Pitäisikö isän leskeltä periä vuokraa
Äitini kuoli jo 20 vuotta sitten ja nyt isäni. Asui uuden vaimonsa kanssa lapsuudenkodissani, josta minä ja sisarukseni omistimme äidiltämme jääneen puolen ja nyt siis kokonaan. Tiedän, että isän uuden vaimon eläke on pieni, voi olla ettei hänellä ole varaa kuitata edes asumiskuluja, saati vuokraa. Kuitenkin hän rivien välistä olettaa, että me autamme häntä talven yli sähkölaskujen kanssa, omissakin on ihan tekemistä. Kaikkien kannalta olisi hyvä, jos hän jäisi taloon asumaan, nyt on huono aika myydä, mutta kyllä hänen pitäisi maksaa asuminen itse, vaikka säästöistä, eikö?
Kommentit (140)
Täällä on jo ajat sitten kerrottu, ettei leskellä tässä tapauksessa ole oikeutta jäädä asumaan taloon, joten lopettakaa nyt vihdoinkin toi urputus, että leskellä on oikeus jäädä asumaan asuntoon. On se kumma, että kaikkiin aloituksiin ehtii aina ensiksi ottaa kantaa sellaiset, jotka vähiten asiasta tietävät ja loput typerykset eivät millään usko oikeata tietoa, vaikka se lakitekstistä tänne kopioidaan (kiitos lainkohdan hakeneelle!).
Vierailija kirjoitti:
Kuten täällä monet ovatkin selittäneet, leskellä ei tässä tapauksessa ole asumisoikeutta. Ymmärsin kuitenkin ap:n viestistä, että taloa on vaikea saada myydyksi, joten lastenkin kannalta voi olla etu, että leski jää toistaiseksi taloon asumaan ja pitämään siitä huolta, kunhan tästä ei tule lapsille kustannuksia.
Jos leskellä on tarpeeksi pienet tulot eikä pahemmin omaisuutta, hän voi saada vuokraan asumistukea (jos leski on eläkeläinen, myös omaisuus vaikuttaa asumistukeen, mutta talon pinta-ala ei). Voi olla kaikkien kannalta edullisin ratkaisu, että leski maksaa vuokraa, johon hän saa asumistukea ja lapset (omistajat) kattavat vuokralla talon kuluja. Verottavaa vuokratuloa ei tule, jos vuokra ei ole suurempi kuin talon kulut.
Miksi kuvittelet ettei leski olisi osallistunut asumiskuluihin? Jospa hän on maksanut muitakin kuluja yli oman osansa? Ei toisen kanssa ja hänen asunnossa asuminen ilmaista ole, se voi käydä kalliimmaksi kuin yksin eläminen, myös oman varallisuuden kerryttäminen voi hankaloitua eikä suinkaan helpottua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten täällä monet ovatkin selittäneet, leskellä ei tässä tapauksessa ole asumisoikeutta. Ymmärsin kuitenkin ap:n viestistä, että taloa on vaikea saada myydyksi, joten lastenkin kannalta voi olla etu, että leski jää toistaiseksi taloon asumaan ja pitämään siitä huolta, kunhan tästä ei tule lapsille kustannuksia.
Jos leskellä on tarpeeksi pienet tulot eikä pahemmin omaisuutta, hän voi saada vuokraan asumistukea (jos leski on eläkeläinen, myös omaisuus vaikuttaa asumistukeen, mutta talon pinta-ala ei). Voi olla kaikkien kannalta edullisin ratkaisu, että leski maksaa vuokraa, johon hän saa asumistukea ja lapset (omistajat) kattavat vuokralla talon kuluja. Verottavaa vuokratuloa ei tule, jos vuokra ei ole suurempi kuin talon kulut.
Miksi kuvittelet ettei leski olisi osallistunut asumiskuluihin? Jospa hän on maksanut muitakin kuluja yli oman osansa? Ei toisen kanssa ja hänen asunnossa asuminen ilmaista ole, se voi käydä kalliimmaksi kuin yksin eläminen, myös oman varallisuuden kerryttäminen voi hankaloitua eikä suinkaan helpottua.
