Lue keskustelun säännöt.
Miten sosiaaliluokka näkyy ihmisessä?
Miten näkyy jos on korkea tai matala sosiaaliluokka tai sosioekonominen asema?
Kommentit (5592)
On siistit vaatteet ja olemus, tapa miten puhuu toisille
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin sosioekonomiseen yhteiskuntaluokkaan kuuluu ammattikoulun käynyt asentaja, jonka tulot kuukaudessa ovat keskimäärin 4800 euroa?
Mihin luokkaan kuuluu maisteri, joka on opettaja ja saa palkkaa 3900 euroa kuukaudessa?
Määrittääkö sen sosioekonomisen yhteiskuntaluokan tulot vai koulutus?
Kyllähän tuo asentaja on työväenluokkaa. Oli tulot mitä tahansa. Yliopistokoulutuksen käynyt keskiluokkaa. Koulutus antaa myös paljon sosiaalista pääomaa, mitä ei voi tuloilla mitata. Meneepä vierailulle amisperheeseen tai korkeasti koulutettuun niin huomaat eron monessa: puhetavassa, ruokailutottumuksissa, sisutuksessa ym ym
Nykyisin korkeampi koulutus ei takaa suhteita, koska sielläkin erotellaan taustan mukaan ja etenkin uramahdollisuuksissa näkyy se, onko proffat perhetuttuja jne. Koska korkeakouluteissa on ylitarjontaa, ei se enää tuo entisenlaista etua luokkanousussa. Ensimmäisen polven akateemisia on enenevissä määrin, ei heidän lapsuudenkodissaan tätä sosiaalista pääomaa vielä näy, eikä eidän omankaan arkeen ilman ympäristön mallia nuo tavat itsestään suoraan mallinnu. Saati sitten periytyvät tavat ja tavarat. Nykyisin sekoittuu ehkä perhekunnittain enemmän eri taustat yhteen ja usein vaalitaan sitä arvokkaammaksi koettua perintöä "yhteisenä" taustana.
Käytöksestä ja siitä miten alemman sosiaaliluokan ihmiset aina kuvittelevat ensimmäisenä heidän mieleensä juolahtavan tulkinnan jostain asiasta olevan aina totta. Heillä ei ole mitään kykyä analysoida asioita tarkemmin tai lähdekriittisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaasta näkyy hyvin käänteisesti lukema ihmisen sosiaaliluokasta.
Tämä on stereotypia, joka ei pidä paikkaansa. Itse olen kiinnittänyt huomiota asiantuntijoiden esiintymiseen eri medioissa. He edustavat tukevasti keskiluokkaa. Ovat monesti myös tukevia.
Ay-liikkeessä näitä turjakkeita vasta on paljon. Mikä toki sopii sivistymättömään kansanluokkaan.
Joskus puhetavasta, sanojen käytöstä, miten kohtelee ventovieraita. Yleensä nämä eivät kuitenkaan kerro sosiaaliluokasta, vaan luonteestaja arvoista.
Jos on korostetun kohtelias ja rennon ystävällinen asiakaspalvelijalle, on narsisti. Jos alistaa ja puhuu töykeästi, sosiopaatti. Jos on ääri-imelä on hölmö vänkyrä.
