Lue keskustelun säännöt.
Alan olla murtunut siitä kuinka vaikeaa on löytää kumppania
23.10.2022 |
Nainen, ikää 32v. Eronnut jo 4 vuotta sitten, 2 lasta jotka kouluiässä. Tiedän että lapset rajoittaa paljon kumppanivalikoimaa, mutta en olisi uskonut että tämä on NÄIN vaikeaa.
Minulla on eron jälkeen ollut ainoastaan lyhyitä ja omituisen sekavia suhteita. Enimmäkseen kumppanit ovat olleet itsekin pienten tai vähän isompien lasten vanhempia, eli sama elämäntilanne. Mielestäni tavallisia suomalaisia miehiä.
Sydän on nyt murjottu tässä jo useasti ja olen tullut hylätyksi toistuvasti. Tuntuu, ettei kehenkään voi enää luottaa. Kaikki voi muuttua sekunnissa (ensin ollaan tiiviisti yhdessä ja ihastuneita ja yhtäkkiä mies voikin vain lopettaa suhteen vaikka kolmen kuukauden jälkeen). Selitystä en saa koskaan, paitsi jotain ympäripyöreää "en sittenkään tiedä olenko valmis/ en tiedä mitä haluan", eli en oikein tiedä mitä teen väärinkään tai voisin tehdä toisin.
Tuntuu että moni myös projisoi minuun huonoja kokemuksiaan muista naisista; eli siis saan p*skaa kohtelua vain koska mieskin on sitä joskus osakseen saanut. Olen kiltti ja herkkä, teen mitä sanon ja sanon mitä tarkoitan, mutta vissiin minua on helppo sitten kohdella myös huonosti.
Kommentit (270)
Vierailija kirjoitti:
Vika ei ole miehissä. Laita oma pää ja oma tunne-elämä kuntoon ja sen jälkeen alatkin houkuttamaan sellaisia miehiä joilla on pää ja tunne-elämä kunnossa.
Totta, ei miehissä ole mitään vikaa sen vuoksi, että he tahtoisivat päästä sekstailemaan. 38-vuotias mies on vielä nuori, ja voi pitää heiloja vaikka toiset 10-20 vuotta vielä, kunhan on ns. laatumies, tai saa rahalla pysyvän kumppanin sitten joskus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos asuu köyhälisyöalueella, ja käy kaupassa aikaan kun ihmiset yleensä töissä, on turha odottaa ihmeitä. MIETI TOTTUMUKSIASI.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoa vaihtoehto - puhun kokemuksesta - on nyt kääntää huomio sinun itsesi kohtaamiseen, omaan elpymiseen, itsesi tuntemiseen ja lasten hyvinvointiin.
Kun lopetat suhteen etsimisen ja löydät terveen, toimivan ja antoisan suhteen itseesi ja lapsiisi, se kumppani ilmestyy ihan odottamatta siihen rinnalle.
Ei ole muuta kestävää vaihtoehtoa, jos et usko, tulet huomaamaan hiukan vanhempana.
Liiallinen yrittäminen ja epätoivo voivat olla ongelmia, mutta ihmetyttää nämä "kummpani ilmestyy ihan odottamatta siihen rinnalle" - mistä ihmeestä?
Ihan perusarjessa ihmiset kiertää aika pientä kehää, varsinkin jos on lapsia. Jos niitä rutiineja ei edes yritä laajentaa, niin mistä niitä kumppaneita siihen itsestään ilmaantuisi?
Ilmaantuu kun on avoin, sosiaalinen ja tutustuu uusiin ihmisiin ihan siinä arjessa, ei tarvitse lähteä merta edemmäksi kalaan, välttämättä.
Tulee heti mieleen esimerkkejä harrastuksissa tapaa, töiden yhteydessä, päiväkodissa lapsia tuovia-vieviä sinkku-isiä, kaupassa, jne mutta vaatii että on läsnä ja avaa suunsa, juttelee, rupattelee jne. ilman mitään taka-ajatusta.
