Mitä teen, mikä saa ihmiset holhoamaan ja "auttamaan" mua yli kolmekymppistä?

Vierailija kirjoitti:

Jo tuosta keskustelun otsikosta tulee hieman avuton kuva. Et tiedä mitä tehdä ja kysyt apua, joten sinun täytyy vaan sitten sietää muiden antamia neuvoja, eikö totta?

Voi kuule vähän ohis kun en ole ap, mutta kyllä ihmiset vaan ihmeellisesti ryntäävät "auttamaan" vaikka et ole pyytänyt apua, etkä itse ole edes tekemisissä heidän kanssaan. Jotkut oikein väkisin hakeutuvat seuraan auttamaan. En usko että ap:kaan tarina ihan noin on. Jotain mätää on, että pyytäisi apua, jota ei sitten muka haluakaan. Ellei tuo ole niitä juttuja että auttaja on luonut ihan oman stoorin ja tarinan siitä, miten on muka pyydetty apua johonkin, vaikka näin ei ole. Nää on näitä bullshit juttuja, missä auttajat lähinnä sitten pyörii keskenään ja autettava kattoo heitä kun halpaa makkaraa. Ja jotainn mätää on, jos autettava lähinnä tuntee joutuneensa asiattomuuksien ja häiritsemisen kihteeksi, enemmän kun autetuksi.

Kuulin muuten kerran yhdestä parisuhde auttamisprojektista, joka oli ihan sairas. (siis pyytämättä, kysymättä) Sisälsi siis vakavia rikoksia. Jokainen voi miettiä sitten sen hauskuutta ja järkevyyttä. Tietenkin upeaa, että ihmiset jaksaa hyöriä ja pyöriä. En oikein tiedä oliko tuosta mitään hyötyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jo tuosta keskustelun otsikosta tulee hieman avuton kuva. Et tiedä mitä tehdä ja kysyt apua, joten sinun täytyy vaan sitten sietää muiden antamia neuvoja, eikö totta?

Voi kuule vähän ohis kun en ole ap, mutta kyllä ihmiset vaan ihmeellisesti ryntäävät "auttamaan" vaikka et ole pyytänyt apua, etkä itse ole edes tekemisissä heidän kanssaan. Jotkut oikein väkisin hakeutuvat seuraan auttamaan. En usko että ap:kaan tarina ihan noin on. Jotain mätää on, että pyytäisi apua, jota ei sitten muka haluakaan. Ellei tuo ole niitä juttuja että auttaja on luonut ihan oman stoorin ja tarinan siitä, miten on muka pyydetty apua johonkin, vaikka näin ei ole. Nää on näitä bullshit juttuja, missä auttajat lähinnä sitten pyörii keskenään ja autettava kattoo heitä kun halpaa makkaraa. Ja jotainn mätää on, jos autettava lähinnä tuntee joutuneensa asiattomuuksien ja häiritsemisen kihteeksi, enemmän kun autetuksi.

Kuulin muuten kerran yhdestä parisuhde auttamisprojektista, joka oli ihan sairas. (siis pyytämättä, kysymättä) Sisälsi siis vakavia rikoksia. Jokainen voi miettiä sitten sen hauskuutta ja järkevyyttä. Tietenkin upeaa, että ihmiset jaksaa hyöriä ja pyöriä. En oikein tiedä oliko tuosta mitään hyötyä.

Tuollaista auttamista harrastaa hullut sairaat ämmät.

Vierailija kirjoitti:

Jo tuosta keskustelun otsikosta tulee hieman avuton kuva. Et tiedä mitä tehdä ja kysyt apua, joten sinun täytyy vaan sitten sietää muiden antamia neuvoja, eikö totta?

Mainitsen jonkun asian ja toinen alkaa sitä pyytämättä järjestää. Ja aivan toisin kuin olin ajatellut. Keskustelen jostain asiasta ja saan voivottelua tai neuvoja, vaikka sanon, että tämä on minulle ok tai minä tykkään tästä näin.

Tai ihan yksinkertaisimmillaan sanon, että minulla ei ole nälkä, syön mieluummin vain voileivän ja saan lautasellisen ruokaa perustelulla "sinun pitää syödä niin sinulla on parempi olo". Vaikka oloni olisi parempi jos yksinkertainen toiveeni mistä ei ole mitään vaivaa olisi kuultu.

Puhun jostain asiastani ja siitä puhutaan eteenpäin tarkoituksena auttaa, vaikka olen puhuessani sanonut, että hoidan tämän itse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jo tuosta keskustelun otsikosta tulee hieman avuton kuva. Et tiedä mitä tehdä ja kysyt apua, joten sinun täytyy vaan sitten sietää muiden antamia neuvoja, eikö totta?

Mainitsen jonkun asian ja toinen alkaa sitä pyytämättä järjestää. Ja aivan toisin kuin olin ajatellut. Keskustelen jostain asiasta ja saan voivottelua tai neuvoja, vaikka sanon, että tämä on minulle ok tai minä tykkään tästä näin.

Tai ihan yksinkertaisimmillaan sanon, että minulla ei ole nälkä, syön mieluummin vain voileivän ja saan lautasellisen ruokaa perustelulla "sinun pitää syödä niin sinulla on parempi olo". Vaikka oloni olisi parempi jos yksinkertainen toiveeni mistä ei ole mitään vaivaa olisi kuultu.

Puhun jostain asiastani ja siitä puhutaan eteenpäin tarkoituksena auttaa, vaikka olen puhuessani sanonut, että hoidan tämän itse.

