Mitä Sinulle tänään kuuluu?

Aamuisen kaurapuuron jälkeen kahvin kanssa nautin Leivon Talonpojan keksejä. Olen jäänyt niihin koukkuun, aivan mahtavia mantelikeksejä.

Moni aikuinen ja vanhus huutaa kiukkuaan tai itkee, koska lapsuudessa kielteisiä tunteita ei saanut näyttää ja tunteet piti piilottaa. 

Vierailija kirjoitti:

Minä nukuin lasten kanssa vielä heidän alakouluiässään samassa isossa sängyssä, iltasin ja aamuisin juteltiin paljon. Miten ihanaa oli yöllä katsoa nukkuvia lapsia. Se näky ja tunnelma, se oli elämäni onnellisinta aikaa.

Sama täällä. En kestä ajatella, että ihan kohta tämäkin aika on vain muisto. Poika on kovasti jo kiireinen omien kavereiden ja harrastusten parissa, mutta iltaisin saan hänet vielä hetkeksi kainaloon ja juttelemme kaikesta mahdollisesta. Olemme molemmat iltavirkkuja höpöttelijöitä toisin kuin mieheni. Heillä taas on aamuisin omat juttelunsa ja vitsailunsa kun minä vielä torkun peiton alla.  

Ymmärrystä siis huonostikäyttäytyville (siis tunteensa näyttäville) kirjoittajille. Eihän se ketään haittaa, jos he purkavat pahaa oloaan täällä. 

Mulla tuli silmätulehdus eilen,ärsyttävä. Menen myöhemmin apteekkiin ostamaan silmätipat, samalla käyn kaupassa ostoksilla. Onneksi on palvelut lähellä, ei tarvi keskustaan lähteä.

Vierailija kirjoitti:

Sairas trolli tuo on.

Mitä luulet voittavasi, kun puhut Doriksesta koko aika? Jatka elämääsi ja poistu, jos et osaa keskustella aiheen mukaan. Doris on mitä on ja jankkaamalla asiat eivät muutu. Vaihda levyä asiallisempaan. Tuo on täysin mielenvikaista kommentointia.

Tässä näemme kaunista kieltä ja kaukodiagnostiikkaa. Et ole asiallinen itsekään. En ole tuo ketä haukut, pistää vaan silmään tämä sädekehän kiillotusyritys.

Onnistuin sitten saamaan jostain flunssan. En edes muista, milloin on viimeksi ollut yli 39 astetta kuumetta. Mutta nyt on ja pitää siirtää sytostaatitkin tän kuumeen jälkeiseen aikaan. Meni siis plörinäksi markkinoille lähtö ja vaikka nyt kuume laskisikin niin yskä tuskin tässä parissa päivässä minnekään häviää. Junamatka Hlesingistä Rovaniemelle ei oikein nappaa, jos köhii koko ajan. Sovittiin serkun kanssa, että ensi vuonna sitten. Hän menee markkinoille jokatapauksessa, kun on siellä joka vuosi aina käynyt. 

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Onnistuin sitten saamaan jostain flunssan. En edes muista, milloin on viimeksi ollut yli 39 astetta kuumetta. Mutta nyt on ja pitää siirtää sytostaatitkin tän kuumeen jälkeiseen aikaan. Meni siis plörinäksi markkinoille lähtö ja vaikka nyt kuume laskisikin niin yskä tuskin tässä parissa päivässä minnekään häviää. Junamatka Hlesingistä Rovaniemelle ei oikein nappaa, jos köhii koko ajan. Sovittiin serkun kanssa, että ensi vuonna sitten. Hän menee markkinoille jokatapauksessa, kun on siellä joka vuosi aina käynyt. 

Voeee, hyvää paranemista sulle, Lammas. Sun serkku vois tulla vaikka johonkin pääkaupunkiseudun rientoihin sun kanssa niin, ettei tarvitse vuotta odottaa tapaamista.

Heräsimme jo kello 4, kuu paistoi taivaalla.  Ei nukuttanut enää, kun suunnitelmissa oli onkiretki.

