Mitä Sinulle tänään kuuluu?

Perunoiden kuokkijan kommentit heille, jotka viestiäni kommentoivat.

Lihakset tosiaankin kramppasivat, ei pelkästään selästä vaan koko alakropasta. Oikaisin selkääni kyllä välillä ja venyttelin kuokkimisurakan jälkeen.  Ehkä innostuin vähän liikaa kuokkimaan kerralla:) Mikään kiirehän perunoiden nostolla ei vielä ole.

Liike on tosiaankin lääke.

Kävimme tänään metsälenkillä  muutamasta paikasta etsimässä kantarelleja ja löydettiinkin jonkin verran.  Siinä tuli hyvää liikuntaa vähän epätasaisessa maastossa.

Sille joka haluat vain kaveria, miksi etsit heitä miehistä? Nainen ymmärtäisi sinua paremmin, eikä seksi ole välttämättä niin tärkeää hänelle. Lesbosuhde tai vain kaverisuhde, mietipä sitä.

Neitiperhonen lensi mun kukkapenkkiin, ihana kesävieras. Myös pörriäisiä on täällä kaverina. Täällä vaan istun ja ihastelen kukkien väriloistoa ja näitä pieniä siivekkäitä ystäviä. Aurinko paistaa ja taivaalla on hienoja poutapilviä.

Vierailija kirjoitti:

Oltiinpa aheria tänään! Minä pesin kuistin ja ikkunat pihan puolelta, mies tien puolelta ulkopinnat. Sisältä ei vielä innostuttu pesemään eikä ehkä tarvikaan kun tuollakin kirkastui kummasti.

Ehkä vielä herukoita poimimaan. Hillosokeri loppui, mies aikoo vielä hyytelöä/ hilloa tehdä.

Nyt on tullut telkkarista uusia jaksoja Tanskalaisesta maajussista. Mukavaa katsottavaa!

 

Tykkään kanssa tuosta Tanskan maajussista, kielikin on mukavaa kuultavaa. Tunsin aikoinaan monta tanskalaista töiden kautta ja yhden ihan yksityiselämässäkin. Olivat kaikki erittäin kivoja ja huumorintajuisia.

Minäkin innostuin vielä metsälenkin jälkeen puutarhatöihin, tiedän toki, ettei otollinen aika kesken kasvukauden pensaita leikata, mut toi yks inhokki, siperianhernepensas vaanii autoani ja rakasta valkoista syreeniä piikkisin oksin, niin kottikärryllisen katkoin kasvustoaan. Kärsiköön. Tai vaikka kuolkoon. Ei tule ikävä. Paitsi kimalaisilla. Istun rappusilla hiki pinnassa, potut kiehuu. Tyytyväinen olo, kun päivän 'to do' lista on tehty, ja vähän ylikin.

Doris

Rantahotelli on parasta mitä töllöstä nyt tulee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskaltaako sanoa, että minä en ole sekuntiakaan murehtinut, surrut, ajatellut tuota sotaa. Johon tarvitaan aina kaksi. Suren vasta sitten jos oma kotimaamme joutuu sotatilaan.

 

Etkö sure muiden ihmisten kohtaloa? Eikö sinulla ole poikia tai lapsenlapsia, jotka voivat joutua sotaan? Täysin empatiakyvytön kyllä olet, jollei Ukrainan tai Gazan sota sinua sureta.

Olen lämmin ja empaattinen, näillä sanoilla muut ovat minua luonnehtineet. Mutta sodat, oli ne missä tahansa ei kiinnosta, en seuraa, en sure. Maailman sivu aina jossain päin on sodittu, uhreja tulee. En ymmärrä mitä minun suremiseni heitä auttaisi. Valtion päämiehet surkoon ja pyrkiköön sopuun. En ole syyllinen enkä 

osapuoli joten miksi tuhlata omaa energiaa asiaan, johon itse ei voi vaikuttaa. Pitää osata suojella itseään, emme voi kantaa koko maailman murheita olkapäillä 🤨.

