Lue keskustelun säännöt.
Mitä syötiin 60-90 luvulla kun oli "en jaksa laittaa ruokaa" -päivä?
22.10.2022 |
Kun nykyään tulee itsellä ostettua kaupasta joku pakastepizza tai atrian valmisateria tai jos enemmän rahaa niin wolttaan. Ravintoloissa ei ole tullut oikein 2020 vuoden jälkeen enää käytyä.
T: 90 luvun lopulla syntynyt vähän uusavuton
Kommentit (137)
Vierailija kirjoitti:
Hernekeittoa. Lihalientä ja paahdettuja leipäpaloja päälle. Nakkikistalta hampurilaisia, lihiksiä tm.
Pizzaa. Lämpimiä voileipiä. Ranskiksia ja nakkeja tai lihapullia, kalapuikkoja.
Lihaliemestä tehtyä keittoa lähinnä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Töissä käytiin, hoidettiin lapset ja koti, maksettiin asuntolainaa ja aina tehtiin ruoka alustaloppuun asti ihan itse. Ei ollut päiviä ettei "viitsinyt laittaa ruokaa", koska oli vaan pakko ruokkia perhe. Oikeestaan vähän ikävä niitä aikoja....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Purkkihernaria, pyttipannua, köyhiä ritareita, paistettuja perunoita, omeletti, klubivoileipä
n No purkkihernari noista nyt voisi olla se "en jaksa laittaa ruokaa" -päivän ruoka, mutta eikö nuo muut sitä tuuanlaittamista vaadi?
Ei noita laskettu ruuanlaittamiseksi siihen aikaan. Purkkihernaria söi vain alkoholistit tai yksinäiset miehet, nuo muut oli edistyneen perheenäidin tai nuoren vaimon "tänään en jaksa laittaa ruokaa, paistan vain nopsasti jotain haukattavaa" - vaihtoehdot, kun normaalisti piti kattaa pöytä kauniisti, hakea kukkia vaasiin, leipoa jälkkäriksi mustikkapiirakka jne jne.
Ihmiset söivät paljon vähemmän. Pellilnen pitsaa riitti hyvin meidän 5 henkiselle perheelle. Naapurin lapsiperheessä oli lähes joka päivä toinen ruoka puuro (päivällinen).
70-luvulla oli suurta juhlaa, kun isä toi kaupasta pussillisen ranskanperunoita. Eivät olleet mitään pakasteita, vaan irtomyynnistä ostettuja, niitä oli myynnissä harvoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei noita laskettu ruuanlaittamiseksi siihen aikaan. Purkkihernaria söi vain alkoholistit tai yksinäiset miehet, nuo muut oli edistyneen perheenäidin tai nuoren vaimon "tänään en jaksa laittaa ruokaa, paistan vain nopsasti jotain haukattavaa" - vaihtoehdot, kun normaalisti piti kattaa pöytä kauniisti, hakea kukkia vaasiin, leipoa jälkkäriksi mustikkapiirakka jne jne.
Ai, mun lapsuudessa äiti käytti myös valmisruokia. Ei tehnyt itse hernaria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä maaseudulla 60-70 luvuilla keitettiin ainakin kattilallinen pottuja ja tehtiin siihen joku soosi, ruskea talvella ja valkoinen kesällä. Lihaa oli jo ruokakonttuurissa josta leikattiin lisäksi lautaselle, kotijuustoa, itse leivottua kakkoa, voita, talvella maustekurkkuja ja punajuuria. Kesällä kasvimaalta tuoreita salaatteja, kurkkua ja tomaattia. Talvella usein myös lihakeittoa 10 litran kattilalinen tai hernerokkaa saunapalvin ym. luita joukossa. Jälkiruoaksi oli aina soppaa ja puuroa. Parin päivän välein keitettiin uusi soppa ja puuro. Syöjiä oli pävittäin 6-8 henkeä. Emme todellakaan viettäneet maatalossa kauheasti aikaa keittämällä ruokaa. Kerran viikossa aamupäivä meni leipomiseen, kakkoa ja reikäleipää leivottiin. Ruoat olivat tietenkin yksinkertaisia kotiruokia. Pullaa leivottiin lauantaina 10 pitkoa, riitti koko viikoksi kahvin kera.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä voi miettiä mitä syötiin kun ei ollut take awayta, woltia, valmisruokia. Kaikki piti tehdä. Meidän äiti laittoi 9/10 päivistä keitettyä perunaa kuorineen tietysti sekä ruskeaa kastiketta, jossa oli jotain lihaa. 1/10 oli sitten kanaa ja riisiä. Joka ruualla oli jotain raastetta tai salaattia. Ruoka oli yksinkertaista, eikä sitä ollut järkyttäviä määriä. Riittävästi kuitenkin. Olimme silloin kaikki normaalipainoisia.
