Kahdeksanvuotias tappaa omakasvattamia kaneja?

Aloitus on täyttä huuhaata!

Jos lapsen kasvuympäristö pitää kanin teurastusta normaalina ja neutraalina niin kyllä lapsi siihen oppii.

Meillä teurastettiin kaikkia eläimiä, kissan poikasista lähtien. Ei meistä kukaan traumatisoitunut.

Opittiin kuitenkin se, että ruoaksi kasvatettu eläin teurastetaan, jos kissoja tulee liikaa niin kissanpoikanen lopetetaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei mitään ongelmaa. Lapsi suhtautuu asioihin hyvin luontevasti. Jos asiasta ei tehdä lapselle järkyttävää, siitä ei koskaan tule järkyttävää. Aikoinaan maatiloilla lapset näkivät pienestä pitäen lihakarjan kasvatuksen eri vaiheet, siittämisestä teuraaksi. Se, että asia järkyttää joitakin, osoittaa vain heidän vieraantuneen luonnosta. Saalistavat eläimetkin opettavat poikasensa pienestä pitäen saalistamaan, jopa harjoittelemaan metsästystä saaliilla ennen sen lopettamista. Emo saattaa ottaa saaliin elävänä kiinni ja haavoittaa tätä vähän, jotta poikaset pääsevät harjoittelemaan metsästystä. 

Kukaan kommentoija tässä ketjussa, ei ole järkyttynyt kanin takia, vaan ko. lapsen takia. Kehittyykö normaalisti, kun on noin vanhempiensa manipuloima teurastusjutuissa.jne.

Vierailija kirjoitti:

Mahtaako leikkiä pehmoleluillaan tappamisleikkejä.

Me siskon kanssa ainakin leikittiin, vaikkei ikinä oikeita eläimiä tapettu. Ihan täysipäisiä meistä kasvoi. 

Ohis mutta eikö siitä ole jenkkitutkimus ja profilointeja tehty että lapsi joka tappaa eläimiä, on todennäköisesti psykopaatti ja kykenee aikuisena vahingoittamaan myös ihmisiä?

Nimittäin kaikille psykopaatti-sarja m u rha a jil le on ollut yhteistä se että ovat rääkänneet ja tappaneet eläimiä lapsena.

Vierailija kirjoitti:

Aloitus on täyttä huuhaata!

Jos lapsen kasvuympäristö pitää kanin teurastusta normaalina ja neutraalina niin kyllä lapsi siihen oppii.

Meillä teurastettiin kaikkia eläimiä, kissan poikasista lähtien. Ei meistä kukaan traumatisoitunut.

Opittiin kuitenkin se, että ruoaksi kasvatettu eläin teurastetaan, jos kissoja tulee liikaa niin kissanpoikanen lopetetaan.

Päiväkoti on kasvuympäristöä ja myöhemmin koulu, sosiaaliset suhteet jne.

Ei näytä hyvältä ko.lapsen tarina. Tarina jonka vanhemmat on hänelle opettaneet. Tämä lapsi on yksin asian kanssa em. paikoissa. Ei se auta huutaa normaalia, jos muut ihmiset ei pidä asiaa normaalina, kuten tapahtui päiväkodissa.

Vierailija kirjoitti:

Ohis mutta eikö siitä ole jenkkitutkimus ja profilointeja tehty että lapsi joka tappaa eläimiä, on todennäköisesti psykopaatti ja kykenee aikuisena vahingoittamaan myös ihmisiä?

Nimittäin kaikille psykopaatti-sarja m u rha a jil le on ollut yhteistä se että ovat rääkänneet ja tappaneet eläimiä lapsena.

Tässä tapauksessahan lapsi on kasvatettu kanintapp*jaksi, eikä siis ole omien viehtymystensä mukana ajautunut moiseen touhuun. Psykopaatista puhuminen on siis ylimitoitettua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä on vielä sekin, että tyttö voi muuttaa suunta jossain vaiheessa kasvettuaan, ja voi katkeroitua. Mm. isälleen joka vei hänet tuohon maailmaan niin nuorena. 

Jep. Tulee murrosikä ja lapsi tappaa isänsä, kun kerran perheenjäsenille on ok tehdä niin. Voi kyynel kun en surisi.

Eiköhän siitä ihan normaali ihminen kasva, ole huoleti.

Suurin osa lapsista kuitenkin vetää ihan simona nakkeja, lihapullia ja nugetteja, eikä siitä mitään psykopatiaa tule.

https://svacs.libguides.com/c.php?g=933180&p=6746397

Vanhoissa kulttuureissa on opetettu metsästys ja teurastus niin pienestä pitäen, kun lapsi kykenee. He elävät luonnonmukaisemmin ja ympäristöystävällisemmin kuin luonnosta vieraantuneet cityihmiset. 