Aamupuuron jälkeen mieheni lenkitti koiramme, minä keitin kahvia termariin ja kahvileipää varasin myös mukaan otettavaksi.

Aamu-usvassa kävelimme vaihtelevaa metsäpolkua pitkin lammen rantaan. Mitkä ihanat usvamaisemat siellä odotti! Soudettiin vähän matkan päähän lumpeikon laitaan ja heitimme koukut veteen. Ihan heti ei tärpännyt, mutta muutama hyvän kokoinen ahven saatiin siitä paikasta.

Soudimme melkein koko pienen lammen ympäri ja ongimme eri paikoista, ei nykyäkään.  Jossain vaiheessa nautimme veneessä aamukahvit, hyvältä maistui.

Kun ahven ei syönyt, niin kännykkäkamerani "lauloi"; sain paljon upeita usvakuvia. Usva leijaili lammen yllä, jonkin linnun äänikin kuului ja vedessä oli paljon vesikirppuja, tyyni veden pinta.  Ei näkynyt joutsenia tänään, usein on tällä lammella ollut.

Vielä ongimme samasta paikasta kuin heti aluksi ja sitten vielä rannalta käsin, mutta ei nykäissytkään. 

Saimme kuitenkin sen verran, että huomiseksi on ruoaksi paistettuja ahvenia. Mieheni perkasi kalat, minä lupasin ne sitten paistaa.

Olipa mukava aamuinen retki, kiitos!

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrystä siis huonostikäyttäytyville (siis tunteensa näyttäville) kirjoittajille. Eihän se ketään haittaa, jos he purkavat pahaa oloaan täällä. 

Tarvitseeko yhden huonoa käytöstä sietää loputtomiin? Siis aikuisen ihmisen?

Rajat ne tulee pahaa oloaan purkaville lapsillekin vastaan jossain vaiheessa, toivottavasti!

Tämä keskustelu tosiaankin on ollut jo ainakin kolme sivua tuota ' tunteiden näyttöä '. Ja kuka siitä enää nauttii. En minä ainakaan.

Jaksan itse lukea oikeastaan kaikki viestit täällä. Iloiset ja surulliset. Silti yhdet minä en jaksa lukea ovat jankkaukset ohi aiheen ja toisten arvostelut. Ne saisivat jäädä pois ja niitä on todellakin ollut nyt monta sivua. 

Huono yö takana, meinasin lähteä käymään keskustassa mut en jaksakkaan  onneks ei ollut mitään pakollista menoa tänään. Yksin olen koko päivän mutta tähän on jo tottunut.

Leevi ja Leavings: Kyllikki soi just radiossa. Olkoon päivän biisi tuo.

Laiskottaa. Viikonloppu oli niin vauhdikas, eilinen reissupäivä. Tänään käyn metsälenkillä katsomassa antimiaan. Pitkää lahjetta, hihaa. Kumisaappaat. Lähipellolla puidaan, aaltoileva viljapelto vaihtuu hehkuvaan sänkeen. Olen ennenkin kirjoittanut, miten maalla aistii vuodenkierron selkeämmin kuin kaupungissa.

Katsoin eilen Kierre-elokuvan, oli kyllä loistava. Katsoin myös ykkösen uuden australiaissarjan aloutusjakson, vähän sekavalta vaikutti, mutta: jatkoon.

Doris

Lammas, toipumista sulle. Harmi, kun Rovaniemi jäi ja hoitokin siirtyi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrystä siis huonostikäyttäytyville (siis tunteensa näyttäville) kirjoittajille. Eihän se ketään haittaa, jos he purkavat pahaa oloaan täällä. 

Tarvitseeko yhden huonoa käytöstä sietää loputtomiin? Siis aikuisen ihmisen?

Rajat ne tulee pahaa oloaan purkaville lapsillekin vastaan jossain vaiheessa, toivottavasti!

Tämä keskustelu tosiaankin on ollut jo ainakin kolme sivua tuota ' tunteiden näyttöä '. Ja kuka siitä enää nauttii. En minä ainakaan.

