Viekö joku lapsensa päiväkotiin ollessaan itse/toinen lapsi kipeä?
Hei!
Ajauduin tällaiselle keskustelupalstalle, koska jouduin ihan googlettamaan asiaa.
Eli minulle on aina ollut päivänselvää että pidän lapseni kotona, mikäli siihen on vain mitenkään mahdollisuus. Olen ollut nuorempana kesätöissä päiväkodissa, ja tuolloin päätin että omat tulevat lapseni ovat siellä niin vähän kuin mahdollista. 
Myös päiväkodilta on tullut kaikille yhteisesti ohje, että pidäthän sisaruksetkin kotona, mikäli lapsesi sairastuu. Tämähän on nyt ihan järkeenkäypää. Kuka edes jaksaa raahautua päiväkodille vapaaehtoisesti "vapaapäivänä".
Olin eilen itse sairaana ja pidin tapani mukaan meidän päiväkotilapsemme myös kotona. Tänään kun vein lapseni hoitoon, ovella opettaja huokaisi että "olet kyllä ihana äiti kun pidät lapsesi kotona kun itse sairastat. (Jne)" Menin suorastaan häkellyksiin kehuista ja jäim miettimään että onko tämä jotenkin poikkeuksellista?
Kommentit (148)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsittämätön aloitus. En tiedä mitä hän sitten tarkoittaa sillä että on kipeä. Minulla oli vilkkaat lapset kahden vuoden ikäerolla ja jos olin vaikka kuumeessa ja sängyn pohjalla, niin oli erittäin suuri helpotus, jos joku vei heidät päiväkotiin, että sain edes sen päiväkotiajan levätä ja nukkua. Jos kukaan muu ei pystynyt viemään heitä, niin yritin sitten siinä kuumeisena ja tuskaisena miettiä, että kumpi olisi parempi, jäädä vain siihen lasten hälinään vai yrittää saada heidät vaatteisiin ja kärrätä päiväkotiin.
Muistan kyllä elävästi ne päivät, kun olin niin huonossa kunnossa, enkä jaksanut hoitaa lapsia. Sehän oli aivan painajaismaista, koska tietyn ikäinen lapsi ei ole hetkeäkään paikallaan, satuttaa itseänsä, tarvitsee jatkuvaa peräänkatsomista. Neljän seinän sisällä he sitten tulevat niin kärttyisiksi, että alkavat riidellä keskenään, ja lopulta sitä sitten löytääkin itsensä jostain puistosta hytisemässä kuumeisena.
Aivan ihanaa äitiyttä sellainen ja varmasti aivan ihania päiviä myös lapsille.
No aamen! Jos on kunnolla kipeä, ei siinä lapsenhoitoon kykene. Jonkun ikäinen lapsi jo sitten voi viihtyä yksinkin, mutta pienten kanssa se on just noin. Myös vanhempi on ihminen, ei robotti.
Joo, itsekin muistan elävästi kun olin kotiäitinä ja mies työmatkoilla ja minä ja vauva sairastettiin enteroa, eikä kolmevuotiasta saanut minnekään hoitoon, ja koirakin piti hoitaa. Kyllä siitä hengissä selvittiin kun ei vaihtoehtoja ollut, mutta olihan se vaan ihan hirveää. En ole muuten ikinä sairastanut niin paljon kuin kotiäitinä, kaikki taudit pitkittyi kun ei ikinä saanut levätä. Nyt kun lapset on isompia niin todellakin vien, tai siis mies vie, päiväkotiin omina saikkupäivinä jos mahdollista, eli lapsi ei itse ole sairas. Aina se ei onnistu, mutta kyllä sen yleensä huomaa sitten siinä toipumisessa onko saanut levättyä vai ei.
Vierailija kirjoitti:
En tajua näitä kysymyksiä, että missä se isä on?
Se isä ON TÖISSÄ!! Eli siellä, missä kaikki olettaakin sen olevan. Missä isän sitten pitäisi olla? Hoitamassa lasta kotona kun äiti on kipeä?
Miksei se isä sitten voi töihin mennessään viedä lasta sinne päiväkotiin, vaan se jää sairaana huonossa kunnossa olevan kontolle?
Tää on varmaan aika päiväkotikohtaista. Mulle on päinvastoin päiväkodilta muistutettu, että ns. koronaohjeistus on poistunut ja nyt pitkittyneessä nuhassa tai yskässä saa tulla hoitoon. Tietävät, että hoidan lasten arjen yksin, olen hyvätuloisessa, vaativassa työssä ja teen etätöitä, eli osaavat ajatella, ettei sillä lapsella ole kovin mukavaa katsella telkkaria tai touhuilla yksinään koko päivää.
