Pääkirjoitus: Synkät varoitukset voivat toteutua: naapurin laina voi tulla pian sinun maksettavaksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vastikkeet jää maksamatta ottaa taloyhtiö asunnon haltuun ja vuokraa eteenpäin. Ei nopea prosessi mutta toimii. Sitten pitää tietenkin toivoa, että vuokralainen löytyy ja maksaa vuokransa. Omistajan kannalta on se ja sama tuleeko raha vastikkeisiin omasta pussista vai vuokralaiselta, laina lyhenee joka tapauksessa. Katto omistajalta lähtee pään päältä mutta se ei ole taloyhtiön tai muiden osakkaiden ongelma.

Ongelma tässä haltuunotossa saattaa olla se että haltuunotettu asunto on asuntosijoittajan joka on joutunut maksuvaikeuksiin juuri sen takia että vuokralaista ei ole löytynyt.

Pankille riittää kun saa taloyhtiöltä rahat. Asukkaan omat lainat ovatkin eri juttu

Taloyhtiö joutuu sitten myymään hinnalla jonka saa siitä asunnostani

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies46 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies46 kirjoitti:

Hahaha, onneksi en ole ostanut asuntoo. Olisi varaa ostaa ilman lainaakin mutta en osta.

Onneksi ostin aikoinaan asunnon. Nyt on satojen tuhansien velaton kiinteistöomaisuus ja osakesalkku siihen päälle.

Tulee iso lama nii kiinteistöjen arvo romahtaa. Käteisen arvo ei romahda. Pidän rahat pankissa mielummin kuin kiinteistössä kiinni. Perin rahat äidiltäni enkä lähtenyt heti tuhlaamaan vaikka pankit tyrkytti sijoitusneuvoja. Se ollutkin viisas päätös kun katsoo että muut ei ole tienannut sijoituksilla mitään.

Käteisen arvo romahtaa, sitä kutsutaan inflaatioksi.

Ja inflaatio johtuu energian hinnan noususta. Tämän takia EKP on ajatellut kurittaa kansalaisia.

Johtui inflaatio mistä tahansa, niin silloin rahan (käteisen) arvo laskee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies46 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies46 kirjoitti:

Hahaha, onneksi en ole ostanut asuntoo. Olisi varaa ostaa ilman lainaakin mutta en osta.

Onneksi ostin aikoinaan asunnon. Nyt on satojen tuhansien velaton kiinteistöomaisuus ja osakesalkku siihen päälle.

Tulee iso lama nii kiinteistöjen arvo romahtaa. Käteisen arvo ei romahda. Pidän rahat pankissa mielummin kuin kiinteistössä kiinni. Perin rahat äidiltäni enkä lähtenyt heti tuhlaamaan vaikka pankit tyrkytti sijoitusneuvoja. Se ollutkin viisas päätös kun katsoo että muut ei ole tienannut sijoituksilla mitään.

Käteisen arvo romahtaa, sitä kutsutaan inflaatioksi.

Ja inflaatio johtuu energian hinnan noususta. Tämän takia EKP on ajatellut kurittaa kansalaisia.

Johtui inflaatio mistä tahansa, niin silloin rahan (käteisen) arvo laskee.

Kyllä. Mutta en ymmärrä EKPn toimintaa kun kaikki näkevät syyn inflaatiolle, eikä se ole kansalaisten holtiton kulutuksen lisääntyminen, vaan EUn tekemät toimet.

Mies46 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies46 kirjoitti:

Hahaha, onneksi en ole ostanut asuntoo. Olisi varaa ostaa ilman lainaakin mutta en osta.

Onneksi ostin aikoinaan asunnon. Nyt on satojen tuhansien velaton kiinteistöomaisuus ja osakesalkku siihen päälle.

Tulee iso lama nii kiinteistöjen arvo romahtaa. Käteisen arvo ei romahda. Pidän rahat pankissa mielummin kuin kiinteistössä kiinni. Perin rahat äidiltäni enkä lähtenyt heti tuhlaamaan vaikka pankit tyrkytti sijoitusneuvoja. Se ollutkin viisas päätös kun katsoo että muut ei ole tienannut sijoituksilla mitään.

