Lue keskustelun säännöt.
Mulle riitti työttömyys. Mille alalle lähden opiskelemaan 48v?
23.10.2022 |
Mikä ala työllistää ja mille alalle kannattaa lähteä opiskelemaan kun ikää on 48v.? Nyt ei kysytä mielenkiinnon mukaista alaa, olen sellaisella enkä työllisty. Ehdotuksia, kiitos.
Kommentit (170)
Ei kannata lähteä. Opintotuki on tooosi pieni, joudut ottamaan velkaa. Kun valmistut, ikää on sen verran ettei kukaan palkkaa. Sitäpaitsi, et ehdi hankkia työeläkettä niin paljon että se olisi enemmän kuin kelan etuudet, päinvastoin. Pysy viisaasti työttömänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata lähteä. Opintotuki on tooosi pieni, joudut ottamaan velkaa. Kun valmistut, ikää on sen verran ettei kukaan palkkaa. Sitäpaitsi, et ehdi hankkia työeläkettä niin paljon että se olisi enemmän kuin kelan etuudet, päinvastoin. Pysy viisaasti työttömänä.
Suurin osa meistä ei tule elämään eläkkeelle asti, pakko sanoa.
Opiskelu kestää vain sen pari vuotta, sen ajan kun ehtii olla töissä saa palkkaa, millä oikeasti pärjää. Tilannehan on se ettei AP:lla tahdo riittää raha nykytilanteessa, tiukkaa tekee. Ei auta odotella jotain työeläkettä kun sitä elintasoa on nostettava mahd. pian.
Ja esim. hoitoalalla ei todellakaan jätetä palkkaamatta, koska "ikää on sen verran". Unohdin laittaa. Riippu tosi paljon alasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä päädyin nelikymppisenä opiskelemaan toimintaterapeutiksi.
Sivusta huutelen, että miten onnistuit pääsemään opiskelemaan? Missä kaupungissa?
Olen entinen lähihoitaja Helsingistä ja yritin neljä vuotta päästä opiskelemaan toimintaterapeutiksi. Kun sitten en päässyt ja hain toiseen koulutukseen, niin siellä psykologi kysyi jotain, johon vastasin hakeneeni toimintaterapeuttikoulutukseen mutten harmikseni päässyt. Psykologi kysyi, että onko todistukseni huono. Vastasin, että olen ns. 9 oppilas. Hän sitten kertoi tekevänsä arvioita mm. sinne toimintaterapeuttikoulutukseen ja että sinne otetaan vain 10 oppilaat.
No höpsis. Minulla oli lukion päättötodistuksen keskiarvo lukuaineissa 9,0 ja ihan hyvin aukesi tie toimintaterapeutin opintoihin. Sinne haetaan nimittäin ylioppilastodistuksen arvosanoilla (Laudaturiakaan ei tarvitse joka aineesta olla). Ongelmahan on se, että 80% valitaan ensimmäistä kertaa hakevista, joten me aikuiset jäädään taistelemaan niistä lopuista 20%. Minä olen käynyt monimuotokoulutuksena jo ennen kuin se oli nimeltään monimuotokoulutus. Opetusta oli verkossa, itsenäisenä opiskeluna, koululla pari päivää viikossa ja tietysti työharjoittelut.
Työpaikkoja on paljon auki, mutta osa on sellaisia, johon en lähtisi ilman pitkää työkokemusta, esim. kuntoutusarviointien ja lausuntojen laatimista.