Muutenkin lapset on aina viihtyneet hoidossa hyvin, asutaan kyllä hyvällä alueella, että lapsiaines on varmasti keskimääräistä hyväkäytöksisempää ja ovat pienehkössä ryhmässä (siis ei mitään 21 lapsen kaaosta). Päiväkodissa ulkoillaan paljon jne., eli en näe, miksi lasten olisi siellä jotenkin huono olla.
Varsinkin jos vanhempi on sairaana, niin ei hirveän virikkeellistä kotoiluaikaa olisi sille terveelle lapselle tiedossa.
Jos ei olisi etätyömahdollisuutta ja pitäisi olla joka pikkuflunssan takia saikulla, tulisi varmaan herkästi pidettyä sitten lapsetkin kotona. Mutta nyt olen sellaisina päivinä etätöissä ja saikulla vaan kun on oikeasti kuumetta ja toimintakyky heikko, lapset menee päiväkotiin jos vaan itse ovat terveenä. Useimmiten tosin eivät ole ihan terveenä vielä, kun itse sairastun, ja ovat siis tietenkin kotona, ja onhan se tosi rankkaa hoitaa vähän räkäisiä mutta pirteitä lapsia kun ei oikeasti jaksaisi kuin maata. Usein taudit tai ainakin se saikun tarve pitkittyy, jos ei saa levättyä.
Vierailija kirjoitti:
En tajua näitä kysymyksiä, että missä se isä on?
Se isä ON TÖISSÄ!! Eli siellä, missä kaikki olettaakin sen olevan. Missä isän sitten pitäisi olla? Hoitamassa lasta kotona kun äiti on kipeä?
News flash:
Suurin osa niistä vanhemmista joiden lapset on päiväkodissa on TÖISSÄ. Silti he vie ja hakee lapsensa päiväkodista IHAN JOKA KERTA.
Eli miksei se isä voi viedä ja hakea lasta kun äiti on sairas tai kotona on sairas lapsi?
Vierailija kirjoitti:
Yhden lapsen äidit on jotenkin tosi ankaria ja usein tosi tietäväisiä. He eivät vain hahmota, että se elämä monimutkaistuu jo siinä vaiheessa, kun lapsia on kaksi.
Yksikin tuttu ihan hikeentyi ja alkoi huutaa, kun ensin pilkkasi kovaan ääneen, miten hän ei ainakaan ymmärrä ollenkaan all inclusive -rantalomia, hän tekee lapsensa kanssa vain kyldyyrimatkoja, ja minä vastasin että se perhetilanne ja väsymyksen aste on ihan eri tasoa, kun lapsia on kolme.
Ei kuulemma ole. Hän tietää IHAN YHTÄ HYVIN ja blaablaablaa... Ja että se on vain huonoa kasvatusta, jos väsyy jne. Blaablablaablablaa..
En kyllä tajua, miten AI poistaa mahdollisuuden esim museoissa ja nähtävyyksillä käynnin? Siis miten nämä ovat toisensa poissulkevia asioita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhden lapsen äidit on jotenkin tosi ankaria ja usein tosi tietäväisiä. He eivät vain hahmota, että se elämä monimutkaistuu jo siinä vaiheessa, kun lapsia on kaksi.
Yksikin tuttu ihan hikeentyi ja alkoi huutaa, kun ensin pilkkasi kovaan ääneen, miten hän ei ainakaan ymmärrä ollenkaan all inclusive -rantalomia, hän tekee lapsensa kanssa vain kyldyyrimatkoja, ja minä vastasin että se perhetilanne ja väsymyksen aste on ihan eri tasoa, kun lapsia on kolme.
Ei kuulemma ole. Hän tietää IHAN YHTÄ HYVIN ja blaablaablaa... Ja että se on vain huonoa kasvatusta, jos väsyy jne. Blaablablaablablaa..
En kyllä tajua, miten AI poistaa mahdollisuuden esim museoissa ja nähtävyyksillä käynnin? Siis miten nämä ovat toisensa poissulkevia asioita?
Eiköhän se aika usein mene niin, että AI vastustajilla ei itsellään olisi varaa moiseen ja sitten ottavat jonkun airbnb-asunnon ja tekevät ruokaa lomallakin. Mikäs siinä tietysti, jos tykkää ruuanlaitosta. Mut ei tosiaan ymmärrys riitä, että miksi pitää niin yrittää nostaa itseään jalustalle. Jotain itsetunto-ongelmaa taustalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhden lapsen äidit on jotenkin tosi ankaria ja usein tosi tietäväisiä. He eivät vain hahmota, että se elämä monimutkaistuu jo siinä vaiheessa, kun lapsia on kaksi.