Edelliseen kommenttiin vielä, tyttäreni on sairaanhoitaja ja kerran mainitsi lottamuseossa käydessämme että hän haluaisi olla lotta. Ja sellaiseksi joutuu jos maahamme sota tulisi. Se olisi hänen arvomaailmalleen sopivaa, kunnioittaisin hänen uhrautuvuuttaan. Senpä vuoksi aina kannustankin häntä elämään hetkessä ja tekemään töitä sen verran kuin haluaa, että voisi elää täysipainoisesti aina omannäköistä elämää koska tulevaisuudesta ei kukaan meistä tiedä.

Päivä pelastettu kun olimme lenkillä, kyläkierroksella. Oli uskomattoman kuuma, onneksi jätin pitkät kalsarit pois. Ihailin vielä kukkivia luonnonkukkia: hentoja sinisiä kissankelloja, puna-apiloita, keltaisia nappikukka ja sitten runsaita keltaisia kukkia joiden nimeä en tiedä. Kolmessa muurahaispesässä vielä elämää, vauhti heillä vaan on hidastunut. Ruuaksi tein taas kanttarelli kastikkeen ja keitetyt perunat, nam 😋Kiitos ahkeralle miehelle 🙏

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskaltaako sanoa, että minä en ole sekuntiakaan murehtinut, surrut, ajatellut tuota sotaa. Johon tarvitaan aina kaksi. Suren vasta sitten jos oma kotimaamme joutuu sotatilaan.

 

Etkö sure muiden ihmisten kohtaloa? Eikö sinulla ole poikia tai lapsenlapsia, jotka voivat joutua sotaan? Täysin empatiakyvytön kyllä olet, jollei Ukrainan tai Gazan sota sinua sureta.

Olen lämmin ja empaattinen, näillä sanoilla muut ovat minua luonnehtineet. Mutta sodat, oli ne missä tahansa ei kiinnosta, en seuraa, en sure. Maailman sivu aina jossain päin on sodittu, uhreja tulee. En ymmärrä mitä minun suremiseni heitä auttaisi. Valtion päämiehet surkoon ja pyrkiköön sopuun. En ole syyllinen enkä 

osapuoli joten miksi tuhlata omaa energiaa asiaan, johon itse ei voi vaikuttaa. Pitää osata suojella itseä

Pää pensaaseen, niin kaikki hyvin.🐇 Tietysti jos on mielenterveyden kanssa haasteita tai jaksamisen, niin silloin pitää suojella itseään. Mutta terve normaali  suomalainen seuraa mitä lähellä tapahtuu ja auttaa siinä, missä voi. Mummunikin rukoilee, kun ei muuta enää voi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskaltaako sanoa, että minä en ole sekuntiakaan murehtinut, surrut, ajatellut tuota sotaa. Johon tarvitaan aina kaksi. Suren vasta sitten jos oma kotimaamme joutuu sotatilaan.

 

Etkö sure muiden ihmisten kohtaloa? Eikö sinulla ole poikia tai lapsenlapsia, jotka voivat joutua sotaan? Täysin empatiakyvytön kyllä olet, jollei Ukrainan tai Gazan sota sinua sureta.

Olen lämmin ja empaattinen, näillä sanoilla muut ovat minua luonnehtineet. Mutta sodat, oli ne missä tahansa ei kiinnosta, en seuraa, en sure. Maailman sivu aina jossain päin on sodittu, uhreja tulee. En ymmärrä mitä minun suremiseni heitä auttaisi. Valtion päämiehet surkoon ja pyrkiköön sopuun. En ole syyllinen enkä 

osapuoli joten miksi tuhlata omaa energiaa asiaan, johon

Samaa mieltä. Ei kannata itseään murheeseen hukuttaa ja seurata lakkaamatta uutisia. MUTTA myötätuntoa voi kokea sodan syyttömiin lapsiin ja siviileihin, eikö?

asetit sanasi ehkä (toivottavasti) väärin. Et toivottavasti ole niin piittaamaton, kuin kommentistasi voisi päätellä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskaltaako sanoa, että minä en ole sekuntiakaan murehtinut, surrut, ajatellut tuota sotaa. Johon tarvitaan aina kaksi. Suren vasta sitten jos oma kotimaamme joutuu sotatilaan.

