Miten te ette katkeroidu sen takia, että rahaa ei jää mihinkään laskujen ja ruokaostosten jälkeen?

Siihen tottuu, kun on vuosikausia elänyt kädestä suuhun, niin ei osaa oikein muuta ajatella. Automaattisesti tulee niukkaan ostoskärryyn punalaputetut jne. Omasta maasta yritetään saada talven juurekset ja kesällä sekä syksyllä poimitaan marjat ja sienet.

Saas nähdä miten sitä oma kulutuskäyttäytyminen muuttuu, kun vuonna 2024 nettotuloni kaksinkertaistuvat. Silloin loppuu 13 vuoden ulosottojen maksu ja velat on kuitattu. En osaa edes kuvitella tunnetta.

Palkka on huono ja sillä elää juuri ja juuri. Työ järjestöpuolella on kuitenkin niin mieluisaa, että harmittaa välillä jäädä kotiin sairastamaan. Toista oli ennen vähän parempipalkkaisessa työssä, jota vihasin. Ei silloinkaa linnoja osteltu ja olin hyvää vauhtia katkeroitumassa. Nykyisellään olen varsin onnellinen.

Mä en ole työnteosta katkeroitunut kun saan tehdä itselle mielenkiintoista työtä. Huomaan kyllä olevani katkera parisuhteessa eläville ystävilleni. Vaikka suht samaan palkkatasoon kuulutaan, jää heillä aina enemmän rahaa pakollisten menojen jälkeen. Sähkölaskuaan kun kauhistelevat mietin, että heitä on kaksi sitä maksamassa ja mun sähkölasku on suurempi kuin heidän osuudet siitä omastaan. Hölmöä ehkä olla ystävilleen kateellinen, mutta voin näin anonyymisti sen myöntää.

Mitä väliä jostain huvista, olisi edes sitä rahaa vuokraan ja laskuihin ja ruokaan. Kela sitä mieltä että 73 euroa asuntotukea riittää, viimeisin palkka 440€. Jee?

Tulevaisuudessa köyhillä ei ole muuta syötävää kuin rikkaat

1500 euron palkasta 300 veroa, 350 euroa työmatka bensaan, vuokraan 430 euroa, ruokaan 300 euroa. Ei kauheesti jää pelivaraa. Jos auto tarvii huoltaa tai jotain muuta nii ei se työnteko kannata.

En tietenkään katkeroidu, koska en osta laskulle ikinä mitään, vaan maksan kaiken aina heti. Tällöin talous pysyy tasapainossa, kuten erään kauppaketjun kassislogankin aikanaan totesi.

Mihin muuhun sitä rahaa pitäisi jäädä?

Ei, en katkeroidu. Joudun jo nyt tinkimään ruoastakin. Oikea tunne on ennemminkin epätoivo. Kun ei pysty laskujakaan maksamaan ajoissa.

Olen iloinen kun pystyn maksamaan sekä laskut että ostamaan ruokaa. Ja jää sitä rahaa huvituksiinkin, en kaipaa luksusta. Kissan eläinlääkärikuluihin upposi viime kuussa 900e, se oli stressaavaa. Säästötilin tyhjeni eläinlääkäriin mutta nyt on onneksi terve katti. Onneksi oli säästöjä. Vuokran jälkeen käteen jää yleensä noin 600-700e. Yksi ihminen elää sillä summalla ihan kivasti ilman kituuttamista.

Olen työttömänä pärjännyt paremmin kuin töissä. Oikeesti jää rahaa elämiseeen työttömänä. Olen säästänytkin tonnin tämän vuoden aikana.

Ilmeisesti kaverini oli oikeassa sanoessaan, että kaikkien suomalaisten pitäisi elää minimituilla puolesta vuodesta vuoteen. Eikä hän edes ole sitä koskaan itse kokeillut.

Kun elää viikosta kahteen kuukaudessa niin, että tilillä on seitsemän - kahdeksan euroa, vaikkakin pakastimessa on ruokaa pariksi viikoksi, niin huomaa, ettei katkeruudesta ole muuta kuin harmia, ja osaa olla kiitollinen siitäkin vähästä mitä saa.

Ja sitten muutama sata alanuolta toimeentulotukiasiakkaalle. 😎👍

Kävin ennen töissä (50-vuotiaaksi asti), mutta ei silloinkaan mitään jäänyt yli, palkat oli pieniä. Joskun 2000-luvun alussa oli hyvä palkka ja silloin pystyi joskus nauttimaan elämästä; matkat kerran vuodessa, risteilyt, teatteri ym. Sitten vaihdoin alaa ja palkka oli niin hassun pieni, että entiset työkaverit saivat hyvät naurut kun kerroin tulotasoni. Nyt olen ollut jo 9 vuotta työtön ja totta on, työtä ei saa vaikka niitä hakemuksia lähettelee. Odotan varhennettua eläkettä jota voi anoa 61-vuotiaana. Se sitten pienentää tulevaa työeläkettäni. Eli tiukkaa on ollut ja tulee olemaan kunnes olen 65-vuotias ja työeläke alkaa juosta, tosin siis pienennettynä. Kannattaa köyhän opetella nauttimaan vähästä vaikkapa maisemista ja aamiaisesta, on joku viisas sanonut. Olen kuitenkin hengissä. Kiitos kuuluu miehelleni. Katkeruutta on vähän, mutta en anna sen vallata minua kokonaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi rahaa pitäisi jäädä säästöön? 

