Lue keskustelun säännöt.
Mikä suomalaisen kulttuurin kirjoittamaton sääntö nyppii teitä eniten?
Minulla se on, kun kaikkien oletetaan rakastavan lomaa. Minusta on ärsyttävää, kum kysytään mitä teit lomalla, kun en tehnyt mitään.
Kommentit (1007)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se että kaikki laulut on niin alakuloisen ja surumielisen kuuloisia. Pistäkää joku suomalaista musiikkia soittava radiokanava päälle niin varmasti joku alakuloinen, ankea, kuolemaa käsittelevä itkuvirsi alkaa kohta soimaan.
Voitte vaikka kaikki verratkaa suomalaisia joululauluja ruotsalaisiin, amerikkalaisiin tai englantilaisiin. Ero on huomattava.
Tästä meidän juuri pitää olla ylpeitä. Meillä on oma slaavilainen kaihoisa upea musiikkikulttuurimme!!
Sä ehkä olet mutta suomalaiset yleensä ei ole *#tun slaaveja!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se että kaikki laulut on niin alakuloisen ja surumielisen kuuloisia. Pistäkää joku suomalaista musiikkia soittava radiokanava päälle niin varmasti joku alakuloinen, ankea, kuolemaa käsittelevä itkuvirsi alkaa kohta soimaan.
Voitte vaikka kaikki verratkaa suomalaisia joululauluja ruotsalaisiin, amerikkalaisiin tai englantilaisiin. Ero on huomattava.
Tästä meidän juuri pitää olla ylpeitä. Meillä on oma slaavilainen kaihoisa upea musiikkikulttuurimme!!
Sä ehkä olet mutta suomalaiset yleensä ei ole *#tun slaaveja!
Suomalaisilla on jatkuva karmea identiteettikriisi omasta paikastaan länsi-itä-akselilla.
Itse olen itäinen ihmistyyppi kulttuurisesti ja sujut sen kanssa, itä-eurooppalainen.
Vierailija kirjoitti:
Se että työ määrittelee niin paljon, mitä olet ja miten sinuun suhtaudutaan. Baarissa moni mies aloittaa nykyään keskustelun kysymällä mitä työtä teen. Ehkä ei nuorempien keskuudessa näin, mutta tällaista koen näin keski-ikäisenä.
Et tuosta pääse eroon eläkkeelläkään. Tein täyden työuran ja jäin eläkkeelle 10 vuotta sitten. Jatkuvasti saa vastailla.
Vierailija kirjoitti:
Keskustelu- ja kommunikointi taitojen totaalinen puuttuminen. Oletetaan ja vedetään oletusten perusteella johtopäätökset. Ei koskaan kysytä toiselta, mitä hän tarkoittaa. Ei olla yhtään kiinnostuneita muista, kunhan tungetaan oma asenteellinen mielipide framille. Keskustelut eivät johda mihinkään rakentavaan, on vain inttämistä ja vänkäämistä. Politiikassa ei juuri muuta olekaan. Ei etsitä yhteistä tavoitetta, pyritään vain nitistämään toinen osapuoli ja aiheuttamaan hänelle pahaa, kieroilla vääristävillä tempuilla. Tällä tyylillä elämä valuu hukkaan. Yhdessä voitais olla enemmän.
Tää on kyllä niin totta sikäli, että suomalaiset tekevät hirveän pienistä tiedonmurusista usein valtavan suuria johtopäätöksiä toisesta, ja kuva toisesta menee sitten aivan metsään. Kerran postasin nettiin kuvan, jossa olin vanhan kesämökkimme pihalla. Pian kaikki olivat, että "sä ootkin maalta! öhö öhö! esität jotain kaupunkilaista nön nön nöö!"
Voi tsiisus. Se oli meidän kesämökki.
se nykyinen ja palstallakin oleva kirjoittamaton sääntö, että rasismi on ok kunhan kohdistuu enemmistöön, ja se irvokas sekoajatus että hyveellisyyden nimissä pitää ajaa sananvapaus alas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maalaisten kuvitelma että he tietävät luonnosta ja maaseudusta enemmän kuin kaupunkilaiset ja päinvastoin.
