Miten sosiaaliluokka näkyy ihmisessä?

Vierailija kirjoitti:

Kengät kertovat kaiken tuloista, ainakin jos mennään ääripäistä toiseen, todella rikkaista köyhempään kansanosaan.

Köyhät tallustelevat lenkkareissa tai huonosti huolletuissa, linttaan astutuissa kierrätyskeskuksesta ostetuissa rönttösissä, kun taas rikkaat pystyvät valitsemaan kenkävalikoimastaan säähän sopivat hyvin hoidetut (melko uudet) kengät.

Sadesäälle eri jalkineet kuin pakkaselle, kaupunkiin eri jalkineet kuin metsävaelluksille.

Rikkaat pukeutuvat myös muutenkin sään mukaisesti, on vedenpitävää kalvoa ja goretexia.

Olen köyhä ja siksi olen huomannut eron selkeästi.

Norjassa ero on silmiinpistävä, oman matkavaatetukseni ja Norjalaisten rikkaiden (suomeen verrattuna) ulkopukeutumisessa.

Kengistä tuli mieleen Keanu Reeves joka vuosia sitten kulki usein jesarilla korjatuissa kengissä. Miehellä tuskin on rahasta puutetta.

Kampissa asuessani kaverini tuli paikalliseen in-pubiin aamulla yhdeksältä aamutakki päällä ja oven edestä poimittu Hesari kainalossa. Siistit tohvelit ja tyylikkäät pyjaman lahkeet. Kysymys? Mitä luokkaa oli? Vastauksen kerron huomenna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Öh, joku tuolla sanoi että collarit on merkki jostain sosiaaliluokasta. Mä oon eri mieltä. Collareita käyttää kyllä kaikki.

Kyllä, mutta sosiaaliluokka näkyy siinä, missä niitä käyttää. Minulla verkkarit on käytössä vain kotona perheen kesken rentoutuessa tai liikuntaharrastuksessa, ei missään muualla. En voisi kuvitella meneväni niissä edes lähikauppaan. 

Minä voin mennä verkkareissa kauppaan, vaikka olenkin erittäin hyvin tienaava korkeakoulutettu. Minua ei kiinnosta, mitä muut ajattelevat ja pidän muotihössötystä ihan turhana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Öh, joku tuolla sanoi että collarit on merkki jostain sosiaaliluokasta. Mä oon eri mieltä. Collareita käyttää kyllä kaikki.

Kyllä, mutta sosiaaliluokka näkyy siinä, missä niitä käyttää. Minulla verkkarit on käytössä vain kotona perheen kesken rentoutuessa tai liikuntaharrastuksessa, ei missään muualla. En voisi kuvitella meneväni niissä edes lähikauppaan. 

Minä voin mennä verkkareissa kauppaan, vaikka olenkin erittäin hyvin tienaava korkeakoulutettu. Minua ei kiinnosta, mitä muut ajattelevat ja pidän muotihössötystä ihan turhana.

Oletko ensimmäisen polven akateeminen? Tuo on tyypillistä juuri niille, jotka ovat lapsuudenkodissaan omaksuneet tuon ajattelutavan, että ei pidä piitata mitä muut ajattelevat. Se auttaa esimerkiksi työväenluokkaista lasta tekemään eri tavalla kuin muut työläisalueen lapset, eli kouluttautumaan ja nousemaan parempaan sosiaaliluokkaan.

Väittäisin että Pohjois-Suomessa työväenluokka oli hyväkäytöksistä, harrasti kulttuuria (esim. klassinen instrumentti lapsella oli yleinen) ja pukeutuminen oli klassisen tyylikästä. Helsingissä työväenluokka on kovin erilaista ja pohjoisen kasvatti vaikuttaakin täällä taustaansa hienommalta.

Kuuluuko hotellisiivooja, joka tekee työtään hotellin 8. kerroksessa ylempään sosiaaliluokkaan kuin hänen työtoverinsa, joka tekee työtään saman hotellin 5. kerroksessa?

Ei ole oikein mitään yhtenäistä asiaa, josta voisi päätellä varallisuuden. 

Minun ja mieheni perheet ovat molemmat työväenluokkaan mutta käytös on tyystin erilaista. 

Omat vanhempani ovat todella säästeliäitä. Tarjoukset ja edut hyödynnetään, käytetään yösähköä ja shoppailu tarkoittaa usein kirppiksellä käyntiä josta palataan monesti tyhjin käsin kotiin.

