Lue keskustelun säännöt.
Pääkirjoitus: Synkät varoitukset voivat toteutua: naapurin laina voi tulla pian sinun maksettavaksi
27.10.2022 |
Tuossahan kaatuu kokonaisia taloyhtiöitä, ei normaaleilla ihmisillä ole varaa maksaa naapurin velkoja.
Kommentit (88)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulkaa maailmanlopun manaajat sitten kertomaan, kun esimmäinen pk-seudulla sijaitseva uudisyhtiö ajautuu tilanteeseen jossa muut osakkaat joutuvat makselemaan toisten lainoja tai yhtiö ajautuu peräti konkurssiin. Jään odottelemaan. 😂
Varmaan itsekin huomaat tilanteen ku homma alkaa rytinällä🤣🤣
Joo, jos niin vain joskus oikeasti kävisi, mutta tyhjiä ovat kerta toisensa jälkeen maailmanlopun manaajien fantasiat.
Finanssikriisissä Stadin hinnat ottivat vajaa 10% takapakkia. Tästä voi tulla vastaava, tosin korkeammalta tasolta. Ei mikään maailmanloppu muille kuin yli varojensa eläville.
Jep. Eipä tuntuisi tuollainen 10% tai edes 20% missään. Sen verran pelivaraa varmasti jokainen on suunnitellut sijoituksilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hahaha, onneksi en ole ostanut asuntoo. Olisi varaa ostaa ilman lainaakin mutta en osta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vastikkeet jää maksamatta ottaa taloyhtiö asunnon haltuun ja vuokraa eteenpäin. Ei nopea prosessi mutta toimii. Sitten pitää tietenkin toivoa, että vuokralainen löytyy ja maksaa vuokransa. Omistajan kannalta on se ja sama tuleeko raha vastikkeisiin omasta pussista vai vuokralaiselta, laina lyhenee joka tapauksessa. Katto omistajalta lähtee pään päältä mutta se ei ole taloyhtiön tai muiden osakkaiden ongelma.
Ongelma tässä haltuunotossa saattaa olla se että haltuunotettu asunto on asuntosijoittajan joka on joutunut maksuvaikeuksiin juuri sen takia että vuokralaista ei ole löytynyt.
Joo, saattaa ja saattaa. Saattaahan sitä tosiaan käydä niin, että joka ikinen asia menee huonoimmalla mahdollisella tavalla. Tai sitten ei. 😂
Sitten hinta tippuu niin paljon, että asunto menee kaupaksi. Pienissä asunnoissa tippumisvaraa on varsin runsaasti.
Tietysti. Käypään hintaan ne myydään, mihinkään alennusmyyntiin ei silti ole tietenkään mitään tarvetta ryhtyä.
Käypään hintaan taisi mennä omaisuuden uusjako 90-luvun lamassakin🤣🤣sama homma tulee toistumaan. T:laman lapsi
Miksi taloyhtiölainaa kauhistellaan? On meilläkin taloyhtiölainaa. Itse asiassa useitakin. Niillä on tehty putki-, julkisivu- ja salaojaurakka 2000-luvulla. Taloyhtiö, eli muut asukkaat maksavat lyhennyksen, jos joku jättää rahoitusvastikkeen maksamatta. Talo on vuodelta 1956. Eroaako tämä nyt jotenkin uudisrakennuksen taloyhtiölainasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vastikkeet jää maksamatta ottaa taloyhtiö asunnon haltuun ja vuokraa eteenpäin. Ei nopea prosessi mutta toimii. Sitten pitää tietenkin toivoa, että vuokralainen löytyy ja maksaa vuokransa. Omistajan kannalta on se ja sama tuleeko raha vastikkeisiin omasta pussista vai vuokralaiselta, laina lyhenee joka tapauksessa. Katto omistajalta lähtee pään päältä mutta se ei ole taloyhtiön tai muiden osakkaiden ongelma.
Ongelma tässä haltuunotossa saattaa olla se että haltuunotettu asunto on asuntosijoittajan joka on joutunut maksuvaikeuksiin juuri sen takia että vuokralaista ei ole löytynyt.
Joo, saattaa ja saattaa. Saattaahan sitä tosiaan käydä niin, että joka ikinen asia menee huonoimmalla mahdollisella tavalla. Tai sitten ei. 😂
Sitten hinta tippuu niin paljon, että asunto menee kaupaksi. Pienissä asunnoissa tippumisvaraa on varsin runsaasti.