 

Etkö sure muiden ihmisten kohtaloa? Eikö sinulla ole poikia tai lapsenlapsia, jotka voivat joutua sotaan? Täysin empatiakyvytön kyllä olet, jollei Ukrainan tai Gazan sota sinua sureta.

Olen lämmin ja empaattinen, näillä sanoilla muut ovat minua luonnehtineet. Mutta sodat, oli ne missä tahansa ei kiinnosta, en seuraa, en sure. Maailman sivu aina jossain päin on sodittu, uhreja tulee. En ymmärrä mitä minun suremiseni heitä auttaisi. Valtion päämiehet surkoon ja pyrkiköön sopuun. En ole syyllinen enkä 

osapuoli joten miksi tuhlata omaa energiaa asiaan, johon

En kiinnitä huomiota asioihin joihin en voi vaikuttaa. Kerro minulle mitä hyötyä siitä sodan uhreille olisi? yhtäkään et voi empaattisuudellasi pelastaa. Ehkä se auttaa sinua itseäsi eniten ja helpottaa omaa ahdistustasi. Mutta älä vaadi sitä muilta tai tuomitse. Keskityn huomioni lähipiiriin, sekä kaikken hauskaan. En haaskaa resilienssiäni korruptoituneiden maiden sotaan, säästän sen itselleni. Rukouksiin saa uskoa kukin jos se ihmiselle itselleen tuo rauhan.

Joo, keskity sinä vaan kaikkeen hauskaan. Itsekkyys huipussaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskaltaako sanoa, että minä en ole sekuntiakaan murehtinut, surrut, ajatellut tuota sotaa. Johon tarvitaan aina kaksi. Suren vasta sitten jos oma kotimaamme joutuu sotatilaan.

 

Etkö sure muiden ihmisten kohtaloa? Eikö sinulla ole poikia tai lapsenlapsia, jotka voivat joutua sotaan? Täysin empatiakyvytön kyllä olet, jollei Ukrainan tai Gazan sota sinua sureta.

Olen lämmin ja empaattinen, näillä sanoilla muut ovat minua luonnehtineet. Mutta sodat, oli ne missä tahansa ei kiinnosta, en seuraa, en sure. Maailman sivu aina jossain päin on sodittu, uhreja tulee. En ymmärrä mitä minun suremiseni heitä auttaisi. Valtion päämiehet surkoon ja pyrkiköön sopuun. En ole syyllinen enkä 

osapu

Valitettavasti olen täysin kylmä mitä sotiin tulee. En ole lahjoittanut euroneuroa koska se mitä antaisin ei saavuta kohdettaan,välistä vetäviä on paljon ja hyvä myös tiedostaa että sodalla tienaa aika moni, aseet joilla surmataan syyttömiä molemmin puolin.

 

Vierailija kirjoitti:

Joo, keskity sinä vaan kaikkeen hauskaan. Itsekkyys huipussaan. 

Montako sinun murehtiminen pelastaa tai lohduttaa sotatantereilla olevia? Massahysteria on turhaa.

Vierailija kirjoitti:

Joo, keskity sinä vaan kaikkeen hauskaan. Itsekkyys huipussaan. 

Jos maassamme jokainen keskittyisi elämään omaa elämää, mtongelmia olisi vähemmän. Terve itsekkyys on terveellistä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskaltaako sanoa, että minä en ole sekuntiakaan murehtinut, surrut, ajatellut tuota sotaa. Johon tarvitaan aina kaksi. Suren vasta sitten jos oma kotimaamme joutuu sotatilaan.