Auts, nyt vastasin väärälle kirjoittajalle!
Mitäpä veikkaat, mitä isäsi olisi toivonut? Maksoiko leski hänelle vuokraa heidän asuessaan yhdessä?
Itse olettaisin lesken maksavan itse asumisen menot, kuten kiinteistöveron, lämmityksen, sähköt, nuohoukset ym. Muuta en hyvällä omallatunnolla kehtaisi pyytää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mahtaisiko kela maksaa asumistukea ja sähköjä, jos olisi vuokrasopimus?
Veikkaan, että talo on leskelle Kelan näkökulmasta liian iso.
Tämä on väärää tietoa. Neliöiden määrällä ei ole ollut vuosiin merkitystä vaan kuluilla.
Jos on sähkölämmitys, niin tämä huomioidaan asumistuessa. Viime vuonna huomioitava summa taisi olla n. 40€/kk.
Hyvä talonvahti on enemmän arvoinen kuin joku parin sadan vuokra. Talo pysyy paremmassa kunnossa kun siellä asutaan.
Vierailija kirjoitti:
Kai se isäsi laittoi papereihin leskellä on kuolemaan asti oikeus asua asunto ilmaisiksi? Vai ottiko vaimolta vuokraan rahaa ? Saman lailla setelin kuvat silmissä kun kinostus perikunnan nyt, viedä vanhuksen rahat sitten vuokranako?
Sepäs olisikin huisia, että voisi testamentata asumisoikeuden taloon, jota ei yksin kokonaan omista.
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä veikkaat, mitä isäsi olisi toivonut? Maksoiko leski hänelle vuokraa heidän asuessaan yhdessä?
Itse olettaisin lesken maksavan itse asumisen menot, kuten kiinteistöveron, lämmityksen, sähköt, nuohoukset ym. Muuta en hyvällä omallatunnolla kehtaisi pyytää.
Kiinteistövero laskutetaan kiinteistön omistajilta. Lapsetko sitten kehtaisivat viedä laskut lesken maksettaviksi?
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä veikkaat, mitä isäsi olisi toivonut? Maksoiko leski hänelle vuokraa heidän asuessaan yhdessä?
Itse olettaisin lesken maksavan itse asumisen menot, kuten kiinteistöveron, lämmityksen, sähköt, nuohoukset ym. Muuta en hyvällä omallatunnolla kehtaisi pyytää.
Mitäpä veikkaat, mitä ap:n äiti olisi toivonut. Eikö lapset saisi saada perintöään nyt kun molemmat vanhemmat on kuolleet, vaikka sitten 'sijoitusasuntona', josta vuokratuloa.
Toiseksi, omistajalle menee kiinteistövero.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä talonvahti on enemmän arvoinen kuin joku parin sadan vuokra. Talo pysyy paremmassa kunnossa kun siellä asutaan.
Voipi leskikin olla jo niin vanha, että mitenköhän hyvin talon työt yksin sujuu. Perikunta voi joutua siellä talkkarina toimimaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häh. Tarkoitatko että hän asuu siinä siis lesken asumissuojan turvin? Silloin kulut eli hoitovastike, shkö, vesi, lämmitys ym kuuluu hänen maksettavaksi. Asunnon kunnossapitoon liittyvät remontit kuten vaikka kattoremontti taas teidän maksettaviksi.
Tuskin tarkoittaa. Hän olisi varmaan sanonut niin, eikä, että se on nyt hänen ja siskon asunto. Eihän leskellä voi olla asumissuojaa, jos ei ole hänen.
On leskellä asumissuoja, vaikka ei omistaisi asunnosta neliötäkään.[/quot
Mutta onko pesä jakamaton ensiksi kuolleen äidin jäljiltä? Ja jos esim.isä muutti äifin omistuksesa olevaan taloon niin nykyisellä leskellä ei oikeutta edes asua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häh. Tarkoitatko että hän asuu siinä siis lesken asumissuojan turvin? Silloin kulut eli hoitovastike, shkö, vesi, lämmitys ym kuuluu hänen maksettavaksi. Asunnon kunnossapitoon liittyvät remontit kuten vaikka kattoremontti taas teidän maksettaviksi.
