Mitä Sinulle tänään kuuluu?
Kommentit (22068)
Linnuista puheenollen, eilen näimme pihassamme linnun, jolla oli päässä mustaa ja valkoista kuten västäräkillä, mutta kaulanalus ja vatsa oli oranssinpunertava. Muutenkin oli västäräkin oloinen.
Lintukirjasta yritin selvittää mikä lintu kyseessä, mutta ei selvinnyt.
Synkät tunnelmat. Viidettä viikkoa sairaslomalla, vittuuntunut vakuutusyhtiön vitkutteluun. Ehkä jo ensi viikolla magneettikuvaukseen.
Koko kevät mennyt ohi, koska ei pääse edes ulos.
Hei Sinä
joka kuvailit, ettei elämä pskemmaksi voi mennä... kerro meille
Elämä on useinkin pskaa nuorena, myöhemmin korjaantuu
Usko pois, elämä opettaa
Vierailija kirjoitti:
Synkät tunnelmat. Viidettä viikkoa sairaslomalla, vittuuntunut vakuutusyhtiön vitkutteluun. Ehkä jo ensi viikolla magneettikuvaukseen.
Koko kevät mennyt ohi, koska ei pääse edes ulos.
Eikä. Sikaikävää, ettei pääse ULOS. Voimia Sinulle
Tein kesän ekan raparperipiirakan
Tänään aamupäivällä kaivoin kasvimaahan 13 kpl perunoita. Lisää pottuja olisi tarkoitus vielä saada maahan. Myös porkkanan siemeniä kylvän vielä.
Istutin myös lemmikkejä omenapuiden alle. Viime vuonna istutin myös ja olivat levinneet mukavasti. Tällä kertaa oli vaaleansinisiä lemmikejä, kun viime vuonna valkoisia. Kiitollinen kukkanen ja yksi lempikukistani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi teitä synkistelijät. Elämä on täynnä mukavia asioita. Pitää vain avata mielensä näkemään niitä.Tässä vuoteessani ( aina) maatessa minun on lämmin ja hyvä. Ajatukseni liitelevät ja muistini pelaa. Haistan puhtaan tuoksuisen yöpuvun, nestemäisen ruokani aromin ja hammastahnan tuoksun. Ikkunasta näkyy taivasta ja koivun latvoja. On valoisaa. Elämä on hyvää. Olen kiitollinen.
Ootko nähnyt vielä pääskysiä lentävän taivaalla? Minä näin toissapäivänä tämän kesän ensimmäiset. Niiden iloa on mukava seurata.
Pääskysiä en ole vielä nähnyt, västäräkkejä kyllä. Varikset käy minulle kantelemassa toisistaan, sitten taas riitelevät.
En avaa elämääni enempää, kun en halua muille ihmisille taakkaa kohtalostani. Monenlaista vastoinkäymistä on ollut, mutta isältäni perin valoisan luonteen ja optimismin, joka kantaa vuoteenomanakin. Ja ikä tuo perspektiiviä turhiin pikkumurheisiin. Murheita ei oikeasti olekaan. On vain iloja ja kiitollisuutta.
Ihan vaan istun pihalla. Kitkin rikkakasvit. Kastelin tarpeeseen... istun ja nautin
Käytiin lapsuuden maisemissa, autiona on talo talvet. Kesäisin käymme siellä sisarusten perheitten kanssa. Äkkiä paikat rapistuu kun ei ole vakituista asujaa.
Etsimme majavan padon. Kylläpä olikin ahkeroinut, laaja vesiallas oli tullut padon ympärille. Asukas jo hylännyt asumuksensa, liekö kuollut.
Oli aikamoista rämpimistä hakatussa ja mätästetyssä maastossa. Karhun kakkaläjiä näkyi. Katselin välillä taakseni näkyykö kontiota. Kuuma tuli!
Huomenna kotiin, yleensä viikon olemme täällä kakkosasunnolla.
Vierailija kirjoitti:
Linnuista puheenollen, eilen näimme pihassamme linnun, jolla oli päässä mustaa ja valkoista kuten västäräkillä, mutta kaulanalus ja vatsa oli oranssinpunertava. Muutenkin oli västäräkin oloinen.
Lintukirjasta yritin selvittää mikä lintu kyseessä, mutta ei selvinnyt.
Voisko olla sittuunavästäräkki?
Vierailija kirjoitti:
Synkät tunnelmat. Viidettä viikkoa sairaslomalla, vittuuntunut vakuutusyhtiön vitkutteluun. Ehkä jo ensi viikolla magneettikuvaukseen.
Koko kevät mennyt ohi, koska ei pääse edes ulos.
Kokemusta on, tiedän mitä on olla kämpän vanki tai odottaa, että joku tulee auttamaan suihkuun pääsyssä.
Pitäis muista nuo hetket minunkin, eikä valittaa pienistä.
"Älä ole naama nurinpäin, ei kukaan viihdy mörököllin ja kateellisen kanssa. Käy terapeutin kanssa juttelemassa, kysy miten voisit paremmin. Hae apua ja yritä, tuo valittaminen vain pahentaa oloasi ( ja kukaan ei kestä valittajaa)."