Olemalla avoin ja sosiaalinen sitä yrittää löytää kumppanin. Mutta voin sanoa, että siinä alkaa olla jo kierrettä, kun alat tsekkailee siellä päiväkodin kuraeteisessä, ketkä on sinkkuja. Nämä "kaupassa" on aina ollut lenkkipolun ohella mun suosikki.
Tietenkin harrastukset (näitä tunnetusti pieneten lasten yh:lla/ lähivanhemmalla on todella paljon) tai töissä voi tavata. Mutta edelleen, jos näissä piireissä ei ole mistä tärpätä, niin ohje on aika heikko.
Mikään ei estä lähestymästä miestä kaupassa ja kertomalla, että on kiinnostunut. Mies ei voi lähestyä näin, mutta nainen voi. Ainoa, mikä tuossa on huono puoli, on se, että mies voi lähteä varattunakin sinun matkaasi.
Ohje oli siis, että älä yritä, puoliso ilmaantuu ihan itsestään. Ja tarkentava ohje on, että ala pokailla kaupassa vastaantulevia. Mitä tuo sitten on kuin epätoivoista yrittämistä, esim. verrattuna Tinderiin?
Mutta edelleen, aika oudolta vaikutat, jos oikeasti haet seuraa lähi-Prismasta. Mutta älä selitä tätä sillä, että kumppani ilmaantuu itsestään vierelle vaan kyllä tuo aika säätämistä alkaa olla.
Ei sitä tarvitse jokaista miestä kaupassa lähestyä, vaan tämän naisen kannalta kiinnostavia miehiä. Joita on todennäköisesti 1-2 vuodessa, jos tähänkään mennessä ei ole neljään vuoteen osunut kiinnostavaa kohdalle.
Joo, oikeasit, jätä ne miehet rauhaan siellä Prismassa. Ja älä selitä, ettei nämä kauppajutut olisi jo epätoivon seuraava aste.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä olet vielä liian tottunut parisuhde-elämään parikymppisenä (seurustelit viimeksi 28-vuotiaana?).
Olet jo yli 30-vuotias nainen, nuorehko vielä, mutta miesten kannalta on karkeasti sanottuna seuraavasti: mitä parempi mies, sitä nuoremman hän voi ottaa (joitakin julkkiksia & autopedofiilejä ei lasketa, puhun yleistäen).
Et todellakaan voi enää etsiä samanikäistä miestä (!), ellet ole todella sievä tms. TAI mies "hyvin tavis" (eikä ehkä kykene kaikkia tarpeitasi tyydyttämään). Mitä nopeammin tämän tajuat, sen parempi.No iästä jos haluat puhua, niin olen etsinyt miehiä karkeasti ikähaarukassa 32-42. Miehet joita olen päätynyt tapailemaan ovat olleet sitten vuoden/pari nuorempia tai 37-38 vuotiaita.
Onhan minullakin kuitenkin jotain "kriteereitä" itselläkin, en pysty näkemään miestä seksuaalisesti kiinnostavana jos hän on kovin paljon minua vanhempi (tai nuorempi).
Ap
Noni.
M47
Vierailija kirjoitti:
Jos asuu köyhälistöalueella, ja käy kaupassa aikaan kun ihmiset yleensä töissä, on turha odottaa ihmeitä. MIETI TOTTUMUKSIASI.
Tulee mieleen eläkeläiset, tai lökäpöksyinen jamppa ostamassa eineksiä... :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos asuu köyhälisyöalueella, ja käy kaupassa aikaan kun ihmiset yleensä töissä, on turha odottaa ihmeitä. MIETI TOTTUMUKSIASI.
:D good point. Mutta lounasaika voisi olla aika hyvä, kun työmiehet lähtee lounasostoksille...
ap
Itsekkin erosin n. 4 vuotta sitten eikä ole tullut mieleenkään etsiä jo nyt uutta suhdetta
M39
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ainoa vaihtoehto - puhun kokemuksesta - on nyt kääntää huomio sinun itsesi kohtaamiseen, omaan elpymiseen, itsesi tuntemiseen ja lasten hyvinvointiin.