Normaali ihminen suhtautuu ihan tavallisesti, mutta toisen huomioonottaen ja ystävällisesti, ventovieraisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muodin ja kauneuden solvaaminen on sitten niin rahvasta, kuin olla ja voi. Muotia on ollut olemassa naisten keskuudessa jo kauan ennen, kuin vaatteille on ollut mitään ilmastollista tarvetta. Koristautumisella viestitään kultturista, varallisuudesta, statuksesta, kyvykkyydestä, jne. Muodin ja kauneuden vihaaminen on kuin vihaisi naiseutta kokonaisuudessaan, repisi perhosilta siivet ja kukilta terälehdet. Kerrassaan oksettavaa
Mielestäni kauneuden ja estetiikan taju ja arvostus on yksi sivistyksen mittareista, mutta muoti ja kauneus ovat kaksi aivan eri asiaa. Nykyisen muotiteollisuuden perimmäisenä tarkoituksena on luoda tarpeita ja sitä kautta myydä uutta kuluttajille, kun taas kauneus on arvo sinänsä ja monessa mielessä universaalia. Tästä näkökulmasta ulkonäöstä huolehtimisen leimaaminen pinnalliseksi tai sen rajaaminen pelkästään naisille kuuluvaksi hömpäksi on aika rajoittunutta. Pidän itsekin kauniista vaatteista ja saan usein kohteliaisuuksia kauniista asuista, mutta muotia en seuraa millään tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muodin ja kauneuden solvaaminen on sitten niin rahvasta, kuin olla ja voi. Muotia on ollut olemassa naisten keskuudessa jo kauan ennen, kuin vaatteille on ollut mitään ilmastollista tarvetta. Koristautumisella viestitään kultturista, varallisuudesta, statuksesta, kyvykkyydestä, jne. Muodin ja kauneuden vihaaminen on kuin vihaisi naiseutta kokonaisuudessaan, repisi perhosilta siivet ja kukilta terälehdet. Kerrassaan oksettavaa
Mielestäni kauneuden ja estetiikan taju ja arvostus on yksi sivistyksen mittareista, mutta muoti ja kauneus ovat kaksi aivan eri asiaa. Nykyisen muotiteollisuuden perimmäisenä tarkoituksena on luoda tarpeita ja sitä kautta myydä uutta kuluttajille, kun taas kauneus on arvo sinänsä ja monessa mielessä universaalia. Tästä näkökulmasta ulkonäöstä huolehtimisen leimaaminen pinnalliseksi tai sen rajaaminen pelkästään naisille kuuluvaksi hömpäksi on aika rajoittunutta. Pidän itsekin kauniista vaatteista ja saan usein kohteliaisuuksia kauniista asuista, mutta muotia en seuraa millään tavalla.
Olen viestisi alun kanssa samaa mieltä. Mutta loppuhan oli sitten verhottua itsekehua, jota vain pohjasit muussa viestissäsi. Sanot rivien välissä, että sinulla on luontaista esteettistä silmää. Viestin alussa kuvasit sen kertovan sivistyksestä. Tässä viestin verran ilmaiset siis olevasi sivistynyt. Onko se sitten sivistynyttä käytöstä, minusta ei. Sivistyneempää olisi ollut nostaa joku toinen jalustalle, ei itseään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanavarasto on laajemi niillä, joille on luettu paljon lapsena ja jotka lukevat aikuisenakin paljon.
Yleensä akateemiset vanhemmat lukevat lapsilleen paljon, mutta ei tietenkään aina niin ole.
Se näkyy kodinsisustuksessa siten, että alaluokkiin kuuluvilla televisio dominoi koko olohuonetta. Se on ikään kuin alttari, joka on omistettu tv-viihteelle ja muulle roskalle.
Yläluokan kodeissa sen sijaan isossa roolissa on kirjahylly, jossa on sekä klassikkoromaaneja että tutkimuskirjallisuutta elämän eri aloilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se näkyy kodinsisustuksessa siten, että alaluokkiin kuuluvilla televisio dominoi koko olohuonetta. Se on ikään kuin alttari, joka on omistettu tv-viihteelle ja muulle roskalle.
Yläluokan kodeissa sen sijaan isossa roolissa on kirjahylly, jossa on sekä klassikkoromaaneja että tutkimuskirjallisuutta elämän eri aloilta.
Minulla on molemmat eli oikein iso televisio olouoneessa ja isot kirjahyllyt täynnä kirjoja kirjastohuoneessa. Olen intohimoinen lukija ja harrastan elokuvien katsomista. En kuulu mihinkään luokkaan.
En saa lainausta toimimaan, mutta pahoittelut, ei ollut tarkoitus edellisessä viestissä kehuskella omalla tyylitajulla tai (todellisella tai kuvitellulla) sivistyksellä. Enemmän yritin alleviivata sitä, että vaikkei seuraa muotia, voi ympäristö silti mieltää ulkoisen olemuksen esteettiseksi. Muoti taas mielestäni ei useinkaan ole esteettistä, vaan pyrkii kaupallisen aspektin lisäksi vaikkapa shokeeraamaan tai erottautumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä jakaisin luokat Suomessa uudestaan seuraavasti:
-Tukieläjät
-Työtätekevät työläiset
-Eliitti
Tukieläjiin kuuluvat ihmiset, joiden pääasiallinen tulonlähde on sosiaalituet. Heikot vaikutusmahdollisuudet.
