Lue keskustelun säännöt.
Miten sosiaaliluokka näkyy ihmisessä?
Miten näkyy jos on korkea tai matala sosiaaliluokka tai sosioekonominen asema?
Kommentit (5364)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa pukeutuu laadukkaasti (ei tarkoita Marimekkoa) ja kyllä siitä voi jotakin päätellä. Jos on siistit hoidetut hiukset, nätit kynnet, nätti meikki ja laadukkaat vaatteet, kengät ja laukku niin kyllä ihmisellä on jotakin varallisuutta jota laittaa itseensä koska tuo kaikki ei ole ilmaista.
Pelkkä pintaan tuijottaminen on harhaanjohtavaa. Tiedän muutamankin amisduunarin joita ei kiinnosta mikään muu kuin itsensä pynttääminen, muoti ja statussymbolit. Näyttävät kyllä ulkoisesti miljoonan dollarin arvoisilta, mutta taloudellinen tilanne ei tosiaankaan vastaa sitä mitä esittävät maailmalle.
Eivät siis tosiaankaan näytä miltään stereotyyppisiltä "työväenluokkaisiltaWT-bimboilta" vaan oikeasti tyylikkäiltä ja huolitelluilta. Sosioekonominen luokka paljastuu kun heidän kanssaan viettää aikaa. Koulutusta, sivistystä eikä itsensä syvällistä kehittämistä arvosteta. Jutut liikkuvat salin, ihmissuhteiden, muodin ja kiiltokuvaelämän larppaamisen parissa.
Se todettiin jo keskustelun alussa, että omaa yhteiskuntaluokkaa on mahdoton peittää. Se näkyy puheenaiheissa, puhetavassa, kiinnostuksen kohteissa, arvostuksissa, kulutustottumuksissa ja vähän kaikessa. Ei se kuitenkaan tee kenestäkään huonompaa tai parempaa ihmistä.
Olisi kuitenkin ainakin itselleni mahdotonta seurustella eri yhteiskuntaluokkaan kuuluvan kanssa. Kaikki olisi niin erilaista, ettei vain olisi mitään puhuttavaa.
Ei pidä yleistää. Itse olen melkoinen elitisti, mutta todellakin nautin ajoittain junttiörvellyksen seuraamisesta. Mikään tuo ihmisiä yhteen niin kuin kännisekoilu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on off topic, mutta duunareiden välillä on enemmän eroja kuin esim lääkäreiden välillä. Duunareita on monenlaisia, kun taas ulempi keskiluokka on yhtenäisempi ryhmä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen vahvasti keskiluokkainen ihminen eikä tuttavapiirissäni ole ainuttakaan perhettä, jossa aikamiehet tekisivät mitään poikien tai äijien reissuja. Lomat ja reissut tehdään perheinä. Ulos jos mennään, ei mennä yksin baariin vaan syömään perheen kanssa. Jos mies ilman perhettään jonnekin menee, niin se on töihin tain hyvin yksinäiseen harrastukseen. Se mies voi mennä juoksemaan vaikka maastoon tai pyöräilemään pyreneille, mutta mitään jätkäporukkaa ei todellakaan ole. Ne äijien reissut ovat duunareiden ja teinien juttu.
Kesällä vuokrattiin mökki pitkäksi viikonlopuksi ja tehtiin sinne reissu jätkäporukalla. Ollaan kolme yliopiston käynyttä ja yksi ylioppilas. Tuskin nyt ollaan ainoita?
ohis
Hmm, oon kyllä sillä kannalla että "äijien juttuja" on joka yhteiskuntaluokassa, toki on eroja miten niistä puhutaan ja miksi sitä toiminta kutsuu. Mieti vaikka lions-clubeja, rotareita tai vastaavia. Siinä miehet viettää keskenään aikaa ja ottaa jonkun verran alkoholia. Ja ruotsin kuninkaalla on metsästysporukkansa. Ei se kuningas sano Silvialle, että menee "jätkien kanssa mökille". Mutta siitähän tuossa on pohjimmiltaan kysymys.
Ehkä jossain keskiluokka-aaltomaljakko-lokkivalaisin -piireissä pelätään niin paljon kaikkea rentoutta, ettei se mies voi koskaan viettää vapaa-aikaa miespuolisten kavereiden kanssa.
Jännää, että sinulle rentoutta edustaa miesporukassa ajan viettäminen. Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että se juuri kertoo sinun yhteiskuntaluokastasi, missä naisten kanssa ajan viettäminen ei ole rentoa tai mitä se sitten onkaan? Voin vakuuttaa sinulle, että kaikkien mielestä se, ettei pääse kaverien kanssa ryyppäämään ei ole mikään menetys, vaan mukavana pidetään yhdessäoloa oman perheen, vaimon ja tuttavapariskuntien kanssa.
Sinun näkemyksiäsi lukiessa tulee olo, että näkemyksesi kertovat enemmän sinusta kuin mistään oletetusta luokastasi. Yleensä korkeatuloiset arvostavat harrastuksiaan, ja ne eivät aina pelkästään samoja puolisoilla. Metsätys, kalastus, eräily... Välttämättä kaikki naiset eivät noille lämpiä. Osa ihmisistä antaa puolisolle omaa aikaa ja mahdollisuuksia harrastaa itselle tärkeitä asioita, osa taas vaatii puolisolta täydellistä sitoutumista yhteiseen elämään, kontrolloi ja aikatauluttaa toisen vapaa-ajankin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa pukeutuu laadukkaasti (ei tarkoita Marimekkoa) ja kyllä siitä voi jotakin päätellä. Jos on siistit hoidetut hiukset, nätit kynnet, nätti meikki ja laadukkaat vaatteet, kengät ja laukku niin kyllä ihmisellä on jotakin varallisuutta jota laittaa itseensä koska tuo kaikki ei ole ilmaista.
Pelkkä pintaan tuijottaminen on harhaanjohtavaa. Tiedän muutamankin amisduunarin joita ei kiinnosta mikään muu kuin itsensä pynttääminen, muoti ja statussymbolit. Näyttävät kyllä ulkoisesti miljoonan dollarin arvoisilta, mutta taloudellinen tilanne ei tosiaankaan vastaa sitä mitä esittävät maailmalle.
Eivät siis tosiaankaan näytä miltään stereotyyppisiltä "työväenluokkaisiltaWT-bimboilta" vaan oikeasti tyylikkäiltä ja huolitelluilta. Sosioekonominen luokka paljastuu kun heidän kanssaan viettää aikaa. Koulutusta, sivistystä eikä itsensä syvällistä kehittämistä arvosteta. Jutut liikkuvat salin, ihmissuhteiden, muodin ja kiiltokuvaelämän larppaamisen parissa.
Se todettiin jo keskustelun alussa, että omaa yhteiskuntaluokkaa on mahdoton peittää. Se näkyy puheenaiheissa, puhetavassa, kiinnostuksen kohteissa, arvostuksissa, kulutustottumuksissa ja vähän kaikessa. Ei se kuitenkaan tee kenestäkään huonompaa tai parempaa ihmistä.
Olisi kuitenkin ainakin itselleni mahdotonta seurustella eri yhteiskuntaluokkaan kuuluvan kanssa. Kaikki olisi niin erilaista, ettei vain olisi mitään puhuttavaa.