Ollessani lapsi meillä oli monta kertaa kaneja, omakotitalossa asuttiin. Kanit haettiin jostain suht junioreina, niitä oli max 2 kerralla. Tykkäsin niistä kovasti ja hoidin niitä. Aina jossain vaiheessa äiti pisti "paistiksi", ei auttanut itku. En ollut tatä toimintaa näkemässä, mutta tajusin asian varsin hyvin muutenkin ja tosiaan tiesin, ettei ne mihinkään taivaaseen menneet... Vannoin aina etten syö niitä, mutta takuuvarmasti äiti salaa laittoi liha-/kanakastikkeeseen ja sitä söin sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä on vielä sekin, että tyttö voi muuttaa suunta jossain vaiheessa kasvettuaan, ja voi katkeroitua. Mm. isälleen joka vei hänet tuohon maailmaan niin nuorena. 

Jep. Tulee murrosikä ja lapsi tappaa isänsä, kun kerran perheenjäsenille on ok tehdä niin. Voi kyynel kun en surisi.

Eiköhän siitä ihan normaali ihminen kasva, ole huoleti.

Suurin osa lapsista kuitenkin vetää ihan simona nakkeja, lihapullia ja nugetteja, eikä siitä mitään psykopatiaa tule.

Juuri näin. Ituhipit vain kasvattavat lapsistaan neuroottisia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen 45-vuotias. Katselin pikkutyttönä metsäjäniksien nylkemistä ja ruoaksi valmistamista. Se oli yhteistä aikaa isäni kanssa. En traumatisoitunut.

Nykyään vältän lihansyöntiä, mutta se on taas toinen tarina ja liittyy tuotantoeläinten oloihin.

Miten tuo liittyy siihen että 8 v tappaa itse hoivaamansa kanin?

Kaksi täysin eri tilannetta.

Olen jo yli kuusikymppinen. Mummolassani oli 60-luvulla navettakissa, ja kun se sai poikasia, niin mummon kanssa ne laitettiin vesisaaviin, sanomalehteä päälle ja luudalla sitten painettiin päältä niin että pennut hukkuivat. Se oli ihan normaali toimenpide, koska ei niiden kissojen voinut antaa holtittomasti lisääntyä. En traumatisoitunut, enkä kasvanut kieroon. 

Tuotantoeläinten kanssa voi harjoittaa myötätuntoa niiden eläessä. Kun ne on teurastettu, voi harjoittaa kiitollisuutta siitä, että oma elämä jatkuu kiitos eläimen uhrauksen.

Syön pääasiassa kasvisruokaa mutta olen kotoisin maatilalta enkä ymmärrä tunteilla tällaisen asian kanssa. Haudatako ne possut, kanat ja kanit olisi pitänyt ja syödä itse soijarouhetta?

Olin viiden vanhana mukana hirven teurastuksessa ja se on edelleen muistoissani yksi siisteimpiä lapsuudenkokemuksia. Minusta ei kasvanut psykopaattia, vaan empaattinen ja elämässään pärjäävät, reipas nainen. Varmasti esimerkin pikkutyttökin saa sellaiset valmiudet elämään, ettei tule itku ihan pienestä.

Vierailija kirjoitti:

Tämän päivän ongelma on tämä todellisuudesta vieraantuminen. Ei ymmärretä että se liha tai kaupan valmisruoka on joskus ollut eläin. Ei myöskään ymmärretä että jos sen ruuan haluaa syödä se on ensin tapettava. Kaupoissa on paljon ruokia, joissa on eläinten osia, vaikka siitä ei erikseen mainita.

Ihmisten psyykelle on pitkään tehnyt hallaa tämä jatkuva suojelu todellisesta maailmasta.

Näin itse 3-vuotiaana kuolleen päästäisen ja ihmettelin sitä pihalla viikon, samalla kun madot söivät sitä. 5- vuotiaana osallistuin sian teurastukseen ja pitelin verikuppia. Myöhemmin söin siitä verestä tehtyjä verilettuja. Minusta ei kehittynyt tappaja tai koulukiusaaja. Syön edelleen silloin tällöin lihaa. En nähnyt myöskään painajaisia näistä asioista lapsena.

Ja niin tekivät ennen kaikki muutkin ja se oli täysin normaalia, eikä siitä kukaan miksikään muuttunut. Niinhän on ihmiskunta tehnyt jo vuosituhansia.

Nykyään todellisuudesta vieraantuminen on normaalia, joten ei ihme että mt-ongelmat lisääntyvät jatkuvasti.

No ei Saaga ole noin sanonut! Aikuisen puhetta.

Uskotteko mammat oikeasti, että Saga olisi käyttänyt noita sanoja.

Suosittelen vähän kriittisyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Ohis mutta eikö siitä ole jenkkitutkimus ja profilointeja tehty että lapsi joka tappaa eläimiä, on todennäköisesti psykopaatti ja kykenee aikuisena vahingoittamaan myös ihmisiä?

Nimittäin kaikille psykopaatti-sarja m u rha a jil le on ollut yhteistä se että ovat rääkänneet ja tappaneet eläimiä lapsena.

Mutta eivät vanhempiensa kannustamina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloitus on täyttä huuhaata!

Jos lapsen kasvuympäristö pitää kanin teurastusta normaalina ja neutraalina niin kyllä lapsi siihen oppii.

Meillä teurastettiin kaikkia eläimiä, kissan poikasista lähtien. Ei meistä kukaan traumatisoitunut.

