Mitä Sinulle tänään kuuluu?

Ihana lämmin kesä. Hyvä näin.

Katson yleisurheilukisoja, nyt miesten korkeushyppyä. Hyppylajeja on kiva seurata. Täällä kisakatsomossa kannustan jokaista "nyt hyvä, tsemppiä, yli jeeeee!"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tämä on hyvän mielen ketju kaikkine kuulumisineen. Ei haittaa jos joku neuvoo jotakuta kirjoittajaa, itsekin olen siihen sortunut.

Minun mies yrittää autoillessa viimeiseen asti välttää pientenkin eläinten liiskaamista. Hänellä on ilmiömäinen huomiokyky- huomaa tiellä mönkivän sammakon, koppakuoriainen ym elollisen ja tekee äkkijarrutuksia ja väistöliikkeitä. Harmitus on suuri jos pikkulintu tekeekin käännöksen pientareelta ykskaks auton eteen. Olen kyllä sanonut että joku kerta henki lähtee meistä että eläin säästyy.

Tää on oikeasti vaarallista muille autoilijoille ja tielläliikkujille. Liikenteen vaarantaminen.

Mies on ajanut jo viitisenkymmentä vuotta ilman kolareita. Seuraa kyllä liikennettä ettei aiheuta vaaratilanteita. Ehkä kirjoitin vähän kärjistäen!

Vierailija kirjoitti:

Itse tehtyä viiliä, päälle talkkunajauhoa ja ripaus sokeria.

No voi sentään, talkkunan olin ihan unohtanut. En tykkää, kun Hämäläinen talkkuna (mulle ainoa oikea) on niin isossa pussissa. Riittäis moneksi vuodeksi! Viilistä en tykkää, mut piimän kanssa tosi hyvää helleruokaa. Laitan kyl joskus suolaa ripauksen, en sokeria

Vierailija kirjoitti:

Yksinäinen olo. Mieheni  poismenosta on jo 2v, mutta nyt vasta alkaa oikeasti sellainen ikävä pukkaamaan. Ystävistä lähes  kaikki muut ovat vielä parillisia, koska oma puolisoni nukkui pois suhteellisen nuorena. Toki oltiin eläkeiän kynnyksellä molemmat, mutta ei tämä eläkkeellä yksin olo mitään herkkua aina ole. Ja vaikka ystävät toki kutsuvat omiin kesäjuhliinsa, niin aina on vähän ulkopuolinen olo koska kaikki muut ovat pariskuntia. Uutta miestä en kyllä enää ota, koska edellinen oli niin hyvä, etten sellaista enää tässä iässä tietenkään löytäisi enkä varmaan  muutenkaan jaksaisi .  Mutta tässä nyt tällainen sunnuntain valitusvirsi, kun ulkonakin on liian kuumaa ja muutenkin sunnuntait ovat aina olleet itselleni jotenkin raskaita päiviä.  Mutta te, joilla vielä puoliso on, menkää vaikka ja pussatkaa päähän että kiitos kun olet.

Olen jo monien vuosien ajan joka ilta nukkumaan lähtiessämme sanonut miehelleni, että ihana, että olet siinä. Sen verran vakavia terveysjuttuja on ollut molemmilla, että se toisen rinnallaolo ei todellakaan ole itsestäänselvyys. Ja vielä sekin, että ylipäätään on se lähellä oleva toinen ihminen olemassa.

Hyvää yötä! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksinäinen olo. Mieheni  poismenosta on jo 2v, mutta nyt vasta alkaa oikeasti sellainen ikävä pukkaamaan. Ystävistä lähes  kaikki muut ovat vielä parillisia, koska oma puolisoni nukkui pois suhteellisen nuorena. Toki oltiin eläkeiän kynnyksellä molemmat, mutta ei tämä eläkkeellä yksin olo mitään herkkua aina ole. Ja vaikka ystävät toki kutsuvat omiin kesäjuhliinsa, niin aina on vähän ulkopuolinen olo koska kaikki muut ovat pariskuntia. Uutta miestä en kyllä enää ota, koska edellinen oli niin hyvä, etten sellaista enää tässä iässä tietenkään löytäisi enkä varmaan  muutenkaan jaksaisi .  Mutta tässä nyt tällainen sunnuntain valitusvirsi, kun ulkonakin on liian kuumaa ja muutenkin sunnuntait ovat aina olleet itselleni jotenkin raskaita päiviä.  Mutta te, joilla vielä puoliso on, menkää vaikka ja pussatkaa päähän että kiitos kun olet.

Ole

 Kaunis kommentti

Hyvää yötä kaikille

Onneksi katsoin työkalenterin :D Olen ollut kuin Ellun kana ja aatellyt, että jossain vaiheessa keskiviikkona pitää vissiin kurkata sähköpostit. Mutta jeskamandera, mullahan on ensi viikko päivystysvuoro :D Eli herätyskello aamulla soimaan ja sitten klo 8 tietokoneen ääreen. Viimeinen päivystysviikko mun elämässäni. Ehkä mä tän yhden viikon vielä jaksan.

