Näyttelijä Anna-Leena Sipilän ja Johannes Lahtelan ero

Kaikkea hyvää Anna-Leenalle. Et ole ainoa jota on petetty. Aluksi on kauheaa, mutta kyllä elämä menee eteenpäin jollain tavalla. Keskittyy vaan huolehtimaan itsestä ja lapsista.

Eteenpäin elävän mieli.

Huomatkaa, että saatatte syyllistyä kunnianloukkaukseen jakamalla uskomuksia ja juoruja mitä joku laittaa liikkeelle.

Johannes Lahtela kirjoitti Redrama kirjan, joten JOS on Katrista kyse, aika vittumainen temppu Lahtelalta.

Vierailija kirjoitti:

Alkakaa nyt hyvät naiset pitää huolta niistä parisuhteistanne. Ei kannata tuudittautua siihen, että voi itse käyttäytyä kotona miten huvittaa ja ajatella, että ei tästä niin vain mies voi lähteä kun on lapsia ja yhteistä omaisuutta.

Voi lähteä lapset kainalossa ja kun on riittävästi lyöty rahaa tiskiin. Naisellakin on oikeus itsekkyyteen.

Seiskan vanhassa jututssa luetellaan näitä exiä ennen Katria.

"Lasse on ollut julkisuudessa varsin avoin naissuhteistaan, mutta viime vuosina suhteet ovat tahtoneet jäädä lyhyiksi. Edellisestä naisystävästään Sagasta Lasse erosi maaliskuussa juuri ennen The Voice of Finland -ohjelman livelähetyksiä. Pari oli ehtinyt seurustella edellisestä kesästä asti.

Ennen Sagaa Lasse seurusteli kuvataitelija Pernilla Backmanin kanssa. Sekin suhde kesti vain vajaan vuoden ja päättyi viime vuoden keväällä."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei lähde hyvästä parisuhteesta. Se on ihan selvä asia. Mutta se mikä on hyvä parisuhde toiselle, ei olekaan riittävä ja tyydyttävä toiselle.

Aika moni lähtee kun kuvittelee et jonkun toisen kanssa on hohdokkaampaa tai kun vehkeet vie.

Naapurin mies lähti yllättäen sanoen vain että tämä ei ole sitä mitä minä haluan. Siihen jäi vaimo ja lapset ja pian jo paljastuikin et hänellä on suhde työkaverinsa kanssa.

Jos kuvittelee että parisuhde jonkun toisen kanssa on hodokkaamoaa niin onko parisuhde silloin tyydyttävä? Saako silloin parisuhteesta sen mitä siltä odotta? Minusta ei. Välttämättähän se ei ole sen toisenkaan kanssa hodokkaamoaa mutta miksi pitäisi? Miksi siitä epätyydyttävästä suhteesta ei saisi lähteä?

Avioero on surullinen juttu varsinkin jos se on ihan out of the blue jätetylle osapuolelle ja kuvioon liittyy kolmaskin osapuoli, ja perheessä lapsia. Voisi se jättävä osapuoli hiukan miettiä.

Vierailija kirjoitti:

Avioero on surullinen juttu varsinkin jos se on ihan out of the blue jätetylle osapuolelle ja kuvioon liittyy kolmaskin osapuoli, ja perheessä lapsia. Voisi se jättävä osapuoli hiukan miettiä.

Kun sitä toista ihmistä ei voi muuttaa vaikka haluaisi. Kuka haluaisi esim. jatkaa suhdetta puolison kanssa joka haluaa lähteä nuoremman matkaan?

Jaahas vai tällainen oli tarina tämänkin eron taustallla.

En ole heidän eroaan seurannut mutta se Johannes Lahtelan kirja Samuli Edelmannista oli iso pettymys. Siinähän oli puolet tämän Johanneksen omaa horinaa omasta elämästään ja näin myös heidän kirjamessuhaastattelunsa, siinäkin Johannes puhui itsestään. Kauhea tarve ollut päästä julkisuuteen. 

Antakaa nyt ihmisten olla, en ymmärrä tämmöistä rääpimistä palstalla ja ainaista syyllisten etsimistä ihan itselle tuntemattomien ihmisten eroista. Useimmista parisuhteista erotaan, se vaan on näin eikä mitään uutta auringon alla.

Ketä kiinnostaa joku Sipilä ja sen ero. 

Vierailija kirjoitti:

En ole heidän eroaan seurannut mutta se Johannes Lahtelan kirja Samuli Edelmannista oli iso pettymys. Siinähän oli puolet tämän Johanneksen omaa horinaa omasta elämästään ja näin myös heidän kirjamessuhaastattelunsa, siinäkin Johannes puhui itsestään. Kauhea tarve ollut päästä julkisuuteen. 

Oh hoh, onko tämä totta?!?! Tällaisille ihmisille on oma luokituksensa....

Katrimut on niin kaunis, raikkaan ja nuoren näköinen ja hyvävartaloinen noissa instagram-kuvissaan. En ymmärrä miksi Redrama jätti hänet.

Johannes on Mikael jungnerin serkku.

Miehillehän on tyypillistä käytöstä se, että he voivat ihan yhtäkkiä vaan päättää erota, eikä siitä välttämättä edes ilmoiteta kumppanille, siis jos ei asuta yhdessä.

uppp

Vierailija kirjoitti:

uppp

Hanki elämä!

Johannes on pitkä tumma ja komea, vähän keikarin oloimen ja siksi ei yhtään mun makuun vaikka raamit onkin kohdallaan.

Ja lisäksi myös toipuva alkoholisti, elinikäinen addikti, taustalla lasinen lapsuus; alkoholisti isä, joka teki suicidin miehen ollessa nelivuotias. Koko elämä ollut terapiaa, omien ongelmien kanssa painimista ihan itse tämä mies lukuisissa haastatteluissa tilittänyt.

Ja juu, mammoilla heti hoivavietti herää - löytyy lohduttajaa. Pappi, näyttelijä ja kirjailija. Paperilla hyvä. Elävässä elämässä melko raskas taakka perässään vedettävänä.

Vierailija kirjoitti:

Johannes Lahtelan kirja Samuli Edelmannista oli iso pettymys. Siinähän oli puolet tämän Johanneksen omaa horinaa omasta elämästään ja näin myös heidän kirjamessuhaastattelunsa, siinäkin Johannes puhui itsestään. Kauhea tarve ollut päästä julkisuuteen. 

Kirja oli pettymys. Alkoholismissa piehtarointia. Toisin kuin eräät, Samuli on niin paljon muuta. Kaikki Samulin upeat puolet: lämpö, rakkaus, empatia, suhde toisiin ihmisiin - ne on Samulissa, mutta kirja ei niitä onnistu välittämään. Jää vain kylmä ja kalsea tunnelma. Samulillahan on hyvä ja turvallinen lapsuus, jota ei lyhytaikainen sekoilu muserra.

Olisi pitänyt muu kirjoittaja valita: ei tätä kokemusasiantuntijaa. Nyt teki tästä oman terapiakirjan. Ja Redrama seuraavana. Tosi srvostelukyvytöntä ottaa ex-alkoholisti kirjoittajaksi. Ei se itseään jäävää, ei se tunne empatiaa. Kirjailija ilman addiktio-taustaa olisi tuottanut objektiivisemman ja monipuolisemman kuvan näistä taiteilijoista, jotka nyt kutistetaan toipuviksi alkoholisteiksi.