Pelottaa millä kaikella isä houkuttelee lapsia jäämään vain hänelle
Ero siis kyseessä. Mies ei halua jakaa vanhemmuutta tasan. Vaan että lapset ovat pääsääntöisesti toisella ja käyvät toisella. Eron iso syy on erimielisyydet kasvatuksessa.
Miehellä on ollut melko riitaisat autoritaariset välit lapsiin. Syyttää tietenkin asiasta minua.
Nyt pelkään että houkuttelee 13, 15 vuotiaita luokseen sillä, että hänen luona saa saunakaljaa, ja olla yksin öiden yli, jopa useamman yön putkeen ja lähes viikottain. Samalla tuttu koti säilyisi. Tottahan tämä tuon ikäisiä houkuttaa. Minun kanssa ei onnistu.
Tuskin teinit ovat tuommoisien houkutusten edessä kypsiä tekemään muunlaista päätöstä.
Minulle on perhe ollut aina kaikki kaikessa. Mies elänyt omaa elämäänsä. Ei ole paljon osallistunut, silti kokee tekevänsä kaiken yksin. Ja on tästä kaikesta kovin kuormittunut.
Tuntuu todella todella pahalle, jos joudun jatkossa tyytymään viikonloppuäidin osaan. Sydän särkyy.
Kommentit (66)
ota naisasianajaja, lyö faktat pöytään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isäni oli samankaltainen houkuttelija. Muutin sisarusteni kanssa äidin kanssa pois, mutta sen jälkeen kun äidilläni alkoi uusia lapsia tulemaan uuden kumppanin kanssa muutin isäni luokse. Pari vuoden jälkeen tajusin virheeni ja "houkuttelun". Tositilanteessa olin se joka siivosi taloa ja teki muut kotityöt kun isä joi "saunakaljaa". Kun houkuttelu onnistui eipä enään viitsinyt panostaa eikä lahojakaa tullut edes synttäreillä.
Muutin täysi-ikäisenä omilleni eikä vieläkää isän kanssa kunnolliset välit osittain juurikin tuon "houkuttelun" takia. Äidin kanssa hyvät välit. Kyllä lapsi aikanaan tajuaa virheensä jos erkanee muuttaa/jäädä isän luokse. Pidä huolta että siellä myöskin lapsesta isä pitää huolta eikä toisinpäin.
Luulen, että näin pitkälti tässäkin homma menisi. Lapset pyörittäisivät siivouksen yms. Mies ei kestä arkea. Lapset on hyviä kun tekevät HETI mitä käsketään, ovat muuten hiljaa ja näkymättömiä. Toki halaavat isäänsä heti, jos sattuu semmoista haluamaan.
Toki, ehkä kaikki onkin oikeasti minun syytä, ja minä olen se paha joka kaiken riidan saa täällä kotona aikaan. Ja ehkä heidän elämänsä ilman minua olisikin paljon parempaa.Uskon lasten ymmärtävän asian aikuisina. Mutta, en todellakaan haluaisi menettää osaani lasten nuoruudesta.
Jo ero tuntuu todella pahalle. Tätä tekee tilanteesta sietämättömän.Lapseni olen kasvattanut huonosti. Siitä minua on täällä kotona syytelty vuosia. Kaiken teen väärin. Siksi he ovat nyt sitten alttiita houkutuksille.
Mitään virkaa ei ole kehittyvillä aivoilla, jotka on kesken ja pyrkii nopeaan mielihyvään?
Teinit pyörittäisi sitä arkea vapaaehtoisesti kunhan vain saavat isältä kaljaa. Kuulostaa hiukan oudolle mutta kaipa tuollaisiakin teinejä on.
Jos on todisteita, niin sossuun tieto. Tai jos isä onnistuu tuossa houkuttelussa ja saat tietoon, että tarjoaa kaljaa 13v lapselle, sossuun soittoa vaan. Kannattaa toki nyt jo huomauttaa asiasta isää. Ja muista nyt sekin, että et saa muutettua lasten kirjoja pois, jos mies ei anna. Eli älä omia kirjojasi siirrä pois jos haluat lähinä pysyä. Ennenkuin on varmaa että lapset saat mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies aikoo jäädä tähän kotiimme, jos lapset hänen kanssaan jäävät. Minun rahani ei tähän yksin riitä.
Niin siis tarkoitatko kenties sitä, että talo on isän nimissä, ja jos lapset sanoo että jäävätkin isälleen, et tohdi sitten viedäkään puolta miehen omaisuudesta?
Varmaan tarkoittaa sitä mitä sanoo, eli hänellä ei ole varaa jäädä yksin maksamaan omakotitalon kuluja, esim sähkölaskuja. Miehellä ilmeisesti on.