Tuskin tarkoittaa. Hän olisi varmaan sanonut niin, eikä, että se on nyt hänen ja siskon asunto. Eihän leskellä voi olla asumissuojaa, jos ei ole hänen.
On leskellä asumissuoja, vaikka ei omistaisi asunnosta neliötäkään.
Kyllä, leskellä on asumisoikeus. Se leski oli ap:n isä. Ap:n isän uudella puolisolla ei ole minkäänlaista oikeutta mihinkään. Jos heillä on keskinäinen testamentti tilanne on eri mutta adumisoikeutta ei ole siinäkään tapauksessa.
Pitäisikö periä vuokraa?
Ei pitäisi. Vanhan naisen sydän pettää varmaan jo muiden kulujen tähden ja sen tähden, että on nyt yksin, joten älkää nyt tällaisessa tilanteessa "alkako ahneiksi (sellaisilla on ... loppu)"
Olkaa tyytyväisiä että taloa asutetaan ja pysyy sillä tavalla peruskunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Se on ainakin selvää että teillä lapsilla ei ole yhtään mitään huoltovelvoitetta isänne uutta vaimoa kohtaan.
Mutta voiko hän avioikeuden nojalla jäädä asumaan vainajan kotiin se onkin iso kysymys.
Kannattaisi ehkä kysyä neuvoa joltain lakimieheltä.
Ei voi. Sanotaan vielä kertaalleen, ei voi ja tämä on varIsin selkeästi lakiin kirjattu. Ap:n isällä oli lesken asumisoikeus mutta se ei periydy siitä eteenpäin.
Jos leski on ollut teille ns.varaäitinä ja pifätte hänestä en heittäisi ulos. SEN SIJAAN vmäisen haahkan voi heittää.
Vierailija kirjoitti:
Jos leski on ollut teille ns.varaäitinä ja pifätte hänestä en heittäisi ulos. SEN SIJAAN vmäisen haahkan voi heittää.
Avauksessa ei mielestäni puhuttu ulosheittämisestä mitään
Onhan se kiva, että leski saisi asua ilmaiseksi ja säästöt jäisi perinnöksi hänen omille lapsilleen.
Eukko pihalle. Ei ole oikeutta asua, vaan se leskenoikeus oli isällä.
Leski voi myös ennen uutta avioitumistaan antaa pienen osan asunnostaan vaikka lapsilleen pitäen kuitenkin hallintaoikeuden koko asuntoon. Silloin ei kukaan voi myydä häneltä asuntoa alta (jos on asuntolainan, taloyhtiön laskut ja muut asuntoa/taloa koskevat velvoitteet hoitanut), eikä toisaalta hänen uudella puolisollaan ole siihen asuntoon aikanaan lesken hallintaoikeutta.
Testamentilla voi kyllä silloinkin antaa (vaikka leskelleen) asunnon hallintaoikeuden tietyksi ajaksi, mutta se edellyttää, että asunnon arvo on korkeintaan puolet jäämistöstä, koska rintaperillisillä on tuossa tapauksessa oikeus saada heti, paitsi omistukseensa, myös hallintaansa vähintään lakiosan verran perinnöstään.
Lapsettoman henkilön perii avioleski ellei testamenttia ole, lesken pesä jaetaan aikanaan kummankin perijöiden kesken. Jos taas edesmenneellä oli rintaperillisiä, leski ei peri, mutta voi saada tasinkoa ennen perinnönjakoa, jos hän on vähempivarainen, eikä heillä ollut sellaista avioehtoa, joka poistaa tasingo-oikeuden ja/tai vainaja ei ollut saanut sellaista lahjaa tai perintöä, johon saajan puolisolla ei ole avio-oikeutta (ja/tai perintöoikeutta, kun edesmenneellä ei ollut rintaperillisiä).
Lesken oikeus tasinkoon ja asunnon hallintaoikeus ovat tosiaan eri asioita.