiikkipianoa :(

Nykyään pianoita saa ilmaiseksi, joten jokainen voi tehdä kodistaan porvariskodin helposti.

Ei se tee kodista kulttuurikotia että saa ilmaiseksi pianon sinne.

Ei, mutta kyllä se jotain asukkaistaan kertoo jos haluaa sen pianon, vaikka sitten ilmaisen, huusholliinsa hankkia. On meinaan yksi hankalimmista tavaroista kuljettaa ja vie paljon tilaakin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alempi sosiaaliluokka näkyy innostuksena kaikkeen digitaaliseen moskaan, kalliisiin älypuhelimiin, jättikokoisiin taulutelevisioihin jne. Näillä kuvitellaan saatavan statusta mutta se on juuri päinvastoin. Seinänkokoinen tv kertoo että oma pää on tyhjä. 

Tää on kyllä niin totta 😄😎 

Iso olohuone saattaa vaatia ison television. Tai sitten talossa on erillinen elokuvateatteri. Television voi piilottaa tauluksi, kun ei katso. 

Täällä näyttäisi riittävän porukkaa, joiden lähipiirissä on paljon wt:ksi luokiteltavia ihmisiä, joista halutaan erottautua. Ja kiiltokuvamainen käsitys 'sivistyneestä ylemmästä keskiluokasta'. 

Jossain luki, että viimeistään 40-vuotiaana huomaat kuka on pitänyt itsestään huolta etenkin fyysisesti ja se on niin totta. 

Vierailija kirjoitti:

Ainakin läskit on lihavia aina ja ikuisesti

Muutos lähtee itsestä ja kenenkään oli lihava tai ei on turha syytellä muita.