Lue keskustelun säännöt.
Paras kirja jonka olet lukenut?
Eli suositelkaa parhaita kirjoja joita olette lukeneet tai mitä voisitte lukea uudestaan monta kertaa :) Yritän löytää luettavaa syyslomalle, joten apu olisi aivan ihanaa!
Kommentit (777)
Sinuhe egyptiläinen, Mika waltari
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taru sormusten herrasta.koukkuun jäät
Vierailija kirjoitti:
Saatana saapuu
Moskovaan
No näinhän siinä on päässy käymään. Mutta tämä on kirjallisuusketju 😆😆😆
Vierailija kirjoitti:
Agatha Christie - Eikä yksikään pelastunut
Tuli joskus yläasteella luettua tämä ensimmäistä kertaa ja voi veljet mikä kirja! Olen nyt lukenut ainakin kolme kertaa kannesta kanteen. Silti joutuu ihmettelemään aina joka kerta kuka se murhaaja on...
Vai onko Epilogi jäänyt lukematta. Kyllä sieltä muistan murhaajan edelleen 30 vuotta sen jälkeen, kun kirja luin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tiedä parhaasta mutta nyt on menossa Kari Hotakaisen Opetuslapsi. Olen vähän järkyttynyt. En tiennyt että Hotakaisessa on noinkin synkkä puoli.
Kertoo huono-osaisesta naisesta joka ottaa panttivangeiksi hyvä-osaisia, mm. vakuutusyhtiön lääkärin joka tapaamatta potilaitaan evää heiltä sairauseläkkeen.
Ahdistava, mutta samalla aikaa hyvä, samalla tavalla kuin Quentin Tarantinon kostofantasiat.
Ehkä menee Finlandia-ehdokkaaksi jos ei ole liian överi raadille.
Hotakainen itsehän oli vakavassa auto-onnettomuudessa, josta toipuminen kesti pitkään? Kuulostaa siltä, että kokemukset vakuutusyhtiön kanssa eivät olleet positiiviset ja nyt hän on pyöräyttänyt siitä insipiroituneena tällaisen tarinan. Plääh. Mulle kirja menee aina pilalle, kun pystyn bongaamaan sieltä takaa tosielämän tapahtuman, joka on toiminut kirjan juonen innoittajana. Vielä kamalampaa on, että Hotakainen yrittää häivyttää tämän yhteyden tekemällä päähenkilöstä naisen. Nyt kukaan ei tajuu yhteyttä... mutta kyllä, kyllä tajuaa.
Vierailija kirjoitti:
Taru sormusten herrasta.koukkuun jäät
Ethän ole tosissasi? Maailman kuivakkain ja puisevin teos, kirjallisuutta postimerkkejä keräileville pikkupojille, joista tuli isoina vanhapoika-verovirkailijoita XD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä parhaasta mutta nyt on menossa Kari Hotakaisen Opetuslapsi. Olen vähän järkyttynyt. En tiennyt että Hotakaisessa on noinkin synkkä puoli.
Kertoo huono-osaisesta naisesta joka ottaa panttivangeiksi hyvä-osaisia, mm. vakuutusyhtiön lääkärin joka tapaamatta potilaitaan evää heiltä sairauseläkkeen.
Ahdistava, mutta samalla aikaa hyvä, samalla tavalla kuin Quentin Tarantinon kostofantasiat.
Ehkä menee Finlandia-ehdokkaaksi jos ei ole liian överi raadille.Hotakainen itsehän oli vakavassa auto-onnettomuudessa, josta toipuminen kesti pitkään? Kuulostaa siltä, että kokemukset vakuutusyhtiön kanssa eivät olleet positiiviset ja nyt hän on pyöräyttänyt siitä insipiroituneena tällaisen tarinan. Plääh. Mulle kirja menee aina pilalle, kun pystyn bongaamaan sieltä takaa tosielämän tapahtuman, joka on toiminut kirjan juonen innoittajana. Vielä kamalampaa on, että Hotakainen yrittää häivyttää tämän yhteyden tekemällä päähenkilöstä naisen. Nyt kukaan ei tajuu yhteyttä... mutta kyllä, kyllä tajuaa.
Monellehan tulee ilman muuta tuo mielleyhtymä. Varmasti Hotakainen sen osasi ennakoida, en usko että tässä mistään häivyttämisestä on kyse. Tuossa kuvailin vain hieman juonta mutta se ei ole koko juju tässä kirjassa vaan osattomuuden ja osallisuuden yhteentörmäyttäminen, teemaa pohditaan monesta näkökulmasta. Lauseet on upeita, Karille ominainen veijarimaisuus on kokonaan poissa, tilalla silkkaa pettymystä, kyynisyyttä ja katkeruutta kiehtovalla tavalla kerrottuna. Hotakainenhan kai itsekin luetaan parempiosaisiin, onkin mielenkiintoista miten hän samaistuu nurkkanajetun osaan.