Yksikin tuttu ihan hikeentyi ja alkoi huutaa, kun ensin pilkkasi kovaan ääneen, miten hän ei ainakaan ymmärrä ollenkaan all inclusive -rantalomia, hän tekee lapsensa kanssa vain kyldyyrimatkoja, ja minä vastasin että se perhetilanne ja väsymyksen aste on ihan eri tasoa, kun lapsia on kolme.
Ei kuulemma ole. Hän tietää IHAN YHTÄ HYVIN ja blaablaablaa... Ja että se on vain huonoa kasvatusta, jos väsyy jne. Blaablablaablablaa..
En kyllä tajua, miten AI poistaa mahdollisuuden esim museoissa ja nähtävyyksillä käynnin? Siis miten nämä ovat toisensa poissulkevia asioita?
Ei se poistakaan. Mutta siinä vaiheessa kun alle kouluikäisiä on pari kolme, myös ne rantalomat on tarpeen.
Mun lapset kävi myös kaupunkilomilla, mm Shanghaissa ja Nykissä, mutta teimme tuossa vaiheessa aina kesäkuun alussa viikon reissun aurinkoon. Tämä sitten piti tuomita.
Vierailija kirjoitti:
Olin itse yhden lapsen äitinä vähän samanlainen tuomitsija ja kummastelin muiden tapoja. En silloin oikein ymmärtänyt, että perheiden tilanteet ovat erilaisia. Kun lapsia on tullut enemmän ja kokemusta vanhemmuudesta, kummasti sitä avarakatseisuuttakin on tullut.
Jos lapseni tai itse sairastaisin vain harvoin, mukavahan se olisi ottaa toisetkin pois päiväkodista viettämään vapaapäivää ja varmaan olen niin joskus tehnytkin. Kuitenkin meidän lapset sairastavat n. joka toinen viikko, niin hölmöähän se olisi koko konkkaronkalla sulkeutua neljän seinän sisään näin usein. Juuri kun lapsi on parantunut niin joutuukin jäämään sairastavan sisaren takia kotiin sisätiloihin nyhjäämään.
Tämä. Korona-aikaan syksyllä (syys-joulukuu) päiväkodilta tuli joka kuukaudelta vähintään toisesta lapsesta vain puolen kuun lasku (eli lapsi ollut yli 11 arkipäivää/kk sairaana). Aika hurjaa olisi ollut pitää sitä terveenä ollutta sisarustakin kotona, lapset olisi siis lukittu n. 4 kuukaudeksi eristykseen ulkomaailmasta. Itse tein tietysti etätöitä, eli en niitä lapsia ollut viihdyttämässä tai viemässä ulos tai mitään (eikä sitä sairasta tietysti voisikaan viedä ulos). Eli olisi aika julmaa, jos se tervekään lapsi ei saisi mennä hoitoon, jos sisarus sairastaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhden lapsen äidit on jotenkin tosi ankaria ja usein tosi tietäväisiä. He eivät vain hahmota, että se elämä monimutkaistuu jo siinä vaiheessa, kun lapsia on kaksi.
Yksikin tuttu ihan hikeentyi ja alkoi huutaa, kun ensin pilkkasi kovaan ääneen, miten hän ei ainakaan ymmärrä ollenkaan all inclusive -rantalomia, hän tekee lapsensa kanssa vain kyldyyrimatkoja, ja minä vastasin että se perhetilanne ja väsymyksen aste on ihan eri tasoa, kun lapsia on kolme.
Ei kuulemma ole. Hän tietää IHAN YHTÄ HYVIN ja blaablaablaa... Ja että se on vain huonoa kasvatusta, jos väsyy jne. Blaablablaablablaa..
En kyllä tajua, miten AI poistaa mahdollisuuden esim museoissa ja nähtävyyksillä käynnin? Siis miten nämä ovat toisensa poissulkevia asioita?
Samainen äiti paasasi mm päivärytmistä ihan hysteerisesti. Paheksui kun meillä ei menty kello 19.30 nukkumaan ja miten VOIDAAN joskus olla päiväuniaikaan liikkeellä jne. Kaikki oli hirvittävän vaikeaa ja hän oli itse koko ajan aivan viulun kieli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin itse yhden lapsen äitinä vähän samanlainen tuomitsija ja kummastelin muiden tapoja. En silloin oikein ymmärtänyt, että perheiden tilanteet ovat erilaisia. Kun lapsia on tullut enemmän ja kokemusta vanhemmuudesta, kummasti sitä avarakatseisuuttakin on tullut.
