Viekö joku lapsensa päiväkotiin ollessaan itse/toinen lapsi kipeä?

Minulle on päivänselvää, että lapsi on päiväkodissa niin paljon kuin mahdollista. Kipeänä en vie. Jos lapsi on terve niin hoitoon menee. Ei isommatkaan jää koulusta kotiin, jos joku sisaruksista sattuu olemaan sairaana.

Jos olen sairas, en tietenkään ole kykenevä hoitamaan lasta/lapsiakaan.

Toivun myös nopeammin parempaan kuntoon, kun lepään sairaana.

Jos lapset on sairaita, he jää tietenkin kotiin, mutta jos he ovat terveitä, he menevät päivähoitoon/kouluun.

Jos mun esikoiseni olisi ollut poissa eskarissa ja koulusta aina kun astmaa sairastava pikkusiskonsa oli kipeä, olisi saman tien voinut siirtää hänet kotikouluun.

Itse en kyllä vie, jos olen kipeä, mutta käsittääkseni iso osa perheistä vie, ja vie myös puolikipeän lapsen erittäin nopeasti takaisin, heti kun lapsi mitenkään tolpillaan pysyy. Tämän jälkimmäisen näkee ihan silmillä, kun vie ja hakee omaansa. :(

Vierailija kirjoitti:

Jos mun esikoiseni olisi ollut poissa eskarissa ja koulusta aina kun astmaa sairastava pikkusiskonsa oli kipeä, olisi saman tien voinut siirtää hänet kotikouluun.

Tässä kysyttiin päiväkodista. Koulu onkin eri asia, eskarista lähtien on velvollisuus käydä siellä.

Sopiiko että kärjistän ja karrikoin totuutta hieman? Kuitenkin niin että tuloksena on valitettavasti totuus.

Nykyään vanhemmat haluavat nauttia elämästä. Elämä on hirvittävän rankkaa ja suuri osa on todella väsyneitä kaikkeen. Lapset häiritsevät ja estävät vanhempia elämästä. Onneksi on varhaiskasvatus johon voi viedä lapsen jo 9kk ikäisenä. Osa jaksaa juuri ja juuri kituuttaa elämäänsä siihen että lapsi on 1v. Mutta onneksi sitten lapsen voi viedä varhaiskasvatukseen oppimaan. Siellä tädit opettaa lapsen puhumaan, kuivaksi, syömään itse ja pukemaan. Lapsen voi viedä aikaisin hoitoon ja hakea sen jälkeen kun töiden jälkeen on käyty ruokakaupassa. Jos oikein väsyttää, voi tehdä ruuankin jo valmiiksi. Sitten haetaan väsynyt lapsi kitisemään illaksi kotiin. Kyllähän se tuntuukin rasittavalta kun itkee ja kitisee vanhempien huomiota. Eikö se tajua että vanhemmatkin haluaa lepoa ja katsoa puhelinta?? Omat harrastuksetkin kutsuvat. No onneksi loma-aikoina päiväkoti on auki. Silloin voi viedä lapsen hoitoon ja nauttia elämästä. Ihme kun lapsi onkin niin rasittava vaikka pääsee hoitoon leikkimään kavereiden kanssa? No onneksi siitä voi sitten syyttää varhaiskasvatusta. Ja ai niin, saisivat kyllä siellä jättää lapselta jo päiväunet pois koska ei sitä lasta jaksa koko iltaa katsoa valveilla. Paras olisi saada se heti sänkyyn iltaruuan jälkeen. Voikun saisi vielä isovanhemmat tekemään sen työn...

Vierailija kirjoitti:

Minulle on päivänselvää, että lapsi on päiväkodissa niin paljon kuin mahdollista. Kipeänä en vie. Jos lapsi on terve niin hoitoon menee. Ei isommatkaan jää koulusta kotiin, jos joku sisaruksista sattuu olemaan sairaana.

eli sairaana menet notkumaan sinne käytäville? kouluun lapset kulkee itse

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle on päivänselvää, että lapsi on päiväkodissa niin paljon kuin mahdollista. Kipeänä en vie. Jos lapsi on terve niin hoitoon menee. Ei isommatkaan jää koulusta kotiin, jos joku sisaruksista sattuu olemaan sairaana.

eli sairaana menet notkumaan sinne käytäville? kouluun lapset kulkee itse

Eikö sun lapsillasi ole isää? Miksi siellä sen sairastajan pitäisi notkua?

Vierailija kirjoitti:

Sopiiko että kärjistän ja karrikoin totuutta hieman? Kuitenkin niin että tuloksena on valitettavasti totuus.