Opittiin kuitenkin se, että ruoaksi kasvatettu eläin teurastetaan, jos kissoja tulee liikaa niin kissanpoikanen lopetetaan.

Päiväkoti on kasvuympäristöä ja myöhemmin koulu, sosiaaliset suhteet jne.

Ei näytä hyvältä ko.lapsen tarina. Tarina jonka vanhemmat on hänelle opettaneet. Tämä lapsi on yksin asian kanssa em. paikoissa. Ei se auta huutaa normaalia, jos muut ihmiset ei pidä asiaa normaalina, kuten tapahtui päiväkodissa.

Tulit juuri perustelleeksi homofobian, jos vain enemmistö on kasvatettu sellaiseksi. Vanhemmat voivat myös pienestä pitäen kehittää lapsen itsetuntoa, itsenäisyyttä ja identiteettiä niin, ettei tästä tule laumasielua, joka määrittää normaalin sen perusteella, mitä enemmistö ajattelee. Tällöin hänen elämästään tulee helpompaa, omaksuu hän identiteetin kehittyessä ja aikuistuessaan mitä arvoja tahansa.

Sinä opetat lapsesi sellaiseksi, että "muut ihmiset" määrittelevät normaalin ja rotkon reunan yli pitää kävellä vaikka kuolemaan, jos vain enemmistö tekee niin. Itsenäiseksi opetettu katsoo hämmästellen sinun lastesi hulluutta ja yrittää puhua järkeä heille, luultavasti turhaan.  Totalitaarinen järjestelmä tarvitsee niitä, jotka tottelevat ja tekevät kuten "kuuluu", vaikka kyse olisi kuinka tyhmästä asiasta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen 45-vuotias. Katselin pikkutyttönä metsäjäniksien nylkemistä ja ruoaksi valmistamista. Se oli yhteistä aikaa isäni kanssa. En traumatisoitunut.

Nykyään vältän lihansyöntiä, mutta se on taas toinen tarina ja liittyy tuotantoeläinten oloihin.

Miten tuo liittyy siihen että 8 v tappaa itse hoivaamansa kanin?

Kaksi täysin eri tilannetta.

Olen jo yli kuusikymppinen. Mummolassani oli 60-luvulla navettakissa, ja kun se sai poikasia, niin mummon kanssa ne laitettiin vesisaaviin, sanomalehteä päälle ja luudalla sitten painettiin päältä niin että pennut hukkuivat. Se oli ihan normaali toimenpide, koska ei niiden kissojen voinut antaa holtittomasti lisääntyä. En traumatisoitunut, enkä kasvanut kieroon. 

Ei tuollaisessa touhussa ole mitään normaalia. Kissat olisi voinut lopettaa armeliaammallakin tavalla. Kieroon olet kasvanut, jos moista pidät normaalina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ohis mutta eikö siitä ole jenkkitutkimus ja profilointeja tehty että lapsi joka tappaa eläimiä, on todennäköisesti psykopaatti ja kykenee aikuisena vahingoittamaan myös ihmisiä?

Nimittäin kaikille psykopaatti-sarja m u rha a jil le on ollut yhteistä se että ovat rääkänneet ja tappaneet eläimiä lapsena.

Mutta eivät vanhempiensa kannustamina.

Painosanalla rääkkääminen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen 45-vuotias. Katselin pikkutyttönä metsäjäniksien nylkemistä ja ruoaksi valmistamista. Se oli yhteistä aikaa isäni kanssa. En traumatisoitunut.

Nykyään vältän lihansyöntiä, mutta se on taas toinen tarina ja liittyy tuotantoeläinten oloihin.

Miten tuo liittyy siihen että 8 v tappaa itse hoivaamansa kanin?

Kaksi täysin eri tilannetta.

Olen jo yli kuusikymppinen. Mummolassani oli 60-luvulla navettakissa, ja kun se sai poikasia, niin mummon kanssa ne laitettiin vesisaaviin, sanomalehteä päälle ja luudalla sitten painettiin päältä niin että pennut hukkuivat. Se oli ihan normaali toimenpide, koska ei niiden kissojen voinut antaa holtittomasti lisääntyä. En traumatisoitunut, enkä kasvanut kieroon. 

Luonnosta vieraantunutta tappaa oma mukavuus edellä eikä asiallisesti ja nopeasti.

Voi jestas mikä juntti-isä :D Siis joo, jos lihaa syö, niin onhan se totta, ettei tappamisen ja teurastuksen pitäisi olla mikään ongelma sinällään, mutta tuota..kyse on lapsesta, ihan selvästi lapsi on toistanut vanhempiensa sanoja viitattessaan disney-leffoihin. Vanhemmilta on kuitenkin tainnut unohtua, että lapset on lapsia ja heillä tulisi olla myös se oma maailmansa: Ei ole mitään haittaa siitä, että pieni lapsi katselee viattomia disney-leffoja, kyllä sitä ehtii isompana sitten irrottautua sieltä satujen maailmasta ja pikkuhiljaa siirtyä raaempaan todellisuuteen.

Sitten huolestuisin, jos aikuinen ihminen eläisi vieläkin jossain disney-maailmassa.