Eka työpaikka oli minulla jo opintojen lopussa: asumispalveluissa kuntoutusohjaaja. Mitä se käytännössä oli, niin aika perushoidollista klo 7-11 ja loppupäivä esim. asiakassuunnitelmien ja tavoitteiden laatimista ja erilaista verkostotyötä. Toimintakyvyn arvointiakin oli useampana päivänä viikossa. Sikäli tietysti pidin työtä epäoikeudenmukaisena, että siinä yksikössä toimintaterapeutti sai tehdä vain aamuvuoroa arkisin. Ei paljon lämmitä mieltä 2400 euron palkka, kun kolmivuorotyötä tekevät lähihoitajat tienasi matalammalla koulutuksella jopa 200 euroa enemmän kuussa eikä heillä ollut yhtä paljon töitä vastuullaan. Asiakkaiden omat fysioterapeutit myös lateli jumppa- ja kuntoutusohjeimia, yleensä talon toimntaterapeutille. Anteeksi vaan, mutta minä en ehdi tehdä käsijumppaa yhden kanssa, kävelyharjoituksia toisen kanssa, kuminauhajumppaa kolmannen kanssa, sängyssä venytyksiä neljännen kanssa, seisomatelineellä seisomaharjoituksia viidennen kanssa. Aina sanotaan että tämä ohjelma vie vain 10-15 minuuttia päivässä. Aivan, mutta yksi toimintaterapeutti ei kerta kaikkiaan ehdi, kun aamut pitää olla auttamassa hoitotyössä ja sen jälkeen alkaa ns. paperityöt. Se on äkkiä tunti, pari joka ikinen päivä, mitä niihin fyssarien laatimiin pikkuisiin kotiohjelmiin kuluu aikaa. Eikä ne asiakkaatkaan ole halukkaita välttämättä juuri silloin kun sillä toimintaterapeutilla on aikaa, esim. lounaan jälkeen, vaikka sitä aikaa yrittäisi järjestää. Työhön sisältyi myös paljon asiakkaiden kuntoutuksellisten tavoitteiden esittelyä omassa yksikössä, tavoitteiden seurannan kirjaamista, apuvälinepalveluiden kanssa verkostotyötä, kokouksia ja myös toimintatuokioiden ohjaamista asiakkaille pari kertaa viikossa.
Toimintaterapeutti voi olla myös itsenäinen toiminnanharjoittaja. Tuota ihmettelen että miten voit toimia perushoitotyössä?
Ahaa, kysymys taisi olla minulle. Toimintaterapeutin työkenttä on laaja. Meitä työskentelee lasten kanssa, ihan omalla vastaanotollakin. Tehdään arviointeja, tavoitteita, toimintakyvyn harjoitteita. Lisäksi voi olla työsuhteessa tai yrittäjänä palveluissa, joissa katsotaan apuvälineiden tai esim. ranne- tai nilkkatukien tarpeita (ortoosit). Yksi entinen opiskelukaveri itse asiassa työkseen mittaa ja muotoilee yksilöllisesti erilaisia ortooseja asiakkaiden tarpeisiin. Toimintaterapeutti voi tehdä monenlaisia arviointeja toimintakyvystä, suunnitelmia yksilötasolla ja jotain asiakasryhmää koskien. Osa työskentelee projekteissa, joissa edistetään esteetöntä arkea tai esteettömiä toimintaympäristöjä. Voi myös työllistyä asunnonmuutostöiden arvioijaksi kuntasektorille. Toimintaterapeutti voi olla kolmannella sektorilla järjestötyössä. Terveyskeskuksissa ja sairaaloissa on usein toimintaterapeutteja, erityisesti arviointi-, kuntoutus- ja kotiutusvaiheessa. Kuntoutuspalveluissa myös voi työskennellä laajasti, erityisesti erilaisten vammaisryhmien parissa. Ikääntyneiden hoivakodeissa, hoitokodeissa, palvelukeskuksissa on toimintaterapeutteja. Toimintaterapeutti usein tarkkailee ja arvioi toimintakykyä, kannustaa omatoimisuuteen ja miettii, millä keinoilla ja apuvälineillä jokin toiminto onnistuisi paremmin (esim. syöminen). Jotkut virheellisesti kuvittelevat, että ollaan jumppaohjaajia. No ei kyllä olla, mutta toimintaterapeutti voi järjestää yksilöllisesti tai ryhmissä toimintaa, joka tähtää toimintakyvyn edistämiseen. Heitellään palloa, pelataan muistipelejä, pidetään yllä käden hienomotorisia taitoja. Jos toimintaterapeutti on mukana arjessa esim. hoitotyössä, hänellä voi olla vähemmän avustettavia/ohjattavia asiakkaita kuin hoitajilla, koska hän pyrkii opastamaan asiakasta suorittamaan itse arjen toimintoja. Näyttää, ohjaa, toistaa, ehkä kokeilee eri apuvälineitä. Pääpaino ei ole perushoidon toteuttamisessa vaan nimenomaan arjen taitojen vahvistamisessa. Tietenkin ikääntyneellä tai vammautuneella asiakkaalla menee kauemmin aikaa suorittaessaan itse hampaiden pesua kuin jos toinen tekisi puolesta, mutta toimintakyvyn edistämisen näkökulmasta on järkevämpää pitää yllä olemassa olevia taitoja. Työryhmässä toimintaterapeutti usein opastaa muita kuntoutuksellisten tavoitteiden keinojen käyttämisessä. Jos asiakkaalle on asetettu tavoitteeksi syödä itsenäisesti, pitää olla oikeat keinot ja apuvälineet. Usein ikääntyneillä ei ole kyse vain käden motoriikasta, miksi syöminen on vaikeaa, vaan myös lautasen hahmottamisesta tai aloittamisen vaikeudesta, toiminnan pilkkomisesta osiin tai ohjeiden epäselvyydestä, toisinaan myös näkökyvyn haasteista. Toimintaterapeutti pystyy antamaan näihin keinoja, joiden avulla muutkin työyhteisössä voivat tukea asiakasta.