Jos kyseessä on läheiset ihmiset, niin voi olla läheisriippuvuutta ja rajatttomuutta. Jos taas ihan ei-läheisetkin jatkuvasti tekevät samaa, niin ehkä kannattaa kiinnittää huomiota omaan kommunikointiin ja ilmaisuun.

Vierailija kirjoitti:

Jo tuosta keskustelun otsikosta tulee hieman avuton kuva. Et tiedä mitä tehdä ja kysyt apua, joten sinun täytyy vaan sitten sietää muiden antamia neuvoja, eikö totta?

Ymmärrätkö mikä ero on avun pyytämisellä, ja sillä että apua tungetaan vaikkei sitä halua? Miten näin yksinkertaiset asiat voi olla joillekin noin vaikeita?

Mäkin halusin raha apuja se oikeasti on aina ollut vastaus suurimpiin osiin ongelmista. Eivät uskaltaneet järjestää kun olisi osoittautunut oikeaksi omat teoriani. Sen sijaan jotain höttö mielisairasta mentorointia sairailla käytännöillä. Hulluja ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jo tuosta keskustelun otsikosta tulee hieman avuton kuva. Et tiedä mitä tehdä ja kysyt apua, joten sinun täytyy vaan sitten sietää muiden antamia neuvoja, eikö totta?

Ymmärrätkö mikä ero on avun pyytämisellä, ja sillä että apua tungetaan vaikkei sitä halua? Miten näin yksinkertaiset asiat voi olla joillekin noin vaikeita?

Tuota eivät useimmat tajua ollenkaan ja sitten kun käy ilmi, että on oltu vähän luvattomissa auttamispuuhissa, pitää vetää homma vielä alyttömämmäksi kun pitää yrittää todistaa osa valheista todeksi ja peitellä tai kieltää osa tekosista.

Näistä päästäisiin pois jos ihmiset aidosti kuuntelisi toisiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama "ongelma" minulla. Vaikka eihän se oikeasti ongelma ole. Avuliaat ihmiset ovat yleensä ystävällisiä. Ainoastaan väkisellä auttajat ovat rasittavia. Heitä ei onneksi ole paljon.

Ihmettelin itsekin pitkään, että miksi ihmisillä tulee tarve auttaa vaikka en pyydä enkä tarvitse apua.

Asia valkeni kun katsoin Extraordinary Attorney Woo sarjaa ja hoksasin että olen saman oloinen kuin Woo. Hänen kohdallaan itsellekin tuli olo, että tuo tarvitsee apua.

Mitä teet jos asia on sellainen mihin apu on ihan väärää ja auttaja loukkaantuu, kun et halua apua?

Sanon että minulla ei ole nyt aikaa ja menen pois.

Jokaisessa työ- ja sukuyhteisössä löytyy näitä päälle päällepäsmäreitä, jotka hakevat huomiota heikolle itsetunnolleen, jotka valitsevat kiltin, rauhallisen ja hienotunteisen tyypin.

Itse todistan vastaavaa omassa työyhteisössä, kun töihin tuli erittäin osaava ja kiltti ihminen, joka antaa näiden päällepäsmäröiden viedä mennen tullen.

Ehkä niillä auttajilla ei ole lainkaan omaa elämää tai eivät halua elää sitä, vaan sinä annat heille elämänsisältöä, kun saavat hyysätä.

Vierailija kirjoitti:

Vaikutat lapselliselta, epävarmalta ja uusavuttomalta muiden silmissä. Ehkä myös vähän ahdistuneelta ja masentuneelta.

Hassua, niin sinäkin.

Vierailija kirjoitti:

Täällä palstalla puhutaan usein siitä, että kanssaihmiset ovat "sellaisia ja tällaisia". Ikinä en ole törmännyt sellaisiin ihmistyyppeihin!

Kommentoijissa on näköjään ihan tarpeeksi sellaisia. Sinäkin olet, lyttääjä.

Näitä on vaikea tietää mutta jos kertoisit vaikka kaiken tuon minkä nyt aloituksessa, auttaisiko herättämään heidät? Auttaminen jos ei pyydä on vallankäyttöä sekin. Oikeasta asiasta oltkin närkästynyt!!! Nyt vaan oma tahto ja raja selväksi, mieluummin selittäen kuin menettäen ystävät. Kylhän noiden on nyt toettava. Jämäkästi vaan.

Vierailija kirjoitti:

Noin käy helposti kiltin oloisille ihmsiille. Mulle vaikka kun yrittää niin sanon kyllä tiukasti ja tarvittaessa vaikka huutamalla ja kiroillen jos ei muu auta että teen mitä itse haluan enkä halua apua tai neuvoja. Koska olen nainen miesvaltaisella alalla niin yrittäjiä on kyllä riittänyt, mutta olen taistellut asemani sellaisena joka ei ole poikien pikku auttelija vaan kova osaaja.

Minäkin olen miesvaltaisella alalla. En kuitenkaan ole lähtenyt muuttamaan persoonaani. Olen rohkeasti kiltin oloinen ja naisellinenkin vielä.

Auttajia toki riittää, mutta se menee enemmän työn vierestä. Se on sellaista, että kannetaan painavia työvälineitä ja kysellään uusista sovelluksista, että olenko saanut toimimaan tmv.

Nyt olen jo keski-ikäinen, enkä todellakaan mikään kaunotar enää, mutta ihan samalla tavalla kohtaan auttamista töissä edelleen. Uutena ilmiönä on tullut sellaista, että jotkut uudet työkaverit ovat aluksi tylyjä, mutta muuttuvat ystävälliseksi ensimmäisen keskustelun aikana vaikka puhuttaisiin vain tiukaa työasiaa. Se on aika hämmentävää.

Oletko pieni, avuttoman oloinen vanhapiika?