Miten sosiaaliluokka näkyy ihmisessä?

Vierailija kirjoitti:

Miten te jaksatte päivätolkulla jauhaa tästä aiheesta? Kyllä ne 'yläluokkaan' kuuluvat on Suomessa sormilla laskettavissa.

Näin on, osa vain luulee, että yläluokkaan kuuluminen =tärkeily. Siksi sitä jauhamista riittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä onko jo mainittu, mutta tausta näkyy monella ainakin välittömästi ruokapöytään istuessa ja miten aterimet ovat kädessä.

Miten se näkyy?

Esimerkiksi nojaa ruokapöydässä kyynärpäällä pöytään. Tai syö pelkästään haarukalla eikä osaa käyttää veistä. Tekee ruoka-annoksesta sekasörsselin, jota sitten pistelee poskeensa.

Toki ylemmän luokan väki voi yhtä laittaa muussata perunoita ja laittaa vaikka ruskeaa nakkikastiketta perunoiden päälle, mutta se ei tapahdu muodollisissa tilaisuuksissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulutettu keskiluokkainen ihminen pukeutuu hillitysti. Ei välttämättä kalliisti, koska vihreillä arvoilla on kysyntää ja vaatteet voivat olla kierrätettyjäkin, mutta hillittyjä ja siistejä. Naisilla ei rinnat tursua ulos topeista eikä tatuointeja tai sähäkkää shokkivärjäystä käytetä. Ei mitään halpoja lisäkkeitä kuten ripsiä tai huuliturvokkeita. Myös käytös on hillittyä, äänenvoimakkauus ei nouse, kirosanoja ei käytetä. Työväenluokkainen ihminen pukeutuu rennommin, voi olla enemmän suloja esillä tai sitten ihan haalari - verkkariosastoa. Ei ole merkkivaatteita, edes käytettynä. Monesti on koristeltu tatuoinneilla, irtoripsillä, rakennekynsillä jne. Meikki on yleensä vahvaa. Ääni voi suuttuessa nousta ja kirosanoja käytetään. 

Jos työväenluokka ei pukedu merkkivaatteisiin, Itä-Helsingin nuoriso ei kuulu työväenluokkaan.

Mistä tulikin mieleeni, että köyhät pukeutuvat massatuotteisiin ja merkin täytyy ehdottomasti näkyä.

Helly-Hansen suurena tekstinä, Adidaksen logoja ym. kaikkea sitä jonka ovelat markkinamiehet ovat köyhille lanseeranneet "hyvin toimeentulevien" merkeiksi.

Sitten niitä merkkivaatteita kierrätetään kirpputorilta toiselle ja aika koomisen näköinen on huonoissa kengissä kulkeva surullinen hahmo, jonka takin hihassa lukee kissan korkuisilla kirjaimilla Helly-Hansen :-)

Mä olen kyllä ostellut HellyHanseneita siksi että se on niin halpa. Mustolla on omat edulliset rantamallinsa. Ostin juuri Muston sade/kuoritakin 170 eurolla. Kaksi aiksisempaa Helly Hansenia ovat olleet satasen luokkaa. Edullisia vaatteita siis.

Kumnallakin on sitten kalliimpia kansivaatteita purjehtijoille. Ne pitää kuivana kun purjehtii tyrskyissä. Merellä matkustaneet HellyHansenit ja Mustot ovat haalistuneet auringosta ja suolasta ja vähän kuluneet ja muutaman sadepäivän jälkeen niihin piintyy pieni tiskirätin tuoksu. Siksi et ehkä näe niitä kaupungilla.

En muuten ole köyhö ja purjehdinkin joskus mutta yleensä Haltin tuulipuvussa. Toimii kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten te jaksatte päivätolkulla jauhaa tästä aiheesta? Kyllä ne 'yläluokkaan' kuuluvat on Suomessa sormilla laskettavissa.

Näin on, osa vain luulee, että yläluokkaan kuuluminen =tärkeily. Siksi sitä jauhamista riittää.

Täällä on moneen kertaan painotettu, että yläluokilla on sivistyspääomaa sekä käytöstavat kunnossa. Sen lisäksi halu toimia yhteisönsä hyväksi.