Teet itsestäsi vaan tyhmän jos tartut tuohon kaikkeen. Itse olen vasta lukion käynyt ja duunariperheestä. Silti minulla on hyvät tavat ja puhun fiksusti eri asioista. Olen kiinnostunut sivistämään itseäni ja tykännyt aina opiskella. Tykkään lukea paljon. Olen myös harrastanut harvinaisten soitinten soittamista sekä olen hyvä piirtämään. Tiedän paljon maantieteestä sekä historiasta. Näin jos puhuisit minun kanssani niin miten voisit tavallaan heti "osoittaa minulle paikkani" vaan sen vuoksi, että olisin vain lukion käynyt kouluttamaton. En usko, että esim yliopisto tekisi minusta yhtään sen erilaisen ihmisen kuin nytkään. Toki tietäisin enemmän jostakin aiheesta, mutta pysyisin samana muuten. Itse en käytä alkoholia tai tupakkaa. Pukeutuminen on sellaista hyvin tavallista. Ulkoilen paljon joten takit yms ostan sen mukaan. Jollekin vaatteet ovat tärkeitä. Itsellä eivät niinkään. Tosin jos haluan olla siistimpi niin panostan enemmän. Silti vaatteita en usein osta. Ehkä tämä tekee minusta sitten sinusta epäsiistin jos ei ole sitä 150 euron takkia tai kenkiä. Olen muuten kasvisyöjä myös ja näin esim duunareiden suosima lihapainotteinen ruoka (anteeksi yleistys) ei minulle maistu. Toisaalta en edes tahtoisi tutustua ihmiseen joka tuijottaa jotain toisen "luokkaa" niin paljon.
En koskaan arvota ihmistä luokkataustan mukaan kuten sanoin viestissänikin. Myös kouluja käymätön voi olla sivistynyt ja poikkeuksia on aina, mutta veikkaanpa, että taustojen erilaisuus kuitenkin näkyy monessa asiassa. Itse asiassa nuorempana seurustelin miehen kanssa, jonka kanssa näin jälkikäteen ajateltuna luokkatausta muodosti tosiasiallisen eroperusteen. Silti hän oli ja on varmaan vieläkin mukava, sivistynyt ihminen.
Viestissäsi ajattelet, että vain minä olisin se, joka ei hyväksy "luokkaa", mutta eiköhän se toimi myös toisin päin eli myös sinua alkaisi rasittaa asiat, joita minä pidän itsestäänselvänä. Erilaisuus ei useinkaan toimi parisuhteessa kuin alkuun, eksoottisuuslisänä. On kyse kulttuurieroista, aivan kuten siinäkin kun pariudutaan toiselta puolelta maapallloa tulevan ihmisen kanssa.
Sitten voit kertoa itse mikä meidät erottaa. Luettele tähän jos et edes ymmärtänyt viestiäni. Yritin siinä kertoa kuinka en eroa sinusta juuri missään, vaikka niin luuletkin.
Vähän hassusti sanottu, kun et tunne minua lainkaan.
Tässä koko jutussa ei ole kyse niinkään persoonallisuudesta, vaan taustasta, tavoista, arvostuksista - monista sellaisista asioista, jotka vaikuttavat ja näkyvät arjessa ja hankaavat ikävästi, jos ne eivät ole samansuuntaiset.
Kirjoitin tuosta jo viestin, joka käsitteli vapaa-ajan viettämistä eli minä olen tottunut viettämään aikaa paljon kaksin, tuttavaperheiden kanssa ja perheen kanssa (kuten omassa perheessänikin tehtiin) enkä pitäisi hyvänä suhdetta, missä lomailtaisiin erikseen. Toinen osapuoli voisi pitää sitä rajoittavana. Samalla tavalla esimerkiksi erilaiset ruokailutottumukset hankaavat arjessa niin kuin musiikkimaku tai se mihin rahaa käytetään. Ei parisuhde toimi, jos noissa on aivan erilaiset mieltymykset, joista hyvin paljon (ei kaikki) kiinnittyy yhteiskuntaluokkaan.
Monissa mainitsemissasi asioissa ikä voi olla merkittävämpi yhdistävä tekijä kuin yhteiskunta- tai sosiaaliluokka.
Vierailija kirjoitti:
Rikkaalla ei tarvetta koreilla. Niklas Herlin pukeutui spurguksi. Köyhillä on tarve vähilläkin rahoilla yrittää näyttää vauraammalta kuin on.
Niklas Herlin oli perinnöllisesti rikas ja siksi hänen ei tarvinnut tehdä uraansa työtä tehden. Muuten pukeutuminenkin olisi toisenlaista. Ihmisestä näkee kyllä ammatin aika helposti, puhetyylistä ja pukeutumisesta työaikaan. Vapaa-ajan pukeutuminen on sitten ihan toinen asia, se voi olla mitä vain. Merkkivaatteilla ei ole mitään merkitystä pukeutumisessa kuin nousukkaille. Näkyvästi tatuoituna ei varmasti tule valituksi suurempien yritysten johtotehtäviin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa pukeutuu laadukkaasti (ei tarkoita Marimekkoa) ja kyllä siitä voi jotakin päätellä. Jos on siistit hoidetut hiukset, nätit kynnet, nätti meikki ja laadukkaat vaatteet, kengät ja laukku niin kyllä ihmisellä on jotakin varallisuutta jota laittaa itseensä koska tuo kaikki ei ole ilmaista.
Pelkkä pintaan tuijottaminen on harhaanjohtavaa. Tiedän muutamankin amisduunarin joita ei kiinnosta mikään muu kuin itsensä pynttääminen, muoti ja statussymbolit. Näyttävät kyllä ulkoisesti miljoonan dollarin arvoisilta, mutta taloudellinen tilanne ei tosiaankaan vastaa sitä mitä esittävät maailmalle.
Eivät siis tosiaankaan näytä miltään stereotyyppisiltä "työväenluokkaisiltaWT-bimboilta" vaan oikeasti tyylikkäiltä ja huolitelluilta. Sosioekonominen luokka paljastuu kun heidän kanssaan viettää aikaa. Koulutusta, sivistystä eikä itsensä syvällistä kehittämistä arvosteta. Jutut liikkuvat salin, ihmissuhteiden, muodin ja kiiltokuvaelämän larppaamisen parissa.
Se todettiin jo keskustelun alussa, että omaa yhteiskuntaluokkaa on mahdoton peittää. Se näkyy puheenaiheissa, puhetavassa, kiinnostuksen kohteissa, arvostuksissa, kulutustottumuksissa ja vähän kaikessa. Ei se kuitenkaan tee kenestäkään huonompaa tai parempaa ihmistä.
Olisi kuitenkin ainakin itselleni mahdotonta seurustella eri yhteiskuntaluokkaan kuuluvan kanssa. Kaikki olisi niin erilaista, ettei vain olisi mitään puhuttavaa.
Teet itsestäsi vaan tyhmän jos tartut tuohon kaikkeen. Itse olen vasta lukion käynyt ja duunariperheestä. Silti minulla on hyvät tavat ja puhun fiksusti eri asioista. Olen kiinnostunut sivistämään itseäni ja tykännyt aina opiskella. Tykkään lukea paljon. Olen myös harrastanut harvinaisten soitinten soittamista sekä olen hyvä piirtämään. Tiedän paljon maantieteestä sekä historiasta. Näin jos puhuisit minun kanssani niin miten voisit tavallaan heti "osoittaa minulle paikkani" vaan sen vuoksi, että olisin vain lukion käynyt kouluttamaton. En usko, että esim yliopisto tekisi minusta yhtään sen erilaisen ihmisen kuin nytkään. Toki tietäisin enemmän jostakin aiheesta, mutta pysyisin samana muuten. Itse en käytä alkoholia tai tupakkaa. Pukeutuminen on sellaista hyvin tavallista. Ulkoilen paljon joten takit yms ostan sen mukaan. Jollekin vaatteet ovat tärkeitä. Itsellä eivät niinkään. Tosin jos haluan olla siistimpi niin panostan enemmän. Silti vaatteita en usein osta. Ehkä tämä tekee minusta sitten sinusta epäsiistin jos ei ole sitä 150 euron takkia tai kenkiä. Olen muuten kasvisyöjä myös ja näin esim duunareiden suosima lihapainotteinen ruoka (anteeksi yleistys) ei minulle maistu. Toisaalta en edes tahtoisi tutustua ihmiseen joka tuijottaa jotain toisen "luokkaa" niin paljon.
