Mikä sinun kokemasi kipu on ollut pahin?

Mulla kans tulehtunut viisaudenhammas toivoin että koko suu olis räjähtänyt kipu oli uskomatonta.

Mitä kukakin nimeää pahimmaksi kivukseen riippuu myös siitä, mitä kipuja on kokenut. Ei minulla ole kokemusta esim. migreenistä tai synnytyksestä.

Fyysisesti varmaankin se kun ranteesta murtui kaksi luuta pahoinpitelyn seurauksena. Toisaalta tuo kipu oli sillälailla lyhytkestoinen että enää kipsattuna ja ruuvattuna se ei hirmukovaa särkenyt vaikka hankalaahan se aika oli ja kuntoutuminen hidasta eikä tuosta ihan entisen veroista enää ikinä tullutkaan.

Toisin oli olkapään alkaessa temppuilemaan tai kun sain jännetupentulehduksen ranteeseen (eri käsi kuin tuo murtunut), koska se kipu kesti todella kauan ennen kuin lopulta rauhoittui vaikka ei se tietenkään missään vaiheessa sattunut kuten tuo luiden murtuminen. Sen kivun kesto teki siitä melko sietämätöntä.

Henkisesti sitten on ollut kaksi pahaa kipukokemusta eli tuo lähisuhdeväkivallan uhriksi joutuminen sekä myöhemmin sitten tämä yksinäisyys jota koen tälläkin hetkellä. Elämässäni ei ole yhtä ainutta ihmistä jonka kanssa voisi jutella tai tehdä joskus jotakin vaan ainoat sosiaaliset kontaktit on tämä palsta ja kaupan kassan kanssa vaihdetut heit ja moit sekä työkkärin virkailijan kanssa käydyt puhelut pari-kolme kertaa vuodessa.

Sen sijaan vaikka suurta surua omien vanhempien hautaamiset on luonnollisestikin aiheuttaneet on se kipu kuitenkin ollut erilaista, hallittavissa olevaa sekä toisaalta myös helpottavaa. Fyysistä kipua kun kumpikin heistä koki viimeisien vuosien aikana eikä se elämänlaatu enää ollut kovinkaan korkealla liki sänkyyn kahlittuna.

Ponnistusvaiheen kivut, aivan järkyttävää.

Myös välilihan leikkaus, puudutus ei auttanut mitään. Tunsin kun sakset leikkasi.

Vierailija kirjoitti:

Ponnistusvaiheen kivut, aivan järkyttävää.

Myös välilihan leikkaus, puudutus ei auttanut mitään. Tunsin kun sakset leikkasi.

Pituus - vai mäkihypyssä?

Äärettömän kovat yläselkäkivut niin että oksettaa, ei pysty olemaan aloillaan ja toivon kuolemaa kun kipukohtaus yltyy. Toisena tulee ibs- ja kuukautiskrampit. 

up

Polvikipu. Jatkuva voimakas kipu joka ei lähtenyt särkylääkkeillä mihinkään. Ainoastaan yhdessä asennossa kun istuin niin oli vähän parempi.

Vierailija kirjoitti:

Sappikivikohtaukset sattuu lujaa ja vetää ihan kippuraan, siinä kylpee kylmässä tuskanhiessä ja toivoo armahdusta.

Ne oli kuitenkin erittäin helppo nakki synnytyksiin verrattuna.

Mulla taas sappikivikohtaukset oli selkeästi kivuliaampia synnytyksiin verrattuna. Toki erona oli se, että synnytyksiin sai epiduraalin, kun taas sappikivikohtauksissa ei voinut olla missään asennossa ja toivoi vaan kuolemaa. 

Myyräkuumen aiheuttama munuaissärky.

Synnytykset.

Myös tulehtunut hampaan juuri oli aivan hirveä.

tää ois ehkä kauheinta. https://youtu.be/D7jfhb8xGnQ?si=WRePf3qd8mcUeJAR

Vierailija kirjoitti:

Ponnistusvaiheen kivut, aivan järkyttävää.

Myös välilihan leikkaus, puudutus ei auttanut mitään. Tunsin kun sakset leikkasi.

Minullakin kävi näin tuon leikkuun kanssa.

Peräpukamien barronisaatio. Minulle on sattunut paljon kaikenlaista ja kipukynnys on korkea mutta ei edes saatu tehtyä operaatiota kokonaan, koska lääkäri ei pitänyt sitä enää inhimillisenä minua kohtaan. Onneksi saatiin pahimmat vuodot paikattua. Kyseistä toimenpidettä sanotaan kivuttomaksi... Edes maksimiannos Panacodia ei helpottanut oloa sinä iltana, luulin että sekoan sen kivun vuoksi.

Mulla on vissiin korkea kipukynnys. Jalja meni poikki kahdesta kohtaa illalla. Pikkupierussa menin nukkumaan ja aamulla totesin tapahtuneen, ei juurikaan sattunut. Samoin vakava haimatulehdus ei juurikaan sattunut. Kun sairaalassa se todettiin niin lääkäri antoi samantien kaksi annosta kipulääkettä ja lähdettiin Meilahteen kirurgiselle. 

Kun miesystäväni sulkeutui ystävättäreni kanssa hänen makuuhuoneeseen koko yöksi soluasunnossa ja he tulivat onnellisena aamulla aamukahville. Olin kuolla rintakipuun, menin siniseksi ja minut vietiin ambulanssilla päivystykseen.