Työtätekeviin työläisiin kuuluvat he, joiden täytyy tehdä elääkseen työtä. Siis siivojat, putkimiehet, opettajat ja lääkärit. Hieman paremmat, mutta käytännössä heikohkot vaikutusmahdollisuudet kuin edellisessä luokassa.
Eliittiin kuuluvat esimerkiksi puolueiden puheenjohtajat, ministeriöiden huippuvirkamiehet, Koneen pääomistajat ja sillai. Näillä on huomattavasti vaikutusvaltaa.
Tässä jaottelussa ei paljon oopperan kuuntelu tai tutkinto jukuju--opista paina, vaan keskitytään olennaiseen.
Sen voin arvata, että montaa keskiluokkaista tämä voi harmittaa. Miten hän on muka samaa luokkaa siivojan tai putkimiehen kanssa?!
Heillähän on sentään lapsillakin tavoitteellisia harrastuksia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kengät kertovat kaiken tuloista, ainakin jos mennään ääripäistä toiseen, todella rikkaista köyhempään kansanosaan.
Köyhät tallustelevat lenkkareissa tai huonosti huolletuissa, linttaan astutuissa kierrätyskeskuksesta ostetuissa rönttösissä, kun taas rikkaat pystyvät valitsemaan kenkävalikoimastaan säähän sopivat hyvin hoidetut (melko uudet) kengät.
Sadesäälle eri jalkineet kuin pakkaselle, kaupunkiin eri jalkineet kuin metsävaelluksille.
Rikkaat pukeutuvat myös muutenkin sään mukaisesti, on vedenpitävää kalvoa ja goretexia.
Olen köyhä ja siksi olen huomannut eron selkeästi.
Norjassa ero on silmiinpistävä, oman matkavaatetukseni ja Norjalaisten rikkaiden (suomeen verrattuna) ulkopukeutumisessa.
Kengistä tuli mieleen Keanu Reeves joka vuosia sitten kulki usein jesarilla korjatuissa kengissä. Miehellä tuskin on rahasta puu
Joo, ja onhan prinssi Harrykin nähty aika risaisissa kengissä ja farkuissa, ja kuitenkin oli hienot koulut käynyt ja isoäiti oli maailman rikkain nainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kengät kertovat kaiken tuloista, ainakin jos mennään ääripäistä toiseen, todella rikkaista köyhempään kansanosaan.
Köyhät tallustelevat lenkkareissa tai huonosti huolletuissa, linttaan astutuissa kierrätyskeskuksesta ostetuissa rönttösissä, kun taas rikkaat pystyvät valitsemaan kenkävalikoimastaan säähän sopivat hyvin hoidetut (melko uudet) kengät.
Sadesäälle eri jalkineet kuin pakkaselle, kaupunkiin eri jalkineet kuin metsävaelluksille.
Rikkaat pukeutuvat myös muutenkin sään mukaisesti, on vedenpitävää kalvoa ja goretexia.
Olen köyhä ja siksi olen huomannut eron selkeästi.
Norjassa ero on silmiinpistävä, oman matkavaatetukseni ja Norjalaisten rikkaiden (suomeen verrattuna) ulkopukeutumisessa.
Kengistä tuli mieleen Keanu Reeves joka vuosia sitten kulki usein jesarilla ko
Kone Oy:n omistajiin kuuluva Herlin käyttää joskus risaisia puukenkiä. Että semmosta..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monesti tässä ketjussa mainitaan sitsit jonkinlaisena yläluokkaisena akateemisena juhlana. Sitsithän on apinoitu Ruotsista ja ne ovat hyvin, hyvin nuori perinne. Isäni oli esimerkiksi yliopistossa 90-luvun alussa eikä ollut kuullutkaan sitseistä, kun kerroin niistä joskus. Sitsithän kuuluvat tavallaan yleisemmin pohjoismaiseen yliopistokulttuuriin eikä mihinkään luokkaan. Sitsien pöytätavat myös poikkeavat sitsistä riippuen hyvin paljon tavallisista juhlaetiketin mukaisista pöytätavoista.
