Lue keskustelun säännöt.
Keskenmenon kokeneet
13.10.2022 |
Miten olette kokeneet keskenmenon jälkeen avun saamisen henkiseen jaksamiseen?
Olin eilen lääkärissä. Hän totesi keskenmenon ja sanoi "tosiaan, raskautta ei enää ole. Olen pahoillani". Äänensävyssä ei ollut lainkaan empatiaa , huomasin, että se oli lääkärille arkipäivää. Sanat oli kuin tutuista vuorosanoista. Aloin itkemään toimenpidetuolissa ja hoitaja sanoi, että "saa itkeä, nämä ovat kamalia asioita".
Aamulla soitin neuvolaan ja kerroin tilanteeni, että keskenmeno oli tapahtunut. Hoitaja harmitteli puhelimessa ja jouduin itse pyytämään saisinko keskusteluapua. Kuulemma minulle soitetaan neuvolasta muutaman viikon päästä.
Tuntuu, että tilanteeseen jätetään aika lailla yksin, eikä kukaan ole kysynyt sitä miten puoliso jaksaa.
Kommentit (141)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osaako joku sanoa, että kuinka kauan menee fyysisesti palautumiseen? Eilen tosiaan olen ollut sairaalassa tyhjennyksessä ja välillä edelleen kipuja.
Mietityttää vain viikonlopun yhdet juhlat. Tietysti ajatuksia saisi muualle, mutta vuodon kanssa vierailla oleminen tuntuu epämiellyttävältä.
Oletteko kertoneet keskenmenosta läheisille? Itse en halua mitään sääliä, mutta mietityttää olisiko juhlien pitäjille hyvä kertoa fiiliksistä. Emme olleet juuri kenellekään ehtineet raskaudesta kertomaan, vain muutamalle ja heille tietysti olen uutiset kertonut.
En kertoisi juhlien pitäjälle, vaan yrittäisin nauttia juhlista ja lähtisin vaikka aiemmin kotiin, jos siltä tuntuisi. Minulla raskaus oli jo niin pitkällä että kaikki tiesivät, siksi oli kerrottava.
Tässäkin huomaa kuinka tabu keskenmeno on. Miksi siitä ei saisi puhua?
Tottakai saa puhua, mutta minusta toisen juhlat eivät ole sopiva paikka ja aika siihen. Siitä voi tulla jollekin sellainen olo, että haluaa pilata toisen ilon omalla surullaan.
Keskenmenojen hoitoon ei tosiaan ole mitään hoitopolkua olemassa. Apua saa tai sitten sitä ei saa.
Hyvähän se on jos pystyy jollekin vähän tuntemuksistaan kertomaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osaako joku sanoa, että kuinka kauan menee fyysisesti palautumiseen? Eilen tosiaan olen ollut sairaalassa tyhjennyksessä ja välillä edelleen kipuja.
Mietityttää vain viikonlopun yhdet juhlat. Tietysti ajatuksia saisi muualle, mutta vuodon kanssa vierailla oleminen tuntuu epämiellyttävältä.
Oletteko kertoneet keskenmenosta läheisille? Itse en halua mitään sääliä, mutta mietityttää olisiko juhlien pitäjille hyvä kertoa fiiliksistä. Emme olleet juuri kenellekään ehtineet raskaudesta kertomaan, vain muutamalle ja heille tietysti olen uutiset kertonut.
En kertoisi juhlien pitäjälle, vaan yrittäisin nauttia juhlista ja lähtisin vaikka aiemmin kotiin, jos siltä tuntuisi. Minulla raskaus oli jo niin pitkällä että kaikki tiesivät, siksi oli kerrottava.
Tässäkin huomaa kuinka tabu keskenmeno on. Miksi siitä ei saisi puhua?
Tottakai saa puhua, mutta minusta toisen juhlat eivät ole sopiva paikka ja aika siihen. Siitä voi tulla jollekin sellainen olo, että haluaa pilata toisen ilon omalla surullaan.
Näin on
panna voi myös ääneti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osaako joku sanoa, että kuinka kauan menee fyysisesti palautumiseen? Eilen tosiaan olen ollut sairaalassa tyhjennyksessä ja välillä edelleen kipuja.
Mietityttää vain viikonlopun yhdet juhlat. Tietysti ajatuksia saisi muualle, mutta vuodon kanssa vierailla oleminen tuntuu epämiellyttävältä.
Oletteko kertoneet keskenmenosta läheisille? Itse en halua mitään sääliä, mutta mietityttää olisiko juhlien pitäjille hyvä kertoa fiiliksistä. Emme olleet juuri kenellekään ehtineet raskaudesta kertomaan, vain muutamalle ja heille tietysti olen uutiset kertonut.
En kertoisi juhlien pitäjälle, vaan yrittäisin nauttia juhlista ja lähtisin vaikka aiemmin kotiin, jos siltä tuntuisi. Minulla raskaus oli jo niin pitkällä että kaikki tiesivät, siksi oli kerrottava.
Tässäkin huomaa kuinka tabu keskenmeno on. Miksi siitä ei saisi puhua?