Miehen vanhemmat vaihtavat usein autoja, tilipäivänä voidaan hankkia vaikka uusi telkkari toimivan tilalle, lomalla ovat käyneet velkarahalla yms. 

Pointtina ei ole kummankaan käytöksen mollaus tai ihannointi, itsestä tuntuu että näiden kahden käytöksen välimaastosta löytyisi sopiva keskitie. Mutta saman sosiaaliluokan ihmiset käyttäytyvät tyystin erilailla ja ulkopuolisen on mahdotonta tietää miten asiat oikeasti ovat.

Vierailija kirjoitti:

Kengät kertovat kaiken tuloista, ainakin jos mennään ääripäistä toiseen, todella rikkaista köyhempään kansanosaan.

Köyhät tallustelevat lenkkareissa tai huonosti huolletuissa, linttaan astutuissa kierrätyskeskuksesta ostetuissa rönttösissä, kun taas rikkaat pystyvät valitsemaan kenkävalikoimastaan säähän sopivat hyvin hoidetut (melko uudet) kengät.

Sadesäälle eri jalkineet kuin pakkaselle, kaupunkiin eri jalkineet kuin metsävaelluksille.

Rikkaat pukeutuvat myös muutenkin sään mukaisesti, on vedenpitävää kalvoa ja goretexia.

Olen köyhä ja siksi olen huomannut eron selkeästi.

Norjassa ero on silmiinpistävä, oman matkavaatetukseni ja Norjalaisten rikkaiden (suomeen verrattuna) ulkopukeutumisessa.

On myös viljalti koulutettuja ihmisiä korkeakoulutetusta perhetaustasta ja korkeasta varallisuudesta, jotka inhoavat ostamista. Eikä ole tarvettakaan näyttää varallisuutta kun on uuta sisältöä elämässä. Tunnen itseasiassa enemmän varakkaita, jotka ei hanki oikein koskaan esim uusia jalkineita vaan kulkee niissä vanhoissa ja vastaavasti pienistä tuloistaan merkkituotteisiin panostavia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Öh, joku tuolla sanoi että collarit on merkki jostain sosiaaliluokasta. Mä oon eri mieltä. Collareita käyttää kyllä kaikki.

Kyllä, mutta sosiaaliluokka näkyy siinä, missä niitä käyttää. Minulla verkkarit on käytössä vain kotona perheen kesken rentoutuessa tai liikuntaharrastuksessa, ei missään muualla. En voisi kuvitella meneväni niissä edes lähikauppaan. 

Minä voin mennä verkkareissa kauppaan, vaikka olenkin erittäin hyvin tienaava korkeakoulutettu. Minua ei kiinnosta, mitä muut ajattelevat ja pidän muotihössötystä ihan turhana.

Oletko ensimmäisen polven akateeminen? Tuo on tyypillistä juuri niille, jotka ovat lapsuudenkodissaan omaksuneet tuon ajattelutavan, että ei pidä piitata mitä muut ajattelevat. Se auttaa e

Mitäs kun on toisen polven akateeminen ja on silti kotona omaksunut ajattelutavan, ettei pidä piitata mitä muut ajattelee? Meillä on kasvamassa jo kolmannessa polvessa tällä hetkellä lukiolainen, jolle olen opettanut, että turha kuluttaminen pois ja muiden huomioonottamiseksi riittää siisti olemus ja hyvä hygienia. Me kuljetaan kyllä collareissa jopa kaupungilla asioimassa. Epäilen, ettei nuorestanikaan mahda tulla mitään pukukeikaria, vaikkaa kouluttautuisikin pitkälle.

Toisessa kodissaan hänellä elää puolestaan työläistaustainen kosmetologi, jolle on hyvin tärkeää hankkia huivit ja laukut LV:lta ja tennarit Guessilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni on ydinfyysikko ja alansa tohtori. Ajelee rämällä autolla, pukeuttuu vanhoihin vaatteisiin ja ajaa 20 v vanhalla pyörällään. Tuttavansa samanlaisia. Tutkintoa ei mitenkään mainosteta, minä olen itse vain kandi. Juuri yksi päivä lapsen koulukaverin vanhemman kanssa juttelin joka on tradenomi ja kaiken pitää olla uutta ja velalla ostettua, ja hän oli luullut että mieheni on työtön... ihmetteli kun kerroin että on kyllä töissä. Vaikuttaa varmaan sekin että asumme vuokralla alueella missä kaikilla on omistusasunnot. Meillä kummallakaan ei ole perintöjä tai saatu rahaa vanhemmilta, ja olemme asuneet pitkään ulkomailla joten ei ostettu omistusasuntoa nuorena ja nyt ei ole varaa sellaiseen minkä haluaisimme. En tiedä, ehkä tradenomi on ylemmän sosiaaliluokan tutkinto ja tohtori alemman, kun Suomessa se ei mene koulutuksen mukaan vaan aineellisen, kuten esim Yhdysvalloissa. Monissa muissa Euroopan m

