Miten sosiaaliluokka näkyy ihmisessä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alaluokkaisten jälkikasvu ei pääse yleensä yliopistoon. Jos pääsee,ovat siellä ihan hukassa.sitsitkin tuntuvat oudoilta,kun kotona on ollut sitsejä vain Maskun soffalla töllön edessä.

Sitseillä on hauskinta, kun ihmiset ovat tosi innoissaan näistä "hienommista käytöstavoista", joita sitseillä korostetaan. Ne ovat ikäänkuin uusi, kiinnostava ilmiö, joita koetellaan itselle roolina kuten lapsena leikitään "kotista". Ja ollaan vaikuttuneita omasta suorituksesta. Eivät siis vaan tylsä itsestäänselvyys, johon on kasvettu ja täten ei niin erityisen vaikuttavaa tai hienoa.

Sitseillä ei tarvita sen kummempia käytöstapoja. Jos pidät laulamisesta ja seurustelusta niin mukaan vaan. Siellä on kaikenkuntoista väkeä loppuillasta.

Ihan tavallisesti porukka syö veitsillä ja haarukoilla, juo drinksuja ja lauleskelee. Ei tuossa ole mitään sen kummempaa.

Varmasti vaihtelee tiedekunnittain. Ohjeet voivat sisältää tarkan etiketin pukeutumisesta pöytä- ja keskustelukulttuuriin ja leikkimielisiä rangaistuksia tästä poikkeamisesta.

Humanistina en ole koskaan ollut sitseissä, mutta poikani mukaan tärkein sääntö oli, että säännöllisin väliajoin pitää kumota snapsi, ja nopeasti ollaan kännissä.

Meidän sitseillä tärkein sääntö oli, että ruokaa ei syöty lämpimänä, koska laulamisen ja juomisen aikana ei saanut syödä. Ja laulamista ja juomista tapahtui niin paljon, ettei syömään ehtinyt. Tohtoriperheen lapsena olin kyllä ihan yhtä pihalla sitsikulttuurista kuin kaikki muutkin, kun ensimmäisille sitseilleni menin. Ei mun vanhempien opiskeluaikoina kuulemma mitään pönötysjuhlia ollut.

Koska nämä sitsit ovat ilmestyneet akateemiseen kulttuuriin. Itse opiskelin 90 -luvulla Helsingissä ensimmäisen tutkintoni. Oli osakuntabileitä, ainejärjestöbileitä jne. Mutta ei niissä mitään syöty tai laulettu. Toinen tukintoni on 2010 -luvulta Kuopiosta ja sama asia. 

Minä opiskelin siinä ~2010 Kuopiossa ja meillä oli sitsejä. Riippuu varmaan alasta.

Ei mitenkään. Oikeistolaisuus sen sijaan näkyy epäinhmillisyytenä ym. idiotiana nykyään.

Näitä palstan avauksia kun seuraa, niin tekisi mieli todeta että sosiaaliluokka näkyy välinpitämättömyytenä oikeinkirjoituksen suhteen, lähinnä yhdyssanojen. Taitaa enää yläluokka osata yhdyssanat nuoremmassa polvessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luokkahypyn tehneessä tohtoriperheessä narsisteja ja mielenterveysongelmia. Siitä tuntee. Koulutuksen yliarvostaminen.

Itse en edes laske tällaista yksittäistä korkeasti koulutettua sosiaaliluokaltaan ylemmäksi.

Minusta olennaista on syntyperä ja se, että on jo pidemmät perinteet parempaan luokkaan kuulumisesta.

Suomi oli pitkään köyhä maa. Aatelisia täällä on todella vähän. Keskiluokkaan pääsi, jos oli bisnes ihminen kuten kauppias, laivanomistaja, itsellinen maanviljelijä jne.. Myös näistä piireistä tuli edustajia valtiopäiville ym.. Esim suvussani on ollut asioista päättämässä henkilöitä satoja vuosia. Viimeisimmät 1900 luvun loppupuolella. Kaltaisiani ihmisiä lienee paljon. Suvussani on sekä väitöskirjan tehneitä, yrittäjiä, alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita kuin duunareita. Tällaisia sukuja tässä maassa on paljon. Vähemmän on niitä, joissa kaikki on jo sukupolvien ajan olleet maistereita ym.