Ihminen käy töissä, että saa hankittua ruokaa ja katon pään päälle. Ei se raha tilillä tee onnelliseksi. 

Toki, jos joku nimenomaan haluaa rahaa säästöön, se pitää silloin huomioida omissa kulutusvalinnoissa. 

Ruoan ja katon pään päälle saa työttömänäkin joten mikä tässä on nyt se motivoiva tekijä? Varsinkin kun omat esi-isät haaskasivat elämänsä tämän maan eteen. Mitä järkeä siinä oli? Kerro!

Työttömänä saisi jonkun kaupungin vuokrakerrostalokolmion, työssä käynti mahdollistaa tilavan omakotitalon, auton ja lapsille harrastukset. Eikä tartte ruokakaupassa laskea joka senttiä, vaikka nyt onkin tullut mietittyä tarkemmin sekä ruokaostoksia että autoilua kun kaikki hinnat on nousseet. Talo on energiatehokas, sähkö- ja lämmityslaskut olleet pieniä ja puullakin voi lämmittää. Joten kyllä, näinä aikoina jos koskaan olen onnellinen siitä että on töitä.

Et taida työskennellä siivoojana, tai ainakin puoliso on paremmin palkatussa työssä. 🤣

En ymmärrä lainkaan aloitusta, miksi tuntea katkeruutta, jos raha riittää ruokaan ja laskuihin, mutta ei voi säästää tai käydä ravintolassa tai matkoilla?

Olisiko syytä tarkastelella omia arvoja? Mitä se materiaali ja ostamisen antaa? Antaako se hetken mielihyvän ja turvallisuuden, jonka jälkeen se on arvoton ja pitää joka kuukausi ostaa yhä enemmän tavaraa, jota pursuaa kaapeista, eikä mikään ole riittävästi.

Ja miten nykyinen elämäntyyli ja arvot vaikuttavat ympäristöarvoihin ja mitä me jätämme tuleville sukupolvelle, kun materiaalla ja omalla ostokäytöksellä olemme pilanneet luonnon ja ympäristön ja fakta kuitenkin ilmastomuutokset ovat tosiasia, myrskyt, rankkasateet, tulvat, helteet jne.

Ja tulevaisuudessa ollaan aivan toisenlaisten ongelmien äärellä, voidaanko lähteä matkalle tai ostaa lisää roinaa.

Katkeroidun kyllä. Rahat eivät edes riitä tällä hetkellä kaikkiin laskuihin ja ruokaan. Kaupassa joutuu laskemaan mitä voi ostaa ja loppukuusta ei ole rahaa ostaa edes ruokaa. Osa laskuista jää maksamatta. En tiedä miten tästä selviää. 

Eiköhän ap tässä tarkoita sitä, että mitä järkeä nykyään on käydä edes töissä, kun voisi samantien elää tuilla. Työssäkäyvillä ihmisillä ei jää mitään käteen pakollisten menojen jälkeen.

Mies46 kirjoitti:

1500 euron palkasta 300 veroa, 350 euroa työmatka bensaan, vuokraan 430 euroa, ruokaan 300 euroa. Ei kauheesti jää pelivaraa. Jos auto tarvii huoltaa tai jotain muuta nii ei se työnteko kannata.

Veroja tuosta summasta pitäisi mennä n 172,50. Lisäksi pitäisi saada työmatka vähennystä.

https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Laskelmat/Palkansaajan-veroprosentit…

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän ap tässä tarkoita sitä, että mitä järkeä nykyään on käydä edes töissä, kun voisi samantien elää tuilla. Työssäkäyvillä ihmisillä ei jää mitään käteen pakollisten menojen jälkeen.

Töistä kertyy työeläkettä ja sairauspäivärahakin on korkeampi kuin työttömällä.

Vierailija kirjoitti:

Sitä ihmettelen, kun joillakin ei jää rahaa säästöön. Sitten paljastuukin, että rahat on tuhlattu matkusteluun ja vielä valitetaan, että rahat loppu.

Ei kuule tarvitse tuhlata. Kaikilla ei ole hyvät palkat ja elinkustannukset korkeat. Ei jää rahaa matkusteluun tai mihinkään ylimääräiseen.