Olihan jo 60-luvulla valmisruokia,purkkiruokaa,lihapullia ja muuta...niitä kai syötiin,milloin äiti ei jaksanut ruokaa laittaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt lipsahtaa ohi aiheen, mutta mieleen tulvahti monia kasarin trendiherkkuja. Jälkiruoaksi oli usein marjakiisseliä, joskus hedelmäsalaattia tai hedelmä- tai marjarahkaa. Nam nam!
Purkkihernekeitto ei ole mikään alkoholistien ja yksinäisten ruoka. Häpeä rienaaja!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me syötiin usein eines maksalaatikkoa, purkkihernaria tai makkaraa ja makaronia iki ihanassa knorrin suurusteesta tehdyssä kastikkeessa. Äiti oli laiska ja muutenkin huono laittamaan ruokaa. Kaikki piti olla helppoa ja nopeaa, mausta ei niin väliä. Lisäaineita, arominvahventeita jne sai olla kaikessa.
Kun muutin omilleni, tein aina ruokaa itse raaka-aineista ja ruuansulatusvaivat loppuivat siihen.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset söivät paljon vähemmän. Pellilnen pitsaa riitti hyvin meidän 5 henkiselle perheelle. Naapurin lapsiperheessä oli lähes joka päivä toinen ruoka puuro (päivällinen).
70-luvulla oli suurta juhlaa, kun isä toi kaupasta pussillisen ranskanperunoita. Eivät olleet mitään pakasteita, vaan irtomyynnistä ostettuja, niitä oli myynnissä harvoin.
Irtomyynnistä tanskanperunoita ruokakaupassa? En ole koskaan kuullutkaan tuollaisesta. Missä laarissa tuollaisia säilytetään ja sieltkö sitten kauhotaan pussiin itse?
Ysärillä meillä vähimmän vaivan ruoka oli koipireisiä riisi- tai perunapedillä savipadassa.
Jotain mikro- ja valmisruokia oli mutta ei meillä niitä saatu/syöty. (Terveysnatsit vanhempina)
Joskus kun oli vähän omaa rahaa ja vanhemmat mökillä ja kersat kaupungissa, repäistiin ja ostettiin ranskalaisia ja kalapuikkoja ja uunipellille.
Ja jossain vaiheessa ysäriä tuli pizzeriat ja kotiinkuljetus...
Kaikissa pienissäkin kaupoissa oli leipä/leivonnaistiski ja lihatiski joissa myyjät paketoivat ostettavat. Eikä hinnat olleet silloin sen takia kalliimpia.
Saarioisen minipizza, jos vain itselle halusi jotain nopeaa, tai mikroaaltouunissa vaaleat juustoleivät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset söivät paljon vähemmän. Pellilnen pitsaa riitti hyvin meidän 5 henkiselle perheelle. Naapurin lapsiperheessä oli lähes joka päivä toinen ruoka puuro (päivällinen).
70-luvulla oli suurta juhlaa, kun isä toi kaupasta pussillisen ranskanperunoita. Eivät olleet mitään pakasteita, vaan irtomyynnistä ostettuja, niitä oli myynnissä harvoin.
Irtomyynnistä tanskanperunoita ruokakaupassa? En ole koskaan kuullutkaan tuollaisesta. Missä laarissa tuollaisia säilytetään ja sieltkö sitten kauhotaan pussiin itse?
No huom., tämä oli 70-luvulla. Niinkuin kerroin, isä toi niitä ja se jäi mieleen. En ollut kaupassa näkemässä, mutta arvelen, että ehkä lihatiskin yhteydessä näitä myyty, sai pyytää haluamansa määrän ja se punnittiin. Näin myytiin kaikki lihat ja makkaratkin, ei ollut valmiita paketteja. Oli sellainen pussi näille ranskiksille, mihin nykyään laitetaan esim. hedelmät.
Muistan vielä 70-luvun alusta ne maitopussitkin, maito kaadettiin kannuun. Tölkkejä ei vielä ollut.
Hernekeittoa. Lihalientä ja paahdettuja leipäpaloja päälle. Nakkikistalta hampurilaisia, lihiksiä tm.
Pizzaa. Lämpimiä voileipiä. Ranskiksia ja nakkeja tai lihapullia, kalapuikkoja.