Jep. Mun suvussa on varakkaita ja

vähemmän varakkaita maanviljelijöitä, taiteilijoita, perusduunareita, käsityöläisiä, insinöörejä, hoitajia, maistereita ja tohtoreitakin. Vähän kaikkea löytyy, ja olen kasvanut niin että kaikenlaisten ihmisten kanssa ollaan tekemisissä. Oma isäni on tohtori ja sisko nykyään myös, itse pidän itseäni hyvin tavis keskiluokkaisena akateemisella koulutuksella ja keskitason palkalla.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen aatelissuvusta ammattini on kampaaja, olen aina tyhjätaskuna. Myös sukuni on köyhynyt viimeiset pari vuosisataa.

Mihin luokkaan kuulun? Yläluokka-Duunari jaolla?

Onko sulla omistusasunto? Sijoituksia? Saatko sukulaisilta rahaa? (keskiluokkaa)

Onko sulla oma firma, vai pidätkö vuokratuolia jossain? (keski- vs alaluokkaa)

Onko sulla riittävät säännölliset tulot? (keski- tai työväenluokkaa vs alaluokkaa)

Jos asut vuokrakämpässä ilman taloudellista turvaverkkoa ja saat satunnaisia tuloja, oot välillä työtön tai pienyrittäjä jolla epävarma elämä, niin oot prekaaria työväenluokkaa tai prekaari pienyrittäjä. 

Vierailija kirjoitti:

Itse olen aatelissuvusta ammattini on kampaaja, olen aina tyhjätaskuna. Myös sukuni on köyhynyt viimeiset pari vuosisataa.

Mihin luokkaan kuulun? Yläluokka-Duunari jaolla?

Mielestäni olet yläluokkaa, se voi olla köyhääkin. Olennaista on, että sinulla on luultavasti parempi itsetunto kuin kollegakampaajalla, joka voi olla myös köyhä ja työväenluokkaa. Sinä voit aina ajatella, että olet sentään aatelinen, eikä sitä voi koskaan ottaa sinulta pois, vaikka mikä tulisi.

Monilla niillä, jotka perustavat itsetuntonsa rahaan ja menestykseen työuralla on jatkuvasti pelko menettämisestä. Keskiluokka varsinkin pelkää jatkuvasti menettävänsä asemansa, se on keskeistä sille luokalle. Se myös aiheuttaa nykyään nähtävää tuomitsevaa asennoitumista työttömiin ja köyhiin, koska todellisuudessa he itse pelkäävät syvållä sisimmässään valtavasti, että heistä tulisi työttömiä ja köyhiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen aatelissuvusta ammattini on kampaaja, olen aina tyhjätaskuna. Myös sukuni on köyhynyt viimeiset pari vuosisataa.

Mihin luokkaan kuulun? Yläluokka-Duunari jaolla?

Onko sulla omistusasunto? Sijoituksia? Saatko sukulaisilta rahaa? (keskiluokkaa)

Onko sulla oma firma, vai pidätkö vuokratuolia jossain? (keski- vs alaluokkaa)

Onko sulla riittävät säännölliset tulot? (keski- tai työväenluokkaa vs alaluokkaa)

Jos asut vuokrakämpässä ilman taloudellista turvaverkkoa ja saat satunnaisia tuloja, oot välillä työtön tai pienyrittäjä jolla epävarma elämä, niin oot prekaaria työväenluokkaa tai prekaari pienyrittäjä. 

Köyhä aatelinen on aina silti aatelinen. Tässä kuuluisa köyhäilyopas kreiviltä:

https://www.bookbeat.fi/kirja/tyylikkaan-koyhailyn-taito-18443?gclid=Cj…

According to a survey, men with higher incomes showed stronger preferences for women with slender bodies.

And men with more education also had stronger preferences for female partners who were “good looking” and slender.

Eli  rikkaat miehet naivat hoikkia naisia. Kun katsoo vaikka jotain talo-osto- ohjelmia, niin kun pariskunnan budjetti on yli miljoona dollaria, niin takuulla rouva on laiha (vaikka olisi iso lapsilauma), ja he myös pysyvät hoikkina avioliiton ajan.

Myös vähävaraiset korkeakoulutetut miehet suosivat hoikkaa kumppania.

Vaikka pyöreiden naisten kanssa liitossa oleva mies yleensä elää  onnellisemman elämän.

Huvittavaa lukea näitä. Esim. pukeutumisen suhteen, kyllä niitä huonolla maulla varustettuja henkilöitä on varakkaissa ja hyvissäkin perheissä. Esim. sään mukainen pukeutuminen on usein siitä kiinni huomaako puoliso katsoa perään ja jotkut nyt vaan ovat vähän rönttösen näköisiä, vaikka tulotaso olis mikä.