Helteillä ei pahemmin tee mieli syödä ja muutenkin mun ruokahalu on viime aikoina ollut tosi huono. Joten tein just Woltin kautta tilauksen kiinalaisesta ravintolasta. Pärjään niillä ainakin keskiviikkoon asti.

Mie olen ollut muuten kodin vilpoisuudessa mutta illalla 8 jälkeen lähdin kauppaa kun jo varjoisampi matka kauppaan, on lyhyt matka.sain leivän, kinkkua ja valmis salaatin -50%. Ne just tarvitsin. Ensi viikolla alan syödä pakaste ruokia pois. Että ihan kiva leppoisa päivä ollut eläkeläisellä.

Jonkinlaiset traumamuistot ovat tänään olleet kimpussa. Pahoja ja ahdistavia asioita, joita on elämässä tapahtunut, tulvahdellut mieleen. En niitä yleensä kauheasti mieti, mutta jostain syystä tänään on ollut tällainen päivä. 

Toivoisi toki omalle kohdalle, että osaisi elää tässä ja nyt, mutta ei se ihan aina näköjään onnistu. Vaikka olen asioita käynyt läpi paljonkin, niin täytyy vain hyväksyä, että oma historia kummittelee välillä päässä. Vaikkei haluaisi. Tällainen tämä päivä. Huomenna uusi! 

Poets of The Fall: Sleep 

Tänään pihan hoitoa, kuten nurmikon leikkuuta.sekä taimien kastelua. Istutin muutamia kasveja vielä lisää. Nyt oli helppo kaivaa ja pehmeää maata. Piti istuttaa huomenna toinen, mutta energiaa nyt sen verran, että molemmat istutin. 

Iltaisin olen kirjoja lukenut ja muutama hyväkin joukossa. Kävelyllä olin jo huomasin yhden mustikkapaikan missä jo marjat kypsiä. Sinne pitäisi kohta mennä. Kävellyllä olin ja illalla vielä pyöräilin. Hyvin tavallinen päivä. Väsynyt olo päivällä, mutta piristyin iltaa kohden.

Vierailija kirjoitti:

Yksinäinen olo. Mieheni  poismenosta on jo 2v, mutta nyt vasta alkaa oikeasti sellainen ikävä pukkaamaan. Ystävistä lähes  kaikki muut ovat vielä parillisia, koska oma puolisoni nukkui pois suhteellisen nuorena. Toki oltiin eläkeiän kynnyksellä molemmat, mutta ei tämä eläkkeellä yksin olo mitään herkkua aina ole. Ja vaikka ystävät toki kutsuvat omiin kesäjuhliinsa, niin aina on vähän ulkopuolinen olo koska kaikki muut ovat pariskuntia. Uutta miestä en kyllä enää ota, koska edellinen oli niin hyvä, etten sellaista enää tässä iässä tietenkään löytäisi enkä varmaan  muutenkaan jaksaisi .  Mutta tässä nyt tällainen sunnuntain valitusvirsi, kun ulkonakin on liian kuumaa ja muutenkin sunnuntait ovat aina olleet itselleni jotenkin raskaita päiviä.  Mutta te, joilla vielä puoliso on, menkää vaikka ja pussatkaa päähän että kiitos kun olet.

Ihana kirjoitus

5 jälkeen ylhäällä, jalkaterät ja nilkat turpoavat tästä hitonmoisesta heleteestä, oikein ihoa kiristää

kertokaa keinoja millä voi helpottaa, rasvaus auttaa vähän

Heräsin kukonlaulun aikaan, kello 5, kahdet kahvit olen juonut voileivin,  kattelen aamutv. Vähän tylsää, en halua lähteä helteellä ulos mutta jos tylsistyn enemmän niin menen kaverille käymään joka asuu lähellä, soitti jo viime viikolla ja eilenkin että milloin tulen kahville.

Vierailija kirjoitti:

Tänään pihan hoitoa, kuten nurmikon leikkuuta.sekä taimien kastelua. Istutin muutamia kasveja vielä lisää. Nyt oli helppo kaivaa ja pehmeää maata. Piti istuttaa huomenna toinen, mutta energiaa nyt sen verran, että molemmat istutin. 

Iltaisin olen kirjoja lukenut ja muutama hyväkin joukossa. Kävelyllä olin jo huomasin yhden mustikkapaikan missä jo marjat kypsiä. Sinne pitäisi kohta mennä. Kävellyllä olin ja illalla vielä pyöräilin. Hyvin tavallinen päivä. Väsynyt olo päivällä, mutta piristyin iltaa kohden.

Aivan. Ei kannata koskaan siirtää huomiseksi sitä, minkä voi tehdä jo tänään.