En itse enää työskentele asumispalveluiden kuntoutusohjaajana, vaan vammautuneiden parissa. Teen nyt työtä, jossa tapaan asiakkaan vaikkapa 3 kertaa, noin tunnin kerrallaan ja joitain asiakkaita tapaan 30 kertaa vuodessa. Kirjoittelen erilaisia lausuntoja kelaa tai vakuutusyhtiötä varten ja teen suunnitelmia. Tästä työstä puuttuu se arjen hahmottaminen kokonaisuutena. Paljon jää sen varaan, mitä asiakas itse tekee arjessa ja miten hänen läheisensä tukevat. Ei minulla ole aikaa ohjata käytännössä ruokailutilanteessa tai peseytymisessä. Se on asiakkaalta pois. Osa kotikäynneistå tehdään yhdessä fysioterapeutin kanssa. Silloin painopiste on usein fyysisessä suoriutumisessa, vaikka toimintaterapeutin oma näkökulma lähteekin ihmisen kokonaisvaltaisuudesta (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen, kognitiivinen toimintakyky tärkeimmät ja tiedostamme myös hengellisen ja oikeudellisen toimintakyvyn merkityksen yksilölle).
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata lähteä. Opintotuki on tooosi pieni, joudut ottamaan velkaa. Kun valmistut, ikää on sen verran ettei kukaan palkkaa. Sitäpaitsi, et ehdi hankkia työeläkettä niin paljon että se olisi enemmän kuin kelan etuudet, päinvastoin. Pysy viisaasti työttömänä.
Työtön voi opiskella ilman opintotukea, työttömyysetuudella, jolloin saa saman verran kuin työttömänä kotona. Jos pääsee te-koulutukseen, saa ylimääräistä työttömyyskorvauksen lisäksi extrana 9 euroa/pv.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä jos perustaisit oman yrityksen kun se oma ama kuitenkin tuntuu mielenkiintoiselta? Tai lisäkouluttautuisit omalla alalla, jotta työspeksit paranisivat. Ojasta allikkoon menet jos alat opiskelemaan alaa johon sulla ei ole pätkääkään kiinnostusta.
Lähihoitajaopiskelijat pääsee keikkatyöhön jo ekan harjottelujakson jälkeen. Joten mahdollista tienata jo opiskeluaikana. Ja keski ikäisillä hoitajilla on kysyntää kun heillä elämänkokemusta ja sulla myös lastenhoitokokemusta kun omia lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eritteet saattaa laittaa hoitoalalla yökkäämään, mutta kai siihen voi tottua? Ap
Ei totu. En olisi voinut olla lähihoitaja, joten jatkoin sosionomiksi ja töitä on.
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos perustaisit oman yrityksen kun se oma ama kuitenkin tuntuu mielenkiintoiselta? Tai lisäkouluttautuisit omalla alalla, jotta työspeksit paranisivat. Ojasta allikkoon menet jos alat opiskelemaan alaa johon sulla ei ole pätkääkään kiinnostusta.
Yrittäjyys on kylläkin yleensä kivinen taival. Ensin pitäisi olla markkinarako, johon yritys mahtuu. Toki tällä hetkellä erilaiset kotipalveluyritykset porskuttaa, kun ikääntyneitä on yhä enemmän kotona. Sielläkin vaaditaan hoitoalan osaamista ja koulutusta, jos ei ihan siivousyrityksestä ole kyse. Siivousyrityksistä olen ihmetellyt, kun yksi uusi tuli lähiomaiseni paikkakunnalle, se alkoi myydä siivousta 5 euroa/tunti halvemmalla kuin toiset. Me päätettiin lähiomaiseni kanssa kokeilla, onko eroa työn jäljessä. Ihan hyvin ne siivoaa, vaikka siivoojilla huono suomen kieli. Itse mietin vaan, miten se yritys voi pärjätä, antaako ne ihan työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja tauot ja muut. Sitten lähiomaiseni sen keksi, että kun on uusi yritys, eihän niille kerry paljon mitään lomaa ekana vuonna ja tuskinpa on mitään kokemuslisiäkään. Kyllä ne varmaan joutuu nostamaan hintoja.