Mä en seuraa ketjua nauttiakseni ihmisten kirjoituksista vaan ihan vain mielenkiinnosta. Ymmärrän kyllä, että jankkaukset voi ärsyttää. Varsinkin, jos joutuu hyppimään lukuisia kommentteja ohi etsien välistä ne, mitä kiinnostaa. Tarvitseeko huonoa käytöstä sietää? Ei tarvitse. Sellaiset kommentit voi ohittaa ja jos ei siihen kykene, menee johonkin toiseen ketjuun. Tosin tällä palstalla vaikuttaa olevan huonoa käytöstä lähes joka ketjussa. Mutta ihan reaalimaailmassakin lähes aina voi poistua paikalta, jos toinen ihminen käyttäytyy huonosti. Työpaikalla ehkä vähän vaikeampaa, mutta noin muuten ihminen saa aika vapaasti valita seuransa. Tai no...ystäväni, joka on edelleen sairaalassa, kertoi pari päivää sitten, että samaan potilashuoneeseen on tuotu mies, joka käy vetämässä naispotilaiden sänkyjen edestä suojaverhot pois ja esittelee vehejttään naispotilaille. Muutenkin kuulemma käyttäytyy kuin sika, mutta ei hoitajatkaan tälle potilaalle mitään voi. Joten me täällä palstalla päästään vielä aika helpolla sen suhteen, mitä on pakko sietää. 

Vierailija kirjoitti:

Unenlämpöinen lapsi, ei ole suloisempaa herätystä. Pelkkää rakkautta.

Omia lapsia ei ole, mutta kummilasten ja siskojen lasten kanssa ollaan siskonpetissä usein nukuttu mummolassa. Iltaisin kerrottu tarinoita, kuulumisia, isompien kanssa kummitusjuttuja. Hauskinta oli, kun siskon lapsenlapsi pyysi minua lukemaan iltasatua. Likka oli kai kolmen, eikä oltu juurikaan nähty. Luin sadun, peittelin tytön ja siihen nukahti. Ihana muisto.

Vierailija kirjoitti:

Heräsimme jo kello 4, kuu paistoi taivaalla.  Ei nukuttanut enää, kun suunnitelmissa oli onkiretki.

Aamupuuron jälkeen mieheni lenkitti koiramme, minä keitin kahvia termariin ja kahvileipää varasin myös mukaan otettavaksi.

Aamu-usvassa kävelimme vaihtelevaa metsäpolkua pitkin lammen rantaan. Mitkä ihanat usvamaisemat siellä odotti! Soudettiin vähän matkan päähän lumpeikon laitaan ja heitimme koukut veteen. Ihan heti ei tärpännyt, mutta muutama hyvän kokoinen ahven saatiin siitä paikasta.

Soudimme melkein koko pienen lammen ympäri ja ongimme eri paikoista, ei nykyäkään.  Jossain vaiheessa nautimme veneessä aamukahvit, hyvältä maistui.

Kun ahven ei syönyt, niin kännykkäkamerani "lauloi"; sain paljon upeita usvakuvia. Usva leijaili lammen yllä, jonkin linnun äänikin kuului ja vedessä oli paljon vesikirppuja, tyyni veden pinta.  Ei näkynyt joutsenia tänään, usein on tällä lammella ollut.

Tämäpä mukava kuuluminen. Itsekin heräsin yöllä valoisuuteen. Kuu möllötti jossain, mutta en ikkunasta onnistunut näkemään. Paistetut ahvenet on herkkua.

"Mutta ihan reaalimaailmassakin lähes aina voi poistua paikalta, jos toinen ihminen käyttäytyy huonosti. Työpaikalla ehkä vähän vaikeampaa, mutta noin muuten ihminen saa aika vapaasti valita seuransa." 

Muuten olen kanssasi yleensä samaa mieltä. Tässä asiassa totean silti, että kumpa olisikin näin ja pystyisi poistumaan paikalta ja valitsemaan seuransa. Ei tämä silti päde jos pitää esim kouluissa olla joidenkin tyyppien kanssa samalla luokalla tai koulussa jopa jatko-opintoihin saakka. Eräiden kanssa 7 vuotta samassa ja siitä 6 vuotta  jo liikaa.