Jos lapseni tai itse sairastaisin vain harvoin, mukavahan se olisi ottaa toisetkin pois päiväkodista viettämään vapaapäivää ja varmaan olen niin joskus tehnytkin. Kuitenkin meidän lapset sairastavat n. joka toinen viikko, niin hölmöähän se olisi koko konkkaronkalla sulkeutua neljän seinän sisään näin usein. Juuri kun lapsi on parantunut niin joutuukin jäämään sairastavan sisaren takia kotiin sisätiloihin nyhjäämään.
Tämä. Korona-aikaan syksyllä (syys-joulukuu) päiväkodilta tuli joka kuukaudelta vähintään toisesta lapsesta vain puolen kuun lasku (eli lapsi ollut yli 11 arkipäivää/kk sairaana). Aika hurjaa olisi ollut pitää sitä terveenä ollutta sisarustakin kotona, lapset olisi siis lukittu n. 4 kuukaudeksi eristykseen ulkomaailmasta. Itse tein tietysti etätöitä, eli en niitä lapsia ollut viihdyttämässä tai viemässä ulos tai mitään (eikä sitä sairasta tietysti voisikaan viedä ulos). Eli olisi aika julmaa, jos se tervekään lapsi ei saisi mennä hoitoon, jos sisarus sairastaa.
Lisään vielä, että lapset ei kovin sairaita edes olleet, mutta kun jokaisesta niiskaisusta lensi päiväkodista ulos.
Olin viime viikolla käytännössä koomapotilaana 39.7 asteen kuumeessa, todellakin vein lapsen 300 metrin päähän päiväkotiin. Toki niin, että lapsi meni vasta aamupalalle eikä työvuorojeni mukaisesti, kysyin erikseen että saanko tuoda terveen lapsen vaikka itse olen kipeänä. Lapsilla äitiviikko, isä olisi tullut linjoja pitkin jos olisin kysynyt pystyykö hän lomallaan ottamaan lastaan.
Vierailija kirjoitti:
Minulle on päivänselvää, että lapsi on päiväkodissa niin paljon kuin mahdollista. Kipeänä en vie. Jos lapsi on terve niin hoitoon menee. Ei isommatkaan jää koulusta kotiin, jos joku sisaruksista sattuu olemaan sairaana.
Päiväkotihan tosiaan on pakollinen joka ikinen päiviä. Voi härreguud.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhden lapsen äidit on jotenkin tosi ankaria ja usein tosi tietäväisiä. He eivät vain hahmota, että se elämä monimutkaistuu jo siinä vaiheessa, kun lapsia on kaksi.
Yksikin tuttu ihan hikeentyi ja alkoi huutaa, kun ensin pilkkasi kovaan ääneen, miten hän ei ainakaan ymmärrä ollenkaan all inclusive -rantalomia, hän tekee lapsensa kanssa vain kyldyyrimatkoja, ja minä vastasin että se perhetilanne ja väsymyksen aste on ihan eri tasoa, kun lapsia on kolme.
Ei kuulemma ole. Hän tietää IHAN YHTÄ HYVIN ja blaablaablaa... Ja että se on vain huonoa kasvatusta, jos väsyy jne. Blaablablaablablaa..
En kyllä tajua, miten AI poistaa mahdollisuuden esim museoissa ja nähtävyyksillä käynnin? Siis miten nämä ovat toisensa poissulkevia asioita?
Samainen äiti paasasi mm päivärytmistä ihan hysteerisesti. Paheksui kun meillä ei menty kello 19.30 nukkumaan ja miten VOIDAAN joskus olla päiväuniaikaan liikkeellä jne. Kaikki oli hirvittävän vaikeaa ja hän oli itse koko ajan aivan viulun kieli.
No nää on näitä, joiden lapsista tulee ihan neuroottisia, arkoja tai samanlaisia stressaantuneita ylisuorittajia. Ihan omaan arvoonsa tuollaisten mielipiteet. Todennäköisesti omakaan menonsa ei kestäisi päivänvaloa, tai perustuu johonkin jatkuvasti auttavaan isovanhempaan tms. Siis esim. kritisoi, miksi muut pitää lasta päivähoidossa, kun itse voi aina viedä lapsen mummolaan. Ei ollenkaan ymmärrä, ettei kaikilla ole mummolaa.