Kirkkojen ja yleensä kaiken jollain tavalla uskontoon liittyvän yliarvostaminen "kansakuntaa yhdistävänä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kateus. Että pidetään ylpeänä, jos kertoo jotain positiivista.
Että omasta hyvästä tuurista ei voi kertoa ilman pelkoa kateellisista. Ihmiset ei kehu ja tsemppaa toisiaan. Aina pitää olla silmät alas ja nöyränä ja vähätellä. Tämä on iskostettu niin syvälle itseenikin.
Näin ulkosuomalaisena se miten hymyily, nauraminen, silmiin katsominen, kaikki myönteisyys on myrkkyä. Uskallapa hymyillä ja puhutella vierasta!
Bussissa tai ratikassa tai junassa ei istuta kenenkään viereen. Jos ei kokonaista penkkiä ole vapaana, seisotaan mieluummin.
Se että rappukäytävään ei voi mennä jos naapuri on samaan aikaan lähdössä ulos.
Se että kaikki pitää nähdä mahdollisimman negatiivisessa valossa. Myönteinen käännetään väkisin kielteiseksi.
Se että toisen onnistuminen ja ilo pyritään lyttäämään vähättelevillä ja jopa ilkeillä kommenteilla.
Tässä tuli enemmänkin kuin yksi ja näitä voisi jatkaa vaikka kuinka.
Näitä asioita en huomannut kun vielä asuin Suomessa. Vuodet poissa on tuoneet uutta näkökulmaa ja pystyn tämän näkemään. Kai siihen oli niin tottunut, se oli jokapäiväistä eikä sitä miettinyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se että kaikki laulut on niin alakuloisen ja surumielisen kuuloisia. Pistäkää joku suomalaista musiikkia soittava radiokanava päälle niin varmasti joku alakuloinen, ankea, kuolemaa käsittelevä itkuvirsi alkaa kohta soimaan.
Voitte vaikka kaikki verratkaa suomalaisia joululauluja ruotsalaisiin, amerikkalaisiin tai englantilaisiin. Ero on huomattava.
Tästä meidän juuri pitää olla ylpeitä. Meillä on oma slaavilainen kaihoisa upea musiikkikulttuurimme!!
Sä ehkä olet mutta suomalaiset yleensä ei ole *#tun slaaveja!
Suomalaisilla on jatkuva karmea identiteettikriisi omasta paikastaan länsi-itä-akselilla.
Itse olen itäinen ihmistyyppi kulttuurisesti ja sujut sen kanssa, itä-eurooppalainen.
Näinhän se onkin, mutta nykyään moni suomalainen luulee että tässä ollaan vähintään Keski-Euroopassa tai jopa Länsi-Euroopassa.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on joka työpaikalla aina se tyyppi, joka kailottaa jyrkkiä mielipiteitään kovaan ääneen, ja jonka kanssa kukaan ei saa olla eri mieltä tai se savustetaan ulos .
Siksi olen ollut työtön jo pitkään, en jaksa noita tyyppejä, en kykene nuolemaan niitten takamusta.
Suomessahan vastaanväittäminen tai avoin väittely yleensä johtaa yleensaä fyysiseen väkivaltaan, siksi sitä varotaan harrastamasta. Suomessahan keskustelu on aina taistelu, jossa on voittaja ja häviäjä ja jota muut seuraavat kuin gladiaattoreita colisseumilla. Että kenen kuuluu hävetä ja kadota.
En ole törmännyt tuollaiseen millään työpaikallani vaikka olen jo nelikymppinen, ehkä duunarihommissa on eri meininki kuin toimistossa istuessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se, että suuri osa luulee kaikkien olevan aamuvirkkuja ja haluavan tehdä työtä, joka alkaa aikaisin aamulla. Olet omituinen ja poikkeava, jos et ole tällainen. Muutoin mukamas menee vuorokausi hukkaan (yhtä paljon siinä vuorokaudessa kylläkin on tunteja rytmeistä riippumatta). En tiedä, että onko tämä vain lähinnä Suomen ilmiö vai laajempikin, mutta todellakin ärsyttää.