Nykyään vanhemmat haluavat nauttia elämästä. Elämä on hirvittävän rankkaa ja suuri osa on todella väsyneitä kaikkeen. Lapset häiritsevät ja estävät vanhempia elämästä. Onneksi on varhaiskasvatus johon voi viedä lapsen jo 9kk ikäisenä. Osa jaksaa juuri ja juuri kituuttaa elämäänsä siihen että lapsi on 1v. Mutta onneksi sitten lapsen voi viedä varhaiskasvatukseen oppimaan. Siellä tädit opettaa lapsen puhumaan, kuivaksi, syömään itse ja pukemaan. Lapsen voi viedä aikaisin hoitoon ja hakea sen jälkeen kun töiden jälkeen on käyty ruokakaupassa. Jos oikein väsyttää, voi tehdä ruuankin jo valmiiksi. Sitten haetaan väsynyt lapsi kitisemään illaksi kotiin. Kyllähän se tuntuukin rasittavalta kun itkee ja kitisee vanhempien huomiota. Eikö se tajua että vanhemmatkin haluaa lepoa ja katsoa puhelinta?? Omat harrastuksetkin kutsuvat. No onneksi loma-aikoina päiväkoti on auki. Silloin voi viedä lapsen hoitoon ja nauttia elämästä. Ihme kun lapsi onkin niin rasittava vaikka pääsee hoitoon leikkimään kavereiden kanssa? No onneksi siitä voi sitten syyttää varhaiskasvatusta. Ja ai niin, saisivat kyllä siellä jättää lapselta jo päiväunet pois koska ei sitä lasta jaksa koko iltaa katsoa valveilla. Paras olisi saada se heti sänkyyn iltaruuan jälkeen. Voikun saisi vielä isovanhemmat tekemään sen työn...

Semmonen aamusatu tänään.

Jos nykyvanhemmat saisivat olla sellaisia vanhempia kuin aiemmat sukupolvet, ei hekään olisi väsyneitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos mun esikoiseni olisi ollut poissa eskarissa ja koulusta aina kun astmaa sairastava pikkusiskonsa oli kipeä, olisi saman tien voinut siirtää hänet kotikouluun.

Tässä kysyttiin päiväkodista. Koulu onkin eri asia, eskarista lähtien on velvollisuus käydä siellä.

No sama homma se olisi ollut päiväkodissakin, jos sellaisessa olisi ollut aikoinaan. Kuopus sairasti käsittämättömän paljon pienenä. Meni kuukausia jolloin oli noin 2-3 päivää kuukaudesta kokonaan terve.

Olisiko ohjeistus jotain aiempiin koronarajoituksiin liittyvää? Oma lapsi oli päiväkodissa 10 vuotta sitten joten ajat ovat varmaan muuttuneet? Terve lapsi olisi mennyt päiväkotiin jos joku, siis puoliso, olisi päässyt hänet sinne viemään, jos olisin itse ollut niin kipeä että en olisi pystynyt. Vatsatauti tuli pari kertaa 12 h viiveellä koko perheelle joten silloin oltiin kaikki kotona, tosin lapsi ei ollut vielä päikyssäkään. Kun lapsi sairasti vesirokon niin karanteenin loputtua oli hänen ryhmässä vatsatautia. Silloin yhdessä päätettiin että jää vielä kotiin pariksi päiväksi niin ei tule toinen pöpö heti perään. Mielestäni oli hyvä että kertoivat, korvasin puuttuvat koulupäivät myöhemmin. 

Vierailija kirjoitti:

Sopiiko että kärjistän ja karrikoin totuutta hieman? Kuitenkin niin että tuloksena on valitettavasti totuus.

Nykyään vanhemmat haluavat nauttia elämästä. Elämä on hirvittävän rankkaa ja suuri osa on todella väsyneitä kaikkeen. Lapset häiritsevät ja estävät vanhempia elämästä. Onneksi on varhaiskasvatus johon voi viedä lapsen jo 9kk ikäisenä. Osa jaksaa juuri ja juuri kituuttaa elämäänsä siihen että lapsi on 1v. Mutta onneksi sitten lapsen voi viedä varhaiskasvatukseen oppimaan. Siellä tädit opettaa lapsen puhumaan, kuivaksi, syömään itse ja pukemaan. Lapsen voi viedä aikaisin hoitoon ja hakea sen jälkeen kun töiden jälkeen on käyty ruokakaupassa. Jos oikein väsyttää, voi tehdä ruuankin jo valmiiksi. Sitten haetaan väsynyt lapsi kitisemään illaksi kotiin. Kyllähän se tuntuukin rasittavalta kun itkee ja kitisee vanhempien huomiota. Eikö se tajua että vanhemmatkin haluaa lepoa ja katsoa puhelinta?? Omat harrastuksetkin kutsuvat. No onneksi loma-aikoina päiväkoti on auki. Silloin voi viedä lapsen hoitoon ja nauttia elämästä. Ihme kun lapsi onkin niin rasittava vaikka pääsee hoitoon leikkimään kavereiden kanssa? No onneksi siitä voi sitten syyttää varhaiskasvatusta. Ja ai niin, saisivat kyllä siellä jättää lapselta jo päiväunet pois koska ei sitä lasta jaksa koko iltaa katsoa valveilla. Paras olisi saada se heti sänkyyn iltaruuan jälkeen. Voikun saisi vielä isovanhemmat tekemään sen työn...