Vierailija kirjoitti:
Sopiiko että kärjistän ja karrikoin totuutta hieman? Kuitenkin niin että tuloksena on valitettavasti totuus.
Nykyään vanhemmat haluavat nauttia elämästä. Elämä on hirvittävän rankkaa ja suuri osa on todella väsyneitä kaikkeen. Lapset häiritsevät ja estävät vanhempia elämästä. Onneksi on varhaiskasvatus johon voi viedä lapsen jo 9kk ikäisenä. Osa jaksaa juuri ja juuri kituuttaa elämäänsä siihen että lapsi on 1v. Mutta onneksi sitten lapsen voi viedä varhaiskasvatukseen oppimaan. Siellä tädit opettaa lapsen puhumaan, kuivaksi, syömään itse ja pukemaan. Lapsen voi viedä aikaisin hoitoon ja hakea sen jälkeen kun töiden jälkeen on käyty ruokakaupassa. Jos oikein väsyttää, voi tehdä ruuankin jo valmiiksi. Sitten haetaan väsynyt lapsi kitisemään illaksi kotiin. Kyllähän se tuntuukin rasittavalta kun itkee ja kitisee vanhempien huomiota. Eikö se tajua että vanhemmatkin haluaa lepoa ja katsoa puhelinta?? Omat harrastuksetkin kutsuvat. No onneksi loma-aikoina päiväkoti on auki. Silloin voi viedä lapsen hoitoon ja nauttia elämästä. Ihme kun lapsi onkin niin rasittava vaikka pääsee hoitoon leikkimään kavereiden kanssa? No onneksi siitä voi sitten syyttää varhaiskasvatusta. Ja ai niin, saisivat kyllä siellä jättää lapselta jo päiväunet pois koska ei sitä lasta jaksa koko iltaa katsoa valveilla. Paras olisi saada se heti sänkyyn iltaruuan jälkeen. Voikun saisi vielä isovanhemmat tekemään sen työn...
Juuri näin se menee isolla osalla vanhemmista tänä päivänä! Uskomatonta, mutta totta. Ihme juttu tosiaan, kun ne lapset vaan kitisee väsyneenä iltaisin. Jopa alle 3-vuotiaat yli 8 tunnin päiviä päiväkodissa lähes vuoden joka ikinen päivä. Viikonloppuisin mieluiten isovanhemmille sitten hoitoon. Pari päivää saavat kotona sairastaa max jos paha flunssa, sitten takaisin pitkäksi päiväksi päiväkotiin, huom! vaikka toinen vanhempi olisi kotona esim vauvan kanssa tai samassa taudissa saikulla itse. Onko ihme, että lapset ja nuoret voivat pahoin? Hui kamala, eihän siitä toki vanhempia saa syyllistää.
T. Itse kotona kolmea lastaan mahdollisimman paljon hoitanut ja vieläpä nauttinut siitä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sopiiko että kärjistän ja karrikoin totuutta hieman? Kuitenkin niin että tuloksena on valitettavasti totuus.
Nykyään vanhemmat haluavat nauttia elämästä. Elämä on hirvittävän rankkaa ja suuri osa on todella väsyneitä kaikkeen. Lapset häiritsevät ja estävät vanhempia elämästä. Onneksi on varhaiskasvatus johon voi viedä lapsen jo 9kk ikäisenä. Osa jaksaa juuri ja juuri kituuttaa elämäänsä siihen että lapsi on 1v. Mutta onneksi sitten lapsen voi viedä varhaiskasvatukseen oppimaan. Siellä tädit opettaa lapsen puhumaan, kuivaksi, syömään itse ja pukemaan. Lapsen voi viedä aikaisin hoitoon ja hakea sen jälkeen kun töiden jälkeen on käyty ruokakaupassa. Jos oikein väsyttää, voi tehdä ruuankin jo valmiiksi. Sitten haetaan väsynyt lapsi kitisemään illaksi kotiin. Kyllähän se tuntuukin rasittavalta kun itkee ja kitisee vanhempien huomiota. Eikö se tajua että vanhemmatkin haluaa lepoa ja katsoa puhelinta?? Omat harrastuksetkin kutsuvat. No onneksi loma-aikoina päiväkoti on auki. Silloin voi viedä lapsen hoitoon ja nauttia elämästä. Ihme kun lapsi onkin niin rasittava vaikka pääsee hoitoon leikkimään kavereiden kanssa? No onneksi siitä voi sitten syyttää varhaiskasvatusta. Ja ai niin, saisivat kyllä siellä jättää lapselta jo päiväunet pois koska ei sitä lasta jaksa koko iltaa katsoa valveilla. Paras olisi saada se heti sänkyyn iltaruuan jälkeen. Voikun saisi vielä isovanhemmat tekemään sen työn...