Iltavuoroviikolla menee koko viikko hukkaan. Ennen töitä ei ehdi kunnolla tehdä edes ruokaa, koska pitää nukkua mahdollisimman pitkään ja yöllä töitten jälkeen en ala kokkailemaan. Lihomaan en pääse. Elämänlaatuni paranisi jos saisin tehdä aina töitä kello 6-14.
Ehkä oudon tuomitseva suhtautuminen seksiä ostaviin miehiin. Muualla maailmassa kyse on normaalista ilmiöstä, johon isät yleensä tutustuttavat poikansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
*Saatananmoinen :)
T. 13
Saastamoinen on ihan hyvä sukunimi. Ei nimi miestä pahenna!
Hyvin yleinen Savossa. Mutta kuinka moni tietää että yhtä lukuunottamatta Savon Saastamoiset ovat saaneet nimensä koska suvut on lähteisin Sastamalasta (Pirkanmaan ja Satakunnan rajaseutua). Ja tämä ainoa ei länsisuomalainen Saastamoisten suku onkin alunperin saamelaisia (nimi oli alunperin Saostain).
Tästä tuli mieleen ketjun aiheeseen liittyen:
Suomalaisen tulisi tietää jokaisen sukunimen historia, alkuperä ja levinneisyys yhtä tarkasti kuin sen sukunimen omistaja. Ei minulla ole hajuakaan, eikä kyllä kiinnostakaan, ketkä Saastamoiset ovat mistä lähtöisin tai onkohan joku Tikkanen Kiuruvedeltä kun siellä on paljon sen nimisiä.
Toisesta ketjusta tuli mieleen, se nyppii että lasten kotonahoitaminen on joku outous. Kaikki pitäisi laittaa laitosmaisiin päiväkoteihin vaikka eivät osaa edes puhua vielä. Ja jokaisen äidin (ja isän) on mentävä töihin kun lapsi täyttää 1, viimeistään kun täyttää 3.
Tuntuu aivan vinksahtaneelta arvomaailmalta, että lapsia ei kuulu hoitaa enää itse.
Että lyhyttä kesäämme pitää palvoa ja ehdottomasti tykätä. Missään nimessä ei saa sanoa ettei pidä helteestä "kun sitä kestää niin hetken että nauti äläkä valita koska kylmä ja loska ja pimeä on jo nurkan takana". Rakastan pimeää ja talvea.
Vierailija kirjoitti:
Maalaisten kuvitelma että he tietävät luonnosta ja maaseudusta enemmän kuin kaupunkilaiset ja päinvastoin.
Niin tämähän ei ole luulo vaan fakta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
*Saatananmoinen :)
T. 13
Saastamoinen on ihan hyvä sukunimi. Ei nimi miestä pahenna!
Tämä on yksi suurimmista valheista. Kyllä pahentaa, jos se nimi ei ole suomalainen.
Sitä ei tietysti koskaan kohtaa, jos on suomalainen nimi. Nykyään kun on paljon maahan muuttajia, niin ihmiseen jolla ei ole suomalainen nimi suhtaudutaan kuin hän olisi ollut maassa muutaman vuoden ehkä. Ennen ei suhtauduttu. Suvut ovat olleet maassa satoja vuosia, mutta nykyään moni pitää tuoreena maahan muuttajana, kun näkee nimen. Ei mitään merkitystä, vaikka puhuisi täysin moitteetonta suomea, näyttäisi täysin kantaväestöltä, jne. Nimi muodostaa heti vahvan asenteen.
Pienten kirkonkylien nurkkakuntaisuus. Niissä asuvan kantaväestön ilkeämielinen suhtautuminen muualta muuttaneisiin.
Se, että pitää aina selitellä jotenkin, jos ei käytä holia. Ei vaan kiinnosta myrkyt.