Tärkeily on noloa. Kyllä yläluokka on tottunut siihen, että heidän viestinsä menee perille tärkeilemättäkin. Tärkeily on enemmän nousukasmaista hommaa. Samoin omaisuudella päteminen.

Ihminen voi kuulua yläluokkaan, vaikka olisi ihan työmarkkinatukea nauttiva työtön. Se yläluokkaisuus on niissä elämänarvoissa ja tavoissa kiinni. Esimerkiksi maanpuolustustahto on yleistä yläluokkaisilla mutta heistäkin on poikkeuksena sivareina lääkärit jne.

Nyt Maanpuolustuspäiville on taas valittu yhteiskuntamme olennaisiksi puolustajiksi tavalla tai toisella valitut henkilöt. Hallituksesta vain Maria Ohisalo on ollut Maanpuolustuspäiville valittu. En tiedä, keitä muita eduskunnasta on sinne valittu. Joka tapauksessa Ohisalo on tehnyt valtavan luokkaloikan.

Kiroilu!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

KILTTIYS kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osa pukeutuu laadukkaasti (ei tarkoita Marimekkoa) ja kyllä siitä voi jotakin päätellä. Jos on siistit hoidetut hiukset, nätit kynnet, nätti meikki ja laadukkaat vaatteet, kengät ja laukku niin kyllä ihmisellä on jotakin varallisuutta jota laittaa itseensä koska tuo kaikki ei ole ilmaista.

Ai niinku Tukiainen, Vainio ynnä muut kultaa kaivavat seiskajulkkikset?

Te ette vaa tajuu! Koulukiusaamal pärjätää elämäs! Se ykski nörtti kuoli (onneks tajus) kuka sellasii kaipaa! Kiva olla ny kavereitte kaa koulus ku ei oo tollasii siel seinil haisemas ja pelottelemas! Se oli varmaa joku asperger ja hyi hitto ain se tuijotti meit tyttöi ku oltii välkäl meikkiringis. Sil ei ees ollu adidaksen verkkareit

Tää on todellakin totta. Koulukiusaajat pärjää elämäs ja saa eniten naisii, feimii, rahaa.

Ite olin koulun kovimpii kiusaajii ja elelen semi leveesti tääl USAs samal ku kiusatut nössöt makoilee mutsinsa kellaris.

Mun mies oli koulukiusattu, ja nyt elellään leveesti USAs.

Vai ihan Usassa. Noinkohan on. Eikö siellä isossa ja kaukaisessa maassa ole muuta tekemistä kuin roikkua Suomen vauva-sivustolla ?

Ihan USAssa, jo kohta kolme vuosikymmentä. Tekemistä minulla riittää yllin kyllin ja jää aikaa tähänkin. Tämä on mukava suomalainen keskustelupalsta ja auttaa jopa pysymään perillä Suomen tavallisten ihmisten asioista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä onko jo mainittu, mutta tausta näkyy monella ainakin välittömästi ruokapöytään istuessa ja miten aterimet ovat kädessä.

Miten se näkyy?

Esim. haarukkaa ja veistä pidetään nyrkissä ja kauhotaan ruokaa suuhun. Aterimet myös jätetään milloin mihinkin ruoan jälkeen. Sillä ei ole väliä kummassa kädessä mikäkin on vain miten niitä pidetään kädessä. Sen vain näkee välittömästi millaisissa piireissä on kasvettu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä onko jo mainittu, mutta tausta näkyy monella ainakin välittömästi ruokapöytään istuessa ja miten aterimet ovat kädessä.

Miten se näkyy?

Esim. haarukkaa ja veistä pidetään nyrkissä ja kauhotaan ruokaa suuhun. Aterimet myös jätetään milloin mihinkin ruoan jälkeen. Sillä ei ole väliä kummassa kädessä mikäkin on vain miten niitä pidetään kädessä. Sen vain näkee välittömästi millaisissa piireissä on kasvettu. 

Jos on keitettyjä perunoita, nakkikastiketta ja porkkanaraastetta niin lapsille neuvotaan, että perunasta leikataan veitsellä ensin pieni pala ja se kastetaan kastikkeeseen ja voi yrittää saada haarukan piikkeihin nakinpalojakin. Sen jälkeen laitetaan haarukkaan veitsen avulla porkkanaraastetta ja syödään sitä.