Juuri näin se menee isolla osalla vanhemmista tänä päivänä! Uskomatonta, mutta totta. Ihme juttu tosiaan, kun ne lapset vaan kitisee väsyneenä iltaisin. Jopa alle 3-vuotiaat yli 8 tunnin päiviä päiväkodissa lähes vuoden joka ikinen päivä. Viikonloppuisin mieluiten isovanhemmille sitten hoitoon. Pari päivää saavat kotona sairastaa max jos paha flunssa, sitten takaisin pitkäksi päiväksi päiväkotiin, huom! vaikka toinen vanhempi olisi kotona esim vauvan kanssa tai samassa taudissa saikulla itse. Onko ihme, että lapset ja nuoret voivat pahoin? Hui kamala, eihän siitä toki vanhempia saa syyllistää.
T. Itse kotona kolmea lastaan mahdollisimman paljon hoitanut ja vieläpä nauttinut siitä!
Mistä sinä TIEDÄT tämän? Itselläni ei ole mitään käsitystä, miten edes naapurien lapset on päivähoidossa tai eivät ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sopiiko että kärjistän ja karrikoin totuutta hieman? Kuitenkin niin että tuloksena on valitettavasti totuus.
Nykyään vanhemmat haluavat nauttia elämästä. Elämä on hirvittävän rankkaa ja suuri osa on todella väsyneitä kaikkeen. Lapset häiritsevät ja estävät vanhempia elämästä. Onneksi on varhaiskasvatus johon voi viedä lapsen jo 9kk ikäisenä. Osa jaksaa juuri ja juuri kituuttaa elämäänsä siihen että lapsi on 1v. Mutta onneksi sitten lapsen voi viedä varhaiskasvatukseen oppimaan. Siellä tädit opettaa lapsen puhumaan, kuivaksi, syömään itse ja pukemaan. Lapsen voi viedä aikaisin hoitoon ja hakea sen jälkeen kun töiden jälkeen on käyty ruokakaupassa. Jos oikein väsyttää, voi tehdä ruuankin jo valmiiksi. Sitten haetaan väsynyt lapsi kitisemään illaksi kotiin. Kyllähän se tuntuukin rasittavalta kun itkee ja kitisee vanhempien huomiota. Eikö se tajua että vanhemmatkin haluaa lepoa ja katsoa puhelinta?? Omat harrastuksetkin kutsuvat. No onneksi loma-aikoina päiväkoti on auki. Silloin voi viedä lapsen hoitoon ja nauttia elämästä. Ihme kun lapsi onkin niin rasittava vaikka pääsee hoitoon leikkimään kavereiden kanssa? No onneksi siitä voi sitten syyttää varhaiskasvatusta. Ja ai niin, saisivat kyllä siellä jättää lapselta jo päiväunet pois koska ei sitä lasta jaksa koko iltaa katsoa valveilla. Paras olisi saada se heti sänkyyn iltaruuan jälkeen. Voikun saisi vielä isovanhemmat tekemään sen työn...
Juuri näin se menee isolla osalla vanhemmista tänä päivänä! Uskomatonta, mutta totta. Ihme juttu tosiaan, kun ne lapset vaan kitisee väsyneenä iltaisin. Jopa alle 3-vuotiaat yli 8 tunnin päiviä päiväkodissa lähes vuoden joka ikinen päivä. Viikonloppuisin mieluiten isovanhemmille sitten hoitoon. Pari päivää saavat kotona sairastaa max jos paha flunssa, sitten takaisin pitkäksi päiväksi päiväkotiin, huom! vaikka toinen vanhempi olisi kotona esim vauvan kanssa tai samassa taudissa saikulla itse. Onko ihme, että lapset ja nuoret voivat pahoin? Hui kamala, eihän siitä toki vanhempia saa syyllistää.
T. Itse kotona kolmea lastaan mahdollisimman paljon hoitanut ja vieläpä nauttinut siitä!
Kumpaa olet, miehen vai yhteiskunnan rahoilla loisija? Mites hyvin olet työllistynyt tuon ilmeisesti n. 10 vuoden kotoilujakson jälkeen?
