Mikä suomalaisen kulttuurin kirjoittamaton sääntö nyppii teitä eniten?

suomalainen tapa olettaa että suomessa on kaikki paremmin kuin muualla. Sitten kerrotaan jokaiselle ulkomaalaiselle tai ulkomaalaisennäköiselle ne kaikki paremmin olevat asiat tuplalasisista ikkunoista äitiyspakkaukseen. Siihen perään vielä kerrotaan kuinka suomalaiset ovat rehellisiä ja sulkeutuneita ja blaablaa  :D

Lottovoitto syntyä Suomessa -- joo, kolme ja lisänumero.

Vierailija kirjoitti:

suomalainen tapa olettaa että suomessa on kaikki paremmin kuin muualla. Sitten kerrotaan jokaiselle ulkomaalaiselle tai ulkomaalaisennäköiselle ne kaikki paremmin olevat asiat tuplalasisista ikkunoista äitiyspakkaukseen. Siihen perään vielä kerrotaan kuinka suomalaiset ovat rehellisiä ja sulkeutuneita ja blaablaa  :D

Astiankuivauskaappi unohtui! Nykyään ikkunat on kolminkertaiset muuten. Kyllä kelepaa!

Vierailija kirjoitti:

Jatkuva nöyristely. Aina pitää olla nöyrä ilman mitään syytä. Normaali oleminen tulkitaan ylpeydeksi ja ylimielisyydeksi, pitäisi aina nöyristellä ja olla nöyränä ellet ole vaan elät elämääsi ilman turhaa jatkuvaa nöyristelyä olet uhka nöyrälle yhteisölle

Tälle ja sille, että suomalaisilla on heikko itsetunto, on olemassa selitys historiasta. Kun Suomen ruotsinkieliset alkoivat kehitellä omaa kansakuntaideaansa suomalaisista (suomenkielisistä ei kukaan puhunut siinä vaiheessa mitään), miettivät minkälainen suomalainen kansaluonne olisi. Heput olivat itse joko pappeja tai pappien lapsia (esim.Runeberg) joten sattumalta suomalainen kansanluonne määriteltiin juuri samalliseksi kuin luterilainen ihmisihanne: nöyrä, alistuva, hiljainen (ei valita), heikko itsetunto jne.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä se suomalainen tapa olla tervehtimättä naapureita, opiskelukavereita, työkavereita jne. Ulkomailla tervehtiminen on ihan itsestäänsääntö mitä ihmiset tekee luonnostaan. Suomessa taas jos näet naapurin kaupassa niin moni katsoo poispäin ja teeskentelee ettei huomannut. Jotkut eivät edes jaksa teeskennellä vaan tuijottavat vain että aijaa tossa on toi. Eivät kaikki ulkomailla tätä tee, eikä kaikki suomalaisetkaan ole tällaisia mutta silti tällainen toimintatapa on paljon yleisempää Suomessa kuin ihan vaikkapa Ruotsissa.

Olen asunut ulkomailla ison osan elämästäni ja tämä on jotain mitä olen miettinyt että mistäköhän tällainen on peräisin?

Sanoppa. Erityisen tympeitä ne, joille moikkaat mutta eivät vastaa. No empähän moikkaa toiste

Se, että moottoripyöräily on jotenkin "cool".

Samalla tavalla tappohelle on hyvä sää ja normaali keli on huono sää.

Ärsytti (ei enää niin yleistä) aikanaan armeijapuhe arkipäivässä. Oli kotijoukot yms. Armeijan jälkeen alkoi ärsyttää.

Vierailija kirjoitti:

Jos nainen ei juo alkoholia, hän on raskaana. Minulle on käynyt useamman kerran näin:

Henkilö: Otatsä jotain juotavaa?

Minä: Mä voisin ottaa vaikka kokista

Henkilö: Eiks me nyt oteta skumppaa?

Minä: Ei kiitos tällä kertaa, mä otan kokista

Henkilö: Sä oot raskaana, onneksi olkoon!!!

Minä: Ei kun mä tulin autolla...

Sit jos et ole kuski, olet uskonnollinen hihhuli.

Jos et ole uskonnollinen hihhuli, olet tiukkapipo.

Jos et ole tiukkapipo, olet varmasti vaan arvostelemassa siellä muita alkoholin juojia. Sitten siitä alkaa joskus surumielinen avautuminen, että "Yhyy, sori kun  mä juon ja sä et..."