Koska olen itse kampaamoyrittäjänä työskennelleen tytär, olen nähnyt läheltä myös sitä arkea. Äiti meni kampaamoon usein yhdeksäksi ja useimpina iltoina palasi klo 18, joskus vasta klo 20. Palkatulla työntekijällä on työvuoro esim. klo 10-17.30, mutta se yrittäjä joutuu sietämään sitäkin, että välissä on hyppytunteja. Päivätyössä käyvät haluaa tulla vasta töiden jälkeen. Toisaalta eläkeläiset viimeistään klo 9 töröttää tuolissa. Raha on otettava vastaan silloin kun sitä on tulossa, jos aikoo yrittäjänä pärjätä.
Minäkin olen kokeillut nuorempana yrittämistä ns. kevytyrittäjämallilla, tai kutsuttiinko sitä silloin alihankinnaksi. Joka tapauksessa oman osaamisen myymistä toiminimellä. Rinnalla oli työ, jossa työtunnit 30 t/vko. Käytin kirjanpitäjää, kun en jaksanut itse vääntää veroilmoitusten kanssa. Että lieneekö tulot olleet +- nolla siitä hommasta. Kaikki mahdolliset kulut kuitenkin työnsin verovähennyksiin, eli kyllä kai siitä jotain hyötyä oli. Jos ei tulopuolella niin ainakin verotuspuolella. Vähän sekava tämä sepustus, mutta ehkä siitä selkoa saa, jos tarkasti lukee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lähihoitajaopiskelijat pääsee keikkatyöhön jo ekan harjottelujakson jälkeen. Joten mahdollista tienata jo opiskeluaikana. Ja keski ikäisillä hoitajilla on kysyntää kun heillä elämänkokemusta ja sulla myös lastenhoitokokemusta kun omia lapsia.
Siksi niistä opiskelijoista niin moni keskeyttääkin, kun ne tekee koko ajan keikkaa ja opinnot ei etene. Voin sanoa kokemuksesta, että lh koulutus on tiivis paketti suorittaa kolmessa vuodessa. Tein anatomian tentin vissiin 5 kertaa, kun ei ollut koskaan aikaa päntätä kunnolla. Helppo raha veti puoleensa. Keikkaa on tarjolla pilvin pimein.
Opettele javascript, react, node ja rupea fullstack-koodariksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä päädyin nelikymppisenä opiskelemaan toimintaterapeutiksi.
Sivusta huutelen, että miten onnistuit pääsemään opiskelemaan? Missä kaupungissa?
Olen entinen lähihoitaja Helsingistä ja yritin neljä vuotta päästä opiskelemaan toimintaterapeutiksi. Kun sitten en päässyt ja hain toiseen koulutukseen, niin siellä psykologi kysyi jotain, johon vastasin hakeneeni toimintaterapeuttikoulutukseen mutten harmikseni päässyt. Psykologi kysyi, että onko todistukseni huono. Vastasin, että olen ns. 9 oppilas. Hän sitten kertoi tekevänsä arvioita mm. sinne toimintaterapeuttikoulutukseen ja että sinne otetaan vain 10 oppilaat.
No höpsis. Minulla oli lukion päättötodistuksen keskiarvo lukuaineissa 9,0 ja ihan hyvin aukesi tie toimintaterapeutin opintoihin. Sinne haetaan nimittäin ylioppilastodistuksen arvosanoilla (Laudaturiakaan ei tarvitse joka aineesta olla). Ongelmahan on se, että 80% valitaan ensimmäistä kertaa hakevista, joten me aikuiset jäädään taistelemaan niistä lopuista 20%. Minä olen käynyt monimuotokoulutuksena jo ennen kuin se oli nimeltään monimuotokoulutus. Opetusta oli verkossa, itsenäisenä opiskeluna, koululla pari päivää viikossa ja tietysti työharjoittelut.
Työpaikkoja on paljon auki, mutta osa on sellaisia, johon en lähtisi ilman pitkää työkokemusta, esim. kuntoutusarviointien ja lausuntojen laatimista.