Kun lopetat suhteen etsimisen ja löydät terveen, toimivan ja antoisan suhteen itseesi ja lapsiisi, se kumppani ilmestyy ihan odottamatta siihen rinnalle.
Ei ole muuta kestävää vaihtoehtoa, jos et usko, tulet huomaamaan hiukan vanhempana.
Tai käy kuten mulle, ikää nyt 48 ja ei ole ilmestynyt kumppania rinnalle. Ja toki lastentekoikä on jo tässä odotellessa mennyt ohi. Minulla siis ei ole edes lapsia. Ainoa elämäni parisuhde opiskelijana muutaman vuoden, mutta olin miehen eka naisystävä eikä hän halunnut vielä vakiintua lopulta ekan kanssa. Sen jälkeen olen keskittynyt luomaan uraa, kasvamaan ihmisenä, nauttimaan elämästä sinkkuna kaikin tavoin, luottaen että kyllä se kumppani löytyy. Ei ole löytynyt. Ja näin jälkeenpäin ajatellen tämä ohje että älä etsi on aivan järjetön, koska tapaamiset potentiaalisesti sopivien ihmisten kanssa jää hyvin vähäisiksi joten ei ole kovin todennäköistä ketään löytää.
Vaikutat epätoivoiselta. Tarvitset jonkun pelastajaksi, koska et selviä yksin.
Lisäksi vaihdat miestä kuin paitaa, jos olet eronnut vain 4 vuotta sitten ja sulla on ollut jo monta yritystä.
Haluaisitko itse jonkun joka tarvitsee jonkun kenet vaan täyttämään tyhjyyttään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä olet vielä liian tottunut parisuhde-elämään parikymppisenä (seurustelit viimeksi 28-vuotiaana?).
Olet jo yli 30-vuotias nainen, nuorehko vielä, mutta miesten kannalta on karkeasti sanottuna seuraavasti: mitä parempi mies, sitä nuoremman hän voi ottaa (joitakin julkkiksia & autopedofiilejä ei lasketa, puhun yleistäen).
Et todellakaan voi enää etsiä samanikäistä miestä (!), ellet ole todella sievä tms. TAI mies "hyvin tavis" (eikä ehkä kykene kaikkia tarpeitasi tyydyttämään). Mitä nopeammin tämän tajuat, sen parempi.No iästä jos haluat puhua, niin olen etsinyt miehiä karkeasti ikähaarukassa 32-42. Miehet joita olen päätynyt tapailemaan ovat olleet sitten vuoden/pari nuorempia tai 37-38 vuotiaita.
Onhan minullakin kuitenkin jotain "kriteereitä" itselläkin, en pysty näkemään miestä seksuaalisesti kiinnostavana jos hän on kovin paljon minua vanhempi (tai nuorempi).
Ap
Noni.
M47
Just tätä!!
Ap on ehkä jo vuosien ajan kulkenut "hevosen laput" silmillä. Jämähtänyt käsitteeseen ikähaarukka, joka ei enää vanhemmiten samalla logiikalla päde.
Milloin juhlitaan häitä?
Mä en oikeasti tajua miten tää asia on niin monelle täysin mahdoton. Ollaan vaan passiivisena että "mä olen omana itsenäni hyvä, ja täydellinen puoliso tulee jos on tullakseen" ei vtu nyt oikeesti
Mitään muuta ei tarvita kuin että aktiivisesti käyt treffeillä PALJON ja kehität ITSEÄSI siitä saamiesi tulosten perusteella
Jos et edes pääse treffeille, kehitä itseäsi niin että pääset. Jos kaikki suhteet kaatuu siihen että kumppani pani kuukauden kaks ja lähti kävelemään, kehitä sitä minkälaisia kumppaneita valitset
Se voi vaatia satoja treffejä ja kymmeniä kusipäitå mutta jos kehität sen perusteella aktiivisesti itseäsi ja valintojasi, niin et voi epäonnistua.