Tietysti. Käypään hintaan ne myydään, mihinkään alennusmyyntiin ei silti ole tietenkään mitään tarvetta ryhtyä.
Käypään hintaan taisi mennä omaisuuden uusjako 90-luvun lamassakin🤣🤣sama homma tulee toistumaan. T:laman lapsi
Ei tuntunut meidän perheessä 90-luvun lama millään tavalla, eikä tule tuntumaan tämä nykyinenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies46 kirjoitti:
Hahaha, onneksi en ole ostanut asuntoo. Olisi varaa ostaa ilman lainaakin mutta en osta.
Onneksi ostin aikoinaan asunnon. Nyt on satojen tuhansien velaton kiinteistöomaisuus ja osakesalkku siihen päälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vastikkeet jää maksamatta ottaa taloyhtiö asunnon haltuun ja vuokraa eteenpäin. Ei nopea prosessi mutta toimii. Sitten pitää tietenkin toivoa, että vuokralainen löytyy ja maksaa vuokransa. Omistajan kannalta on se ja sama tuleeko raha vastikkeisiin omasta pussista vai vuokralaiselta, laina lyhenee joka tapauksessa. Katto omistajalta lähtee pään päältä mutta se ei ole taloyhtiön tai muiden osakkaiden ongelma.
Ongelma tässä haltuunotossa saattaa olla se että haltuunotettu asunto on asuntosijoittajan joka on joutunut maksuvaikeuksiin juuri sen takia että vuokralaista ei ole löytynyt.
Joo, saattaa ja saattaa. Saattaahan sitä tosiaan käydä niin, että joka ikinen asia menee huonoimmalla mahdollisella tavalla. Tai sitten ei. 😂
Sitten hinta tippuu niin paljon, että asunto menee kaupaksi. Pienissä asunnoissa tippumisvaraa on varsin runsaasti.
Tietysti. Käypään hintaan ne myydään, mihinkään alennusmyyntiin ei silti ole tietenkään mitään tarvetta ryhtyä.
Käypään hintaan taisi mennä omaisuuden uusjako 90-luvun lamassakin🤣🤣sama homma tulee toistumaan. T:laman lapsi
Juuri niin, kulloiseenkin käypään hintaan ne asunnot myydään. Ja kun suhteellisesti halvalla saa, niin juuri silloin ne sijoittajat tekee tiliä joiden täällä fantasioidaan menevän ihan kohta vararikkoon. 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies46 kirjoitti:
Hahaha, onneksi en ole ostanut asuntoo. Olisi varaa ostaa ilman lainaakin mutta en osta.
Onneksi ostin aikoinaan asunnon. Nyt on satojen tuhansien velaton kiinteistöomaisuus ja osakesalkku siihen päälle.
Tulee iso lama nii kiinteistöjen arvo romahtaa. Käteisen arvo ei romahda. Pidän rahat pankissa mielummin kuin kiinteistössä kiinni. Perin rahat äidiltäni enkä lähtenyt heti tuhlaamaan vaikka pankit tyrkytti sijoitusneuvoja. Se ollutkin viisas päätös kun katsoo että muut ei ole tienannut sijoituksilla mitään.
Vierailija kirjoitti:
Miksi taloyhtiölainaa kauhistellaan? On meilläkin taloyhtiölainaa. Itse asiassa useitakin. Niillä on tehty putki-, julkisivu- ja salaojaurakka 2000-luvulla. Taloyhtiö, eli muut asukkaat maksavat lyhennyksen, jos joku jättää rahoitusvastikkeen maksamatta. Talo on vuodelta 1956. Eroaako tämä nyt jotenkin uudisrakennuksen taloyhtiölainasta?
Uudisrakennuksissa lainoitus on saattanut kattaa jopa 70% asunnon hinnasta. Suuri yhtiölaina per asukas muiden kohoavien kulujen päälle on melkoinen rasite, koska yhtiölainojen korot ovat lähes aina korkeammat kuin henkilökohtaisten asuntolainojen.
Tilanne ei ole verrattavissa normaaleihin taloyhtiön remppalainoihin. Siinä missä joku rivariyhtiö saattaa ottaa lainaa 150t isompaan remppaan, uudiskohteissa yhtiölaina voi olla samaa suuruusluokkaa per osakas ja siihen normivastikkeet ja mahdolliset omat asuntolainat päälle.