No juo! Hyvä ihminen, jos haluat juoda niin juo! Ei se minun alkoholittomuus ole mikään arvostelua sinua kohtaan tai jokin suuri päätös, ihan vaan en halua juoda alkoholia samoin kuin en halua syödä kesäkurpitsaa tai juoda tomaattimehua.

Ahdh kirjoitti:

Kun ainoa oikea tapa elää oikein on monelle se että on ihan helvetisti tehty kaikkea päivästä toiseen. Ja sitä selitetään vaikkei ole edes kysytty.

-Olin puumettällä

-Maalasin talon

-Tein ruuan ja siivosin

-Kävi vielä sukuloimassa ja juoksin maratonin ja ennen saunaa vaihdoin kesärenkaat.

-Töihin menin kuudelta ja tulin ilta kahdeksalta ja tein kaverinkin hommat

Mitäs ite oot tänään tehnyt? En mitään.

Jep, ihmeellinen keuliminen sillä ettei osaa olla ja rentoutua.

Sitten vanhempana pääsee rutisemaan kun on selkä vinossa ja nivelet kuluneet ja muutenkin väsynyt elämään kun on ollut niin rankkaa. Eikä ole koskaan päässyt hiljentymään ja tutustumaan itseensä, käsittelemään traumojaan ja kasvamaan ihmisenä, koska se on liian pelottavaa ja pitää kokoa ajan juosta karkuun keksimällä tekemistä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on paljon hyväkuntoisia eläkkeelle jääneitä miehiä, jotka ovat todella ylimielisiä ja kuvittelevat ilmeisesti itse olevansa jotenkin muiden yläpuolella. He ovat turhautuneita ja sen sijaan, että keksisivät jotakin tekemistä eläkepäivilleen, valvovat muiden tekemisiä ja ottavat asiakseen huomauttaa meitä muita, ei heidän mielestään yhtä fiksuja ihmisiä, jokaisesta pienestä epäkohdasta. Itse asun keskikokoisessa kutistumassa olevassa kunnassa, jossa ikärakenne alkaa painottua eläkeikäisiin. Nämä miehet ovat koko elämänsä todennäköisesti viettäneet samoilla, hieman syrjäisillä seuduilla. Heidän on vaikeaa muuttaa elämässään mitään ja siksi jäävät tyhjän päälle, kun työt loppuvat. Heitä on täällä aika paljon. Olen huomannut ihan vastikään, että lähes joka paikassa, missä nykyään liikun, aika pian paikalle saapuu tällainen eläkeikäinen mies ihan vaan muka pyörimään siihen, vaikka ei ole mitään asiaa varsinaisesti. Kyttäävät ikkunassa ja jos näkyy jotain liikettä, niin heti ollaan pihalla, ei tekemässä tuttavuutta, vaan muka mennen siitä johonkin, vaikka eivät oikeasti ole mihinkään menossa. Eivät puhu mitään, vaan pyörivät siinä epämääräisesti. Olen ottanut tavaksi avata keskustelun heidän kanssaan kysellen ja jutellen paikasta ja ympäristöstä. Aika pian huomaan, että heitä ei kiinnosta ja ovat kärsimättömiä ja ajattelevat, että mikä pälpättävä akka tuokin on, en jaksa tuollaista kuunnella ja kaikkiin kysymyksiin vastata. Sitten lähtevätkin pois. Monet yleiset ulkoilupaikatkin täällä ovat sellaisia, joihin nämä eläköityneet arki angelsit tuntevat ehkä jonkinlaista omistajuutta, koska ovat ehkä koko ikänsä asuneet siinä huudeilla. Onko sitten tullut ilmoituksia tai miesten kesken puheita joistain epämääräisistä porukoista tai ilkivallasta joskus ja ovat ottaneet asiakseen valvoa järjestystä omaksi tuntemassaan paikassa. Ihan joku lähimetsäkin tai laavu voitolla tällainen ilmaisen järjestyksenvalvojan miehittämä paikka. Todella ärsyttävää. Onkohan muualla missään vastaavaa? Tulee ihan samanlainen olo kuin joskus nuorena joku vartija lähti kaupassa seuraamaan minua vaikka olin ihan tavallisen näköinen ja tavallisesti käyttäytyvä nuori, enkä yrittänyt varastaa mitään. Vai onko tällä paikkakunnalla vaan sattumoisin tällaisia turhautuneita eläkeläisukkoja todella tiheässä, niin että oma valvoja riittää joka aarille tuolla ympäristömetsissäkin. Kyttäävät eläkeläiset ärsyttää siis suomalaisessa kulttuurissa, vaikka ei tämä mikään kirjoittamaton sääntö onneksi vielä ole.