Myöskään vanha aatelissukunimi ei tänä päivänä enää kerro mistään mitään. Itsellä esim. sukuhaaroja on sekä sieltä vauraammasta, että köyhemmästä ja näissä asioissa on tässä vuosisatojen mittaan sekä varallisuus, että sivistystaso mennyt päälaelleen. 

Ja sitten kun sitä varallisuutta on tulossa perinnön kautta enemmän, ei se kuitenkaan vapauta kuluttamaan, vaan asian ennakointi voi pikemminkin aiheuttaa stressiä jo etukäteen. Esim. kuinka ylläpitää suvussa satoja vuosia ollut tila, jota et itse halua, josta tulee massiiviset kulut ja joka kuitenkin pitäisi vaikkapa perinteen vuoksi kuitenkin säilyttää jälkipolville. Tai mitä, jos se vanhempi, jonka omaisuutta tila vielä on, on vaikkapa muistisairauden kourissa vuosikymmeniä ennen kuolemaansa ja saat sukukartanon hoidettavaksi hänen puolestaan? Ei voi myydä, eikä rahkeet oikein riittäis pitämiseenkään. Ja vaikka oma pokka vielä kestäisi laittaa omaisuus lihoiksi, pitää asiasta kuitenkin vielä löytää sopu sukulaisten kesken. 

Itse ihailen aika minimaaliseen supistettua omistamisen taakkaa ja minimalismia myös muissa valinnoissa. Ekologista ruokaa, kuluttamista ja ajanvietettä. 

Huuhteluaineiden tuoksulta.Omo haisee kilometrin päähän.

Vierailija kirjoitti:

According to a survey, men with higher incomes showed stronger preferences for women with slender bodies.

And men with more education also had stronger preferences for female partners who were “good looking” and slender.

Eli  rikkaat miehet naivat hoikkia naisia. Kun katsoo vaikka jotain talo-osto- ohjelmia, niin kun pariskunnan budjetti on yli miljoona dollaria, niin takuulla rouva on laiha (vaikka olisi iso lapsilauma), ja he myös pysyvät hoikkina avioliiton ajan.

Myös vähävaraiset korkeakoulutetut miehet suosivat hoikkaa kumppania.

Vaikka pyöreiden naisten kanssa liitossa oleva mies yleensä elää  onnellisemman elämän.

Ei ne miehetkään mitä läskimahoja ole, kuten esim.suomimiehet.

Ihmisen sosiaaliluokan voi melko tarkasti määrittää sillä, että kysyy häneltä milloin edellisen kerran on syönyt sarvimakaronia. Yläluokka ei sitten peruskouluaikojen (jos silloinkaan), vanhempi yläluokka ei edes tiedä mikä sarvimakaroni on. Keskiluokka saattaa muistaa, että tulihan sitä yliopiston ruokalassa joskus syötyä. Alemmat yhteiskuntaluokat taas joskus syövät sarvimakaronia.

Vierailija kirjoitti:

According to a survey, men with higher incomes showed stronger preferences for women with slender bodies.

And men with more education also had stronger preferences for female partners who were “good looking” and slender.

Eli  rikkaat miehet naivat hoikkia naisia. Kun katsoo vaikka jotain talo-osto- ohjelmia, niin kun pariskunnan budjetti on yli miljoona dollaria, niin takuulla rouva on laiha (vaikka olisi iso lapsilauma), ja he myös pysyvät hoikkina avioliiton ajan.

Myös vähävaraiset korkeakoulutetut miehet suosivat hoikkaa kumppania.

Vaikka pyöreiden naisten kanssa liitossa oleva mies yleensä elää  onnellisemman elämän.

Tämä on totta länsimaissa, mutta esim. Afrikassa pullea vaimo on statussymboli. Jos rouva on liian hoikassa kunnossa, silloin isännällä ei varmaan ole ollut tarpeeksi rahaa hänen syöttämisekseen. Suomessakin vielä 1950-luvulla pidettiin outona, jos ökytalon emäntä tai lapset olivat hoikkia.

Siirtyikö se jo edesmennyt mies työväenluokasta ylimpään luokkaan, kun oli jääkärinä Saksassa, ja menestyi Suomen talvi- ja jatkosodassa niin hyvin että hänet ylennettiin lopulta kenraalin sotilasarvoon asti.