Vierailija kirjoitti:
Mies aikoo jäädä tähän kotiimme, jos lapset hänen kanssaan jäävät. Minun rahani ei tähän yksin riitä.
Eli isällä on paremmat edellytykset vastata heidän elatuksesta ja säilyttää ne mahdollisemman muuttumattomat olosuhteet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies aikoo jäädä tähän kotiimme, jos lapset hänen kanssaan jäävät. Minun rahani ei tähän yksin riitä.
Niin siis tarkoitatko kenties sitä, että talo on isän nimissä, ja jos lapset sanoo että jäävätkin isälleen, et tohdi sitten viedäkään puolta miehen omaisuudesta?
Jos esim asuntolaina on molempien nimissä niin mies voi ostaa naisen pois talolainasta jolloin talolaina olisi täysin miehen nimissä ja talon omistus silloin olisi kokonaan miehen.
Juu tiedän kyllä miten kuviot menee, olenhan itsekin 12-vuotiaana isäni kanssa lapsuuden kotiin asumaan jäänyt, eikä kaduta ollenkaan, etten lähtenyt pettävän puli-akan mukaan vaikka se erityisen paljon sossuja harmittikin.
Niin. Aion kyllä taistella, jos on pakko. Mutta silloin tämä homma menee muutenkin rumaksi.
Ja luulen myös, että jossain vaiheessa lapset kuitenkin palautuisivat luokseni. Juuri turvan ja reiluuden vuoksi.
En vaan haluaisi elää sitä välivaihetta.
Talo on kummankin nimissä ja laina puoliksi. Mies ostaisi minut tästä ulos. Jos lapset jäisi minulle, talo on myytävä.
Nytkin on viikonlopun reissussa yhden lapsen kanssa. Varmasti on saanut siellä kaikkea mahdollista aivopesua on tehty. On tarjottu herkkuja ja sitä olutta. Saatu lasta unohtamaan niitä hetkiä, kun isä on menettänyt hermonsa ja käynyt fyysisesti käsiksi.
Tottakai mielestäni on hyvä, jos lasten ja isän välit paranevat! Se olisi todella tärkeää!
En elä elämääni lasten kautta. Mutta en myöskään halua elää elämääni ilman lapsia.
Lapswt on jo sen ikäisiä, wttä saavat päättää itse. Sinä et voi heissä roikkua. Parhaiten teet kun päästät heidät vapaiksi ts. että saavat päättää asian itse, ja kerrot heille, että mitä ikinä tapahtuu, olet heidän puolellaan. Se saattaa tarkoittaa sitä, että joskus heitä raahaat pois bileistä tai poliisin huomastq, mutta silti. Kyllä ne teinit löytää väylän hölmöillä, vaikka ne olisikin sun kanssa. Sä voit vaan teoillasi osoittaa olevasi se turvallinen ja luotettava aikuinen, riippumatta missä teinit eron jälkeen asuu.
Vierailija kirjoitti:
Isäni oli samankaltainen houkuttelija. Muutin sisarusteni kanssa äidin kanssa pois, mutta sen jälkeen kun äidilläni alkoi uusia lapsia tulemaan uuden kumppanin kanssa muutin isäni luokse. Pari vuoden jälkeen tajusin virheeni ja "houkuttelun". Tositilanteessa olin se joka siivosi taloa ja teki muut kotityöt kun isä joi "saunakaljaa". Kun houkuttelu onnistui eipä enään viitsinyt panostaa eikä lahojakaa tullut edes synttäreillä.
Muutin täysi-ikäisenä omilleni eikä vieläkää isän kanssa kunnolliset välit osittain juurikin tuon "houkuttelun" takia. Äidin kanssa hyvät välit. Kyllä lapsi aikanaan tajuaa virheensä jos erkanee muuttaa/jäädä isän luokse. Pidä huolta että siellä myöskin lapsesta isä pitää huolta eikä toisinpäin.
Meillä oli vähän samanlainen tilanne. Lapsemme oli teininä pahoissa ongelmissa teiniytensä kanssa (hän on lisäksi kroonisesti sairas fyysisesti) ja lastensuojelu puuttui peliin minun pyynnöstäni. Tämä oli tietenkin hemmetinmoinen virhe. Monien vaiheden kautta lapsi sijoitettiin minun toiveitani vastaan, mutta lapsen ja isän ja lasun vakaasta toiveesta isälleen. Sieltä lapsi sitten lähtikin sijoituslaitokseen, kun isänsä oli koko ajan humalassa (tämä kerrottiin lasulle udean tahon toimesta jo ennen isälle sijoittamista).
Isä lupaili siis lapselle kaikkea hyvää, ja haukkui minua ja naureskeli miten minä en pärjää lapsen kanssa kun en lasta ymmärrä, ja hän kyllä ymmärtää jne.