En koskaan arvota ihmistä luokkataustan mukaan kuten sanoin viestissänikin. Myös kouluja käymätön voi olla sivistynyt ja poikkeuksia on aina, mutta veikkaanpa, että taustojen erilaisuus kuitenkin näkyy monessa asiassa. Itse asiassa nuorempana seurustelin miehen kanssa, jonka kanssa näin jälkikäteen ajateltuna luokkatausta muodosti tosiasiallisen eroperusteen. Silti hän oli ja on varmaan vieläkin mukava, sivistynyt ihminen.
Viestissäsi ajattelet, että vain minä olisin se, joka ei hyväksy "luokkaa", mutta eiköhän se toimi myös toisin päin eli myös sinua alkaisi rasittaa asiat, joita minä pidän itsestäänselvänä. Erilaisuus ei useinkaan toimi parisuhteessa kuin alkuun, eksoottisuuslisänä. On kyse kulttuurieroista, aivan kuten siinäkin kun pariudutaan toiselta puolelta maapallloa tulevan ihmisen kanssa.
Sitten voit kertoa itse mikä meidät erottaa. Luettele tähän jos et edes ymmärtänyt viestiäni. Yritin siinä kertoa kuinka en eroa sinusta juuri missään, vaikka niin luuletkin.
Vähän hassusti sanottu, kun et tunne minua lainkaan.
Tässä koko jutussa ei ole kyse niinkään persoonallisuudesta, vaan taustasta, tavoista, arvostuksista - monista sellaisista asioista, jotka vaikuttavat ja näkyvät arjessa ja hankaavat ikävästi, jos ne eivät ole samansuuntaiset.
Kirjoitin tuosta jo viestin, joka käsitteli vapaa-ajan viettämistä eli minä olen tottunut viettämään aikaa paljon kaksin, tuttavaperheiden kanssa ja perheen kanssa (kuten omassa perheessänikin tehtiin) enkä pitäisi hyvänä suhdetta, missä lomailtaisiin erikseen. Toinen osapuoli voisi pitää sitä rajoittavana. Samalla tavalla esimerkiksi erilaiset ruokailutottumukset hankaavat arjessa niin kuin musiikkimaku tai se mihin rahaa käytetään. Ei parisuhde toimi, jos noissa on aivan erilaiset mieltymykset, joista hyvin paljon (ei kaikki) kiinnittyy yhteiskuntaluokkaan.
"eiköhän se toimi myös toisin päin eli myös sinua alkaisi rasittaa asiat, joita minä pidän itsestäänselvänä."
Näin sinäkin kirjoitit minusta, että minua alkaisi ärsyttää asiat mitä sinä pidät tärkeänä. Näin teit itsekin minusta jonkun yleistyksen viestini perusteella. Et sinäkään tunne minua. Silti mietit viestini perusteella, että eroamme toisistamme niin paljon. Eikö se sitten olekaan niin? Tätä ajan takaa, että näet niin paljon eroja vaikka eipä niitä niin paljon aina olekaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeampi sosiaaliluokka näkyy ainakin tietynlaisena rentoutena. Koska korkeampi sosiaaliluokka on pitkälti perittyä puuttuu kyseisiltä henkilöiltä usein näyttämisenhalu. Puuttuu tarve vakuutella muille viettävänsä aikaa vain siinä ja siinä seurassa sekä on vapaus pukeutua ja sisustaa kämppänsä miten haluaa. Arvostus perinteisiin on myös erilaista.
Tämä oli ensimmäinen vähääkään paikkaansa pitävä väite tässä ketjussa.
Kotikunnassani on pieni tehdas, parisataa työntekijää. Duunarit tekee tulotasoonsa nähden kalliita lomamatkoja ja asuu suht uusissa taloissa. Tehtaan omistajat käy kreikassa ja asuu rintamamiestaloissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa pukeutuu laadukkaasti (ei tarkoita Marimekkoa) ja kyllä siitä voi jotakin päätellä. Jos on siistit hoidetut hiukset, nätit kynnet, nätti meikki ja laadukkaat vaatteet, kengät ja laukku niin kyllä ihmisellä on jotakin varallisuutta jota laittaa itseensä koska tuo kaikki ei ole ilmaista.
Pelkkä pintaan tuijottaminen on harhaanjohtavaa. Tiedän muutamankin amisduunarin joita ei kiinnosta mikään muu kuin itsensä pynttääminen, muoti ja statussymbolit. Näyttävät kyllä ulkoisesti miljoonan dollarin arvoisilta, mutta taloudellinen tilanne ei tosiaankaan vastaa sitä mitä esittävät maailmalle.
Eivät siis tosiaankaan näytä miltään stereotyyppisiltä "työväenluokkaisiltaWT-bimboilta" vaan oikeasti tyylikkäiltä ja huolitelluilta. Sosioekonominen luokka paljastuu kun heidän kanssaan viettää aikaa. Koulutusta, sivistystä eikä itsensä syvällistä kehittämistä arvosteta. Jutut liikkuvat salin, ihmissuhteiden, muodin ja kiiltokuvaelämän larppaamisen parissa.
Se todettiin jo keskustelun alussa, että omaa yhteiskuntaluokkaa on mahdoton peittää. Se näkyy puheenaiheissa, puhetavassa, kiinnostuksen kohteissa, arvostuksissa, kulutustottumuksissa ja vähän kaikessa. Ei se kuitenkaan tee kenestäkään huonompaa tai parempaa ihmistä.
Olisi kuitenkin ainakin itselleni mahdotonta seurustella eri yhteiskuntaluokkaan kuuluvan kanssa. Kaikki olisi niin erilaista, ettei vain olisi mitään puhuttavaa.
Teet itsestäsi vaan tyhmän jos tartut tuohon kaikkeen. Itse olen vasta lukion käynyt ja duunariperheestä. Silti minulla on hyvät tavat ja puhun fiksusti eri asioista. Olen kiinnostunut sivistämään itseäni ja tykännyt aina opiskella. Tykkään lukea paljon. Olen myös harrastanut harvinaisten soitinten soittamista sekä olen hyvä piirtämään. Tiedän paljon maantieteestä sekä historiasta. Näin jos puhuisit minun kanssani niin miten voisit tavallaan heti "osoittaa minulle paikkani" vaan sen vuoksi, että olisin vain lukion käynyt kouluttamaton. En usko, että esim yliopisto tekisi minusta yhtään sen erilaisen ihmisen kuin nytkään. Toki tietäisin enemmän jostakin aiheesta, mutta pysyisin samana muuten. Itse en käytä alkoholia tai tupakkaa. Pukeutuminen on sellaista hyvin tavallista. Ulkoilen paljon joten takit yms ostan sen mukaan. Jollekin vaatteet ovat tärkeitä. Itsellä eivät niinkään. Tosin jos haluan olla siistimpi niin panostan enemmän. Silti vaatteita en usein osta. Ehkä tämä tekee minusta sitten sinusta epäsiistin jos ei ole sitä 150 euron takkia tai kenkiä. Olen muuten kasvisyöjä myös ja näin esim duunareiden suosima lihapainotteinen ruoka (anteeksi yleistys) ei minulle maistu. Toisaalta en edes tahtoisi tutustua ihmiseen joka tuijottaa jotain toisen "luokkaa" niin paljon.
En koskaan arvota ihmistä luokkataustan mukaan kuten sanoin viestissänikin. Myös kouluja käymätön voi olla sivistynyt ja poikkeuksia on aina, mutta veikkaanpa, että taustojen erilaisuus kuitenkin näkyy monessa asiassa. Itse asiassa nuorempana seurustelin miehen kanssa, jonka kanssa näin jälkikäteen ajateltuna luokkatausta muodosti tosiasiallisen eroperusteen. Silti hän oli ja on varmaan vieläkin mukava, sivistynyt ihminen.
Viestissäsi ajattelet, että vain minä olisin se, joka ei hyväksy "luokkaa", mutta eiköhän se toimi myös toisin päin eli myös sinua alkaisi rasittaa asiat, joita minä pidän itsestäänselvänä. Erilaisuus ei useinkaan toimi parisuhteessa kuin alkuun, eksoottisuuslisänä. On kyse kulttuurieroista, aivan kuten siinäkin kun pariudutaan toiselta puolelta maapallloa tulevan ihmisen kanssa.