Minä kyllä allekirjoitan tämän tekstin, omani poikani oli päikyssä vuodesta 2006 koulun alkuun asti ja siellä olikin juuri noita lapsia jotka olivat siellä maksimiajan joka päivä ja loma-aikoina myös. Eihän noita muuten itse huomaisi /tietäisi mutta kun henkilökunta ihan suoraan puhui asioista, että tuollaisia on.

Itse en ymmärrä, kyllä lapsetkin kaipaa päikystä lomaa.

Mun lapsilla oli päiväkotiaikoinaan noin neljä kuukautta vuodessa lomaa, joten kyllä he meni päiväkotiin, kun olivat terveitä. Toki jos oli selkeästi tartuntatauti tyyliin noro/vesirokko jne niin eivät menneet.

Hoidin niin paljon itse kipeänä lapsia kun hekin olivat kipeitä, että en todellakaan alkanut urheilla oman terveyteni kustannuksella turhaan.

Nuorimmalla oli astma ja hänelle piti antaa vuorokauden ympäri lääkettä kahden tunnin välein, joten jos hän oli kipeä, olin itsekin jo valvomisesta ihan tokkurainen, eikä mitään järkeä olisi ollut pitää terveitä leikki-ikäisiä siellä pyörimässä.

Puoliso on saanut hoitaa kuljetukset, jos minä olen ollut sairaana.

Olen vienyt terveen hoitoon, tai paremminkin puoliso on taas kuskannut, kun toinen on ollut sairaana. Tuossa vaiheessa olivat eri päiväkodeissa ja se terve on sairastanut sen taudin ensin ja tartuttanut sen sitten toiselle eli on tervehtynyt paljon ennen toista. Jos on joku mahatauti tms, niin ei tietenkään silloin ole viety kumpaistakaan.

Vierailija kirjoitti:

Sopiiko että kärjistän ja karrikoin totuutta hieman? Kuitenkin niin että tuloksena on valitettavasti totuus.

Nykyään vanhemmat haluavat nauttia elämästä. Elämä on hirvittävän rankkaa ja suuri osa on todella väsyneitä kaikkeen. Lapset häiritsevät ja estävät vanhempia elämästä. Onneksi on varhaiskasvatus johon voi viedä lapsen jo 9kk ikäisenä. Osa jaksaa juuri ja juuri kituuttaa elämäänsä siihen että lapsi on 1v. Mutta onneksi sitten lapsen voi viedä varhaiskasvatukseen oppimaan. Siellä tädit opettaa lapsen puhumaan, kuivaksi, syömään itse ja pukemaan. Lapsen voi viedä aikaisin hoitoon ja hakea sen jälkeen kun töiden jälkeen on käyty ruokakaupassa. Jos oikein väsyttää, voi tehdä ruuankin jo valmiiksi. Sitten haetaan väsynyt lapsi kitisemään illaksi kotiin. Kyllähän se tuntuukin rasittavalta kun itkee ja kitisee vanhempien huomiota. Eikö se tajua että vanhemmatkin haluaa lepoa ja katsoa puhelinta?? Omat harrastuksetkin kutsuvat. No onneksi loma-aikoina päiväkoti on auki. Silloin voi viedä lapsen hoitoon ja nauttia elämästä. Ihme kun lapsi onkin niin rasittava vaikka pääsee hoitoon leikkimään kavereiden kanssa? No onneksi siitä voi sitten syyttää varhaiskasvatusta. Ja ai niin, saisivat kyllä siellä jättää lapselta jo päiväunet pois koska ei sitä lasta jaksa koko iltaa katsoa valveilla. Paras olisi saada se heti sänkyyn iltaruuan jälkeen. Voikun saisi vielä isovanhemmat tekemään sen työn...