Moni ei ole nollakorkojen aikana ymmärtänyt, mitä korkojen nousu tällaisessa uudiskohteessa tarkoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vastikkeet jää maksamatta ottaa taloyhtiö asunnon haltuun ja vuokraa eteenpäin. Ei nopea prosessi mutta toimii. Sitten pitää tietenkin toivoa, että vuokralainen löytyy ja maksaa vuokransa. Omistajan kannalta on se ja sama tuleeko raha vastikkeisiin omasta pussista vai vuokralaiselta, laina lyhenee joka tapauksessa. Katto omistajalta lähtee pään päältä mutta se ei ole taloyhtiön tai muiden osakkaiden ongelma.
Ongelma tässä haltuunotossa saattaa olla se että haltuunotettu asunto on asuntosijoittajan joka on joutunut maksuvaikeuksiin juuri sen takia että vuokralaista ei ole löytynyt.
Joo, saattaa ja saattaa. Saattaahan sitä tosiaan käydä niin, että joka ikinen asia menee huonoimmalla mahdollisella tavalla. Tai sitten ei. 😂
Sitten hinta tippuu niin paljon, että asunto menee kaupaksi. Pienissä asunnoissa tippumisvaraa on varsin runsaasti.
Tietysti. Käypään hintaan ne myydään, mihinkään alennusmyyntiin ei silti ole tietenkään mitään tarvetta ryhtyä.
Pienissä asunnoissa on kelarahoitteinen kupla, jonka puhkeaminen olisi veronmaksajan etu. Joillain alueilla yksiöt ja kolmiot ovat saman hintaisia...
Mielenkiintoista. Mainitsepa pari tuollaista aluetta?
Helsingin halvemmat alueet, esim. Kontula ja Jakomäki. Onhan siinä yksiön ja kolmion välissä ehkä 20-30k kaula, mutta aika halvalla tulee ylimääräiset 2 huonetta.
En pystynyt tarkistamaan, koska kummassakaan ei ole tällä hetkellä ainakaan Etuovessa ensimmäistäkään yksiötä myynnissä, eikä liiemmälti niitä kolmioitakaan. Myyntiaalto ja hintoja pudottava ylitarjonta ei siis näyttäisi ainakaan vielä alkaneen.
Ei Stadin kämppiä mistään rehupunttisivustolta pidäkään hakea. Ohutta näyttää Kontulankin tarjonta olevan tällä hetkellä ja hinnat nousseet. Viimeksi kun katsoin, kolmioita irtosi 130k tasolta, nyt se on 170-180k. Oikotieltä siis. Ainoa kerrostaloyksiö oli 99k Kurkimäessä, ilmeisesti aika pommikunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi taloyhtiölainaa kauhistellaan? On meilläkin taloyhtiölainaa. Itse asiassa useitakin. Niillä on tehty putki-, julkisivu- ja salaojaurakka 2000-luvulla. Taloyhtiö, eli muut asukkaat maksavat lyhennyksen, jos joku jättää rahoitusvastikkeen maksamatta. Talo on vuodelta 1956. Eroaako tämä nyt jotenkin uudisrakennuksen taloyhtiölainasta?
Uudisrakennuksissa lainoitus on saattanut kattaa jopa 70% asunnon hinnasta. Suuri yhtiölaina per asukas muiden kohoavien kulujen päälle on melkoinen rasite, koska yhtiölainojen korot ovat lähes aina korkeammat kuin henkilökohtaisten asuntolainojen.
Tilanne ei ole verrattavissa normaaleihin taloyhtiön remppalainoihin. Siinä missä joku rivariyhtiö saattaa ottaa lainaa 150t isompaan remppaan, uudiskohteissa yhtiölaina voi olla samaa suuruusluokkaa per osakas ja siihen normivastikkeet ja mahdolliset omat asuntolainat päälle.
Moni ei ole nollakorkojen aikana ymmärtänyt, mitä korkojen nousu tällaisessa uudiskohteessa tarkoittaa.
Ok, kiitos selvennyksestä. Noiden kolmen kalleimman remontin jäljiltä lainaa on jäljellä noin 30 % osakkeen arvosta, mikä sekin on minusta paljon, mutta ei verrattavissa 70 %:iin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies46 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies46 kirjoitti:
Hahaha, onneksi en ole ostanut asuntoo. Olisi varaa ostaa ilman lainaakin mutta en osta.
Onneksi ostin aikoinaan asunnon. Nyt on satojen tuhansien velaton kiinteistöomaisuus ja osakesalkku siihen päälle.
