Lue keskustelun säännöt.
Säästötilini vanki, olenko ainoa ?
20.10.2022 |
No vähän hassu otsikko mutta oletteko muut samanlaisia siinä että säästötililtä ei oteta rahaa kuin isoon hankintaan (auto, remontti tms ) ja käyttötilillä eletään palkkapäivästä toiseen.
Minulla viikon päästä tili ja rahaa 80 euroa. Säästöissä on yli 60 000 mutta sinne "en saa" kajota. Nyt en raaski esim mennä ulos syömään huomenna ym rajoittavaa.
Itse olen budjetoinut ja kun se menee näin tiukalle tulee syyllinen ja epäonnistunut olo. Mutta miksi miksi miksi en voi säästöistä ottaa edes satasta. Olen typerä, tiedän.
Onko mulla kohtalotoveria ja miten toimitte ? Tällä hetkellä jemmaan rahaa muuten vaan, en säästä mitään erityistä asiaa varten. Osa varoista on sijoitettu. Inflaatio ym tiedän, tiedän...
Kommentit (84)
Jos otat satasen niin pato murtuu. Seuraavaksi lähtee 200, sitten 400 jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pistä se satanen nettipankissa tuleviin laskuihin, ts. nosta se nyt säästöistä ja maksa tilipäivänä takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Jos otat satasen niin pato murtuu. Seuraavaksi lähtee 200, sitten 400 jne.
Tää on totta!
Mutta mun mies on vähän tollanen. Se ei halua maksaa remonttilainaa pois säästöillä koska sitä ahdistaisi jos säästötilillä ei olisi rahaa. Mä taas haluaisin maksaa lainan pois niin ei tarvis maksaa korkoja.
Ainiin ja kerran lainasi vanhemmiltaan rahaa ruokaan kun käyttötilillä ei ollut rahaa. Säästässä olis ollu kuutisen tonnia ja käteistä kotona noin 700e. Mun selän takana pyysi rahaa vanhemmiltaan ja kerran kun oltiin kylässä niin vanhemmat alkoivat puhua tosta velasta. Tosi noloa kun en ollut kuullutkaan ja appivanhemmat myhäilivät "aina tämä olikin salaisuus Mirjamilta". Ollaan kuitenkin nelikymppisiä niin "vähän" noloa että lainataan ruokarahaa eikä edes kerrota vaimolle!!! Alkupala ärsyttää tää muisto, anteeksi Off topic.
Ihan hyvältähän tuo ap:n itsekuri kuulostaa.
Juuri noin säästäminen onnistuu. Löperömmällä vuotaa säästöt tyhjiin.
Joo, mä olen trapetsitaiteillut tuon ilmiön kanssa läpi elämäni. Olen aina ollut pienituloinen, mutta varakas. Isoäitini lahjoitti minulle osakkeita ja antoi reippaasti myös rahaa syntymäpäivisin ja jouluina.
Rahaa on aina ollut, mutta voiko sitä käyttää? Sitä piti aina olla myös pahan päivän varalle. Ja kun lisää ei omin avuin tule!
Ja sit just tuo: jos ottaa vähän, kohta ottaa paljon! Mihin vetää rajan? Siinäpä se!
Lisäksi hankala joskus vastata kyselyihin, että oletko varakas? Nooo, miten sen nyt ottaa. . .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kai sitä säästötiliä ole ajateltu elämiseen vaan jonkun tietyn asian hankintaan? Ja se asia voi olla vaikka mielenrauha. Jos käyttötilin rahat ei riitä (eli se palkka), niin on aika miettiä omia kulutustottumuksia tai sitten hyväksyä se, että säästöjä ei tule koskaan olemaan tarpeeksi sitä toivottua hankintaa varten.
Kristallikissa kirjoitti:
Joo, mä olen trapetsitaiteillut tuon ilmiön kanssa läpi elämäni. Olen aina ollut pienituloinen, mutta varakas. Isoäitini lahjoitti minulle osakkeita ja antoi reippaasti myös rahaa syntymäpäivisin ja jouluina.