Työelämän loppuvuosina en tahtonut iltaisin saada työasioita pois päästäni, ne pyörivät siellä yölläkin. Aloin muistella, millaisia luontevia tapoja minulla oli nuoruudessani viihtyä ja muistin että luin paljon kirjoja. Niinpä raahasin itseni kirjaston hyllyjen väliin - muutama Viisikko -kirja, niistä aloitin (vaikka luin ne kaikki joskus nuorena). Ne ovat sujuvaa luettavaa eikä päätä tarvitse paljoa vaivata kun pääsee juoneen mukaan. Siitä alkoi joka iltainen lukuharrastukseni uudelleen, sain hyvin unen päästä kiinni ja työasiat jäi taka-alalle.

Vierailija kirjoitti:

5 jälkeen ylhäällä, jalkaterät ja nilkat turpoavat tästä hitonmoisesta heleteestä, oikein ihoa kiristää

kertokaa keinoja millä voi helpottaa, rasvaus auttaa vähän

Syö mansikoita, ne poistaa nestettä. On luonnonmukainen diureetti. Älä istu älä seiso pitkiä aikoja kerralla.

Pycnogenol auttaa jalkojen turpoamiseen, kokeiltu on. Toinen on magnesium-suihke.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tänään pihan hoitoa, kuten nurmikon leikkuuta.sekä taimien kastelua. Istutin muutamia kasveja vielä lisää. Nyt oli helppo kaivaa ja pehmeää maata. Piti istuttaa huomenna toinen, mutta energiaa nyt sen verran, että molemmat istutin. 

Iltaisin olen kirjoja lukenut ja muutama hyväkin joukossa. Kävelyllä olin jo huomasin yhden mustikkapaikan missä jo marjat kypsiä. Sinne pitäisi kohta mennä. Kävellyllä olin ja illalla vielä pyöräilin. Hyvin tavallinen päivä. Väsynyt olo päivällä, mutta piristyin iltaa kohden.

Aivan. Ei kannata koskaan siirtää huomiseksi sitä, minkä voi tehdä jo tänään.

Työelämän loppuvuosina en tahtonut iltaisin saada työasioita pois päästäni, ne pyörivät siellä yölläkin. Aloin muistella, millaisia luontevia tapoja minulla oli nuoruudessani viihtyä ja muistin että luin paljon kirjoja. Niinpä raahasin itseni kirjaston hy

Ei vaan älä tee tänään sitä, minkä voit huomenna teettää jollain toisella :D :D 

Mä onneksi tajusin eilen katsoa työkalenteria ja huomasin, että mähän oon tän viikon päivystäjä. Eli maanantai ja tiistaikin on tällä viikolla työpäiviä ja pitää olla koneen ääressä klo 8-16. Onneksi on heinäkuu ja yleensä päivystäjälläkin aika hiljaista. 11 päivän vapaiden jälkeen taas vähän hankalaa orientoitua töihin. Onneksi on elämäni viimeinen päivystysviikko. 

Kyllä meitä nauratti, kun kyläkaupan terassilla joku lohkaisi, jospa aina olis perjantai. Minä parahdin: Ei. Perjantai on ainoa päivä , kun enää olen töissä, olisin sitten joka päivä. Ystävät lohdutti: no, tulishan paljon palkkaa :)

Viileä suihku, aamukahvi, sitten lähden kaupoille. Yritän keksiä jotain mieluisaa ruokaa, jospa vaikka pilkkoisin salaatin.

Tälläinen kuuluminen tälle päivälle. Saatan vielä lähimetsässä käydä katselemassa mustikoita.

Terveisin Doris

Vierailija kirjoitti:

Iltapäivälehdessä oli uutinen/äänestystulos kauppojen parhaasta oluesta.

Sitä lukiessan mietin, etten olisi voinut osallistua äänestykseen koska en ole ikinä juonut olutta.

Haluaisinkin tietää olenko ainoa joka vielä neitsyt oluen juomisessa vaikka olen jo eläkeiän kynnyksella? Olenko harvinaisuus?

En tiedä ketään, jopa äitini +80 joi saunakaljan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilasin syksyllä siemenkaupasta niittykukan siemeniä, muokkasin muutaman neliön pihamaata ja keväällä ne kylvin.

Nyt minulla on pihassani pieni pala taivasta - niin kauniisti ja ylpeästi ne kurottavat ja kukkivat kohti aurinkoa. Joka aamu uusi ihme, että mitähän sieltä tänään puhkeaa kukkaan. En voisi tyytyväisempi nyt olla.

Ensi vuonna koko nurmmikko vaihtuu niittykukkiin, se on varma.

Meillä kesäpaikassa luonnonniitty, mesiangervoa, puna-apilaa, metsäapilaa, siankärsämöä valkoisena ja vaaleanpunaisena, harakankelloa valkoisena ja lilana, maitohorsmaa, koiranputkea, erilaisia heiniä.. on ihana näky. Kaikkia en tunnista. Nokiperhosia muiden perhosten muassa lentelee paljon. On ihana näky.

Uimassa aamulla. Lokkien ääniä kuului.

Valkoista harakankelloa olen nähnyt vain kerran, onkohan kovin harvinainen? Kurjenkellon siemeniä myydään myös valkoisena