No ei varmasti romahda ainakaan siinä määrin, että tekisin ikinä tappiota kiinteistölläni. Arvonnousu kun on ollut jo pitkään melko huimaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi taloyhtiölainaa kauhistellaan? On meilläkin taloyhtiölainaa. Itse asiassa useitakin. Niillä on tehty putki-, julkisivu- ja salaojaurakka 2000-luvulla. Taloyhtiö, eli muut asukkaat maksavat lyhennyksen, jos joku jättää rahoitusvastikkeen maksamatta. Talo on vuodelta 1956. Eroaako tämä nyt jotenkin uudisrakennuksen taloyhtiölainasta?

Uudisrakennuksissa lainoitus on saattanut kattaa jopa 70% asunnon hinnasta. Suuri yhtiölaina per asukas muiden kohoavien kulujen päälle on melkoinen rasite, koska yhtiölainojen korot ovat lähes aina korkeammat kuin henkilökohtaisten asuntolainojen.

Tilanne ei ole verrattavissa normaaleihin taloyhtiön remppalainoihin. Siinä missä joku rivariyhtiö saattaa ottaa lainaa 150t isompaan remppaan, uudiskohteissa yhtiölaina voi olla samaa suuruusluokkaa per osakas ja siihen normivastikkeet ja mahdolliset omat asuntolainat päälle.

Moni ei ole nollakorkojen aikana ymmärtänyt, mitä korkojen nousu tällaisessa uudiskohteessa tarkoittaa.

Jokainen paljon (tai vähemmäkin) lainaa ottava on ymmärtänyt, ettei nollakorkojen aika jatku ikuisesti. Ja jos ei ole ymmärtänyt, niin viimeistään pankin stressitesteillä tuo on koputeltu päänuppiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi taloyhtiölainaa kauhistellaan? On meilläkin taloyhtiölainaa. Itse asiassa useitakin. Niillä on tehty putki-, julkisivu- ja salaojaurakka 2000-luvulla. Taloyhtiö, eli muut asukkaat maksavat lyhennyksen, jos joku jättää rahoitusvastikkeen maksamatta. Talo on vuodelta 1956. Eroaako tämä nyt jotenkin uudisrakennuksen taloyhtiölainasta?

Uudisrakennuksissa lainoitus on saattanut kattaa jopa 70% asunnon hinnasta. Suuri yhtiölaina per asukas muiden kohoavien kulujen päälle on melkoinen rasite, koska yhtiölainojen korot ovat lähes aina korkeammat kuin henkilökohtaisten asuntolainojen.

Tilanne ei ole verrattavissa normaaleihin taloyhtiön remppalainoihin. Siinä missä joku rivariyhtiö saattaa ottaa lainaa 150t isompaan remppaan, uudiskohteissa yhtiölaina voi olla samaa suuruusluokkaa per osakas ja siihen normivastikkeet ja mahdolliset omat asuntolainat päälle.

Moni ei ole nollakorkojen aikana ymmärtänyt, mitä korkojen nousu tällaisessa uudiskohteessa tarkoittaa.

Ok, kiitos selvennyksestä. Noiden kolmen kalleimman remontin jäljiltä lainaa on jäljellä noin 30 % osakkeen arvosta, mikä sekin on minusta paljon, mutta ei verrattavissa 70 %:iin.

No huhhuh. Miksi kukaan asuu tollasessa asunnossa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nimenomaan. valtaosa uusista asunnoista myydään niin että niillä on tuo 70% taloyhtiölainaa. Lisäksi tontti on vuokralla, mutta sen voi lunastaa ja autopaikka pitää ostaa erikseen. Näin myyntihinta on saatu tasolle, johon useampi yltää.

Esimerkinomaisesti asunnon hinta on vaikka 300.000e, josta myyntihinta 90.000e ja loput taloyhtiölainaa. Ostaja ottaa tuolle 90.000e ostohinnalle 95 prosenttisen pankkilainan, eli maksaa asunnostaan vain viitisen tonnia ja loput velkaa. Taloyhtiölaina on yleensä 2-3 vuotta lyhennysvapaa ja siinä vaiheessa kulut ovat kohtuulliset. Tuon jälkeen tulee jo nollakorollakin liki tonnin korotus kuukausivastikkeeseen kun lainan lyhennykset alkavat ja kolmen prosenttiyksiön nousu nostaa sitä vielä viitisensataa. Lisäksi oman asuntolainan korko nousee kun korontarkistuspäivä koittaa.