Rahaa on aina ollut, mutta voiko sitä käyttää? Sitä piti aina olla myös pahan päivän varalle. Ja kun lisää ei omin avuin tule!
Ja sit just tuo: jos ottaa vähän, kohta ottaa paljon! Mihin vetää rajan? Siinäpä se!
Lisäksi hankala joskus vastata kyselyihin, että oletko varakas? Nooo, miten sen nyt ottaa. . .
Täähän oli jännä'. Olen jo 43v eikä kukaan ole koskaan kysynyt, olenko varakas. Kyselläänkö tätä ihan yleisestikin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku aika sitten otin lainan itseltäni 12000e. Kolmen vuoden maksuajalla, korko prosenttia en laskenut mutta maksan 350e/kk kolmen vuoden ajan, lähtee automaattisesti tilipäivänä. Kertyy 12660e kolmeen vuoteen.
Olen kiinnittänyt huomiota samaan asiaan nyt, kun viimeisten muutaman vuoden aikana olen tienannut sen verran, että säästöjäkin on alkanut kertymään.
Aivan kuin se kasvava numerosarja tilillä tekisi autuaaksi, viis arkielämästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kristallikissa kirjoitti:
Joo, mä olen trapetsitaiteillut tuon ilmiön kanssa läpi elämäni. Olen aina ollut pienituloinen, mutta varakas. Isoäitini lahjoitti minulle osakkeita ja antoi reippaasti myös rahaa syntymäpäivisin ja jouluina.
Rahaa on aina ollut, mutta voiko sitä käyttää? Sitä piti aina olla myös pahan päivän varalle. Ja kun lisää ei omin avuin tule!
Ja sit just tuo: jos ottaa vähän, kohta ottaa paljon! Mihin vetää rajan? Siinäpä se!
Lisäksi hankala joskus vastata kyselyihin, että oletko varakas? Nooo, miten sen nyt ottaa. . .Täähän oli jännä'. Olen jo 43v eikä kukaan ole koskaan kysynyt, olenko varakas. Kyselläänkö tätä ihan yleisestikin?
Kysely? Se on vähän eri asia, kuin kysymys.
Ei siis *hankalaa vastata kysymykseen, oletko varakas, vaan kyselyyn*
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos otat satasen niin pato murtuu. Seuraavaksi lähtee 200, sitten 400 jne.
Tää on totta!
Mutta mun mies on vähän tollanen. Se ei halua maksaa remonttilainaa pois säästöillä koska sitä ahdistaisi jos säästötilillä ei olisi rahaa. Mä taas haluaisin maksaa lainan pois niin ei tarvis maksaa korkoja.
Ainiin ja kerran lainasi vanhemmiltaan rahaa ruokaan kun käyttötilillä ei ollut rahaa. Säästässä olis ollu kuutisen tonnia ja käteistä kotona noin 700e. Mun selän takana pyysi rahaa vanhemmiltaan ja kerran kun oltiin kylässä niin vanhemmat alkoivat puhua tosta velasta. Tosi noloa kun en ollut kuullutkaan ja appivanhemmat myhäilivät "aina tämä olikin salaisuus Mirjamilta". Ollaan kuitenkin nelikymppisiä niin "vähän" noloa että lainataan ruokarahaa eikä edes kerrota vaimolle!!! Alkupala ärsyttää tää muisto, anteeksi Off topic.
Tyhmäähän se on maksaa korkoja jos ei tarvitse. Voitte tehdä kuten tuossa jo joku ehdottikin, otatte velkaa itseltä. Maksatte lainan pois ja sitten lyhennätte omaa velkaa ennen uusia hankintoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä teen tuota mutta niin että säästän sijoitusasuntoja varten.
Nuukailen ja kerään tietyn summan asuntoa varten. Sitten aloitan taas alusta ja kaikkeen kivaan totean ettei ole varaa. Olen ruvennut pelkäämään että minusta tulee punalappu-ruokia keräilevä kulahtanut akka, jonka suurin yllätys elämässä on omaisuuden arvo kuilinvuoteella.