Ja sit se toinen näkökulma, mitä et haluaisi edes ajatella, ei olisi yhteiskunnan kannalta hyvä, että vain kouluttamattomat tekee lapsia (se kun kuitenkin korreloi älyn kanssa) ja edelleen ei olisi hyvä, että korkeakoulutettu äiti loisisi 10v kotona parhaassa työiässään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sopiiko että kärjistän ja karrikoin totuutta hieman? Kuitenkin niin että tuloksena on valitettavasti totuus.
Nykyään vanhemmat haluavat nauttia elämästä. Elämä on hirvittävän rankkaa ja suuri osa on todella väsyneitä kaikkeen. Lapset häiritsevät ja estävät vanhempia elämästä. Onneksi on varhaiskasvatus johon voi viedä lapsen jo 9kk ikäisenä. Osa jaksaa juuri ja juuri kituuttaa elämäänsä siihen että lapsi on 1v. Mutta onneksi sitten lapsen voi viedä varhaiskasvatukseen oppimaan. Siellä tädit opettaa lapsen puhumaan, kuivaksi, syömään itse ja pukemaan. Lapsen voi viedä aikaisin hoitoon ja hakea sen jälkeen kun töiden jälkeen on käyty ruokakaupassa. Jos oikein väsyttää, voi tehdä ruuankin jo valmiiksi. Sitten haetaan väsynyt lapsi kitisemään illaksi kotiin. Kyllähän se tuntuukin rasittavalta kun itkee ja kitisee vanhempien huomiota. Eikö se tajua että vanhemmatkin haluaa lepoa ja katsoa puhelinta?? Omat harrastuksetkin kutsuvat. No onneksi loma-aikoina päiväkoti on auki. Silloin voi viedä lapsen hoitoon ja nauttia elämästä. Ihme kun lapsi onkin niin rasittava vaikka pääsee hoitoon leikkimään kavereiden kanssa? No onneksi siitä voi sitten syyttää varhaiskasvatusta. Ja ai niin, saisivat kyllä siellä jättää lapselta jo päiväunet pois koska ei sitä lasta jaksa koko iltaa katsoa valveilla. Paras olisi saada se heti sänkyyn iltaruuan jälkeen. Voikun saisi vielä isovanhemmat tekemään sen työn...
Juuri näin se menee isolla osalla vanhemmista tänä päivänä! Uskomatonta, mutta totta. Ihme juttu tosiaan, kun ne lapset vaan kitisee väsyneenä iltaisin. Jopa alle 3-vuotiaat yli 8 tunnin päiviä päiväkodissa lähes vuoden joka ikinen päivä. Viikonloppuisin mieluiten isovanhemmille sitten hoitoon. Pari päivää saavat kotona sairastaa max jos paha flunssa, sitten takaisin pitkäksi päiväksi päiväkotiin, huom! vaikka toinen vanhempi olisi kotona esim vauvan kanssa tai samassa taudissa saikulla itse. Onko ihme, että lapset ja nuoret voivat pahoin? Hui kamala, eihän siitä toki vanhempia saa syyllistää.
T. Itse kotona kolmea lastaan mahdollisimman paljon hoitanut ja vieläpä nauttinut siitä!
Mistä sinä TIEDÄT tämän? Itselläni ei ole mitään käsitystä, miten edes naapurien lapset on päivähoidossa tai eivät ole.
Ihan samaa mietin. Asun melko hintavalla, keskiluokkaisella lapsiperhealueella, missä on paljon pieniä lapsia, suurin osa vanhemmista korkeakoulutettuja ja lapset viim. 1,5 vuotiaina menevät hoitoon (tiedän vain yhden tapauksen, jossa äiti oli pidempään kotona ja hänellä ei ollut työpaikkaa odottamassa, meni kyllä töihin, kun sai työn). Lapset on reippaita, sosiaalisia, aktiivisia ja oma-aloitteisia. Leikkivät usein iltaisinkin porukalla pihalla (vielä sen 9h päiväkotipäivän jälkeenkin).
Isovanhemmat monilla kaukana ja sinne mennään kyllä vierailemaan ihan koko perheen voimin, eli ei vain dumpata lapsia sinne. Kyllä kaikki kynnelle kykenevät kesälomaa pitää ja jos ei heinäkuussa, niin sitten kun on mahdollista. Lomilla reissataan perheenä, mökkeillään jne. Toki vanhemmilla omiakin reissuja on esim. ystävien kanssa, en nyt tajua, mitä paheksuttavaa siinäkään olisi.