Ruokaa otetaan sen verran, että lapsi oppiikin pyytämään kohteliaasti lisää ruokaa. Aikuinen ei lataa lapsen lautasta täyteen kouluikään saakka vaan iän kasvaessa lapsi saa vastuuta oman ruoan ottamisesta ja korostetaan, ettei saa ottaa enempää kuin jaksaa syödä.

Sekä lapset ja aikuiset keskustelevat ruokapöydässä eikä istuta naama kiinni lautasessa yhdessä. Lapsikin oppii ojentamaan ja ottamaan vastaan esimerkiksi suolaa, pippuria tai leipäkorin kun näkee kuinka aikuiset ihmiset ojentavat toisilleen samoja juttuja ja ruokia kuin pyydetään.

Lasten pissakakkapierujutut ohitetaan sillä, että sanotaan etteivät ne kuulu ruokapöytään. Asiasta ei tehdä suurta numeroa niin lapsi ei saa mitään provosoimispalkkaa eli huomiota. Ylipäänsä kasvatuksessa pyritään se huomio kiinnittämään kauniiseen käytökseen, että lapsi unohtaisi nopeammin ikäkautensa rallatukset. Nehän tulevat kaikilla ihmisillä.

Meillähän on tuo metsäsuomalaisen jälkeläinen prinssi Daniel saanut oppia varmaan kotonaan kauniit pöytätavat, mutta kun on saanut virallisen luvan seurustella Vickanin kanssa niin Käytöksen kultaisen kirjan prinssiversio on pitänyt sisäistää. Daniel ei ollut mitenkään kielitaitoinenkaan ja joutui tekemään töitä englantinsa kanssa.

Ilman kameroita paikalla Vickankin vetää noutopitsaa sohvalla tahraisissa pieruverkkareissa.

Ruokailussa tosiaan työväenluokka usein erottuu...huonoilla tavoillaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä onko jo mainittu, mutta tausta näkyy monella ainakin välittömästi ruokapöytään istuessa ja miten aterimet ovat kädessä.

Miten se näkyy?

Esim. haarukkaa ja veistä pidetään nyrkissä ja kauhotaan ruokaa suuhun. Aterimet myös jätetään milloin mihinkin ruoan jälkeen. Sillä ei ole väliä kummassa kädessä mikäkin on vain miten niitä pidetään kädessä. Sen vain näkee välittömästi millaisissa piireissä on kasvettu. 

Jos on keitettyjä perunoita, nakkikastiketta ja porkkanaraastetta niin lapsille neuvotaan, että perunasta leikataan veitsellä ensin pieni pala ja se kastetaan kastikkeeseen ja voi yrittää saada haarukan piikkeihin nakinpalojakin. Sen jälkeen laitetaan haarukkaan veitsen avulla porkkanaraastetta ja syödään sitä.

Ruokaa otetaan sen verran, että lapsi oppiikin pyytämään kohteliaasti lisää ruokaa. Aikuinen ei lataa lapsen lautasta täyteen kouluikään saakka vaan iän kasvaessa lapsi saa vastuuta oman ruoan ottamisesta ja korostetaan, ettei saa ottaa enempää kuin jaksaa syödä.

Sekä lapset ja aikuiset keskustelevat ruokapöydässä eikä istuta naama kiinni lautasessa yhdessä. Lapsikin oppii ojentamaan ja ottamaan vastaan esimerkiksi suolaa, pippuria tai leipäkorin kun näkee kuinka aikuiset ihmiset ojentavat toisilleen samoja juttuja ja ruokia kuin pyydetään.

Lasten pissakakkapierujutut ohitetaan sillä, että sanotaan etteivät ne kuulu ruokapöytään. Asiasta ei tehdä suurta numeroa niin lapsi ei saa mitään provosoimispalkkaa eli huomiota. Ylipäänsä kasvatuksessa pyritään se huomio kiinnittämään kauniiseen käytökseen, että lapsi unohtaisi nopeammin ikäkautensa rallatukset. Nehän tulevat kaikilla ihmisillä.

Meillähän on tuo metsäsuomalaisen jälkeläinen prinssi Daniel saanut oppia varmaan kotonaan kauniit pöytätavat, mutta kun on saanut virallisen luvan seurustella Vickanin kanssa niin Käytöksen kultaisen kirjan prinssiversio on pitänyt sisäistää. Daniel ei ollut mitenkään kielitaitoinenkaan ja joutui tekemään töitä englantinsa kanssa.