Tulee iso lama nii kiinteistöjen arvo romahtaa. Käteisen arvo ei romahda. Pidän rahat pankissa mielummin kuin kiinteistössä kiinni. Perin rahat äidiltäni enkä lähtenyt heti tuhlaamaan vaikka pankit tyrkytti sijoitusneuvoja. Se ollutkin viisas päätös kun katsoo että muut ei ole tienannut sijoituksilla mitään.
Käteisen arvo romahtaa, sitä kutsutaan inflaatioksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö. Asuntojen hinnat voivat hieman laskea, mikä on ihan tervetullutta. Ensiasunnon ostajien asema paranee.
Eivät asuntojen hinnat laske merkittävästi. Käytettyjen hinnat seuraavat uusien asuntojen hintatasoa eivätkä rakennusliikkeet kustannusten noustua varmasti tule rakentamaan entistä halvempia asuntoja.
Ei pidä paikkaansa. Vanhoista asunnoista ei voi saada samaa hintaa kuin uusista, joissa on suuri yhtiölainan osuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies46 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies46 kirjoitti:
Hahaha, onneksi en ole ostanut asuntoo. Olisi varaa ostaa ilman lainaakin mutta en osta.
Onneksi ostin aikoinaan asunnon. Nyt on satojen tuhansien velaton kiinteistöomaisuus ja osakesalkku siihen päälle.
Tulee iso lama nii kiinteistöjen arvo romahtaa. Käteisen arvo ei romahda. Pidän rahat pankissa mielummin kuin kiinteistössä kiinni. Perin rahat äidiltäni enkä lähtenyt heti tuhlaamaan vaikka pankit tyrkytti sijoitusneuvoja. Se ollutkin viisas päätös kun katsoo että muut ei ole tienannut sijoituksilla mitään.
Käteisen arvo romahtaa, sitä kutsutaan inflaatioksi.
Ja inflaatio johtuu energian hinnan noususta. Tämän takia EKP on ajatellut kurittaa kansalaisia.
Tässä taloyhtiössä voitaisiin ainakin helposti leikata lämmityskuluja kun edes vähän tilkittäisiin lämpöä ulos vuotavia asuntoja. Raksareiskat kun jättäneet vähän reippaalla toleranssilla rakosia nurkkiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi taloyhtiölainaa kauhistellaan? On meilläkin taloyhtiölainaa. Itse asiassa useitakin. Niillä on tehty putki-, julkisivu- ja salaojaurakka 2000-luvulla. Taloyhtiö, eli muut asukkaat maksavat lyhennyksen, jos joku jättää rahoitusvastikkeen maksamatta. Talo on vuodelta 1956. Eroaako tämä nyt jotenkin uudisrakennuksen taloyhtiölainasta?
Uudisrakennuksissa lainoitus on saattanut kattaa jopa 70% asunnon hinnasta. Suuri yhtiölaina per asukas muiden kohoavien kulujen päälle on melkoinen rasite, koska yhtiölainojen korot ovat lähes aina korkeammat kuin henkilökohtaisten asuntolainojen.
Tilanne ei ole verrattavissa normaaleihin taloyhtiön remppalainoihin. Siinä missä joku rivariyhtiö saattaa ottaa lainaa 150t isompaan remppaan, uudiskohteissa yhtiölaina voi olla samaa suuruusluokkaa per osakas ja siihen normivastikkeet ja mahdolliset omat asuntolainat päälle.
Moni ei ole nollakorkojen aikana ymmärtänyt, mitä korkojen nousu tällaisessa uudiskohteessa tarkoittaa.
Se ymmärtämättömyys ei ole seurausta nollakorosta vaan siitä että asiasta ei ole puhuttu, on toki varoiteltu korkojen noususta mutta en muista nähneeni yhtään tämänkaltaista uutisointia että naapurin lainaosuus jäisi muiden osakkaiden maksettavaksi.
Mies46 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies46 kirjoitti:
Hahaha, onneksi en ole ostanut asuntoo. Olisi varaa ostaa ilman lainaakin mutta en osta.
Onneksi ostin aikoinaan asunnon. Nyt on satojen tuhansien velaton kiinteistöomaisuus ja osakesalkku siihen päälle.
Tulee iso lama nii kiinteistöjen arvo romahtaa. Käteisen arvo ei romahda. Pidän rahat pankissa mielummin kuin kiinteistössä kiinni. Perin rahat äidiltäni enkä lähtenyt heti tuhlaamaan vaikka pankit tyrkytti sijoitusneuvoja. Se ollutkin viisas päätös kun katsoo että muut ei ole tienannut sijoituksilla mitään.