Tottakai saa puhua, mutta minusta toisen juhlat eivät ole sopiva paikka ja aika siihen. Siitä voi tulla jollekin sellainen olo, että haluaa pilata toisen ilon omalla surullaan.
Olen ap ja tässä olin ajatellut sanoa ennen juhlia mahdollisesti asiasta, en siellä juhlissa paikan päällä. Ihan siksi, että saatan yht äkkiä purskahtaa itkuun jota en voi pidättää. Siinä mielessä voi olla hämmentävää muille, jos eivät tiedä mikä vaivaa
Vierailija kirjoitti:
Kyllä joku varmaotteinen panee sut taas paksuksi
Luulen, että tässä ketjussa osa vastaajista eivät ole kokenut keskenmenoa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä joku varmaotteinen panee sut taas paksuksi
Luulen, että tässä ketjussa osa vastaajista eivät ole kokenut keskenmenoa
Oon kyl kolme
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä joku varmaotteinen panee sut taas paksuksi
Nii on, turhaa meuhkaa
Keskenmeno ei ole kenenkään syy, sitä aina minulle hoettiin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Syntymä on kuolemantuomio :(
Kuolema on syntymä
Vierailija kirjoitti:
Keskenmeno ei ole kenenkään syy, sitä aina minulle hoettiin
Nii on
Aina voipi laittaa uudet spermat ränniin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä joku varmaotteinen panee sut taas paksuksi
Luulen, että tässä ketjussa osa vastaajista eivät ole kokenut keskenmenoa
Oon kyl kolme
Hups oliko enemmän kokemusta mulla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä joku varmaotteinen panee sut taas paksuksi
Tämä on hyvä neuvo
Ei kannata uhriutua
Kaikki on uhreja
Miten pitkään teillä on jatkunut vuoto lääkkeellisen tyhjennyksen jälkeen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osaako joku sanoa, että kuinka kauan menee fyysisesti palautumiseen? Eilen tosiaan olen ollut sairaalassa tyhjennyksessä ja välillä edelleen kipuja.
Mietityttää vain viikonlopun yhdet juhlat. Tietysti ajatuksia saisi muualle, mutta vuodon kanssa vierailla oleminen tuntuu epämiellyttävältä.
Oletteko kertoneet keskenmenosta läheisille? Itse en halua mitään sääliä, mutta mietityttää olisiko juhlien pitäjille hyvä kertoa fiiliksistä. Emme olleet juuri kenellekään ehtineet raskaudesta kertomaan, vain muutamalle ja heille tietysti olen uutiset kertonut.
En kertoisi juhlien pitäjälle, vaan yrittäisin nauttia juhlista ja lähtisin vaikka aiemmin kotiin, jos siltä tuntuisi. Minulla raskaus oli jo niin pitkällä että kaikki tiesivät, siksi oli kerrottava.
Tässäkin huomaa kuinka tabu keskenmeno on. Miksi siitä ei saisi puhua?
Tottakai saa puhua, mutta minusta toisen juhlat eivät ole sopiva paikka ja aika siihen. Siitä voi tulla jollekin sellainen olo, että haluaa pilata toisen ilon omalla surullaan.
Olen ap ja tässä olin ajatellut sanoa ennen juhlia mahdollisesti asiasta, en siellä juhlissa paikan päällä. Ihan siksi, että saatan yht äkkiä purskahtaa itkuun jota en voi pidättää. Siinä mielessä voi olla hämmentävää muille, jos eivät tiedä mikä vaivaa
Draamaqueen vaivana siellä päässä shiten?
Vierailija kirjoitti:
Syntymä on kuolemantuomio :(
Älä jaksa. Monelle syntymän ja kuoleman välinen aika on yhtä kuin elämä, vaikka rajallinen onkin.
Kyllä mä symppaan. Mutta. (Nyt saa kaivaa kivet esille ja alkaa eittelemöän tänne päin.) Yhtään keskenmenoa en ole elämässäni kokenut, enkä tule kokemaan. Paljon kaikkea muuta on elämä tuonut kyllä eteen senkin edestä.
Ei sinne juhliin kannata mennä, jos on vaarana purskahtaa itkuun kesken kaiken. Ei jos syy oli keskenmeno tai mikään muukaan. Silloin kannattaa jättää juhlat väliin, keskittyä itseensä ja tässä tapauksessa tietysti myös puolisoonsa. Käydä asiaa lähipiirin ja ystävien kesken läpi.
Keskenmeno on lääkärille rutiinia. Jos ei osoittanutkaan kovasti empatiaa, niin oli kyllä asiallinen. Niin se tuppaa olemaan muissakin elämän tragedioissa lääkärien kanssa.
Missä on ihmisten kyky selvitä? Kaikkeen pitäisi olla kriisiapua ja "sirkusta". Toki sitä joissakin tapauksissa tarvitaankin, varmasti myös joissain keskenmenoissa. Ja kyllä sitä silloin pitäisi olla pyydettäessä tarjolla. Mutta ei kai tällaisessa aina ja automaattisesti.
Tässäkin huomaa kuinka tabu keskenmeno on. Miksi siitä ei saisi puhua?