Ruotsin kruununprinsessa Victorialla on lukihäiriö, hänellä oli opettaja joka luki kaiken tekstin prinsessalle. Sopii hyvin siihen yläluokkaiseen ruotsalaiseen yhteiskuntaan.

Vierailija kirjoitti:

Paremmat ihmiset handlaavat K-kauppenissa. Ruppusakki S-marketissa.

Eivätköhän he ole niitä kauppahallien ja torien perinteistä asiakasryhmää? Tiedän ihan suomalaisella mitalilla palkitun neuvoksen, jolle on todella tärkeä asia saada kalakukon mahdollisimman tuoreena ja hän kattoi kalakukkoateriaa varten parhaat pöytään ja sulatti voita kastikekannuun.

Sitten leikkasi kalakukon siivuja jollain aterinsettiin kuuluvalla kakkumiekalla ja nosti sen lappeella kalakukonpalat lautasille. Sitten laitettiin sulatettu voi kiertämään ja aluksi kalakukkoa syötiin milteinpä pyhän hartauden vallassa kunnes neuvos oli jälleen puhetuulella.

Sen jälkeen juotiin kaikkien taiteen sääntöjen mukaan haudutettua irtoteetä päälle ja tarjolla oli muutama paikallisen pikkuleipomon keksi. Hän on ratkaissut markettivihansa siten, että juoksuttaa lapsiaan niissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä onko jo mainittu, mutta tausta näkyy monella ainakin välittömästi ruokapöytään istuessa ja miten aterimet ovat kädessä.

Miten se näkyy?

Esim. haarukkaa ja veistä pidetään nyrkissä ja kauhotaan ruokaa suuhun. Aterimet myös jätetään milloin mihinkin ruoan jälkeen. Sillä ei ole väliä kummassa kädessä mikäkin on vain miten niitä pidetään kädessä. Sen vain näkee välittömästi millaisissa piireissä on kasvettu. 

Jos on keitettyjä perunoita, nakkikastiketta ja porkkanaraastetta niin lapsille neuvotaan, että perunasta leikataan veitsellä ensin pieni pala ja se kastetaan kastikkeeseen ja voi yrittää saada haarukan piikkeihin nakinpalojakin. Sen jälkeen laitetaan haarukkaan veitsen avulla porkkanaraastetta ja syödään sitä.

Ruokaa otetaan sen verran, että lapsi oppiikin pyytämään kohteliaasti lisää ruokaa. Aikuinen ei lataa lapsen lautasta täyteen kouluikään saakka vaan iän kasvaessa lapsi saa vastuuta oman ruoan ottamisesta ja korostetaan, ettei saa ottaa enempää kuin jaksaa syödä.

Sekä lapset ja aikuiset keskustelevat ruokapöydässä eikä istuta naama kiinni lautasessa yhdessä. Lapsikin oppii ojentamaan ja ottamaan vastaan esimerkiksi suolaa, pippuria tai leipäkorin kun näkee kuinka aikuiset ihmiset ojentavat toisilleen samoja juttuja ja ruokia kuin pyydetään.

Lasten pissakakkapierujutut ohitetaan sillä, että sanotaan etteivät ne kuulu ruokapöytään. Asiasta ei tehdä suurta numeroa niin lapsi ei saa mitään provosoimispalkkaa eli huomiota. Ylipäänsä kasvatuksessa pyritään se huomio kiinnittämään kauniiseen käytökseen, että lapsi unohtaisi nopeammin ikäkautensa rallatukset. Nehän tulevat kaikilla ihmisillä.

Meillähän on tuo metsäsuomalaisen jälkeläinen prinssi Daniel saanut oppia varmaan kotonaan kauniit pöytätavat, mutta kun on saanut virallisen luvan seurustella Vickanin kanssa niin Käytöksen kultaisen kirjan prinssiversio on pitänyt sisäistää. Daniel ei ollut mitenkään kielitaitoinenkaan ja joutui tekemään töitä englantinsa kanssa.

Ruotsin kruununprinsessa Victorialla on lukihäiriö, hänellä oli opettaja joka luki kaiken tekstin prinsessalle. Sopii hyvin siihen yläluokkaiseen ruotsalaiseen yhteiskuntaan.