 

Hohhoijjaa. Olen itse juurikin tuollainen alemman korkeakoulututkinnon nainen ja mies tohtoriksi väitellyt fyysikko, enkä kohta parinkymmenen vuoden jälkeen vieläkään tiedä kuinka tuollainen vieraslaji pitäisi päältä katsoen tunnistaa..

Ihan käy työssä virastoaikana, joten jos naapurilla on silmä päässä niin varmasti työssäkäyväksi tunnistaa. Mua puolestaan saattavat luulla työttömäksi kun harvakseltaan starttaa autoni aamusella pihasta. Mistään muusta meistä tuskin kummastakaan ammattia tai asemaa voi päätellä, kas kun emme ole tatuoineet palkkatuloja otsaan, emmekä teettäneet oppiarvosta t-paitaa.

Miksi sinulla menee niin tunteisiin mitä joku kauppaopiston nainen arvelee perheesi taloudellisesta statuksesta? Eipä ole itsellä tullut mieleenkään vertailla tai miettiä vertaileeko muut :D Ostetaan mitä tarpeelliseksi nähdään ja annetaan muiden tehdä samoin. Saattaa olla että lapsuuden perheellä on jotain tekemistä tämän näkemyseron kanssa..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on mielenkiintoinen aihe, koska esimerkiksi AMK-koulutetuilla sote-työntekijöillä on paljon tatuointeja. He ovat kuitenkin keskituloisia, mutta porukkaa on todella moneen lähtöön. Pelkät tulot ei ehkä tee ihmisestä kuitenkaan keskiluokkaista, sillä itse en tiedä mitään mikä olisi enemmän wt kuin tatuoinnit. Siihen vielä pari naamalävistystä, pinkki tukka juurikasvulla, tekokynnet ja -ripset niin avot. 👌

AMK = opisto

Ei todellakaan ole mikään yliopistotasoinen koulutus - ja suurin osa suomalaisista yliopistoistakin on ihan paskoja

AMK on ammattikorkeakoulu. Sanoinko että olisi yliopistotasoinen? En. Mutta ei se myöskään ole ammattiopistotasoa.

Entiset opistot muutettiin AMK:si. Samaa kamaa uudessa paketissa. Yrite

Hyvä sinua. Minulla taas oli työuran alussa vuosia ka 15 henkinen tiimi materiaalihallinnon ja vientikaupan tukitoimissa. Työntekijät suurin osa hyvin nuoria. Parhaimmat, oma-aloitteisimmat, oppivaisimmat olivat AMK taustalla, huolellisin oli merkonomi ja heikoimmat työelämävalmiudet oli kauppatieteitä ja tuotantotaloutta lukeneilla. 20 vuotta myöhemmin voin sanoa, että olen logistiikan ja hankinnan toimihenkilötehtäviin (ylempi) palkannut vain tradenomeja, no, poikkeuksena erinomaisen hyvä työntekijä joka on työn ohessa myöhemmin suorittanut MBA:n.

Huomaa, että AMK opinnot on suunniteltu pitkälti teollisuuden ja kaupan kanssa, vastaa hyvin työelämän taitotarpeisiin.

Tutustuin aikanaan työn puolesta, lumenauraus, vanhaan leskirouvaan, joka asui kaksin aikamiespoikansa kanssa. Hän oli jäänyt leskeksi sota-aikaan pienen pojan kanssa. Muutti sitten Savosta lännemmäksi ja perusti uuden perheen veteraanin kanssa. He elivät työteliään ja vaatimattoman elämän raataen pientilallaan.

Kun olin aurauskierroksella, hänen luokseen piti mennä aina kahville. Toki pitkän lenkin jälkeen kahvi maistui enkä laskuttanut heiltä pihan aurauksesta kuin pari kymppiä talvestaan. Olinhan saanut evästä ja seurustelua heidän kanssaan. Rouva teititteli minua, silloin yli puolet nuorempaa ihmistä ja passasi kuin suurempaakin herraa. Pojan kanssa sinuteltiin alusta lähtien. Tietysti en voinut vanhemmalle ihmiselle sanoa ettei teititellä.Sen verran tiedän etikettiä.