Olisi voinut luulla sitä sun tätä, mutta lopputulos olikin sitten se että minulla nja lapsella on todella hyvät välit toistemme kanssa nykyään, ja isälleen lapsi ei soita enää koskaan eikä häntä tapaa.
Ymmärrän nuorten tilanne isän luona pelottaa, ahdistaa ja surettaa. Hän on kuitenkin puutteineenkin heidän ainoa isänsä.
Yritä säilyttää myönteinen ilmapiiri ja tue mielenterveyttäsi, että olet mahdollisimman turvallinen ja hyvä äiti. Sellaista nuoresi tulevat vielä tarvitsemaan.
Ota heidät aina lempeästi ja ymmärtäväisesti vastaan. Älä milloinkaan syytä heitä isänsä "valitsemisesta" vaikka se olisikin mielestäsi huono idea
Voimia, eroaminen on kamalaa ja lapsiperheessä vielä ikävämpää.
Mun miesserkun naisystävän kaksi teini-ikäistä lasta olisi halunnut muuttaa pysyvästi isänsä luokse, kun miesserkkuni muutti heille, sillä lapset eivät voineet sietää miesserkkuani eli äidin miesystävää. Lasten äiti ei tähän kuitenkaan suostunut just siksi, koska lasten isä osti alaikäisille lapsilleen kaljaa ja röökiä.
Vierailija kirjoitti:
Niin. Aion kyllä taistella, jos on pakko. Mutta silloin tämä homma menee muutenkin rumaksi.
Eli kyse on sinusta, ei lapsista. Mua sylettää aikuiset ihmiset, jotka käyttää lapsia taistelun välikappaleena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isäni oli samankaltainen houkuttelija. Muutin sisarusteni kanssa äidin kanssa pois, mutta sen jälkeen kun äidilläni alkoi uusia lapsia tulemaan uuden kumppanin kanssa muutin isäni luokse. Pari vuoden jälkeen tajusin virheeni ja "houkuttelun". Tositilanteessa olin se joka siivosi taloa ja teki muut kotityöt kun isä joi "saunakaljaa". Kun houkuttelu onnistui eipä enään viitsinyt panostaa eikä lahojakaa tullut edes synttäreillä.
Muutin täysi-ikäisenä omilleni eikä vieläkää isän kanssa kunnolliset välit osittain juurikin tuon "houkuttelun" takia. Äidin kanssa hyvät välit. Kyllä lapsi aikanaan tajuaa virheensä jos erkanee muuttaa/jäädä isän luokse. Pidä huolta että siellä myöskin lapsesta isä pitää huolta eikä toisinpäin.
Meillä oli vähän samanlainen tilanne. Lapsemme oli teininä pahoissa ongelmissa teiniytensä kanssa (hän on lisäksi kroonisesti sairas fyysisesti) ja lastensuojelu puuttui peliin minun pyynnöstäni. Tämä oli tietenkin hemmetinmoinen virhe. Monien vaiheden kautta lapsi sijoitettiin minun toiveitani vastaan, mutta lapsen ja isän ja lasun vakaasta toiveesta isälleen. Sieltä lapsi sitten lähtikin sijoituslaitokseen, kun isänsä oli koko ajan humalassa (tämä kerrottiin lasulle udean tahon toimesta jo ennen isälle sijoittamista).
Isä lupaili siis lapselle kaikkea hyvää, ja haukkui minua ja naureskeli miten minä en pärjää lapsen kanssa kun en lasta ymmärrä, ja hän kyllä ymmärtää jne.
Olisi voinut luulla sitä sun tätä, mutta lopputulos olikin sitten se että minulla nja lapsella on todella hyvät välit toistemme kanssa nykyään, ja isälleen lapsi ei soita enää koskaan eikä häntä tapaa.
Isä siis ryyppäsi ja oli silti kaikkien, paitsi sinun, mielestä parempi vaihtoehto? Ei tainnut lapsen ongelmat johtuvat teiniydestä...
Vierailija kirjoitti:
Niin. Aion kyllä taistella, jos on pakko. Mutta silloin tämä homma menee muutenkin rumaksi.
Ja luulen myös, että jossain vaiheessa lapset kuitenkin palautuisivat luokseni. Juuri turvan ja reiluuden vuoksi.
En vaan haluaisi elää sitä välivaihetta.
Talo on kummankin nimissä ja laina puoliksi. Mies ostaisi minut tästä ulos. Jos lapset jäisi minulle, talo on myytävä.
Nytkin on viikonlopun reissussa yhden lapsen kanssa. Varmasti on saanut siellä kaikkea mahdollista aivopesua on tehty. On tarjottu herkkuja ja sitä olutta. Saatu lasta unohtamaan niitä hetkiä, kun isä on menettänyt hermonsa ja käynyt fyysisesti käsiksi.