Vickan on myös kasvosokea. Varmaan siksikin hänellä on kuulo vahvin aistinsa.

Vierailija kirjoitti:

Ilman kameroita paikalla Vickankin vetää noutopitsaa sohvalla tahraisissa pieruverkkareissa.

Ockebolaiset ovat tottuneet Vickanin liikkuvan anoppinsa ja appiukkonsakin kanssa eivätkä tee asiasta numeroa. Siellä Vickan voi tosiaankin vaikka tilata noutopizzan. Vickan on tosin ilmoittanut, että hän on innostunut leipomisesta vasta kun anoppi Eva on opettanut häntä leipomaan.

Varmaan Danielin vanhemmilla on mennyt muutama minuutti aikaa kun Daniel on vienyt tytön, jonka kanssa seurustelee vakavammin Ockelbohon näytille.

Kyllä minä olisin kummissani jos meille tuotaisiin esitettäväksi joku yläluokkainen. Minulla tulisi varmaan ensimmäisenä mieleen, että olisi pitänyt sittenkin siivota ne kaapinpäällysetkin.

Vickanhan on siis melko vammainen, onko tuo nyt yläluokkaista?

Vierailija kirjoitti:

Vickanhan on siis melko vammainen, onko tuo nyt yläluokkaista?

Mikä olisikaan yläluokkaisempaa sisäsiittoisimmassa kansanosassa?

Vierailija kirjoitti:

Ruokailussa tosiaan työväenluokka usein erottuu...huonoilla tavoillaan.

Riippuu kotikasvatuksesta. Meidän ykkösduunarimme, joka on kuulemma kova kiroilemaankin, on kyllä ihan sivistyneesti syönyt julkisissa tilaisuuksissaan. Hänellä on kaksi puolta: työ- ja vapaa-ajan persoona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä onko jo mainittu, mutta tausta näkyy monella ainakin välittömästi ruokapöytään istuessa ja miten aterimet ovat kädessä.

Miten se näkyy?

Esimerkiksi nojaa ruokapöydässä kyynärpäällä pöytään. Tai syö pelkästään haarukalla eikä osaa käyttää veistä. Tekee ruoka-annoksesta sekasörsselin, jota sitten pistelee poskeensa.

Toki ylemmän luokan väki voi yhtä laittaa muussata perunoita ja laittaa vaikka ruskeaa nakkikastiketta perunoiden päälle, mutta se ei tapahdu muodollisissa tilaisuuksissa.

En pidä kyynärpäitä pöydällä, syön veitsellä ja haarukalla - ja vieläpä niin, että haarukan piikit ovat alaspäin (jostain syystä tämä on yllättävän harvinaista nykyisin) enkä tee ruoastani mitään sekäsörsseliä.

Mutta kuulun kaiketi alimpaan sosiaaliluokkaan, koska olen duunariperheestä ja olen jo pidemmän aikaa elänyt Kelan tuilla. Koulutukseni on kylläkin akateeminen.

Joskus seurustelin pari luokkanousua tehneen miehen kanssa. Hän oli lähtöisin alaluokasta. Tupakkaa ketjuna polttavan elämäntapatyöttömän äidin poika. Ja kyllä se miehen tausta puski esiin aika vallitsevasti. Huomasi, että kotoa ei ollut saanut eväitä elämään. Tietyt sosiaaliset nyanssit oli hukassa, esim. kohteliaaseen keskusteluun liittyvät. Myös kulttuuriin liittyvät asiat olivat hänestä naurettavia. Hänelle kelpasi vain hintavat merkkivaatteet, piti olla Audi alla, jolla kaahaili maanteiden kuninkaana välittämättä nopeusrajoituksista ja pysäköintikielloista. Hänelle oli tärkeää, että kaikki mitä hän omisti, oli kallista.

Mutta tuo, että taustansa takia sosiaalinen pääoma puuttui kokonaan, oli mielestäni ehkä se suurin haitta, jonka puutetta hän ei edes itse nähnyt. Luuli peittävänsä sen materialla.

Eli kyllä se luokka näkyy, vaikka kuinka sitä yritettäisiin peittää kalliilla vaatteilla ja autolla.