Sitten voit kertoa itse mikä meidät erottaa. Luettele tähän jos et edes ymmärtänyt viestiäni. Yritin siinä kertoa kuinka en eroa sinusta juuri missään, vaikka niin luuletkin.
Vähän hassusti sanottu, kun et tunne minua lainkaan.
Tässä koko jutussa ei ole kyse niinkään persoonallisuudesta, vaan taustasta, tavoista, arvostuksista - monista sellaisista asioista, jotka vaikuttavat ja näkyvät arjessa ja hankaavat ikävästi, jos ne eivät ole samansuuntaiset.
Kirjoitin tuosta jo viestin, joka käsitteli vapaa-ajan viettämistä eli minä olen tottunut viettämään aikaa paljon kaksin, tuttavaperheiden kanssa ja perheen kanssa (kuten omassa perheessänikin tehtiin) enkä pitäisi hyvänä suhdetta, missä lomailtaisiin erikseen. Toinen osapuoli voisi pitää sitä rajoittavana. Samalla tavalla esimerkiksi erilaiset ruokailutottumukset hankaavat arjessa niin kuin musiikkimaku tai se mihin rahaa käytetään. Ei parisuhde toimi, jos noissa on aivan erilaiset mieltymykset, joista hyvin paljon (ei kaikki) kiinnittyy yhteiskuntaluokkaan.
Monissa mainitsemissasi asioissa ikä voi olla merkittävämpi yhdistävä tekijä kuin yhteiskunta- tai sosiaaliluokka.
Ainakin omalla kohdalla ikä on supistanut sitä piiriä, jonka kanssa jaksan olla tekemisissä. Vielä nuorempana kävin juhlissa ja erilaisissa paikoissa ennakkoluulottomasti, mutta nyt ei enää jaksa. Keskityn niihin asioihin ja ihmisiin, joiden kanssa oikeasti viihdyn.
Sosiaalinen liikkuvuus on tutkimustenkin mukaan suurempaa nuorena kuin vanhempana. Olen siis jo keski-ikäinen, lapset aikuisia. Lapsiin liittyen kontaktia tuli monenlaisiin ihmisiin, mutta ne ovat pudonneet pois, kun se seurustelu ei sitten kuitenkaan enää ole luontevaa, kun kiinnostuksenkohteet ovat niin erilaiset.
Kirjahylly. Keskiluokalla, varsinkin vanhemman rahan tai sivistyssuvusta tulevalla, on kirjahyllyjä ja niissä paljon kirjoja. Alemmilla sosiaaliluokilla ei ole kirjahyllyä tai jos on, siinä on jotain suvun valokuvia ja kuppanen matkamuisto Mallorcalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeampi sosiaaliluokka näkyy ainakin tietynlaisena rentoutena. Koska korkeampi sosiaaliluokka on pitkälti perittyä puuttuu kyseisiltä henkilöiltä usein näyttämisenhalu. Puuttuu tarve vakuutella muille viettävänsä aikaa vain siinä ja siinä seurassa sekä on vapaus pukeutua ja sisustaa kämppänsä miten haluaa. Arvostus perinteisiin on myös erilaista.
Tämä oli ensimmäinen vähääkään paikkaansa pitävä väite tässä ketjussa.
Tarkoittaa että kun selusta (talous) turvattu,niin voi elää kuten haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa pukeutuu laadukkaasti (ei tarkoita Marimekkoa) ja kyllä siitä voi jotakin päätellä. Jos on siistit hoidetut hiukset, nätit kynnet, nätti meikki ja laadukkaat vaatteet, kengät ja laukku niin kyllä ihmisellä on jotakin varallisuutta jota laittaa itseensä koska tuo kaikki ei ole ilmaista.
Pelkkä pintaan tuijottaminen on harhaanjohtavaa. Tiedän muutamankin amisduunarin joita ei kiinnosta mikään muu kuin itsensä pynttääminen, muoti ja statussymbolit. Näyttävät kyllä ulkoisesti miljoonan dollarin arvoisilta, mutta taloudellinen tilanne ei tosiaankaan vastaa sitä mitä esittävät maailmalle.
Eivät siis tosiaankaan näytä miltään stereotyyppisiltä "työväenluokkaisiltaWT-bimboilta" vaan oikeasti tyylikkäiltä ja huolitelluilta. Sosioekonominen luokka paljastuu kun heidän kanssaan viettää aikaa. Koulutusta, sivistystä eikä itsensä syvällistä kehittämistä arvosteta. Jutut liikkuvat salin, ihmissuhteiden, muodin ja kiiltokuvaelämän larppaamisen parissa.
Se todettiin jo keskustelun alussa, että omaa yhteiskuntaluokkaa on mahdoton peittää. Se näkyy puheenaiheissa, puhetavassa, kiinnostuksen kohteissa, arvostuksissa, kulutustottumuksissa ja vähän kaikessa. Ei se kuitenkaan tee kenestäkään huonompaa tai parempaa ihmistä.
Olisi kuitenkin ainakin itselleni mahdotonta seurustella eri yhteiskuntaluokkaan kuuluvan kanssa. Kaikki olisi niin erilaista, ettei vain olisi mitään puhuttavaa.
Teet itsestäsi vaan tyhmän jos tartut tuohon kaikkeen. Itse olen vasta lukion käynyt ja duunariperheestä. Silti minulla on hyvät tavat ja puhun fiksusti eri asioista. Olen kiinnostunut sivistämään itseäni ja tykännyt aina opiskella. Tykkään lukea paljon. Olen myös harrastanut harvinaisten soitinten soittamista sekä olen hyvä piirtämään. Tiedän paljon maantieteestä sekä historiasta. Näin jos puhuisit minun kanssani niin miten voisit tavallaan heti "osoittaa minulle paikkani" vaan sen vuoksi, että olisin vain lukion käynyt kouluttamaton. En usko, että esim yliopisto tekisi minusta yhtään sen erilaisen ihmisen kuin nytkään. Toki tietäisin enemmän jostakin aiheesta, mutta pysyisin samana muuten. Itse en käytä alkoholia tai tupakkaa. Pukeutuminen on sellaista hyvin tavallista. Ulkoilen paljon joten takit yms ostan sen mukaan. Jollekin vaatteet ovat tärkeitä. Itsellä eivät niinkään. Tosin jos haluan olla siistimpi niin panostan enemmän. Silti vaatteita en usein osta. Ehkä tämä tekee minusta sitten sinusta epäsiistin jos ei ole sitä 150 euron takkia tai kenkiä. Olen muuten kasvisyöjä myös ja näin esim duunareiden suosima lihapainotteinen ruoka (anteeksi yleistys) ei minulle maistu. Toisaalta en edes tahtoisi tutustua ihmiseen joka tuijottaa jotain toisen "luokkaa" niin paljon.
En koskaan arvota ihmistä luokkataustan mukaan kuten sanoin viestissänikin. Myös kouluja käymätön voi olla sivistynyt ja poikkeuksia on aina, mutta veikkaanpa, että taustojen erilaisuus kuitenkin näkyy monessa asiassa. Itse asiassa nuorempana seurustelin miehen kanssa, jonka kanssa näin jälkikäteen ajateltuna luokkatausta muodosti tosiasiallisen eroperusteen. Silti hän oli ja on varmaan vieläkin mukava, sivistynyt ihminen.
Viestissäsi ajattelet, että vain minä olisin se, joka ei hyväksy "luokkaa", mutta eiköhän se toimi myös toisin päin eli myös sinua alkaisi rasittaa asiat, joita minä pidän itsestäänselvänä. Erilaisuus ei useinkaan toimi parisuhteessa kuin alkuun, eksoottisuuslisänä. On kyse kulttuurieroista, aivan kuten siinäkin kun pariudutaan toiselta puolelta maapallloa tulevan ihmisen kanssa.