Ulkomaillahan nämä vanhat herrat tungeksivat tuijottamaan rakennusprojekteja, purkuprojekteja, katujen uusimisprojekteja ja mitä tahansa korjausprojektia. Saksassa seisottiin oikein ringissä aidan takana tuijottelemassa kaivinkonetta ja kadulla olevaa reikää. Naapurissa oli joku aika sitten isot purkutyöt ja siihenkin naapurin vanhat papparaiset tulivat aidan taakse katsomaan, että mitä mitä mitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se että koulutukselle annetaan niin paljon painoarvoa. Monessa maassa työnantajat ovat kiinnostuneita siitä millainen ihminen olet ja mikä sinua kiinnostaa. Jos kokevat että sinussa on ainesta tulla joksikin IT-konsultiksi niin saat paikan. Tunnen joitaikin Euroopassa asuvia tuttavia jotka eivät ole kouluttautuneet mihinkään suomalaisen peruskoulun jälkeen, silti heillä on huippuhyvä pesti isossa firmassa ja ovat hyviä työssään.

Suomessa taas vaaditaan että pitää olla kaikenlaiset sertifikaatit ja tutkinnot että pääsisi tekemään aika alkeellistakin työtä. Ja jos katsotaan vähän vaativimpia työtehtäviä niin olet ihan nolla ennen kuin on maisterin paperit taskussa.

Niinhän se oli ennen Suomessakin. Kovin harva 40-luvulla syntynyt on opiskellut kansakoulun jälkeen mitään ja silti heissä oli paljon pitkiä työuria tehneitä. Jos puolestaan kävi lukion niin sitten oli itsestään selvää jonkinsortin ison johtajan paikka jollei sen toki saattoi saavuttaa myös ilman lukiota.

Nyt he ovat sitten olevinaan poikkeuksellisen fiksuja, kun näiden ylioppilaiden ja merkanttien paikkoihin heidän eläköityessä on nykyään pääsyvaatimuksena tradenomi tai maisteri.

Vierailija kirjoitti:

Se, että tehdään asioita miettimättä yhtään että miksi. "Yleensä on ollut tapana". Hääjuhlissa tämä korostuu erityisen voimakkaasti.

Apua, tämä tosiaan nyppii minuakin! Ei tykätä morsiamen ryöstöstä, mutta pakko se on olla. Kukaan ei syö joulupöydässä lanttulaatikkoa,  mutta pakko sitä on olla/tehdä. Äitini käy keräämässä pakastimet täyteen marjoja, joita ei edes syö, koska syksyllä pitää kerätä marjoja. Siellä on pakastimen uumenissa varmaan vieläkin vuoden 2002 vuosikertamustikkaa :D

Vierailija kirjoitti:

Se, että tehdään asioita miettimättä yhtään että miksi. "Yleensä on ollut tapana". Hääjuhlissa tämä korostuu erityisen voimakkaasti.

Tämä. Miksi ylipäänsä pidetään kirkkohäitä, kun ei jumalaan tai raamattuun edes uskota oikeasti. Ihmisillä olisi vapaat kädet tehdä häistä itsensä näköiset, eikä monia vieraitakaan haittaisi jos saisi jättää urkujollotukset väliin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Että olisi ok hieroa sontaan hinkattua ihq-muoti-massa-kånkenia (joka näyttää siltä että vähintään bull mentula on hyppinyt sen paskarepun päällä seistyään lehmän paskakasassa) bussissa tai ratikassa toisen naamaan tai vaatteisiin. EI ole.

En kyllä tiennyt, että tämä on kirjoittamaton sääntö. Jos näin on, niin täytyypä seuraavan kerran ratikassa sitten hieroa reppuani toisen naamaan, koska kyllä minä haluan sääntöjä noudattaa, nehän on suuren massan eduksi.

Tämä repputyyppi on tunnettu palstahullu, älä välitä.