Sekin on toisaalta totta että moni meistä ei vaan pysty parisuhteisiin. Syy on että ei kiinnosta kehittää itseä tai ei vaan pysty kehittämään itseään. Silloin voi olla myös onnellinen yksin ja se on täysin ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikutat epätoivoiselta. Tarvitset jonkun pelastajaksi, koska et selviä yksin.
Lisäksi vaihdat miestä kuin paitaa, jos olet eronnut vain 4 vuotta sitten ja sulla on ollut jo monta yritystä.Haluaisitko itse jonkun joka tarvitsee jonkun kenet vaan täyttämään tyhjyyttään?
No olen kyllä eri mieltä. Pärjään liiankin hyvin yksin ja olen aina pärjännyt. Toki minä miehestä jonkinlaista turvaa haen, jos sellaisen elämääni ota. Jos ottaisin VAIN JONKUN, vain täyttämään tyhjyyttä, en varmasti nyt ruikuttaisi täällä sinkkuna....
Kuinka monta vuotta mielestäsi olisi hyvä olla yksin? Tarkennan vielä, että mitään kunnollista suhdetta (jonka olisin esitellyt esim. lapsilleni tai ystävilleni) minulla ei ole ollut yhtään tässä neljän vuoden aikana.
Ap
Totta. Etsimättä ei löydy mitään. Kaikki tutut joilla on useita suhteita etsivät ja ovat erittäin sosiaalisia nimenomaan livenä. Matoa on laitettava joka päivä koukkuun, jos meinaa löytää kumppanin. Pitää oikein vältellä paikkoja, joissa ei tapaa ihmisiä. Koti on suunnilleen pahin osoite. Sieltä ei löydy kuin telkkari, sohva ja jääkaappi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä vanhemmaksi tulee, sitä vaikeampi toista on hyväksikäyttää, koska on jo omat tavat ja tottumukset jolloin toisen vastaavia on vaikeampi hyväksyä hyväksikäytön nurjat puolet - siis koko ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Mitä vanhemmaksi tulee, sitä vaikeampi toista on hyväksikäyttää, koska on jo omat tavat ja tottumukset jolloin toisen vastaavia on vaikeampi hyväksyä hyväksikäytön nurjat puolet - siis koko ihminen.
No menipäs mönkään... Hyväksikäytön nurjina puolina - ja siis koko ihmistä (meniköhän vähän paremmin).
Mä olen lapseton ja aptä noin 7v vanhempi. Mulla ainakin työympyrät on pienet. Yksi 20v vanhempi hopeakettu olis siellä tarjolla, mutta haluan jonkun joka on lähempänä omaa ikääni. Baareissa en käy enkä halua miestä, joka baareilee. Tinder on ainoa alusta, jonka avulla on mahdollista tavata joku. Tuntuu, että siellä on pelkkiä valheita ja seksiä tarjolla.
Vierailija kirjoitti:
Pitäis ymmärtää että kolmekymppiset miehet viettää kivaa elämää kakskymppisten naisten kanssa. Ei ne jää sun kipuilua kuuntelemaan paria kuukautta pidempään kun paljon muutakin on tarjolla.
Lopeta nyt jo. Kolmekymppiset naiset kelpaa vallan mainiosti kolmekymppisille miehille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäis ymmärtää että kolmekymppiset miehet viettää kivaa elämää kakskymppisten naisten kanssa. Ei ne jää sun kipuilua kuuntelemaan paria kuukautta pidempään kun paljon muutakin on tarjolla.
Lopeta nyt jo. Kolmekymppiset naiset kelpaa vallan mainiosti kolmekymppisille miehille.
Kaikki riippuu "tasosta". -eri
No sit jos en kelpaa koska olen liian vanha, niin se siitä sitten. En minä ala ottamaan 20 vuotta vanhempaa, kun en tee sellaisella miehellä mitään joka ei minua seksuaalisesti sytytä. Kaverit on asia erikseen.
Ap
Ei sitä tarvitse jokaista miestä kaupassa lähestyä, vaan tämän naisen kannalta kiinnostavia miehiä. Joita on todennäköisesti 1-2 vuodessa, jos tähänkään mennessä ei ole neljään vuoteen osunut kiinnostavaa kohdalle.