Mitä Sinulle tänään kuuluu?

Minä olen himolukija mutta en kyllä introverttina innostu lukupiireistä. Hyvä idea kyllä, joillekin varmasti sopii. Siitä vaan perustamaan!

Me mieheni kanssa podemme pientä nuhaa, toivottavasti menee ohi. Kävin kuitenkin palauttamassa kirjastoon kirjoja fillarilla ja lainasin muutaman.

Harmaa päivä taas. Loppuviikosta pitäisi lämmetä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei te kirjaihmiset, ootteko koskaan olleet semmoisessa kirjakerhossa/lukupiirissä, missä aina luetaan joku kirja, ja sitten porukalla kokoonnutaan keskustelemaan siitä?

Tahtoisin perustaa sellaisen, yhdistettynä käsityöpiiriin... keskustelutilaisuudessa vois halutessaan kutoa, virkata yms ja vuorotellen valkattais kirja luettavaksi. Kahvit tietysti juotais kanssa. Keskustelutilaisuudessa myös jotkut vois lukea ääneen vaikka runoja...

Jostain syystä lähipiirissäni ei ole paljoa innokkaita lukijoita...

Lukupiirejä on.Olen joskus ollut,mutta en sotkeisi siihen käsitöitä.Kaikki ei tykkää..

Käsityöt on suositumpia lähipiirissäni, olis tietysti vapaaehtoista. Muistan, kun kansakoulussa yksi luki ääneen jotain kirjaa, vuorotellen jokainen, muut teki käsitöitä. Oli kivaa. Molemmat :)

<

Voi kuule, tuo Skype on 80-vuotiaalle ystävällenikin tuttu juttu. Kirjatkin luetaan sähköisenä jo, minä luen kyllä paperikirjaa mieluummin.  Mutta lähteminen, kulkeminen on monelle hankalaa, siksi etänä on helpompi eikä tartu tauditkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei te kirjaihmiset, ootteko koskaan olleet semmoisessa kirjakerhossa/lukupiirissä, missä aina luetaan joku kirja, ja sitten porukalla kokoonnutaan keskustelemaan siitä?

Tahtoisin perustaa sellaisen, yhdistettynä käsityöpiiriin... keskustelutilaisuudessa vois halutessaan kutoa, virkata yms ja vuorotellen valkattais kirja luettavaksi. Kahvit tietysti juotais kanssa. Keskustelutilaisuudessa myös jotkut vois lukea ääneen vaikka runoja...

Jostain syystä lähipiirissäni ei ole paljoa innokkaita lukijoita...

Lukupiirejä on.Olen joskus ollut,mutta en sotkeisi siihen käsitöitä.Kaikki ei tykkää..

Käsityöt on suositumpia lähipiirissäni, olis tietysti vapaaehtoista. Muistan, kun kansakoulussa yksi luki ääneen jotain kirjaa, vuorotellen jokainen, muu

Voi kuule, tahdon nähdä ihmiset kasvokkain, kirjoitan kirjeitä ja kortteja, henkilökohtaisia, enkä mitään porukkaviestejä kaikille samat... en siis itse ole digi-ihminen, en kai perustaisi sellaista lukupiiriäkään...

... tahtoisin, että vanhanakin, jos apua tarvitsen, joku oikea ihminen tulisi ovelleni varmistamaan, että olen herännyt ja lääkkeet otettu. En taho mitään robottia tai skypeyhteyttä hoitajaan :)

Poikani Kevin on vaikuttava kirja!

Tunnen äidin jonka poika syyllistyi vakavaan väkivaltarikokseen. On siinä kestämistä!

Lopetin sopivasti riippumatolla makoilemisen. Sen aistin, että vettä alkaa sataa kovemmin ja niinhän se alkoikin. Nyt sisällä makoilen. Erittäin hyvä sää oli ennen tätä hetkeä. 

Voisipa elämä yhtä lomaa olla läpi elämän. Niin mukavaa on tälläinen elämä. 

Vierailija kirjoitti:

Lopetin sopivasti riippumatolla makoilemisen. Sen aistin, että vettä alkaa sataa kovemmin ja niinhän se alkoikin. Nyt sisällä makoilen. Erittäin hyvä sää oli ennen tätä hetkeä. 