Minä olen ties kuinka monennen polven akateeminen, mutta en muista kotona puhutun sitseistä enkä osallistunut yksiinkään omana opiskeluaikana vuosituhannen alkupuolella. Opiskeluaikana kiinnostivat lähinnä opiskelu ja harrastukset, fuksivuoden jälkeen osallistuin todella vähän mihinkään opiskelijabileisiin.
Kyllä Vaasassa sitsejä oli 90-luvun puolessa välissä, ei niissä kaikki toki käynyt mutta mukavaa oli. Siis sekä Hankenin että yliopiston sitsit, taisi olla pääasiassa kauppatieteilijöiden juttuja.
Vierailija kirjoitti:
Sanavarasto on laajemi niillä, joille on luettu paljon lapsena ja jotka lukevat aikuisenakin paljon.
Yleensä akateemiset vanhemmat lukevat lapsilleen paljon, mutta ei tietenkään aina niin ole.
Hyvä esimerkki tästä on Jone Nikula. Hän itse ei ole kouluja käynyt, mutta hänen isänsä on oikeustieteen tohtori, ja äiti on filosofian tohtori.
Isä on ollut ministerinä ja oikeuskanslerina, äiti puolestaan on Helsingin yliopiston professori (emerita). Kyllä se yläluokkainen tausta Jonesta näkyy ja kuuluu - hyvässä ja pahassa. Sanavarasto on laajempi kuin perusjampalla. Hänellä ei ole tatuointeja, kuten on miltei kaikilla muilla rock-toimittajilla. Demaritausta näkyyy myös tiettynä elitistisenä asenteena siten, että hän on aika kova neuvomaan muita siinä, miten muiden tulee ajatella vaikkapa Päivi Räsäsestä ja tämän oikeusjutusta: demarielittiin kuuluvien vesana Jone ei voi sietää konservatiivikristittyjä.
Vierailija kirjoitti:
Varakkaammat yleensä ylimielisiä.
Köyhät yleensä jeesaa muita paljon helpommin.
Niin, tämähän on todettu tutkimuksissakin, joten ei tarvitse alapeukuttaa. Huono-osaiset antavat hyväntekeväisyyteen rahaa suhteessa enemmän kuin hyväosaiset. Köyhät antavat vähästään. Rikkaat antavat paljon liiastaan,. ja siitäkin nihkeästi.
-eri
Nykyään ei ole enää sivistysporvareita. Siis sellaisia, jotka olivat aina auliita maksamaan veroja, jotta Suomessa olisi tasokas kouluopetus tai antamaan rahaa uutta konserttitaloa varten tms. Nyt kaikki raha pideään itse tai kulutetaan ulkomaan matkoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se näkyy kodinsisustuksessa siten, että alaluokkiin kuuluvilla televisio dominoi koko olohuonetta. Se on ikään kuin alttari, joka on omistettu tv-viihteelle ja muulle roskalle.
Yläluokan kodeissa sen sijaan isossa roolissa on kirjahylly, jossa on sekä klassikkoromaaneja että tutkimuskirjallisuutta elämän eri aloilta.
Minulla on molemmat eli oikein iso televisio olouoneessa ja isot kirjahyllyt täynnä kirjoja kirjastohuoneessa. Olen intohimoinen lukija ja harrastan elokuvien katsomista. En kuulu mihinkään luokkaan.
No riippuu tietysti siitä, mitä elokuvia katsoo:onko nähnyt esim Tarkovskin koko tuotannon, vai katsooko siltä jättiruudultaan iltapäivästä yömyöhään jotakin Big Brotheriia tai muuta viihederoskaa.
Allekirjoitan. Puoliso on duunariperheestä ja minä ylemmän keskiluokan. Olen tottunut siihen, että rahaa on ja sitä voi käyttää huolettomasti. Opiskelijanakaan ei tarvinnut pihistellä, koska vanhemmat maksoivat paljon kuluja. Puoliso taas on todella tarkka rahan kanssa, ei ostele turhia ja säästää kaikkea mielestäni turhaa roinaa, josta voi olla myöhemmin hyötyä.
Vuosien myötä olemme ehkä vähän oppineet toisiltamme. Itse opettelen tarkempaa rahankäyttöä ja puoliso saattaa nykyään ostaa vaikka laadukkaita vaatteita sadoilla tai tuhansilla euroilla ja käyttää ne vielä räätälillä istuvuuden varmistamiseksi, jos niille on oikeasti tarve.