Tottakai mielestäni on hyvä, jos lasten ja isän välit paranevat! Se olisi todella tärkeää!
En elä elämääni lasten kautta. Mutta en myöskään halua elää elämääni ilman lapsia.
Ja sinä sen sijaan ET olisi halunnut tästä kultakimpalekumppanista erota millään? Käynyt käsiksi lapsiin ja yhä olette yhdessä?
Juoppo sosiopaatti isi kulta.
Eduksi lapsen kehitykselle ja kasvulle.
Lieksassako asutte? Vai Porvoossa?
Vierailija kirjoitti:
Niin. Aion kyllä taistella, jos on pakko. Mutta silloin tämä homma menee muutenkin rumaksi.
Ja luulen myös, että jossain vaiheessa lapset kuitenkin palautuisivat luokseni. Juuri turvan ja reiluuden vuoksi.
En vaan haluaisi elää sitä välivaihetta.
Talo on kummankin nimissä ja laina puoliksi. Mies ostaisi minut tästä ulos. Jos lapset jäisi minulle, talo on myytävä.
Nytkin on viikonlopun reissussa yhden lapsen kanssa. Varmasti on saanut siellä kaikkea mahdollista aivopesua on tehty. On tarjottu herkkuja ja sitä olutta. Saatu lasta unohtamaan niitä hetkiä, kun isä on menettänyt hermonsa ja käynyt fyysisesti käsiksi.
Tottakai mielestäni on hyvä, jos lasten ja isän välit paranevat! Se olisi todella tärkeää!
En elä elämääni lasten kautta. Mutta en myöskään halua elää elämääni ilman lapsia.
Hetkonen! Saunakaljasta olet useassa viestissä huolissasi, mutta fyysinen väkivalta on suurinpiirtein sivulause?
Hommaa se asianajaja ja lastensuojelu. Ei maksa sulle latiakaan.
Ja polta se talo ni ei tarvii turhista riidellä👹
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isäni oli samankaltainen houkuttelija. Muutin sisarusteni kanssa äidin kanssa pois, mutta sen jälkeen kun äidilläni alkoi uusia lapsia tulemaan uuden kumppanin kanssa muutin isäni luokse. Pari vuoden jälkeen tajusin virheeni ja "houkuttelun". Tositilanteessa olin se joka siivosi taloa ja teki muut kotityöt kun isä joi "saunakaljaa". Kun houkuttelu onnistui eipä enään viitsinyt panostaa eikä lahojakaa tullut edes synttäreillä.
Muutin täysi-ikäisenä omilleni eikä vieläkää isän kanssa kunnolliset välit osittain juurikin tuon "houkuttelun" takia. Äidin kanssa hyvät välit. Kyllä lapsi aikanaan tajuaa virheensä jos erkanee muuttaa/jäädä isän luokse. Pidä huolta että siellä myöskin lapsesta isä pitää huolta eikä toisinpäin.
Meillä oli vähän samanlainen tilanne. Lapsemme oli teininä pahoissa ongelmissa teiniytensä kanssa (hän on lisäksi kroonisesti sairas fyysisesti) ja lastensuojelu puuttui peliin minun pyynnöstäni. Tämä oli tietenkin hemmetinmoinen virhe. Monien vaiheden kautta lapsi sijoitettiin minun toiveitani vastaan, mutta lapsen ja isän ja lasun vakaasta toiveesta isälleen. Sieltä lapsi sitten lähtikin sijoituslaitokseen, kun isänsä oli koko ajan humalassa (tämä kerrottiin lasulle udean tahon toimesta jo ennen isälle sijoittamista).
Isä lupaili siis lapselle kaikkea hyvää, ja haukkui minua ja naureskeli miten minä en pärjää lapsen kanssa kun en lasta ymmärrä, ja hän kyllä ymmärtää jne.
Olisi voinut luulla sitä sun tätä, mutta lopputulos olikin sitten se että minulla nja lapsella on todella hyvät välit toistemme kanssa nykyään, ja isälleen lapsi ei soita enää koskaan eikä häntä tapaa.
Isä siis ryyppäsi ja oli silti kaikkien, paitsi sinun, mielestä parempi vaihtoehto? Ei tainnut lapsen ongelmat johtuvat teiniydestä...
Kyllä, juuri näin. Lastensuojelu halusi mieluummin sijoittaa lapsen alkoholisti-isälleen, koska se oli halvempaa ja helpompaa heille. Vein asian eteenpäin tuolloin, ja lasu sai nuhteet toiminnastaan.
On todella suloista miten ruusuinen kuva monella on naivissa mielessään siitä että lasu toimisi aina oikein. Harmi että se on usein pelkkää hattaraunelmaa.
Miksi heti kovia syytöksiä kehiin esim s.häirintä? Tai väkivalta?