Sivusta tähän. Mikä sinä olet vaatimaan toiselta mitään. Jokaisen saa kirjoittaa tänne mitä haluaa ja myös surullisia juttuja. Valittaminen on tapa purkaa surullista oloa ja moni voi kirjoittaa tänne mitä vaan, mutta ei silti toisten seurassa puhuisi niin. En minäkään puhuisi. Läheiselle ihmiselle voisin joskus mainita jos luottaisin häneen. Jos siis ystäviä olisi. Muuten pitäisin nämä ikävät asiat omana tietonani.
Samalla kyllä ihminen saa surra. Minäkin lähes päivittäin voin harmitella jotain. Tänään esim sitä kuinka alussa opintoni vasta ovat, kun tulee tunne että niiden kanssa menee vuosia vielä. Jotkut päivät ovat surkeampia.
Samalla minä kyllä kestän ihmistä joka puhuu vaikeuksistaan. Minä samaistun monesti niihin joilla elämä on ollut vaikeaa. Näin ymmärrän näitä asioita. Laittakoon tähänkin joku alapeukku, kun en meitä jotka eivät voi tänne monestikaan mitään kovin ihmeellistä kirjoittaa ja sorrumme myös ikävästi valittamaan.
Välillä mietin mitä minäkin tänne kirjoitan. Samoja toistoja päivinä ovat. Kävelyä, pyöräilyä,, opiskelua ja välillä istuttamisia. Ulkoahan joku jo nämä osaisi luetella. Jospa joskus voisin kirjoittaa jotain ihan muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Linnuista puheenollen, eilen näimme pihassamme linnun, jolla oli päässä mustaa ja valkoista kuten västäräkillä, mutta kaulanalus ja vatsa oli oranssinpunertava. Muutenkin oli västäräkin oloinen.
Lintukirjasta yritin selvittää mikä lintu kyseessä, mutta ei selvinnyt.
Voisko olla sittuunavästäräkki?
Onpa upea ilmestys tuo sitruunavästäräkki, mutta ei ole tuo. Tänään nähtiin vähän lähempää tuo lintu ja tultiin siihen tulokseen, että se onkin leppälintu. Nettikuvien perusteella näin pääteltiin. Sillä on ilmeisesti pesä yhdessä pöntössä, kun siellä usein käy.
Onpas täällä tänään aktiivista.
Tiistai tuntuu tepsivän!
N64
Vierailija kirjoitti:
Onpas täällä tänään aktiivista.
Tiistai tuntuu tepsivän!
N64
Olen miettinyt, että täällä on ollut hiljaisempaa viime aikoina. Ehkä ihmiset ovat ulkona ja nauttivat hyvästä ilmasta.
Olen ollut erityisen paljon ulkona tänään, jutteluja naapurien kanssa. Kimalaisia pörräsi. Perhosia yms. Ihana luonto
Vierailija kirjoitti:
Tänään aamupäivällä kaivoin kasvimaahan 13 kpl perunoita. Lisää pottuja olisi tarkoitus vielä saada maahan. Myös porkkanan siemeniä kylvän vielä.
Istutin myös lemmikkejä omenapuiden alle. Viime vuonna istutin myös ja olivat levinneet mukavasti. Tällä kertaa oli vaaleansinisiä lemmikejä, kun viime vuonna valkoisia. Kiitollinen kukkanen ja yksi lempikukistani.
Miten ne kylvetään, olen yrittänyt jo monta kertaa kasvattaa niitä siemenestä mutta eivät idä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänään aamupäivällä kaivoin kasvimaahan 13 kpl perunoita. Lisää pottuja olisi tarkoitus vielä saada maahan. Myös porkkanan siemeniä kylvän vielä.
Istutin myös lemmikkejä omenapuiden alle. Viime vuonna istutin myös ja olivat levinneet mukavasti. Tällä kertaa oli vaaleansinisiä lemmikejä, kun viime vuonna valkoisia. Kiitollinen kukkanen ja yksi lempikukistani.
Miten ne kylvetään, olen yrittänyt jo monta kertaa kasvattaa niitä siemenestä mutta eivät idä.
Porkkana; Suorakylvonä touko-kesäkuussa avomaalle, kylvösyvyys 1cm, taimiväli 3-5 cm. Mahdollisesti harvennetaan, kun taimet muutaman sentin pituisia.
Lemmikit olen siirtänyt toisesta paikasta. Itse löysin joutomaalta, lähes kaatopaikalta vaikuttavalta alueelta.
Kerran kasvatin lemmikkejä siemenestä, oli sellainen ' start kit '- eli ruukku, turvepelletti ja ohjeet mukana. Muistaakseni Tokmannilta. Lähtivät itämään ja vein ne sukulaisen haudalle. Sieltä ne kuitenkin oli varastettu pieninä taimina, joissa ei ollut edes kukkasia! Myös kurjenkello oli varastettu samalla haudalta.. :(
Perunan olen vain kaivanut maahan ja tehnyt puutarhamullasta keon päälle. Voi koota kompostimultaa päälle, jos sellainen on.
Olen itseoppinut puutarhuri, joten kaikki perustuu kokemuksen kautta.
Voisiko se lintu olla keräkurmitsa?
Oi ei, nyt perun aiemmat viestini, osittain. Rottinkituolini hajoaa käsiin, vanha, rapistunut. Aittani portaat katkeaa, murtuu... tatttis tehdä jotain. Ja istun pihalla nauttien kevään vehreydestä. Naapurit pohtii ruohonleikkuuta, ku meitsi tahtois kukkakedon että silleesti...