Onneksi vuokrissa ei ole korotuksia, vai mitä luulet?

Oma lyhennykseni uudesta asunnosta on nyt samaa luokkaa kuin Kojaman pienen kopperon vuora pari vuotta sitten. Jaa, tein siis huonon diilin mielestäsi?

Teit. Mielummin olisit ottanut pankista sen lainan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi taloyhtiölainaa kauhistellaan? On meilläkin taloyhtiölainaa. Itse asiassa useitakin. Niillä on tehty putki-, julkisivu- ja salaojaurakka 2000-luvulla. Taloyhtiö, eli muut asukkaat maksavat lyhennyksen, jos joku jättää rahoitusvastikkeen maksamatta. Talo on vuodelta 1956. Eroaako tämä nyt jotenkin uudisrakennuksen taloyhtiölainasta?

Uudisrakennuksissa lainoitus on saattanut kattaa jopa 70% asunnon hinnasta. Suuri yhtiölaina per asukas muiden kohoavien kulujen päälle on melkoinen rasite, koska yhtiölainojen korot ovat lähes aina korkeammat kuin henkilökohtaisten asuntolainojen.

Tilanne ei ole verrattavissa normaaleihin taloyhtiön remppalainoihin. Siinä missä joku rivariyhtiö saattaa ottaa lainaa 150t isompaan remppaan, uudiskohteissa yhtiölaina voi olla samaa suuruusluokkaa per osakas ja siihen normivastikkeet ja mahdolliset omat asuntolainat päälle.

Moni ei ole nollakorkojen aikana ymmärtänyt, mitä korkojen nousu tällaisessa uudiskohteessa tarkoittaa.

Jokainen paljon (tai vähemmäkin) lainaa ottava on ymmärtänyt, ettei nollakorkojen aika jatku ikuisesti. Ja jos ei ole ymmärtänyt, niin viimeistään pankin stressitesteillä tuo on koputeltu päänuppiin.

Anteeksi, en mielelläni osoittele sormella, mutta tässä on nyt se joidenkin peräämä tyhmä. Se joka ei ymmärrä kokonaisuutta, vaikka kaikki tutut kuulemma ymmärtääkin.

Stressitestit tehdään nimenomaan koroille. Jos ja kun moni on läpäissyt tämän testin rimaa hipoen, alkavat vaikeudet, kun päästään siihen 6% korkoon. Se vielä kestettäisiin, mutta testi ei ottanut huomioon muiden kulujen nousua (esim. energia), yleistä inflaatiotasoa joka syö ostovoimaa eikä näitä mahdollisia muiden yhtiölainojen kaatumisia taloyhtiön niskaan.

Velkaisten asuntojen haltuunotto ei todellakaan ole kivutun tai nopea prosessi, josta taloyhtiö saisi automaattina vuokraamalla tai myymällä omat pois automaattisesti. Se on valitettava totuus, että pahimmillaan näissä voi muhia pommi joissakin taloyhtiöissä. Pommin laukeaminen riippuu sitten täysin asunnon omistajien maksukyvystä. Jos on luetettu sokeasti pankin korkojen stressitestiin eikä huomioitu muidenkin kulujen nousua voidaan olla todella tukalassa paikassa., jos korot nousevatkin siihen laskettuun maksimiin. Ja totuss on, että ne voivat nousta jopa sen yli. Ei tarvitse olla dinosaurus ollakseen elänyt tuon yli olevien korkojen aikaa.

Vaikka mitä sanotaan, on pankin tarkoitus myydä lainoja. Niillä on tapana suuressa kuvassa saada voittoa, vaikka laman aikana luottotappiotakin vähän kertyisi. Se, että pankki saa laskelmansa näyttämään huolettomalta, ei ole totuus. Viisas osaa itse laskea ja ennakoida, mutta maailma on puolillaan ei niin viisaita, jotka eivät kykene tai halua hahmottaa koko kuvaa.