Ns. paremmat ihmiset ovat ennenkaikkea hoikkia, hyvin pukeutuneita. En ole koskaan nähnyt näillä naisilla paksun mahan päällä tunikaa ja leggingsejä. Se on usein kesällä tavallinen näky, joka osoittaa mihin luokkaan kuulut. Ja sitten vielä tukka on värjätty itse punaiseksi, vartalossa tatuointeja ja tökeröt irtopisteet, joten näkyy kauas, mikä olet!

Kovin täällä on ruusuinen kuva Suomen yläluokasta. Jos puhutaan pörssiyhtiöiden ja isojen perheyritysten edustajista, niin en tunnista suurta lämminsydämisyyttä köyhiä kohtaan tai ylipäänsä ketään muuta kuin omaa napaa, sukua ja muuta ankkalampea - lika barn leka bäst! Vanha raha on lähinnä koppavaa, varautunutta ja pahimmillaan hyvin ylenkatsovaa itseään heikompia kohtaan, kuten eräskin makeistehtailijan perillinen omia työntekijöitään kohtaan.

 

Se, että sanotaan, että he eivät välitä ulkonäöstä, vaatteista, sisustamisesta – niin, eikö? Mitä sanotte Emelie Björnbergista tai vaikka Sandra Hagelstamista? Sandran systerin kiinnostus taas on fitnessurheilussa. Ovat ehtaa yläluokkaa ja show off kyllä kaiken. Myös nuoremmista löytyy innokkaita somen käyttäjiä esim. tiktokkaaja Nicole Ehrnrooth tai miehensä kautta Suomen yläluokkaan ponnahtanut Anette Tallberg.

 

Ja autourheilijoitakin löytyy, esimerkiksi Stefun serkkupoika Mattis Therman ja lätkäjätkistä vaikka Sean Bergenheim. Hän on aatelinen, mutta tienannut miljoonansa urheilulla. Vaimo näyttää, miten heillä menee. Kuten myös urheilueliitissä myös Forssellit tai Ruudut.

Ainut, minkä tunnistin, oli kommentti, että yläluokan kodit voi olla myös sekalaisia viritelmiä. Siinä, missä keskiluokka asuu usein omakotitaloissaan ja jaksaa silti siivota, kun pitää hyveenä kaunista ja puhdasta kotia, mahtisukujen maalaiskartanoissa voi juosta hiiretkin. Linnoja ja kartanoita on edelleen. On kreiviä, paronia, vapaaherratarta ja vaikka mitä, mutta on myös rutiköyhiä ja kouluttamattomia aatelisia, joita ei aatelisiksi uskoisi. Ainakaan, jos heistä on jotenkin ruusuinen kuva. He on ehkä niitä AV:n ihailemia ”Vaatimattomia yläluokkaisia” (ei oikeaa yläluokkaa millään mittarilla).   

Ja noihin pikkuporvarillisiin sääntöihin: ” en syö ikinä salaattia tai munakasta veitsen kanssa”, niin syö ihmeessä! Nykypäivän salaatit ja munakkaat on täynnä täytteitä, niin naurettavaa edes harkita syövänsä niitä pelkällä haarukalla. Salaatinlehdet voi olla koko suunkokoisia, että veitsi on ihan tarpeen leikatessa pienemmäksi. Pikkuporvarillisuus on niin naurettavaa!

Ylempi sosiaaliluokka näkyy sellaisena tylsistyneenä katseena ja yksinkertaisena olemuksena.

Tällainen ajattelu on aika vierasta

Jos miettii vaikkapa koulutettua Purraa ja hänen hillittyä olemustaan, mutta kohtelua muita sosiaaliluokkia kohtaan

Mutta tällainen ajattelu on niin tyypillistä. Juurihan uutisoitiin siitäkin kuinka epätyypillinen olemus tuhopolttajaepäilyllä oli. Ihan korkeakoulututkintoa suorittamassa ja olipa autoa, vissiin urheiltu ja tukkakaan ei repsottanut.

Eli ei voi päätellä yhtään mitään. Mua kiinnostaa mitä ihmisille kuuluu, mitkä niiden arvot ovat, ovatko he empaattisia, kiinnostaako heitä jotenkin muidenkin ihmisten hyvinvointi vai esim. vaan massit.

Lukutottumukset, ylempi keskiluokka ja yläluokka lukee esim Suomen kuvalehden huolella ja keskustelee lukemistaan asioista.

Yläluokan ei tarvitse stressata/päteä/hakea huomiota somesta.

Jos on sanotaan käynyt Sykin niin tietää hyvin sen käyneensä.

Tyyni levollisuus.