Voisipa elämä yhtä lomaa olla läpi elämän. Niin mukavaa on tälläinen elämä. 

Eläkkeellä on :). Oon ollut Ovella 50% 4v, satunnaisia mukavia töitä teen. Oikea eläke olis alkanut jo 1.7, siirsin lokakuulle, kun olen kausitöissä sinne asti. Elämäni parhaat ovat olleet nämä viimeiset vuodet.

Tänään lähdin naapurin ukkelin kyydillä Prismalla. Ostin uuden näppäinpuhelimen, maksoi 30e, en halua älypuhelinta. Tablettia käytän netti asioissa. Käytiin samalla päiväkeskuksessa pullakahvilla ja sain pari kauraleipää mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on kirja kesken: Annoin sinun mennä, Clare Mackintosh

Onko joku lukenut kirjan Poikani, Kevin? On leffanakin, kirjailijaa en muista.

On erittäin vaikuttava.

On luettu poikani Kevin pariinkiin kertaan ja myös elokuvasta voisi sanoa, että hui miten hyvä. 

Täälläkin käyty tänään kirjastossa hakemassa uutta luettavaa. Mukaan tarttui Kinnusen Kaarna ja Ei kertonut katuvansa. Sitten, saaressa kun mökkeillään, Anni Blomqvistin Saari tuulten sylissä ja Susanna Alakosken Lontoon tyttö. 

Ostin myös uuden paksun ristikkolehden ja ihanan nuden värisen villalankakerän alelaarista. Neulon siitä itselleni varrettomat uni/oloilusukat kun välillä on varpaita palellut. Puikot muistin ottaa mukaan jo kaupungista lähtiessä.

Käytiin myös lounaalla ja kaupoilla. Oli alennuksessa laadukasta kosmetiikkaa ja ostin yövoiteen, seerumin ja kuorivan kasvonaamion. Voisi illalla laittaa saunan päälle ja tehdä ulkona terassilla kauneushoitoja. Hard seltzereitä ostin saunajuomaksi. Jokohan olisivat viilentyneet tarpeeksi että voisi jo yhden korkata.

Kirjoista vielä. Hiljaiset sillat. Näin ekana elokuvan, itkin ja katsoin. Tykkäsin todella. Luin kirjan, monesti. Mulla on 3 kirjaa, eri kansilla. Itkin ja luin. Leffankin olen nähnyt monta kertaa. Siis todella onnistuneet molemmat.

Hevoskuiskaaja, nähnyt leffan varmaan viidesti, joka kerran toivon viime hetkellä, että päättyisi toisin. Itken katsoessani. Kirja on mulla, oon monesti lukenu.

Rakkainpia elokuviani on Parhaat vuotemme. Eka katselukerran jälkeen sanoin ystävälleni: Jos nuo, noin rakastuneet ei onnistuneet yhdessä, miten kukaan voisi...

Tommi Kinnusen kirjoista pidän!

Näin eläkkeellä voi uppoutua kirjoihin, muuta en harrastakaan.

Olen raivoisalla tuulella, aikoi, kun rekka tunki liikenneympyrässä tukkimaan kaistaani vaikka näki, että liittymän kaista, jolle hän oli pyrkimässä tökki ja liikenne jumissa. No siihenhän jäi sitten puoli rekkaa tukkimaan tietäni kun liikennevalot minulle muuttuivat vihreäksi... rattoraivo iski, torvi soi ja sormikin nousi pystyyn. Helvtti, isomman "oikeudella" nämä teiden "ritarit", joiden pitäisi olla esimerkillisiä liikenteessä, vattu, eivät vaan ole!

Ketuttaa niin, että piti kaljakaupan kautta tulla kotiin... naapuritalon kakarat huutaa ja äidit niille sekä laukkurakit räksyttää, onneksi joku oikean koiran kokoinenkin murahtelee.

Sisimmässäni tiedän, mistä raivontunteeni tulee: on synnyttäjäni syntymäpäivä, tätä päivämäärää on vaikea unohtaa. Olisinpa jäänyt syntymättä! Tai hän!

Ostin lukulasit.

Elokuva:  Parhaat vuotemme

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei te kirjaihmiset, ootteko koskaan olleet semmoisessa kirjakerhossa/lukupiirissä, missä aina luetaan joku kirja, ja sitten porukalla kokoonnutaan keskustelemaan siitä?