Sitten voit kertoa itse mikä meidät erottaa. Luettele tähän jos et edes ymmärtänyt viestiäni. Yritin siinä kertoa kuinka en eroa sinusta juuri missään, vaikka niin luuletkin.
Vähän hassusti sanottu, kun et tunne minua lainkaan.
Tässä koko jutussa ei ole kyse niinkään persoonallisuudesta, vaan taustasta, tavoista, arvostuksista - monista sellaisista asioista, jotka vaikuttavat ja näkyvät arjessa ja hankaavat ikävästi, jos ne eivät ole samansuuntaiset.
Kirjoitin tuosta jo viestin, joka käsitteli vapaa-ajan viettämistä eli minä olen tottunut viettämään aikaa paljon kaksin, tuttavaperheiden kanssa ja perheen kanssa (kuten omassa perheessänikin tehtiin) enkä pitäisi hyvänä suhdetta, missä lomailtaisiin erikseen. Toinen osapuoli voisi pitää sitä rajoittavana. Samalla tavalla esimerkiksi erilaiset ruokailutottumukset hankaavat arjessa niin kuin musiikkimaku tai se mihin rahaa käytetään. Ei parisuhde toimi, jos noissa on aivan erilaiset mieltymykset, joista hyvin paljon (ei kaikki) kiinnittyy yhteiskuntaluokkaan.
Monissa mainitsemissasi asioissa ikä voi olla merkittävämpi yhdistävä tekijä kuin yhteiskunta- tai sosiaaliluokka.
Ainakin omalla kohdalla ikä on supistanut sitä piiriä, jonka kanssa jaksan olla tekemisissä. Vielä nuorempana kävin juhlissa ja erilaisissa paikoissa ennakkoluulottomasti, mutta nyt ei enää jaksa. Keskityn niihin asioihin ja ihmisiin, joiden kanssa oikeasti viihdyn.
Sosiaalinen liikkuvuus on tutkimustenkin mukaan suurempaa nuorena kuin vanhempana. Olen siis jo keski-ikäinen, lapset aikuisia. Lapsiin liittyen kontaktia tuli monenlaisiin ihmisiin, mutta ne ovat pudonneet pois, kun se seurustelu ei sitten kuitenkaan enää ole luontevaa, kun kiinnostuksenkohteet ovat niin erilaiset.
Ketjun pikakelauksella näytät vastailleen innokkaasti - ja todennäköisesti ihan eri "luokkien" edustajille. Ja aivan luontevasti tunnut kiistelevän... Joko yksinäinen tai sitten et kuitenkaan niin sosiaali(luokka)rajoittunut kuin oletat olevasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa pukeutuu laadukkaasti (ei tarkoita Marimekkoa) ja kyllä siitä voi jotakin päätellä. Jos on siistit hoidetut hiukset, nätit kynnet, nätti meikki ja laadukkaat vaatteet, kengät ja laukku niin kyllä ihmisellä on jotakin varallisuutta jota laittaa itseensä koska tuo kaikki ei ole ilmaista.
Pelkkä pintaan tuijottaminen on harhaanjohtavaa. Tiedän muutamankin amisduunarin joita ei kiinnosta mikään muu kuin itsensä pynttääminen, muoti ja statussymbolit. Näyttävät kyllä ulkoisesti miljoonan dollarin arvoisilta, mutta taloudellinen tilanne ei tosiaankaan vastaa sitä mitä esittävät maailmalle.
Eivät siis tosiaankaan näytä miltään stereotyyppisiltä "työväenluokkaisiltaWT-bimboilta" vaan oikeasti tyylikkäiltä ja huolitelluilta. Sosioekonominen luokka paljastuu kun heidän kanssaan viettää aikaa. Koulutusta, sivistystä eikä itsensä syvällistä kehittämistä arvosteta. Jutut liikkuvat salin, ihmissuhteiden, muodin ja kiiltokuvaelämän larppaamisen parissa.
Se todettiin jo keskustelun alussa, että omaa yhteiskuntaluokkaa on mahdoton peittää. Se näkyy puheenaiheissa, puhetavassa, kiinnostuksen kohteissa, arvostuksissa, kulutustottumuksissa ja vähän kaikessa. Ei se kuitenkaan tee kenestäkään huonompaa tai parempaa ihmistä.
Olisi kuitenkin ainakin itselleni mahdotonta seurustella eri yhteiskuntaluokkaan kuuluvan kanssa. Kaikki olisi niin erilaista, ettei vain olisi mitään puhuttavaa.
Teet itsestäsi vaan tyhmän jos tartut tuohon kaikkeen. Itse olen vasta lukion käynyt ja duunariperheestä. Silti minulla on hyvät tavat ja puhun fiksusti eri asioista. Olen kiinnostunut sivistämään itseäni ja tykännyt aina opiskella. Tykkään lukea paljon. Olen myös harrastanut harvinaisten soitinten soittamista sekä olen hyvä piirtämään. Tiedän paljon maantieteestä sekä historiasta. Näin jos puhuisit minun kanssani niin miten voisit tavallaan heti "osoittaa minulle paikkani" vaan sen vuoksi, että olisin vain lukion käynyt kouluttamaton. En usko, että esim yliopisto tekisi minusta yhtään sen erilaisen ihmisen kuin nytkään. Toki tietäisin enemmän jostakin aiheesta, mutta pysyisin samana muuten. Itse en käytä alkoholia tai tupakkaa. Pukeutuminen on sellaista hyvin tavallista. Ulkoilen paljon joten takit yms ostan sen mukaan. Jollekin vaatteet ovat tärkeitä. Itsellä eivät niinkään. Tosin jos haluan olla siistimpi niin panostan enemmän. Silti vaatteita en usein osta. Ehkä tämä tekee minusta sitten sinusta epäsiistin jos ei ole sitä 150 euron takkia tai kenkiä. Olen muuten kasvisyöjä myös ja näin esim duunareiden suosima lihapainotteinen ruoka (anteeksi yleistys) ei minulle maistu. Toisaalta en edes tahtoisi tutustua ihmiseen joka tuijottaa jotain toisen "luokkaa" niin paljon.
En koskaan arvota ihmistä luokkataustan mukaan kuten sanoin viestissänikin. Myös kouluja käymätön voi olla sivistynyt ja poikkeuksia on aina, mutta veikkaanpa, että taustojen erilaisuus kuitenkin näkyy monessa asiassa. Itse asiassa nuorempana seurustelin miehen kanssa, jonka kanssa näin jälkikäteen ajateltuna luokkatausta muodosti tosiasiallisen eroperusteen. Silti hän oli ja on varmaan vieläkin mukava, sivistynyt ihminen.
Viestissäsi ajattelet, että vain minä olisin se, joka ei hyväksy "luokkaa", mutta eiköhän se toimi myös toisin päin eli myös sinua alkaisi rasittaa asiat, joita minä pidän itsestäänselvänä. Erilaisuus ei useinkaan toimi parisuhteessa kuin alkuun, eksoottisuuslisänä. On kyse kulttuurieroista, aivan kuten siinäkin kun pariudutaan toiselta puolelta maapallloa tulevan ihmisen kanssa.
Sitten voit kertoa itse mikä meidät erottaa. Luettele tähän jos et edes ymmärtänyt viestiäni. Yritin siinä kertoa kuinka en eroa sinusta juuri missään, vaikka niin luuletkin.
Vähän hassusti sanottu, kun et tunne minua lainkaan.
Tässä koko jutussa ei ole kyse niinkään persoonallisuudesta, vaan taustasta, tavoista, arvostuksista - monista sellaisista asioista, jotka vaikuttavat ja näkyvät arjessa ja hankaavat ikävästi, jos ne eivät ole samansuuntaiset.
Kirjoitin tuosta jo viestin, joka käsitteli vapaa-ajan viettämistä eli minä olen tottunut viettämään aikaa paljon kaksin, tuttavaperheiden kanssa ja perheen kanssa (kuten omassa perheessänikin tehtiin) enkä pitäisi hyvänä suhdetta, missä lomailtaisiin erikseen. Toinen osapuoli voisi pitää sitä rajoittavana. Samalla tavalla esimerkiksi erilaiset ruokailutottumukset hankaavat arjessa niin kuin musiikkimaku tai se mihin rahaa käytetään. Ei parisuhde toimi, jos noissa on aivan erilaiset mieltymykset, joista hyvin paljon (ei kaikki) kiinnittyy yhteiskuntaluokkaan.