Vierailija kirjoitti:

Vihataan ja haukutaan omaa suomalaisuutta esim että suomalaiset on rumia jne

Kaikki aina korostavat, ettei ole tyypillinen suomalainen eikä ainakaan mikään tavis, vaikka on juuri molempia.. Ollaan ylpeitä, kun joku on luullut ei-suomalaiseksi, varsinkin naiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se kun ihmiset ajattelevat että heidän ei tarvitse tutustua kehenkään, koska eivät tarvitse uusia kavereita.

Miksi pitäisi tutustua vain tutustumisen vuoksi? Varsinkaan ihmisiin joita ei tule koskaan näkemään uudestaan.

Painu sinä autistivajakkí vaan keksimään niitä hauskoja juttuja joissa on 1 sana pieru 🤦🏻

No sinäpä oletkin päivänsäde. Oikein älyn riemuvoitto.

Se että psykiatrilla käyntiä edelleen pidetään häpeällisenä ja heikkoutena. Samoin julkista itkemistä (miehillä). Se että työ määrittää kaiken ja koulustaso etenkin... lääkäri on jumala, duunaria kohdellaan kuin ilmaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä se suomalainen tapa olla tervehtimättä naapureita, opiskelukavereita, työkavereita jne. Ulkomailla tervehtiminen on ihan itsestäänsääntö mitä ihmiset tekee luonnostaan. Suomessa taas jos näet naapurin kaupassa niin moni katsoo poispäin ja teeskentelee ettei huomannut. Jotkut eivät edes jaksa teeskennellä vaan tuijottavat vain että aijaa tossa on toi. Eivät kaikki ulkomailla tätä tee, eikä kaikki suomalaisetkaan ole tällaisia mutta silti tällainen toimintatapa on paljon yleisempää Suomessa kuin ihan vaikkapa Ruotsissa.

Olen asunut ulkomailla ison osan elämästäni ja tämä on jotain mitä olen miettinyt että mistäköhän tällainen on peräisin?

Sanoppa. Erityisen tympeitä ne, joille moikkaat mutta eivät vastaa. No empähän moikkaa toiste

Itsellä sama. Kaksi kertaa riittää.

Vierailija kirjoitti:

Tämä "Torille!" kulttuuri jossa aina kun Suomi voittaa kultaa joukolla keskustaan ryyppäämään, örveltämään ja rikkomaan paikkoja ja luullaan että tämä oli joku isokin saavutus. Joku täällä jo mainitsikin Havis Amandan. Oikeasti tulee myötähäpeä kun ihmiset kiipeilevät jonkun 100 vuotiaan hienon patsaan päällä samalla kun kulttuurihistoriallisesti arvokas patsas kärsii vaurioita. Turussakin keväällä niin porukka kiipesi uuden kauppatorin kojujen päälle ja meinasivat mennä rikki. Miksi ihmeessä?

Saahan sitä juhlia ja pitää hauskaa yhdessä mutta tätä että moni käyttäytyy kuin jotain ihme huligaaneja niin en vain voi ymmärtää. Kun tanskalaiset voittivat käsipallon mm-kultaa niin juhlivat sivistyneesti. Miettikää jos tanskalaiset harrastaisi samanlaista pelleilyä pienen merenneidonsa kanssa, miltäköhän se teille näyttäisi? Ihan hiton juntilta varmasti koska sitä se olisikin.

Jos ei mene, valitetaan suomalaisten sulkeutuneisuutta. Teit niin tai näin, aina väärinpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saatanmoinen estyneisyys, täällä ei sovi puhua tuntemattomille. Ja jos puhut olet joko hullu tai humalassa.

Hullu, humalassa tai helsinkiläinen. :D Helsinkiin muutettuani olen nauttinut siitä, että voin kysyä ihmisiltä tietä, he vastaavat, olemme kohteliaita ja matkamme jatkuvat eri suuntiin. Pienessä synnyinkaupungissani se menee niin, että kysyn, ihminen ei vastaa, kysyn uudelleen, hän on erittäin epäluuloinen, mittailee minua, saattaa jopa kysyä kuka olen ja mitä tekemässä. Kohtaaminen ei ole persoonaton, ei kohtelias, enkä saa apua. Ja noin kaksi sekuntia sen jälkeen kun käännyn pois, tuo ihminen on jo puhelimessa jonkun kaverinsa kanssa: "Tässä S-marketin pihalla oli äsken joku ihme tyyppi joka kysyi multa missä täällä on kukkakauppa. En kyllä tiedä millä asialla liikkui."

Ihana tuo viimeinen kommentti!! :D :D