Tahtoisin perustaa sellaisen, yhdistettynä käsityöpiiriin... keskustelutilaisuudessa vois halutessaan kutoa, virkata yms ja vuorotellen valkattais kirja luettavaksi. Kahvit tietysti juotais kanssa. Keskustelutilaisuudessa myös jotkut vois lukea ääneen vaikka runoja...

Jostain syystä lähipiirissäni ei ole paljoa innokkaita lukijoita...

Lukupiirejä on.Olen joskus ollut,mutta en sotkeisi siihen käsitöitä.Kaikki ei tykkää..

Käsityöt on suositumpia lähipiirissäni, olis tietysti vapaaehtoista. Muistan, kun kansakoulussa yksi lu

Äitini 95- v tykkäsi skypettää hoitajien kanssa. Soittivat kahdesti päivässä lääkkeistä yms. Hyvin onnistui.

Vierailija kirjoitti:

Elokuva:  Parhaat vuotemme

Oi paras ikinä. Itketti haikeasti

13924: Eiköhän tulevaisuudessakin rahalla saa ihmisen.  Etähoito yleistyy vanhusten kohdalla lähinnä julkisella.  Yksityiseltä saa jonkun oikeasti paikan päälle. 

Tänään sataa taas vettä. Lähdin peräkärryn kanssa hakemaan vanerilevyjä remonttia varten. Matkalla alkoi taas kyyneleet valumaan silmistä kun muistin hyvän ystväni joka kuoli maaliskuussa. Mietin hänen elämäänsä ja mietin mitä tekisimme nyt jos hän eläisi. Luopuminen on ollut tosi vaikeaa, ikävä kova. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei te kirjaihmiset, ootteko koskaan olleet semmoisessa kirjakerhossa/lukupiirissä, missä aina luetaan joku kirja, ja sitten porukalla kokoonnutaan keskustelemaan siitä?

Tahtoisin perustaa sellaisen, yhdistettynä käsityöpiiriin... keskustelutilaisuudessa vois halutessaan kutoa, virkata yms ja vuorotellen valkattais kirja luettavaksi. Kahvit tietysti juotais kanssa. Keskustelutilaisuudessa myös jotkut vois lukea ääneen vaikka runoja...

Jostain syystä lähipiirissäni ei ole paljoa innokkaita lukijoita...

Lukupiirejä on.Olen joskus ollut,mutta en sotkeisi siihen käsitöitä.Kaikki ei tykkää..

Käsityöt on suositumpia lähipiirissäni, olis tietys

En väitäkään että digi-asiat on ikäkysymys, enemmänkin luonne tai asenne yleisesti eri asioihin elämässä :)

Rattiraivoaja jatkaa: taidan mennä paikalliseen gt:lle, sitten elukoiden iltaruuat tarjolle.

Siittäjäni syntymäpäivää en muista, vain kuukauden, joten se ei pääse ihon alle, mutta tämä helppo 7.7. ! Joka vuosi ei tule " ihanat" muistot mieleen  epätasa-arvoisesta kohtelusta, mitätöinneistä, loukkaavista huomautuksista, henkisestä ja fyysisestä pahoinpitelystä. Voi miksi, miksi, ihmiset, jotka eivät rakasta lapsiaan, synnyttävät ?

Ihanneperhe: kaksi lasta: poika ja tyttö, omakotitalo, uima-allas, lipputanko ja kultainen noutaja ei ole ihanneperhe, kun rakkaus ja lämpö kodista puuttuu!

Vierailija kirjoitti:

13924: Eiköhän tulevaisuudessakin rahalla saa ihmisen.  Etähoito yleistyy vanhusten kohdalla lähinnä julkisella.  Yksityiseltä saa jonkun oikeasti paikan päälle. 

Mun kaveri (sairaanhoitaja) on töissä Helsingin kaupungin kotihoidossa ja tekee suurimmaksi osaksi etätöitä. Eli just niitä etävastaanottoja. On kertonut, että tämä on yhä yleistyvä trendi. Tietenkään mitään vaipanvaihtoja tai pesuja ei voi tehdä etänä, mutta just lääkkeistä muistutukset, vanhuksen yleistilan tarkkailu yms onnistuu etänäkin.