"eiköhän se toimi myös toisin päin eli myös sinua alkaisi rasittaa asiat, joita minä pidän itsestäänselvänä."
Näin sinäkin kirjoitit minusta, että minua alkaisi ärsyttää asiat mitä sinä pidät tärkeänä. Näin teit itsekin minusta jonkun yleistyksen viestini perusteella. Et sinäkään tunne minua. Silti mietit viestini perusteella, että eroamme toisistamme niin paljon. Eikö se sitten olekaan niin? Tätä ajan takaa, että näet niin paljon eroja vaikka eipä niitä niin paljon aina olekaan.
Kyllä, puhutaan todennäköisyyksistä. Sikäli olet oikeassa, että aina voi kiinnittää huomiota myös yhteneväisyyksiin ja tältä pohjalta ihmissuhteet yleensä toimivat, jos ihmiset ovat sopuisia luonteeltaan. Viestissäni, josta keskustelu lähti puhuin "seurustelusta" eli parisuhteesta. Mutta totta kai voisin vaikkapa pitää sinua tuttavana jo sen perusteella, että harrastat musiikkia ja olet kasvissyöjä eli ne asiat ja arvot olisivat yhteisiä. En näe ihmisiä mitenkään vihollisina ja erilaisina, mutta olen nykyisin aika tarkka ihmisistä, jotka ylittävät tuttavuuden ja ystävyyden kynnyksen. Minusta on tullut ehkä vähän fatalisti iän myötä, kun olen huomannut, mistä asioista ei oikein tule mitään ystävyydenkään alalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omasta peritystä asemastaan ei voi liikkua kuin askeleen suuntaan tai toiseen. Yläluokkalainen työtön perijä on silti minimissään ylempää keskiluokkaa asuessaan vanhassa jugend-asunnossaan eläen perinnöllään leveästi. Alempaan keskiluokkaan kuuluva voi nousta maksimissaan keskiluokkaan tai ylempään keskiluokkaan mikäli on erittäin menestynyt akateemisesta sekä tienaa valtavasti.
Tätä mieltä ovat ainakin sosiologit, että isompaa hyppyä ei pysty tekemään. Tapojen ja arvostusten ero on niin suurta (käytännössä lapsuuden ja nuoruuden merkitys).
Niin mikäkin on se uskomaton voima mikä estää?
Kotikasvatus, opitut tavat ja kulttuuri. Toki voi esim. kouluttautua, vaurastua, avioitua eri sosiaaliluokkaan, mutta se miten tuntee kovin kaukana syntymäluokasta olevaa luokkaa kodikseen ei onnistu ellei välimatka ole kohtuullinen. Itse olen syntynyt työväenluokkaan. Olen koulutuksen ja vaurastumisen sekä avioliiton kautta tehnyt luokkaretken ylempään keskiluokkaan. Paitsi, että en ole sisäistänyt ylemmän keskiluokan maailmaa täysin kuitenkaan. Aina välillä pitää tsempata ja karata sinne työväenluokkaan.
Joo, minuakin usein vituttaa kaikenlainen hienoperseily, ja tekee mieli karata jonnekin juntteilemaan. Olen koulutukseltani kai eliittiä ja rahallisesti tulen hyvin toimeen, kultturellikin olen, mutta sivistynyt käytös ja ulkoiset puitteet ei kauan jaksa kiinnostaa!
Sinänsä mielenkiintoista ettei sivistynyt käytös jaksa kiinnostaa. Monia taas se junttikäytös tympii pahasti.
Mitä kiinnostavaa on sivistyneessä käytöksessä, jos sitä joutuu kaiket päivät katselemaan? 🥱
Tämä on niin asiaa. Itse olen lähtöisin todella huono-osaiselta pikkupaikkakunnalta, jossa nuoruus oli aika kaukana sivistyneestä. Yliopistoon päästyäni en ole niihin porukoihin palannut kuin muutaman kerran 30 vuoden aikana, ja joka kerta on ollut ihan hillitön meno. Ei niitä juttuja ja tempauksia ns. sivistyneet kaupunkilaiset voi millään uskoa edes tapahtuneiksi. Omille lapsillenikin ihan turha kertoilla mamman seikkailuja nuoruudesta, kun eivät usko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa pukeutuu laadukkaasti (ei tarkoita Marimekkoa) ja kyllä siitä voi jotakin päätellä. Jos on siistit hoidetut hiukset, nätit kynnet, nätti meikki ja laadukkaat vaatteet, kengät ja laukku niin kyllä ihmisellä on jotakin varallisuutta jota laittaa itseensä koska tuo kaikki ei ole ilmaista.
Pelkkä pintaan tuijottaminen on harhaanjohtavaa. Tiedän muutamankin amisduunarin joita ei kiinnosta mikään muu kuin itsensä pynttääminen, muoti ja statussymbolit. Näyttävät kyllä ulkoisesti miljoonan dollarin arvoisilta, mutta taloudellinen tilanne ei tosiaankaan vastaa sitä mitä esittävät maailmalle.
Eivät siis tosiaankaan näytä miltään stereotyyppisiltä "työväenluokkaisiltaWT-bimboilta" vaan oikeasti tyylikkäiltä ja huolitelluilta. Sosioekonominen luokka paljastuu kun heidän kanssaan viettää aikaa. Koulutusta, sivistystä eikä itsensä syvällistä kehittämistä arvosteta. Jutut liikkuvat salin, ihmissuhteiden, muodin ja kiiltokuvaelämän larppaamisen parissa.
Se todettiin jo keskustelun alussa, että omaa yhteiskuntaluokkaa on mahdoton peittää. Se näkyy puheenaiheissa, puhetavassa, kiinnostuksen kohteissa, arvostuksissa, kulutustottumuksissa ja vähän kaikessa. Ei se kuitenkaan tee kenestäkään huonompaa tai parempaa ihmistä.
Olisi kuitenkin ainakin itselleni mahdotonta seurustella eri yhteiskuntaluokkaan kuuluvan kanssa. Kaikki olisi niin erilaista, ettei vain olisi mitään puhuttavaa.
Teet itsestäsi vaan tyhmän jos tartut tuohon kaikkeen. Itse olen vasta lukion käynyt ja duunariperheestä. Silti minulla on hyvät tavat ja puhun fiksusti eri asioista. Olen kiinnostunut sivistämään itseäni ja tykännyt aina opiskella. Tykkään lukea paljon. Olen myös harrastanut harvinaisten soitinten soittamista sekä olen hyvä piirtämään. Tiedän paljon maantieteestä sekä historiasta. Näin jos puhuisit minun kanssani niin miten voisit tavallaan heti "osoittaa minulle paikkani" vaan sen vuoksi, että olisin vain lukion käynyt kouluttamaton. En usko, että esim yliopisto tekisi minusta yhtään sen erilaisen ihmisen kuin nytkään. Toki tietäisin enemmän jostakin aiheesta, mutta pysyisin samana muuten. Itse en käytä alkoholia tai tupakkaa. Pukeutuminen on sellaista hyvin tavallista. Ulkoilen paljon joten takit yms ostan sen mukaan. Jollekin vaatteet ovat tärkeitä. Itsellä eivät niinkään. Tosin jos haluan olla siistimpi niin panostan enemmän. Silti vaatteita en usein osta. Ehkä tämä tekee minusta sitten sinusta epäsiistin jos ei ole sitä 150 euron takkia tai kenkiä. Olen muuten kasvisyöjä myös ja näin esim duunareiden suosima lihapainotteinen ruoka (anteeksi yleistys) ei minulle maistu. Toisaalta en edes tahtoisi tutustua ihmiseen joka tuijottaa jotain toisen "luokkaa" niin paljon.