Aina oli seitsentä sorttia kahvipöydässä vaikka toppuuttelin, ettei kulkumies tarvitse. Kohteliaasti söin sortteja ja join neljä tai viisi kuppia kahvia, kun leskirouva oli vaivan nähnyt.

Rouva täytti sitten vuosia ja kutsui minutkin vaimoni kanssa juhlistamaan. He tekivät ensin sinunkaupat ja helpotuksekseni heti perään minunkin kanssa. Vuosia kävin kahvilla, kun rouva tai poika vinkkasivat rappusilta kupilla vilkuttaen, että kahville. Valitettavasti eräänä jouluna hän nukkui pois. Hänestä jäi mieleen sellaista arvokkuutta, jota ei nutulla tai hatulla saa, olivatpa kuinka arvokkaita hyvänsä. Hänellä oli sydämmen sivistystä, jota mikään korkeakoulu ei opeta.

Korkea varallisuus näkyy yleensä tilan ottamisena. Jotkut tekevät sen rauhallisesti arvokkuudellaan ja toiset ölisevät. Varallisuus ei kuitenkaan kulje käsi kädessä sivistyksen kanssa, joten varsinaista sosiaaliluokkaa ekonominen varallisuus ei määritä

Sivistyneet ihmiset noudattavat yleensä jonkinlaista etikettiä ja pidättäytyvät tietyistä puheenaiheista, kuten rahasta, alatyylisistä jutuista, jne.

En itse pidä "korkeakulttuuria" eli teatterissa ja oopperassa kävijää välttämättä ollenkaan sivistyneenä. Noihin paikkoihin pääsevät kaikki, joilla on rahaakin, ja ovatkin yleensä täynnä yrittäjiä, vaurastuneita rahvaita, jne.

Esimerkiksi julkkikset kuten enbuske, veitola, jne. ovat tavallaan sosiaaliluokaltaan korkealla, sillä heillä on sosiaalista vaikutusvaltaa. He ovat kuitenkin sidottuja populaarikulttuuriin, eivätkä voi poiketa siitä pysyäkseen ajankohtaisina. Ovat siis ennemminkin kansan orjia kuin korkeassa asemassa

Minulle korkeaa sivistystä Suomessa ovat edustaneet esimerkiksi ne, jotka ovat laatineet hyvinvointivaltion periaatteet. Ymmärrys hyvinvoinnin ja perustarpeiden yhteydestä, hyvinvoinnin merkityksestä suhteessa kansantalouteen, jne. vaativat pitkälle kehittynyttä kognitiota ja laajaa yhteiskunnallista ymmärrystä. Kulttuuripiireissä en ole törmännyt laadukkaaseen tuotantoon, sillä vaikka joku olisikin teknisesti lahjakas tai kykenevä, tuotosten henkinen pääoma on liian usein jalostumatonta tai jopa alatyylistä. Pornografiaa ja pyhimyksiä sekoitetaan samoihin teoksiin, musiikki on viha- tai surumielistä, jne.

Yrittäjissä eli "rahan takojissa" en ole törmännyt korkeaan sivistykseen. Tiedän sitä kuitenkin olevan esimerkiksi rahalaitoksissa. Ongelmaksi muodostuu se, että kun konsepti, kuten pankki, levittäytyy rahvaaseen yhteiskuntaan, kuten Suomi, tekijät ovat väistämättä suomalaisia, eli rahvaita

Aitoa sivistystä määrittää siis jokin korkeampi päämäärä tai hyvyys toiminnan taustalla, joka saattaa joskus paistaa vahingossa jopa sen rahvaan ölinän läpi. Eli sanoisin, että Suomen sivistys löytyy organisaatioista ja laillisista entiteeteistä, jotka eivät ole ihmisiä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Öh, joku tuolla sanoi että collarit on merkki jostain sosiaaliluokasta. Mä oon eri mieltä. Collareita käyttää kyllä kaikki.

Kyllä, mutta sosiaaliluokka näkyy siinä, missä niitä käyttää. Minulla verkkarit on käytössä vain kotona perheen kesken rentoutuessa tai liikuntaharrastuksessa, ei missään muualla. En voisi kuvitella meneväni niissä edes lähikauppaan. 

Minä voin mennä verkkareissa kauppaan, vaikka olenkin erittäin hyvin tienaava korkeakoulutettu. Minua ei kiinnosta, mitä muut ajattelevat ja pidän muotihössötystä ihan turhana.