Ei kukaan naapuruston lapsista vaikuta mitenkään huonosti voivan, vaikka ovatkin täydet päivät päiväkodissa vanhempien ollessa töissä. Se ainoa äiti, joka oli pidempään kotona, oli siis sellainen, jolla jäi koulut kesken, sai lapsen nuorena jne. Heillä varmaan onkin vähän tiukkaa, mutta miehensä on onneksi työteliäs tapaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sopiiko että kärjistän ja karrikoin totuutta hieman? Kuitenkin niin että tuloksena on valitettavasti totuus.
Nykyään vanhemmat haluavat nauttia elämästä. Elämä on hirvittävän rankkaa ja suuri osa on todella väsyneitä kaikkeen. Lapset häiritsevät ja estävät vanhempia elämästä. Onneksi on varhaiskasvatus johon voi viedä lapsen jo 9kk ikäisenä. Osa jaksaa juuri ja juuri kituuttaa elämäänsä siihen että lapsi on 1v. Mutta onneksi sitten lapsen voi viedä varhaiskasvatukseen oppimaan. Siellä tädit opettaa lapsen puhumaan, kuivaksi, syömään itse ja pukemaan. Lapsen voi viedä aikaisin hoitoon ja hakea sen jälkeen kun töiden jälkeen on käyty ruokakaupassa. Jos oikein väsyttää, voi tehdä ruuankin jo valmiiksi. Sitten haetaan väsynyt lapsi kitisemään illaksi kotiin. Kyllähän se tuntuukin rasittavalta kun itkee ja kitisee vanhempien huomiota. Eikö se tajua että vanhemmatkin haluaa lepoa ja katsoa puhelinta?? Omat harrastuksetkin kutsuvat. No onneksi loma-aikoina päiväkoti on auki. Silloin voi viedä lapsen hoitoon ja nauttia elämästä. Ihme kun lapsi onkin niin rasittava vaikka pääsee hoitoon leikkimään kavereiden kanssa? No onneksi siitä voi sitten syyttää varhaiskasvatusta. Ja ai niin, saisivat kyllä siellä jättää lapselta jo päiväunet pois koska ei sitä lasta jaksa koko iltaa katsoa valveilla. Paras olisi saada se heti sänkyyn iltaruuan jälkeen. Voikun saisi vielä isovanhemmat tekemään sen työn...
Juuri näin se menee isolla osalla vanhemmista tänä päivänä! Uskomatonta, mutta totta. Ihme juttu tosiaan, kun ne lapset vaan kitisee väsyneenä iltaisin. Jopa alle 3-vuotiaat yli 8 tunnin päiviä päiväkodissa lähes vuoden joka ikinen päivä. Viikonloppuisin mieluiten isovanhemmille sitten hoitoon. Pari päivää saavat kotona sairastaa max jos paha flunssa, sitten takaisin pitkäksi päiväksi päiväkotiin, huom! vaikka toinen vanhempi olisi kotona esim vauvan kanssa tai samassa taudissa saikulla itse. Onko ihme, että lapset ja nuoret voivat pahoin? Hui kamala, eihän siitä toki vanhempia saa syyllistää.
T. Itse kotona kolmea lastaan mahdollisimman paljon hoitanut ja vieläpä nauttinut siitä!
Kumpaa olet, miehen vai yhteiskunnan rahoilla loisija? Mites hyvin olet työllistynyt tuon ilmeisesti n. 10 vuoden kotoilujakson jälkeen?
Ja sit se toinen näkökulma, mitä et haluaisi edes ajatella, ei olisi yhteiskunnan kannalta hyvä, että vain kouluttamattomat tekee lapsia (se kun kuitenkin korreloi älyn kanssa) ja edelleen ei olisi hyvä, että korkeakoulutettu äiti loisisi 10v kotona parhaassa työiässään.
Nyt taisi osua ja kipakasti. Miten se kotiäiti loisii? Tiedätkö yhtään mitä tarhapaikka maksaa per mukula?
-eri
Yhden lapsen äidit on jotenkin tosi ankaria ja usein tosi tietäväisiä. He eivät vain hahmota, että se elämä monimutkaistuu jo siinä vaiheessa, kun lapsia on kaksi.
Yksikin tuttu ihan hikeentyi ja alkoi huutaa, kun ensin pilkkasi kovaan ääneen, miten hän ei ainakaan ymmärrä ollenkaan all inclusive -rantalomia, hän tekee lapsensa kanssa vain kyldyyrimatkoja, ja minä vastasin että se perhetilanne ja väsymyksen aste on ihan eri tasoa, kun lapsia on kolme.
Ei kuulemma ole. Hän tietää IHAN YHTÄ HYVIN ja blaablaablaa... Ja että se on vain huonoa kasvatusta, jos väsyy jne. Blaablablaablablaa..