Eka työpaikka oli minulla jo opintojen lopussa: asumispalveluissa kuntoutusohjaaja. Mitä se käytännössä oli, niin aika perushoidollista klo 7-11 ja loppupäivä esim. asiakassuunnitelmien ja tavoitteiden laatimista ja erilaista verkostotyötä. Toimintakyvyn arvointiakin oli useampana päivänä viikossa. Sikäli tietysti pidin työtä epäoikeudenmukaisena, että siinä yksikössä toimintaterapeutti sai tehdä vain aamuvuoroa arkisin. Ei paljon lämmitä mieltä 2400 euron palkka, kun kolmivuorotyötä tekevät lähihoitajat tienasi matalammalla koulutuksella jopa 200 euroa enemmän kuussa eikä heillä ollut yhtä paljon töitä vastuullaan. Asiakkaiden omat fysioterapeutit myös lateli jumppa- ja kuntoutusohjeimia, yleensä talon toimntaterapeutille. Anteeksi vaan, mutta minä en ehdi tehdä käsijumppaa yhden kanssa, kävelyharjoituksia toisen kanssa, kuminauhajumppaa kolmannen kanssa, sängyssä venytyksiä neljännen kanssa, seisomatelineellä seisomaharjoituksia viidennen kanssa. Aina sanotaan että tämä ohjelma vie vain 10-15 minuuttia päivässä. Aivan, mutta yksi toimintaterapeutti ei kerta kaikkiaan ehdi, kun aamut pitää olla auttamassa hoitotyössä ja sen jälkeen alkaa ns. paperityöt. Se on äkkiä tunti, pari joka ikinen päivä, mitä niihin fyssarien laatimiin pikkuisiin kotiohjelmiin kuluu aikaa. Eikä ne asiakkaatkaan ole halukkaita välttämättä juuri silloin kun sillä toimintaterapeutilla on aikaa, esim. lounaan jälkeen, vaikka sitä aikaa yrittäisi järjestää. Työhön sisältyi myös paljon asiakkaiden kuntoutuksellisten tavoitteiden esittelyä omassa yksikössä, tavoitteiden seurannan kirjaamista, apuvälinepalveluiden kanssa verkostotyötä, kokouksia ja myös toimintatuokioiden ohjaamista asiakkaille pari kertaa viikossa.
Toimintaterapeutti voi olla myös itsenäinen toiminnanharjoittaja. Tuota ihmettelen että miten voit toimia perushoitotyössä?
En ole sama, mutta kyllä kaikissa asumisyksiköissä ja hoivakodeissa toimintaterapeutti tekee myös hoitotyötä, siis käyttää ihmisiä vessassa ja auttaa aamutoimissa ja syömisessä. Toimintaterapeutti on toimintakyvyn asiantuntija ja silloin kun asiakkaiden toimintakykyä halutaan parantaa, se tapahtuu osana arjen toimia. Isoissa vanhusten palvelutaloissa ehkä voi olla toimintaterapeutteja, jotka ei osallistu ollenkaan päivittäisiin toimiin.
Jossain oli juttua, että niin toiminta- kuin fysioterapeutteja pakotetaan noihin hoitojuttuihin, että saadaa edes jotenkuten lailliset hoitojamäärät kasaan jossain hoivakodissa. Siinä oli haastateltuna henkilö, joka oli aloittanut terapeuttina, mutta huomasi ettei niitä terapiajuttuja ehtinyt oikeastaan mitään tehdä, kun joutui tekemään pelkkää perushoitoa ja -huoltoa. Nuo vessassa käyttämiset yms hän katsoi vielä omaan työhönsä liittyväksi, mutta paljon oli juttuja, mitä voi ihmetellä, että miksi hoitoalan ihminen ylipäätään niitä joutuu tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Opettele javascript, react, node ja rupea fullstack-koodariksi.
Tuossa jo taidettiin mainita IT-alan ikäsyrjinnästä. Ekan työpaikan saaminen alalla voi olla varsin vaikeaa tuon ikäisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettele javascript, react, node ja rupea fullstack-koodariksi.
Tuossa jo taidettiin mainita IT-alan ikäsyrjinnästä. Ekan työpaikan saaminen alalla voi olla varsin vaikeaa tuon ikäisenä.
Ja naisena. Virallinen totuus on että johtuu naisista itsestään että eivät vain uskalla lähteä yhdellekään miesvaltaiselle alalle. Mutta oikeasti kyllä monet miehet ovat sitä mieltä että "meille ei tyttöjä ole tavattu ottaa".