Ja mitään ei voi, vaikka miettii syksyllä, että miten käykin p*ska tuuri ja ne tyypit tulevatkin samaan jatko-opinto paikkaankin, kun luuli pääsevänsä niistä eroon. Muistan sen fiiliksen.

Tosin en minä heidän "seurassaan" ollut, mutta oli tai ei niin minusta koulukin määrittää sitä millaisessa tunnelmassa ja porukassa joudut aikaasi viettämään ja et tavallaan pääse siitä kaikesta eroon. Näet niitä ihmisiä joka päivä ja se määrittää elämääsi vuosia. Kirjoitan taas tästä aiheesta ja pahoittelut jos jotain ärsyttää. 

Nro 16056: Olet ihan oikeassa. Tuo, jolle aiemmassa kommentoin, puhui aikuisten huonosta köytöksestä. Koskee toki myös sitten aikuisten kohdallakin opiskelupaikkoja siinä missä työpaikkojakin. 

Doris: Harmittaa muakin. Mä olin jo niin innoissani elämäni ekasta reissusta Lappiin.  Aamulla mietin, "manasinko" mä tän taudin jotenkin itselleni, kun viime viikolla ostin apteekista ensimmäisen kerran varmaan kymmeneen vuoteen yskänlääkettä. Siis ihan vaan sellasta reseptivapaata ja varalle lääkekaappiin, JOS syksyllä tai talvella sairastuisin flunssaan. Mun ei kyllä kauheesti pitäisi mitään terveyteen liittyvää edes ajatella, koska asioilla tuppaa olemaan tapana toteutua. Marraskuussa 2012 ajattelin, että mun hoitsuvuosistani on jo niin kauan, että sairaalamaailma on muuttunut niistä ajoista ja mä kuitenkin työssäni joudun käyttämään myös sen alan osaamista, niin pitäisi päästä näkemään sitä touhua sairaalasta sisältäpäin. Ei mennyt montaa viikkoa kun mulla repesi se munuaisvaltimo ja niin tuli nähtyä sairaalamaailmaa taas ihan kiitettävästi :D 2019 loppuvuodesta ajattelin, että mä en millään jaksaisi enää järkätä sukujouluja. Mietin, että en nyt voi läheisiäni huijatakaan sairastuneeni johonkin, koska nehän tulisi sitten kotiini katsomaan, tarviinko koiran ulkoilutuksessa tms apua :D Mutta..tattadaa...mulla just joulun alla tulehtui ja puhkesi umppari. Ei tarvinnut huijata, mutta ei myöskään järjestää sukujoulua :D Hyvä puoli tuossa nyt kuitenkin oli, että enää koskaan ei tarvitse miettiä, johtuuko joku vatsakipu umpparista vai ei. Ei johdu.

Käänsin työtuolini selkänojaa taaksepäin ja tässä nyt puoli-istuvassa asennossa olen työpöydän ääressä. Villasukat jalassa ja villatakki päällä. Helpompi hengittää, kun ei ole ihan makuuasennossa. Kohta kyllä pitää viedä koira ulos. Onneksi sekin on jo vanhus eikä halua tehdä pitkiä lenkkejä, mutta taas muistan, miksi en enää uutta koiraa ota. 

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sairas trolli tuo on.

Mitä luulet voittavasi, kun puhut Doriksesta koko aika? Jatka elämääsi ja poistu, jos et osaa keskustella aiheen mukaan. Doris on mitä on ja jankkaamalla asiat eivät muutu. Vaihda levyä asiallisempaan. Tuo on täysin mielenvikaista kommentointia.

 

Tässä näemme kaunista kieltä ja kaukodiagnostiikkaa. Et ole asiallinen itsekään. En ole tuo ketä haukut, pistää vaan silmään tämä sädekehän kiillotusyritys.

Empatisoitko trollia vai oletko itse se? On toi aika sairaalloista spämmätä koko aika toista mollaavia viestejä. Eikä mene perille, vaikka monesti ollaan huomautettu käytöksestä. Asiallisesti kerroin ajatukseni. Olisin sitä rumemminkin voinut kirjoittaa. En tiedä miten voisi nätimmin kirjoittaa noita mainitsemiani adjektiiveja.