Koitan ottaa rennommin mutta vaikeaa on kun on päässyt kiinni tähän elämäntapaan.
Vähän samaa vikaa mutta säästöissä ei ole kuin muutama tonni. En mä menoja peru vaan otan säästöistä jos tiukille menee. Palautan sitten joskus. Mutta siksi ei säästöjäkään ole tuon enempää kertynyt. Elämä on kuitenkin elämistä varten. Mitä mä teen 60 tonnilla jos en ikinä käytä sitä? Kupsahtaa voi milloin vain ja eläkeikäisenä säästöt menee varmaan terveyteen, hampaisiin ja muuhun tylsään. Nyt voi viellä kokea ja matkustella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hieman on sairasta jo tuommoinen sniiduilu. Joku 200e ei paljon 60 000 eurossa tunnu. Kannattaa varoa, ettei rahat vaan jää perinnöksi jollekin. Hänellä ei tule olemaan mitään vaikeuksia juoda ja rällätä niitä.
Mulla on myös säästötili mutten ole sen vanki. Kun ostan jotain isompaa, esim viimeksi matot ja auton huolto, ostin ne visalla ja maksan säästötililtäni. Mun säästötili on just näitä isompia hankintoja varten kun kk-palkka ei riitä. Päivää ennen palkanmaksua, siirrän käyttötilille jääneet rahat säästötilille. Joskus jää enemmän, joskus vähemmän, viime kuun palkasta ei jäänyt mitään.
Pitäkää useampi säästötili.
Minulla on 2-käyttötili, josta saa ottaa. Sitten on ns. Viimeisen mahdollisuuden tili, jota voi käyttää ilmaiseksi vain 4 kertaa vuodessa.
Yhtä hyvin voi säästää myös johonkin selkeään tavoitteeseen.
Ratkaisun ongelman niin, että minulla on kolme säästötiliä. Yhdellä on säästössä 3 kk palkkaa vastaava summa "pahan päivän varalle", toiselle olen pikkuhiljaa kerännyt rahaa "auton vaihtoa varten" (auto alkaa olla vanha,joten sen uusiminen tulee ajankohtaiseksi parin vuoden sisällä) ja kolmas tili on "lomarahasto" eli sinne kerään rahaa ja sieltä myös käytän surutta, kun jotain kivaa on tiedossa. Kun lomarahastoon on kertynyt enemmän saldoa, niin siirrän sieltä kahdelle edellä mainitulle rahaa sieltä "turvaan".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos otat satasen niin pato murtuu. Seuraavaksi lähtee 200, sitten 400 jne.
Tää on totta!
Mutta mun mies on vähän tollanen. Se ei halua maksaa remonttilainaa pois säästöillä koska sitä ahdistaisi jos säästötilillä ei olisi rahaa. Mä taas haluaisin maksaa lainan pois niin ei tarvis maksaa korkoja.
Ainiin ja kerran lainasi vanhemmiltaan rahaa ruokaan kun käyttötilillä ei ollut rahaa. Säästässä olis ollu kuutisen tonnia ja käteistä kotona noin 700e. Mun selän takana pyysi rahaa vanhemmiltaan ja kerran kun oltiin kylässä niin vanhemmat alkoivat puhua tosta velasta. Tosi noloa kun en ollut kuullutkaan ja appivanhemmat myhäilivät "aina tämä olikin salaisuus Mirjamilta". Ollaan kuitenkin nelikymppisiä niin "vähän" noloa että lainataan ruokarahaa eikä edes kerrota vaimolle!!! Alkupala ärsyttää tää muisto, anteeksi Off topic.
Tämä ei liity ihan otsikkoon, mutta käly lainasi rahaa äidilleen ja ei kertonut siitä miehelleen. Mies ei tykännyt, kun asia paljastui.
Eikö teitä mietitytä inflaatio, joka nakertaa säästöjänne?
Et ole ainoa. Olen tavannut ihmisen, jolla oli paljon velkaa, ja se säästötili, johon ei voinut koskea, kun se oli "pahan päivän varalle".