En koskaan arvota ihmistä luokkataustan mukaan kuten sanoin viestissänikin. Myös kouluja käymätön voi olla sivistynyt ja poikkeuksia on aina, mutta veikkaanpa, että taustojen erilaisuus kuitenkin näkyy monessa asiassa. Itse asiassa nuorempana seurustelin miehen kanssa, jonka kanssa näin jälkikäteen ajateltuna luokkatausta muodosti tosiasiallisen eroperusteen. Silti hän oli ja on varmaan vieläkin mukava, sivistynyt ihminen.
Viestissäsi ajattelet, että vain minä olisin se, joka ei hyväksy "luokkaa", mutta eiköhän se toimi myös toisin päin eli myös sinua alkaisi rasittaa asiat, joita minä pidän itsestäänselvänä. Erilaisuus ei useinkaan toimi parisuhteessa kuin alkuun, eksoottisuuslisänä. On kyse kulttuurieroista, aivan kuten siinäkin kun pariudutaan toiselta puolelta maapallloa tulevan ihmisen kanssa.
Sitten voit kertoa itse mikä meidät erottaa. Luettele tähän jos et edes ymmärtänyt viestiäni. Yritin siinä kertoa kuinka en eroa sinusta juuri missään, vaikka niin luuletkin.
Vähän hassusti sanottu, kun et tunne minua lainkaan.
Tässä koko jutussa ei ole kyse niinkään persoonallisuudesta, vaan taustasta, tavoista, arvostuksista - monista sellaisista asioista, jotka vaikuttavat ja näkyvät arjessa ja hankaavat ikävästi, jos ne eivät ole samansuuntaiset.
Kirjoitin tuosta jo viestin, joka käsitteli vapaa-ajan viettämistä eli minä olen tottunut viettämään aikaa paljon kaksin, tuttavaperheiden kanssa ja perheen kanssa (kuten omassa perheessänikin tehtiin) enkä pitäisi hyvänä suhdetta, missä lomailtaisiin erikseen. Toinen osapuoli voisi pitää sitä rajoittavana. Samalla tavalla esimerkiksi erilaiset ruokailutottumukset hankaavat arjessa niin kuin musiikkimaku tai se mihin rahaa käytetään. Ei parisuhde toimi, jos noissa on aivan erilaiset mieltymykset, joista hyvin paljon (ei kaikki) kiinnittyy yhteiskuntaluokkaan.
Monissa mainitsemissasi asioissa ikä voi olla merkittävämpi yhdistävä tekijä kuin yhteiskunta- tai sosiaaliluokka.
Ainakin omalla kohdalla ikä on supistanut sitä piiriä, jonka kanssa jaksan olla tekemisissä. Vielä nuorempana kävin juhlissa ja erilaisissa paikoissa ennakkoluulottomasti, mutta nyt ei enää jaksa. Keskityn niihin asioihin ja ihmisiin, joiden kanssa oikeasti viihdyn.
Sosiaalinen liikkuvuus on tutkimustenkin mukaan suurempaa nuorena kuin vanhempana. Olen siis jo keski-ikäinen, lapset aikuisia. Lapsiin liittyen kontaktia tuli monenlaisiin ihmisiin, mutta ne ovat pudonneet pois, kun se seurustelu ei sitten kuitenkaan enää ole luontevaa, kun kiinnostuksenkohteet ovat niin erilaiset.
Ketjun pikakelauksella näytät vastailleen innokkaasti - ja todennäköisesti ihan eri "luokkien" edustajille. Ja aivan luontevasti tunnut kiistelevän... Joko yksinäinen tai sitten et kuitenkaan niin sosiaali(luokka)rajoittunut kuin oletat olevasi?
Aihe kiinnostaa minua, koska olen "kiihkeä käännynnäinen" eli nuorempana olin sitä mieltä, ettei yhteiskuntaluokilla ole eikä pitäisi olla mitään merkitystä. Nyt vanhemmiten olen tullut lähes päinvastaiseen kantaan ja katson monia menneitä tapahtumia sen valossa jälkiviisaana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rikkaalla ei tarvetta koreilla. Niklas Herlin pukeutui spurguksi. Köyhillä on tarve vähilläkin rahoilla yrittää näyttää vauraammalta kuin on.
Niklas Herlin oli perinnöllisesti rikas ja siksi hänen ei tarvinnut tehdä uraansa työtä tehden. Muuten pukeutuminenkin olisi toisenlaista. Ihmisestä näkee kyllä ammatin aika helposti, puhetyylistä ja pukeutumisesta työaikaan. Vapaa-ajan pukeutuminen on sitten ihan toinen asia, se voi olla mitä vain. Merkkivaatteilla ei ole mitään merkitystä pukeutumisessa kuin nousukkaille. Näkyvästi tatuoituna ei varmasti tule valituksi suurempien yritysten johtotehtäviin.
Ainakin meillä opettajainhuoneessa näkyy pukeutumista ihan laidasta laitaan eli bändihupparifarkuista pukuun. Kaikki ovat luonnollisesti keskipalkkaisia maistereita eli se ei selitä mitään.
eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeampi sosiaaliluokka näkyy ainakin tietynlaisena rentoutena. Koska korkeampi sosiaaliluokka on pitkälti perittyä puuttuu kyseisiltä henkilöiltä usein näyttämisenhalu. Puuttuu tarve vakuutella muille viettävänsä aikaa vain siinä ja siinä seurassa sekä on vapaus pukeutua ja sisustaa kämppänsä miten haluaa. Arvostus perinteisiin on myös erilaista.
Tämä oli ensimmäinen vähääkään paikkaansa pitävä väite tässä ketjussa.
Tarkoittaa että kun selusta (talous) turvattu,niin voi elää kuten haluaa.
Varallisuus todella tarkoittaa vapautta valita elämäntapansa, mutta silloinkin se alkuperäinen tausta näkyy. Köyhistä oloista tulevien tavoiteltavat asiat ovat erilaisia kuin sellaisten, joille raha ei merkitse mitään, koska sitä on aina ollut ja tulee olemaan. Syntyperältään varakkaissa ihmisissä on paljon myös "nomadeja", jotka eivät ole kotonaan missään ja samalla kaikkialla, koska lapsuus on vietetty ympäri maailmaa. Siinä on hyvät ja huonot puolensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Röökin vetäminen viimassa kerrostalon nurkalla on varma merkki siitä, että nyt on jäänyt koulunkäynti vähemmälle. Ja tupakointi ylipäätään.
No monet kuninkaallisetkin röökaavat, nuoretkin, toki julkisuudelta piilossa.
Margareta, Madelaine vetävät hermosavuja ja Tanskan prinssit sekä Madden Chris.
Olen myös aikoinaan nähnyt Victorian rööki suussa lehtikuvassa, olisiko sittemmin lopettanut, en tiedä. Hollannin hoviväki on myös röökaajia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa pukeutuu laadukkaasti (ei tarkoita Marimekkoa) ja kyllä siitä voi jotakin päätellä. Jos on siistit hoidetut hiukset, nätit kynnet, nätti meikki ja laadukkaat vaatteet, kengät ja laukku niin kyllä ihmisellä on jotakin varallisuutta jota laittaa itseensä koska tuo kaikki ei ole ilmaista.
Pelkkä pintaan tuijottaminen on harhaanjohtavaa. Tiedän muutamankin amisduunarin joita ei kiinnosta mikään muu kuin itsensä pynttääminen, muoti ja statussymbolit. Näyttävät kyllä ulkoisesti miljoonan dollarin arvoisilta, mutta taloudellinen tilanne ei tosiaankaan vastaa sitä mitä esittävät maailmalle.
Eivät siis tosiaankaan näytä miltään stereotyyppisiltä "työväenluokkaisiltaWT-bimboilta" vaan oikeasti tyylikkäiltä ja huolitelluilta. Sosioekonominen luokka paljastuu kun heidän kanssaan viettää aikaa. Koulutusta, sivistystä eikä itsensä syvällistä kehittämistä arvosteta. Jutut liikkuvat salin, ihmissuhteiden, muodin ja kiiltokuvaelämän larppaamisen parissa.