Oletko ensimmäisen polven akateeminen? Tuo on tyypillistä juuri niille, jotka ovat lapsuudenkodissaan omaksuneet tuon ajattelutavan, että

Muodin ja kauneuden solvaaminen on sitten niin rahvasta, kuin olla ja voi. Muotia on ollut olemassa naisten keskuudessa jo kauan ennen, kuin vaatteille on ollut mitään ilmastollista tarvetta. Koristautumisella viestitään kultturista, varallisuudesta, statuksesta, kyvykkyydestä, jne. Muodin ja kauneuden vihaaminen on kuin vihaisi naiseutta kokonaisuudessaan, repisi perhosilta siivet ja kukilta terälehdet. Kerrassaan oksettavaa

Yhdellä hyvätuloisella oli tosi kulunut paita päällä. 

Miten nyt kun hallitus leikkaa asumistuet ja sovitellut päivärahat ja ansiosidonnaiset naisilta jotka on ostaneet vaatteita ja käyneet parturissa niin kuka heidän tilalla jatkossa ostaa vaatteita tai käy parturissa?

Vierailija kirjoitti:

Yhdellä hyvätuloisella oli tosi kulunut paita päällä. 

Miten nyt kun hallitus leikkaa asumistuet ja sovitellut päivärahat ja ansiosidonnaiset naisilta jotka on ostaneet vaatteita ja käyneet parturissa niin kuka heidän tilalla jatkossa ostaa vaatteita tai käy parturissa?

 

Rikkaat ostavat vaatteita ulkomailta ja kauppakeskukset Suomessa menevät konkurssiin. 

Vierailija kirjoitti:

Korkea varallisuus näkyy yleensä tilan ottamisena. Jotkut tekevät sen rauhallisesti arvokkuudellaan ja toiset ölisevät. Varallisuus ei kuitenkaan kulje käsi kädessä sivistyksen kanssa, joten varsinaista sosiaaliluokkaa ekonominen varallisuus ei määritä...

...Yrittäjissä eli "rahan takojissa" en ole törmännyt korkeaan sivistykseen. Tiedän sitä kuitenkin olevan esimerkiksi rahalaitoksissa. Ongelmaksi muodostuu se, että kun konsepti, kuten pankki, levittäytyy rahvaaseen yhteiskuntaan, kuten Suomi, tekijät ovat väistämättä suomalaisia, eli rahvaita

Aitoa sivistystä määrittää siis jokin korkeampi päämäärä tai hyvyys toiminnan taustalla, joka saattaa joskus paistaa vahingossa jopa sen rahvaan ölinän läpi. Eli sanoisin, että Suomen sivistys löytyy organisaatioista ja laillisista entiteeteistä, jotka eivät ole ihmisiä

Jos tutustuisit Suomen historiaan niin huomaisit hyvin pian, että sivistys ja hyvinvointi ovat alun perin lähteneet yksittäisten kirkonmiesten ja talouselämän vaikuttajien aloitteesta.

Teollisuusmiehet rakennuttivat työläisten asuntojen lisäksi mm. kouluja ja moni taidegalleria kantaa teollisuusmiehen kuten Amos Anderssonin, Serlachiuksen tai Sinebrychoffin nimeä. Tutustu aluksi vaikka Alfred Kordelinin elämään ja tekoihin.

Vierailija kirjoitti:

Kampissa asuessani kaverini tuli paikalliseen in-pubiin aamulla yhdeksältä aamutakki päällä ja oven edestä poimittu Hesari kainalossa. Siistit tohvelit ja tyylikkäät pyjaman lahkeet. Kysymys? Mitä luokkaa oli? Vastauksen kerron huomenna.

Kysymys on nykyaikaisesta oloneuvoksesta, jonka ahkerat isovanhemmat tekivät paljon töitä ja antoivat lapsenlapsilleen kaksiot keskustasta, tälle Kampista. Opintoja oli kiva tehdä eri korkeakouluille ja yliopistoille. Valmista oli vaikea saada, koska ei ollut pakko ja palkaksikin riitti pätkätyö silloin tälloin, jos se oli kivaa. Saint-Tropezissa oli kiva piipahtaa kesällä. Eli ahkerien ammatti-ihmisten lapsi, Oloneuvos.

Voi luoja! Taasko te näitä jauhatte?! LOL

Vierailija kirjoitti:

Kuuluuko hotellisiivooja, joka tekee työtään hotellin 8. kerroksessa ylempään sosiaaliluokkaan kuin hänen työtoverinsa, joka tekee työtään saman hotellin 5. kerroksessa?

 

Kyllä. Kaikkein alimman sosiaaliluokan siivoojat on suljettu kellareihin.