Syyslomalukemiseksi sopii takuulla Agatha Christie, ja parhaimpia häneltä ovat mm. Kuolema Niilillä, vanha kunnon Stylesin Tapaus, Tuijottava Katse jne. Lähes mikä tahansa Agatha on niin nokkelaa ja taitavaa kirjallisuutta ettet malta lopettaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Syyslomalukemiseksi sopii takuulla Agatha Christie, ja parhaimpia häneltä ovat mm. Kuolema Niilillä, vanha kunnon Stylesin Tapaus, Tuijottava Katse jne. Lähes mikä tahansa Agatha on niin nokkelaa ja taitavaa kirjallisuutta ettet malta lopettaa.
En ymmärrä, miten voitte suositella Agatha Christietä? Hänen kirjallisuutensa on tylsempää kuin maalin kuivumisen katseleminen
Mistä sen tietää mikä on paras kirja? Aikamoisen vastuun ottaa, kun niin väittää. Voi johtaa viattomia harhaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä parhaasta mutta nyt on menossa Kari Hotakaisen Opetuslapsi. Olen vähän järkyttynyt. En tiennyt että Hotakaisessa on noinkin synkkä puoli.
Kertoo huono-osaisesta naisesta joka ottaa panttivangeiksi hyvä-osaisia, mm. vakuutusyhtiön lääkärin joka tapaamatta potilaitaan evää heiltä sairauseläkkeen.
Ahdistava, mutta samalla aikaa hyvä, samalla tavalla kuin Quentin Tarantinon kostofantasiat.
Ehkä menee Finlandia-ehdokkaaksi jos ei ole liian överi raadille.Hotakainen itsehän oli vakavassa auto-onnettomuudessa, josta toipuminen kesti pitkään? Kuulostaa siltä, että kokemukset vakuutusyhtiön kanssa eivät olleet positiiviset ja nyt hän on pyöräyttänyt siitä insipiroituneena tällaisen tarinan. Plääh. Mulle kirja menee aina pilalle, kun pystyn bongaamaan sieltä takaa tosielämän tapahtuman, joka on toiminut kirjan juonen innoittajana. Vielä kamalampaa on, että Hotakainen yrittää häivyttää tämän yhteyden tekemällä päähenkilöstä naisen. Nyt kukaan ei tajuu yhteyttä... mutta kyllä, kyllä tajuaa.
Monellehan tulee ilman muuta tuo mielleyhtymä. Varmasti Hotakainen sen osasi ennakoida, en usko että tässä mistään häivyttämisestä on kyse. Tuossa kuvailin vain hieman juonta mutta se ei ole koko juju tässä kirjassa vaan osattomuuden ja osallisuuden yhteentörmäyttäminen, teemaa pohditaan monesta näkökulmasta. Lauseet on upeita, Karille ominainen veijarimaisuus on kokonaan poissa, tilalla silkkaa pettymystä, kyynisyyttä ja katkeruutta kiehtovalla tavalla kerrottuna. Hotakainenhan kai itsekin luetaan parempiosaisiin, onkin mielenkiintoista miten hän samaistuu nurkkanajetun osaan.
Siitä että kirja on pelkkää kyynisyyttä, pettymystä ja katkeruutta juurikin bongaa teoksen, jonka tekijä on kirjoittanut omien kokemusten pohjalta. Tylsää. Osa kirjailijuutta on kyky ottaa etäisyyttä tarinaan ja antaa tekstin toimia nimenomaan fiktiona eikä oman elämän arpien piiloterapiana. En jaksa itse lukea sellaista fiktioksi naamioituna. Mieluummin lukisin sitten sen tosielämän tarinan. Nää naamioleikit on rasittavia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Colette.
Schindlerin lista.
Määrittelit juuri loputtoman tylsyyden käsitteenä.
Sadie Jones: Kutsumattomat vieraat
Vierailija kirjoitti:
Tässä menee selvästi kaksi eri ketjua sekaisin. Ensinnäkin piti olla paras kirja minkä on lukenut. Toisekseen monet luettelevat liudan viihdekirjoja, joita tykkäävät lukea.
Kummasta siis on kysymys? Ja millä kriteereillä joku kirja on paras? Eikö muista parhaaksi erottuva kirja ole jo Nobel-tasoa? Vähintään?
Tämä!
Odysseia