 

Etkö sure muiden ihmisten kohtaloa? Eikö sinulla ole poikia tai lapsenlapsia, jotka voivat joutua sotaan? Täysin empatiakyvytön kyllä olet, jollei Ukrainan tai Gazan sota sinua sureta.

Olen lämmin ja empaattinen, näillä sanoilla muut ovat minua luonnehtineet. Mutta sodat, oli ne missä tahansa ei kiinnosta, en seuraa, en sure. Maailman sivu aina jossain päin on sodittu, uhreja tulee. En ymmärrä mitä minun suremiseni heitä auttaisi. Valtion päämiehet surkoon ja pyrkiköön sopuun. En ole syyllinen enkä 

osapu

Itsekkäältä ja julmalta tuo mielipiteesi vaikuttaa, ei voi muura sanoa. Tämä pitkä lainausketju sekoittaa, kun pätkii viestejä !

Ei nyt aleta sodista täällä riidellä. Eihän? On monia tapoja ajatella asiaa, toiset on myötätuntoisempia, toiset itsekkäämpiä. Olkoon niin.

Nuorena olin vielä innokkaampi vähäosaisten auttaja (pienituloisena). Pidin aina nälkäpäivän ja lahjoitin rahat. Yhdellä työpaikalla järjestin keräyksen ja selitin asian. Yksi ihan fiksuna pitämäni mies sanoi: Ei. En osallistu. Sehän on ihan sattumaa mihin oloihin kukakin syntyy. Ei ole toisten asia auttaa. Olin mykistynyt. Yksi ihan hyvätuloinen miekkonen sanoi näin. Tosissaan. Sillä hetkellä minulta meni enkeli rikki. Lakkasin uskomasta hyvään ihmiseen.

Kaikki eivät oikeasti kykene empatiaan. Oikeasti, iso osa ihmisistä ajattelee vain omaa etuaan. Onneksi ei kaikki. Hyvä me :)

Kyllä Suomenkin sotateollisuus on nousussa, rahaa tulee sillä alalla. En tahdo kuitenkaan, että tuo työllisyyttä ja kansantaloutta kasvattaa.

Nyt seuraamme mielenkiinnolla, mitä Intian 50% USAn vero Venäjän kauppaan vaikuttaa. Tavallinen ihminen ei voi oikein noita nopeita päätöksiä ymmärtää. Miten niin hetkessä Trump päättää verot, kaartit kaupunkeihin, eri osavaltioissa. Mitä vielä tapahtuukaan???

Ilma rahan antamistakin voi osallistua sodan vastaisuuteen. Mielenosoitukset, mielipidepalstat, kuten tämäkin, keskustelut jne. 

Vierailija kirjoitti:

Ei nyt aleta sodista täällä riidellä. Eihän? On monia tapoja ajatella asiaa, toiset on myötätuntoisempia, toiset itsekkäämpiä. Olkoon niin.

Nuorena olin vielä innokkaampi vähäosaisten auttaja (pienituloisena). Pidin aina nälkäpäivän ja lahjoitin rahat. Yhdellä työpaikalla järjestin keräyksen ja selitin asian. Yksi ihan fiksuna pitämäni mies sanoi: Ei. En osallistu. Sehän on ihan sattumaa mihin oloihin kukakin syntyy. Ei ole toisten asia auttaa. Olin mykistynyt. Yksi ihan hyvätuloinen miekkonen sanoi näin. Tosissaan. Sillä hetkellä minulta meni enkeli rikki. Lakkasin uskomasta hyvään ihmiseen.

Kaikki eivät oikeasti kykene empatiaan. Oikeasti, iso osa ihmisistä ajattelee vain omaa etuaan. Onneksi ei kaikki. Hyvä me :)

Ei asia ole niin mustavalkoinen. Jos olen kylmä sodalle se ei automaattisesti tarkoita sitä että olisin kaikelle muullekin täysin empatiakyvytön 🧚.