Lue keskustelun säännöt.
Mitä syötiin 60-90 luvulla kun oli "en jaksa laittaa ruokaa" -päivä?
22.10.2022 |
Kun nykyään tulee itsellä ostettua kaupasta joku pakastepizza tai atrian valmisateria tai jos enemmän rahaa niin wolttaan. Ravintoloissa ei ole tullut oikein 2020 vuoden jälkeen enää käytyä.
T: 90 luvun lopulla syntynyt vähän uusavuton
Kommentit (137)
Vierailija kirjoitti:
Ainakin joskus 1960-luvulla vielä varmasti naisen elämä oli sellaista kuin se pitäisi nykyäänkin olla eli nainen vietti suurimman osan ajan tehden kotitöitä ja ruokaa. Nykyäänkin naisen pitäisi tehdä kotitöitä, laittaa ruokaa, palvella miestään ja olla miehensä palvelija.
Kyllä vaan jos mies tuo säkeittäin rahaa työstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse 60-luvulla syntyneenä söin 60-70-luvun pikaruokana:
lämpimiä voileipiä, ranskanleipää lauantaimakkaralla, keitettyjä nakkeja, uunimakkaraa, makaroneja voilla ja ketsupilla, makaronivelliä, tomaattikeittoa (pussista jauhe + vesi), Jalostajan lihapullia kastikkeessa, nötköttiä (nauta-sika säilyke), hernekeittoa, paistettuja munia, paistettuja gotler makkaran viipaleita.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset söivät paljon vähemmän. Pellilnen pitsaa riitti hyvin meidän 5 henkiselle perheelle. Naapurin lapsiperheessä oli lähes joka päivä toinen ruoka puuro (päivällinen).
70-luvulla oli suurta juhlaa, kun isä toi kaupasta pussillisen ranskanperunoita. Eivät olleet mitään pakasteita, vaan irtomyynnistä ostettuja, niitä oli myynnissä harvoin.
Itsellä on muistikuva että syötiin paljon enemmän, mutta harvemmin. Ei ollu välipaloja tai naposteluja. Varsinkin miehet mätti ihan kunnolla. Piti syödä ittesä ihan täyteen. Ja sitä tuputettiin lapsillekin että ota lisää, ota nyt ja söitkö nyt tarpeeks?
Ei puhuttu annoskoosta tai lautasmallista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
60-luvulla ei paljon eineksiä ollut, eikä rahaa ostaa niitä
https://www.saarioinen.fi/uutishuone/uutinen/valmisruoan-vuosikymmenet/
"Kuluttajapakattujen valmisruokien myynti alkoi 60 vuotta sitten, kun Saarioinen toi markkinoille ensimmäiset pakkauksissaan myytävät ja kuumennettavat valmiit ruoat.
Näistä alkuperäisistä tuotteista edelleen markkinoilla ovat Perinteinen Maksalaatikko sekä lapsiperheiden suosikki Lihaperunasoselaatikko.
Kaikki suuri alkaa pienestä, niin myös Saarioisten Maksalaatikon tarina. Kesällä 1957, ensimmäisenä myyntipäivänä myytiin kaikkiaan 3 rasiaa tätä nykyistä klassikkoherkkua.
Seuraavana talvena kauppiaille liike liikkeeltä tehdyssä kyselyssä eräs suuripiirteinen liikemies oli uskonut Saarioisten laatuun sen enemmittä maisteluitta, ja kehottanut einesautoa poikkeamaan heillä heti, kun eineksiä ryhdytään ajamaan Valkeakoskelle. Tuotteita saatiin siis pikkuhiljaa kauppojen valikoimiin ja ihmisten saataville."
Koiran ruokaa ja avaruus kittiä en laske ruuaksi
Meillä ainakin -60 luvulla kun rapulassa vejätytti niin otettiin tiinusta suola lihhaa kun ei tosiaan rapulassa jaksanu lähtee metälle, tästä lihasta sitten leipastiin karjalanpaistia leipäuunissa ja ryystettiin loput sahtit rapulan korjuuseen.
Kelpas siinä emännyksen tissien välissä huilia rapulaa poikkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kauraryynejä ja maitoa kylmiltään juomalasista, vähän sokeria sekaan.
Vierailija kirjoitti:
Lässyn Lässyn. Aijat ja perheet muuttuu, mutta ei tasan 80- ja 90- luvulla läheskään kaikki perheen äidit asunut keittiössä. Eineksien valmistuskin alkoi jo 50- luvulla
Eikä 70-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun äiti oli iltasiivooja kaupassa. Meillä oli usein vaan leipää tai jotain edellisen päivän keittoo. Teininä minä tein ruuan itselle ja veljille. Puuroa aika usein oli tai keitettyjä kanamunia. Savudikako6sta rääpittiin leivän päälle Keitettyjä nakkeja oli myös usein. Ei silloin nitraateista puhuttu.