Inflaatiossa joka kymppitonnissa häviää vaan tonnin ja se on varmaa häviötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi taloyhtiölainaa kauhistellaan? On meilläkin taloyhtiölainaa. Itse asiassa useitakin. Niillä on tehty putki-, julkisivu- ja salaojaurakka 2000-luvulla. Taloyhtiö, eli muut asukkaat maksavat lyhennyksen, jos joku jättää rahoitusvastikkeen maksamatta. Talo on vuodelta 1956. Eroaako tämä nyt jotenkin uudisrakennuksen taloyhtiölainasta?
Uudisrakennuksissa lainoitus on saattanut kattaa jopa 70% asunnon hinnasta. Suuri yhtiölaina per asukas muiden kohoavien kulujen päälle on melkoinen rasite, koska yhtiölainojen korot ovat lähes aina korkeammat kuin henkilökohtaisten asuntolainojen.
Tilanne ei ole verrattavissa normaaleihin taloyhtiön remppalainoihin. Siinä missä joku rivariyhtiö saattaa ottaa lainaa 150t isompaan remppaan, uudiskohteissa yhtiölaina voi olla samaa suuruusluokkaa per osakas ja siihen normivastikkeet ja mahdolliset omat asuntolainat päälle.
Moni ei ole nollakorkojen aikana ymmärtänyt, mitä korkojen nousu tällaisessa uudiskohteessa tarkoittaa.
Nimenomaan. valtaosa uusista asunnoista myydään niin että niillä on tuo 70% taloyhtiölainaa. Lisäksi tontti on vuokralla, mutta sen voi lunastaa ja autopaikka pitää ostaa erikseen. Näin myyntihinta on saatu tasolle, johon useampi yltää.
Esimerkinomaisesti asunnon hinta on vaikka 300.000e, josta myyntihinta 90.000e ja loput taloyhtiölainaa. Ostaja ottaa tuolle 90.000e ostohinnalle 95 prosenttisen pankkilainan, eli maksaa asunnostaan vain viitisen tonnia ja loput velkaa. Taloyhtiölaina on yleensä 2-3 vuotta lyhennysvapaa ja siinä vaiheessa kulut ovat kohtuulliset. Tuon jälkeen tulee jo nollakorollakin liki tonnin korotus kuukausivastikkeeseen kun lainan lyhennykset alkavat ja kolmen prosenttiyksiön nousu nostaa sitä vielä viitisensataa. Lisäksi oman asuntolainan korko nousee kun korontarkistuspäivä koittaa.
Vierailija kirjoitti:
Nimenomaan. valtaosa uusista asunnoista myydään niin että niillä on tuo 70% taloyhtiölainaa. Lisäksi tontti on vuokralla, mutta sen voi lunastaa ja autopaikka pitää ostaa erikseen. Näin myyntihinta on saatu tasolle, johon useampi yltää.
Esimerkinomaisesti asunnon hinta on vaikka 300.000e, josta myyntihinta 90.000e ja loput taloyhtiölainaa. Ostaja ottaa tuolle 90.000e ostohinnalle 95 prosenttisen pankkilainan, eli maksaa asunnostaan vain viitisen tonnia ja loput velkaa. Taloyhtiölaina on yleensä 2-3 vuotta lyhennysvapaa ja siinä vaiheessa kulut ovat kohtuulliset. Tuon jälkeen tulee jo nollakorollakin liki tonnin korotus kuukausivastikkeeseen kun lainan lyhennykset alkavat ja kolmen prosenttiyksiön nousu nostaa sitä vielä viitisensataa. Lisäksi oman asuntolainan korko nousee kun korontarkistuspäivä koittaa.
Onneksi vuokrissa ei ole korotuksia, vai mitä luulet?
Oma lyhennykseni uudesta asunnosta on nyt samaa luokkaa kuin Kojaman pienen kopperon vuora pari vuotta sitten. Jaa, tein siis huonon diilin mielestäsi?
En pystynyt tarkistamaan, koska kummassakaan ei ole tällä hetkellä ainakaan Etuovessa ensimmäistäkään yksiötä myynnissä, eikä liiemmälti niitä kolmioitakaan. Myyntiaalto ja hintoja pudottava ylitarjonta ei siis näyttäisi ainakaan vielä alkaneen.