Se todettiin jo keskustelun alussa, että omaa yhteiskuntaluokkaa on mahdoton peittää. Se näkyy puheenaiheissa, puhetavassa, kiinnostuksen kohteissa, arvostuksissa, kulutustottumuksissa ja vähän kaikessa. Ei se kuitenkaan tee kenestäkään huonompaa tai parempaa ihmistä.
Olisi kuitenkin ainakin itselleni mahdotonta seurustella eri yhteiskuntaluokkaan kuuluvan kanssa. Kaikki olisi niin erilaista, ettei vain olisi mitään puhuttavaa.
Teet itsestäsi vaan tyhmän jos tartut tuohon kaikkeen. Itse olen vasta lukion käynyt ja duunariperheestä. Silti minulla on hyvät tavat ja puhun fiksusti eri asioista. Olen kiinnostunut sivistämään itseäni ja tykännyt aina opiskella. Tykkään lukea paljon. Olen myös harrastanut harvinaisten soitinten soittamista sekä olen hyvä piirtämään. Tiedän paljon maantieteestä sekä historiasta. Näin jos puhuisit minun kanssani niin miten voisit tavallaan heti "osoittaa minulle paikkani" vaan sen vuoksi, että olisin vain lukion käynyt kouluttamaton. En usko, että esim yliopisto tekisi minusta yhtään sen erilaisen ihmisen kuin nytkään. Toki tietäisin enemmän jostakin aiheesta, mutta pysyisin samana muuten. Itse en käytä alkoholia tai tupakkaa. Pukeutuminen on sellaista hyvin tavallista. Ulkoilen paljon joten takit yms ostan sen mukaan. Jollekin vaatteet ovat tärkeitä. Itsellä eivät niinkään. Tosin jos haluan olla siistimpi niin panostan enemmän. Silti vaatteita en usein osta. Ehkä tämä tekee minusta sitten sinusta epäsiistin jos ei ole sitä 150 euron takkia tai kenkiä. Olen muuten kasvisyöjä myös ja näin esim duunareiden suosima lihapainotteinen ruoka (anteeksi yleistys) ei minulle maistu. Toisaalta en edes tahtoisi tutustua ihmiseen joka tuijottaa jotain toisen "luokkaa" niin paljon.
En koskaan arvota ihmistä luokkataustan mukaan kuten sanoin viestissänikin. Myös kouluja käymätön voi olla sivistynyt ja poikkeuksia on aina, mutta veikkaanpa, että taustojen erilaisuus kuitenkin näkyy monessa asiassa. Itse asiassa nuorempana seurustelin miehen kanssa, jonka kanssa näin jälkikäteen ajateltuna luokkatausta muodosti tosiasiallisen eroperusteen. Silti hän oli ja on varmaan vieläkin mukava, sivistynyt ihminen.
Viestissäsi ajattelet, että vain minä olisin se, joka ei hyväksy "luokkaa", mutta eiköhän se toimi myös toisin päin eli myös sinua alkaisi rasittaa asiat, joita minä pidän itsestäänselvänä. Erilaisuus ei useinkaan toimi parisuhteessa kuin alkuun, eksoottisuuslisänä. On kyse kulttuurieroista, aivan kuten siinäkin kun pariudutaan toiselta puolelta maapallloa tulevan ihmisen kanssa.
Sitten voit kertoa itse mikä meidät erottaa. Luettele tähän jos et edes ymmärtänyt viestiäni. Yritin siinä kertoa kuinka en eroa sinusta juuri missään, vaikka niin luuletkin.
Vähän hassusti sanottu, kun et tunne minua lainkaan.
Tässä koko jutussa ei ole kyse niinkään persoonallisuudesta, vaan taustasta, tavoista, arvostuksista - monista sellaisista asioista, jotka vaikuttavat ja näkyvät arjessa ja hankaavat ikävästi, jos ne eivät ole samansuuntaiset.
Kirjoitin tuosta jo viestin, joka käsitteli vapaa-ajan viettämistä eli minä olen tottunut viettämään aikaa paljon kaksin, tuttavaperheiden kanssa ja perheen kanssa (kuten omassa perheessänikin tehtiin) enkä pitäisi hyvänä suhdetta, missä lomailtaisiin erikseen. Toinen osapuoli voisi pitää sitä rajoittavana. Samalla tavalla esimerkiksi erilaiset ruokailutottumukset hankaavat arjessa niin kuin musiikkimaku tai se mihin rahaa käytetään. Ei parisuhde toimi, jos noissa on aivan erilaiset mieltymykset, joista hyvin paljon (ei kaikki) kiinnittyy yhteiskuntaluokkaan.
Monissa mainitsemissasi asioissa ikä voi olla merkittävämpi yhdistävä tekijä kuin yhteiskunta- tai sosiaaliluokka.
Ainakin omalla kohdalla ikä on supistanut sitä piiriä, jonka kanssa jaksan olla tekemisissä. Vielä nuorempana kävin juhlissa ja erilaisissa paikoissa ennakkoluulottomasti, mutta nyt ei enää jaksa. Keskityn niihin asioihin ja ihmisiin, joiden kanssa oikeasti viihdyn.
Sosiaalinen liikkuvuus on tutkimustenkin mukaan suurempaa nuorena kuin vanhempana. Olen siis jo keski-ikäinen, lapset aikuisia. Lapsiin liittyen kontaktia tuli monenlaisiin ihmisiin, mutta ne ovat pudonneet pois, kun se seurustelu ei sitten kuitenkaan enää ole luontevaa, kun kiinnostuksenkohteet ovat niin erilaiset.
Ketjun pikakelauksella näytät vastailleen innokkaasti - ja todennäköisesti ihan eri "luokkien" edustajille. Ja aivan luontevasti tunnut kiistelevän... Joko yksinäinen tai sitten et kuitenkaan niin sosiaali(luokka)rajoittunut kuin oletat olevasi?
Vastaan vielä tähän toisen kerran eli sekoitat varmaan minut johonkin toiseen keskustelijaan, koska en ole kiistellyt mistään. Muutenkin tuntuu, että minulla on erilainen näkemys sosiaaliluokista yleensä kuin suurimmalla osalla keskustelijoista. Johtunee siitä, että olen päässyt tai joutunut havainnoimaan niitä myös maissa, jossa luokkaerot ovat huomattavan suuria toisin kuin Suomessa. Täällä kaikki ovat kaikkien kanssa tekemisissä ihan vain kanssaihmisinä päivittän, käydään koulua yhdessä, on asevelvollisuus, matalat hierarkiat. Näin ei ole suurimmassa osassa maailmaa.
Kävin lääkärissä tässä eräänä päivänä. Oven avasi päästä varpaisiin asti tatuoitu jannu. Erittäin hyvä lääkäri olikin.
Vähän hassusti sanottu, kun et tunne minua lainkaan.
Tässä koko jutussa ei ole kyse niinkään persoonallisuudesta, vaan taustasta, tavoista, arvostuksista - monista sellaisista asioista, jotka vaikuttavat ja näkyvät arjessa ja hankaavat ikävästi, jos ne eivät ole samansuuntaiset.
Kirjoitin tuosta jo viestin, joka käsitteli vapaa-ajan viettämistä eli minä olen tottunut viettämään aikaa paljon kaksin, tuttavaperheiden kanssa ja perheen kanssa (kuten omassa perheessänikin tehtiin) enkä pitäisi hyvänä suhdetta, missä lomailtaisiin erikseen. Toinen osapuoli voisi pitää sitä rajoittavana. Samalla tavalla esimerkiksi erilaiset ruokailutottumukset hankaavat arjessa niin kuin musiikkimaku tai se mihin rahaa käytetään. Ei parisuhde toimi, jos noissa on aivan erilaiset mieltymykset, joista hyvin paljon (ei kaikki) kiinnittyy yhteiskuntaluokkaan.