En muista kyllä, että meillä olisi koskaan ollut mitään valmisruokaa. Ruokaa kyllä tehtiin isoja satseja ja seuraavana päivänä lämmitettiin. Usein tarvi vain potut keittää. Ne potut. Pottuja aina. Ei makaroni tullut kuuloonkaan, sillä ruoka oli oikeaa ruokaa, kun oli pottuja. Ymmärrän tosin, kun omilta mailta kuokittiin. Eikä lihaa koskaan ostettu kaupasta, vaan aina oli hirvenlihaa.
Mutta ruokia siis lämmitettiin. Pullataikinakin tehtiin ämpärissä, että riitti. Eikä meitä ollut kuin 4.
Pohjoisessa näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Telkkarissa oli 60 luvulla kaksi kanavaa, ohjelmat loppuivat ennen yötä, ei älylaitteita. Kyllä oli aikaa keittää ne perunat joka päivä.
Taas joku valopää, jonka mukaan elämässä ei ole muuta kuin ruuanlaitto ja ruudun tuijotus.
Voileipää ja jogurttia, lihapiirakoita + nakkeja, ranskalaisia + nakkeja, purkkihernekeittoa.
Oli 90-luvullakin jo pakastepizzoja, ei vain yhtä suuri valikoima kuin nykyään.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kädettömät syö kaupan eineksiä.
Johan se kansakoulussa opetettiin potun istutus sekä nosto ja evähäksi laitto, ei pitäis olla ylivoimasen vaikee homma nykyajan kädettömillekkään.
Mä opiskelin 90-luvun lopussa. Tonnikala ja makaroni oli yleistä ruokaa, joskus söin maksalaatikkoa. Jotkut söi paljon nuudeleita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei 90-luku juurikaan poikennut 2020-luvusta tuossa asiassa.
Sitä mäkin tuossa mietin, että ei taida olla aloittajalla ihan hahmotusta eri vuosikymmenistä, kun 60-90-luvut menee samaan.
Oma kokemus 80-luvulta oli, että mentiin koko perhe grillille ja syötiin liharit. 90-luvulla vaihtoehtoja oli jo paljon.
Vierailija kirjoitti:
En muista kyllä, että meillä olisi koskaan ollut mitään valmisruokaa. Ruokaa kyllä tehtiin isoja satseja ja seuraavana päivänä lämmitettiin. Usein tarvi vain potut keittää. Ne potut. Pottuja aina. Ei makaroni tullut kuuloonkaan, sillä ruoka oli oikeaa ruokaa, kun oli pottuja. Ymmärrän tosin, kun omilta mailta kuokittiin. Eikä lihaa koskaan ostettu kaupasta, vaan aina oli hirvenlihaa.
Mutta ruokia siis lämmitettiin. Pullataikinakin tehtiin ämpärissä, että riitti. Eikä meitä ollut kuin 4.
Pohjoisessa näin.
Meilläkin ruokana oli aina perunoita, koska esimerkiksi riisi tai makaroni ei ollut oikeaa ruokaa, vaikka niitä kaupoissa olikin. Perunoiden kanssa oli joko lihakastiketta ja joskus kalaa, kanaa ei ollut juuri koskaan. Salaatteja ei ollut, joskus oli keitettyä porkkanaa, lanttua tai kaalia. Hedelmiä oli harvoin, silloinkin vain oman pihan puissa kasvavia omenoita. Muroja ei saatu koskaan, vaikka me lapset olisimme niitä kaupasta halunneet. Niiden sijaan oli aina aamulla puuroa. Leipänä oli kaupasta ostettua ruisleipää tai joskus kotona leivottua vehnäleipää. Tämä 1980-1990 luvuilla.
Vierailija kirjoitti:
Ei 90-luku juurikaan poikennut 2020-luvusta tuossa asiassa.
No suurin ero taitaa olla siinä että silloin mikroateriat sentään maistuivat jollekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Telkkarissa oli 60 luvulla kaksi kanavaa, ohjelmat loppuivat ennen yötä, ei älylaitteita. Kyllä oli aikaa keittää ne perunat joka päivä.
Taas joku valopää, jonka mukaan elämässä ei ole muuta kuin ruuanlaitto ja ruudun tuijotus.
No kun katsoo minkälaisia punkeroita suurin osa ihmisistä on niin ei taida ihan harhaan osua.
Kyllä se oli enimmäkseen - AP:n mainitsemassa tilanteessa - paistettuja perunoita eiliseltä päivältä, kananmunia myös pannulla, edelliseltä päivältä/päiviltä paistettua makaronia kylkeen. Jonkin sortin makkaraa myös. Jos oikein oli paha tilanne, niin leipämaitokeittoa. Tunnetteko ruokalajin? Eli sellaista kuivatettua koppuraruisleipää, joka laitettiin maidon kanssa kattilaan hetkeksi kiehumaan, sitten suolaa ja voita joukkoon?
Mummolla oli aina pussi maissihiutaleita. Kotona oli riisimuroja.
https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/et-ikina-usko-mika-valmisruo…