OlleraniP kirjoitti:
Alalla on insseistä pulaa, jos jaksaa opiskella 4 v amk:ssa
Häh? Täh? Alalla? Siis millä alalla? Sähkö? Rakennus? Kone? Automaatio? IT? Paperi? Vai mikä?
Toivottavasti et nyt tarkoita että KAIKISTA insinööreistä on pulaa. Koska ei ole! Kaikki sen tietää, on tiennyt jo viimeiset 10-20 vuotta! Suomi ja muutkin länsimaat ovat vahvasti menossa samaan suuntaan kuin Pohjois-Amerikka/Kanada, eli insinöörejä valmistuu pilvin pimein suoraan pitkäaikaistyöttömiksi. Eli insinöörin koulutus alkaa olla yhtä turha kuin useimmat muutkin koulutukset.
Toki on maita joissa insinöörejä yhä palkataan töihin pilvin pimein. Esim Kiina. Mutta ei sinne kiinalaiset firmat suomalaista insinööriä heti ensitöikseen palkkaa koska siellä on niin paljon kiinalaisiakin insinöörejä, eikä ole mitenkään realistista että joku suomalainen tavisinsinööri menisi tekemään töitä kiinalaisen tavisinsinöörin halpispalkalla. Mutta suomalaisia insinöörejä palkkaa ainaskin arabimaat, esim. UAE (Dubai). Sinne kyllä suomalainen insinööri pääsee töihin. Paitsi että: pitää ensin olla kokemusta vähintään 5-10 vuotta. Joten eipä tuota voi suositella aloittajalle koska tuohon mennessä hän alkaa jo olla lähellä eläkeikää.
Hyvä kysymys. Mietin itsekin tätä ja kävin hakemassa apua ammatinvalintapsykologilta. Hoitoalalle en sovellu.
Psykologi oli sitä mieltä, että ei ole mitään mieltä lähteä opiskelemaan vain vakituisen työllistymisen vuoksi uutta alaa, johon ei ole aitoa mielenkiintoa. Nykyinen ammattini työllistää vain osan vuodesta ja lopun vuodesta olen ollut työtön tai tehnyt mitä töitä vain saan. Ainakin tällä seudulla se on te-ammattilaisen mukaan järkevä toimintamalli edelleen.
Ammattikoulutus ei tässä vaiheessa tunnu palkkaani tai työllisyyttäni parantavan, koska pätevyyksiä on jo ennestään. Ainoa sopiva amk-koulutus kotipaikkakunnallani antaisi pätevyyden ammattiin, johon on 30 hakijaa per paikka noin viiden vuoden välein. Tässä törmäävät realismi ja puheet siitä, että korkeakouluttautuminen kannattaa. Muutto ei ole vaihtoehto.
Lähihoitaja on käytännössä ainut vaihtoehto jos haluat töihin. Laitoshuoltajista eli siivoojista on myös pulaa mutta lähäreillä on enemmän valinnanvaraa työpaikan suhteen. Ei sulla tarvitse olla kiinnostusta tai kutsumusta kumpaakaan kunhan olet valmis tekemään töitä. Kumpikaan vaihtoehto ei todellakaan ole mitään rakettitiedettä jos on vain työhaluja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettele javascript, react, node ja rupea fullstack-koodariksi.
Tuossa jo taidettiin mainita IT-alan ikäsyrjinnästä. Ekan työpaikan saaminen alalla voi olla varsin vaikeaa tuon ikäisenä.
Ja naisena. Virallinen totuus on että johtuu naisista itsestään että eivät vain uskalla lähteä yhdellekään miesvaltaiselle alalle. Mutta oikeasti kyllä monet miehet ovat sitä mieltä että "meille ei tyttöjä ole tavattu ottaa".
Nuorempana kouluttauduin IT-alalle, kiska se kiinnosti, mutta töitä hakiessa törmäsin selkeästi siihen että naista ei palkata helposti kun kyseessä on ensimmäinen sen alan työpaikka. Eräässä työhaastattelussa tuhraantui 2 tuntia, siellä ei ollut mitään testejä yms. Mieshaastattelija haki jossain vaiheessa paikalle toisen miehen ja siinä ne sitten ihmetteli kahdestaan. Sen jälkeen päätin lopettaa sen alan työnhaun. Ap
Lasten kalan hajuun esimerkiksi tottuu. Itse suosittelen varhaiskasvatuksen hoitajaksi.