En ota nokkiini. Hoidin lapsen kotona 4-vuotiaaksi. Syötin, juotin, puin, leikitin, ulkoilutin. Käytiin jumpassa ja värikylvyssä. Käytiin kaupassa, uimassa, retkellä ja lomailtiin yhdessä. Ei ollut isovanhempia auttamassa, siitä tuli sanomista kun "vaimo ei mennyt töihin". Kaksi vuotta päikkyä, vuosi eskaria, silloin opiskelin ja hoidin lapsen kotona kesäisin. Ei olisi saanut, silloin olisi "pitänyt käydä töissä niin kuin kaikki muutkin". Pyysin ihan että lapsi saisi nukkua päiväunet että ei olisi alkuillasta jo väsynyt. Iltapala, iltasatu ja hammaspesu joka ilta. Saatoin kouluun, tein osa-aikatöitä. Välillä olin koulun retkilläkin mukana. Kuuntelin pihalla kuinka on käsittämätöntä että joku hoitaa lapsen "niin ja niin vanhaksi kotona tai kun ei rouva halua mennä töihin". Olen saanut myönteistä palautetta enimmäkseen vanhemmilta ihmisiltä siitä miten lapsi osaa keskustella eikä räplää puhelinta vaan lukee kirjaa. Olen nähnyt ilot, surut, hymyt, kyyneleet, maidon poskilla, ensimmäiset askeleet, ensimmäisen pissan potassa, lapsen kalapaketti sylissä pyörän istuimessa ylpeänä tärkeästä tehtävästä. Älypuhelinta en omista vieläkään. T: Vuonna 2008 syntyneen äiti

Jos olen itse kipeänä, mutta lapset ovat terveitä, vien/mies vie heidät päiväkotiin, jotta saan levätä ja parannuttua. Jos toinen lapsi on kipeä ja toinen terve, vien terveen lapsen päiväkotiin ja teen parhaani mukaan itse etätöitä sairaan lapsen hoidon ohessa.

Meillä ne päivähoitopaikat oli ihan tarpeeseen, ei mistään sosiaalisista syistä. Eli kumpikin vanhempi kävi kodin ulkopuolella päivätöissä. Jos jompikumpi meistä oli niin kipeä, että työnteko oli mahdotonta, todennäköisesti oli myös niin kipeä, että lapsenhoito ei onnistunut. Ja kun se, että toinen vanhempi on kipeä, ei ole toiselle vanhemmalle mikään syy jäädä pois töistä hoitamaan lasta, se lapsi siis vietiin päivähoitoon. Normaalisti sen terveen vanhemman toimesta.

Päiväkotihoito on varhaiskasvatusta, siis suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa. Tietenkin lapseni on varhaiskasvatuksessa aina silloin, kun ei ole itse sairas. Itsekästä ajatella niin, että lapsella olisi hyvä olla kotona kuumehoureisen äidin tai oksentelevan siskon kanssa. Päivähoito on lapsen kehitykselle äärimmäisen tärkeä asia, subjektiivinen oikeus, jota ei todellakaan pidä menettää siksi, että äiti aivasti aamulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos mun esikoiseni olisi ollut poissa eskarissa ja koulusta aina kun astmaa sairastava pikkusiskonsa oli kipeä, olisi saman tien voinut siirtää hänet kotikouluun.

Tässä kysyttiin päiväkodista. Koulu onkin eri asia, eskarista lähtien on velvollisuus käydä siellä.

Ota huomioon, että nykyään päiväkoti ei ole vain pikkulasten säilytyspaikka vanhempien työpäivän ajaksi. Se on varhaiskasvatusta, johon lapsella on oikeus. On lapsen etu päästä sinne. Samalla tietenkin kotona hoituu toipilashommat paremmin kun on vähemmän hoidettavia.

Yritämme pitää lasta mahdollisimman vähän päiväkodissa (hoitopäivä 9-14.30 x4pvä/vko ja teemme kuitenkin täyttä työviikkoa molemmat mieheni kanssa. Uupuvat työtunnit teemme iltaisin lapsen mentyä nukkumaan), mutta kyllä minä vien terveen lapsen hoitoon, jos olen itse kipeä. Viimeksi eilen ulkoilin kahdesti 38,5 asteen kuumeessa raskaudesta pahoinvoivana lapsen kanssa, jolla oli eka terve päivä sairastelun jälkeen. Lapsi on aktiivinen ja tarvitsee tekemistä tai voi huonosti. Tänään lähti päiväkotiin leikkimään, että ehdin toipua. Iltapäivällä odottaa kuitenkin ulkoilut yms. Ja kun joku kysyy niin mies tekee kolme päivää kuussa töitä toisella paikkakunnalla ja tuo sattui juuri olemaan tässä kohtaa.

Ja kyllä tunnen huonoa omaatuntoa, että en ole itse nyt lapseni kanssa ulkoilemassa, mutta en jaksa. Meillä muuten ei katsota televisiota kuin enintään mahataudissa, enkä ole puhelimella lapsen ollessa läsnä. Silloin teen hommia hänen kanssaan joko leikkien tai teemme yhdessä kotitöitä.