Mitä Sinulle tänään kuuluu?

Vierailija kirjoitti:

Muistelin vuotta 1981... olin päässyt ylioppilaaksi vuotta aiemmin... mietin mitä teen. Tulevaisuus edessä. Silloin luultiin, että yksi ammatti tulevaisuuteen riittäisi, eläkepäiviin asti. No, myöhemmin selvisi, ettei ihan niin etenisi elämä, joutuisi hiukan suunnittelemaan uudestaan, ja taas uudestaan... silloin nuorena oli luottamus elämään.

Nyt reilu 40 vuotta taakse päin, minua hymyilyttää... voi sitä nuorta minua... usko ja luotto tulevaan oli vahva, onneksi niin...

Elämä on hyvää, ystäviä on ympärillä, lähisukuun hyvät suhteet. Nautin täysillä. Eteen päin? Jotain - ehkä

Miten vanha oletkaan..

Vierailija kirjoitti:

Muistelin vuotta 1981... olin päässyt ylioppilaaksi vuotta aiemmin... mietin mitä teen. Tulevaisuus edessä. Silloin luultiin, että yksi ammatti tulevaisuuteen riittäisi, eläkepäiviin asti. No, myöhemmin selvisi, ettei ihan niin etenisi elämä, joutuisi hiukan suunnittelemaan uudestaan, ja taas uudestaan... silloin nuorena oli luottamus elämään.

Nyt reilu 40 vuotta taakse päin, minua hymyilyttää... voi sitä nuorta minua... usko ja luotto tulevaan oli vahva, onneksi niin...

Elämä on hyvää, ystäviä on ympärillä, lähisukuun hyvät suhteet. Nautin täysillä. Eteen päin? Jotain - ehkä

Joku ammatti koskien datatiedonsiirtoa sul on.

Kauppaopisto yo-merkonomi?

Vierailija kirjoitti:

Tultiin tänne kakkosasunnolle, yli kuusi tuntia ajoa. Kylläpä tietää istuneensa.

Lounastauko tietysti pidettiin, se on tärkeä osa matkaa. Netistä valmiiksi katsotaan ruokalistat ja se määrittää mitä kautta ajetaan. Kuopion Prisman PizzaPuffa ei pettänyt nytkään.

Ihailtiin kaunista kuuraista luontoa, puut hienon näköisiä.

Täällä vajaa viikko vietetään. Puikkokämmekkä ja kliivia hengissä vaikka ei olla pariin kuukauteen käyty.

Mökkimies???

Jos -81 oon kirjoittanu olleeni vuos ylioppilasjuhlistani. Niin on nyt, minkä ikänen?

Sopivan ikänen olen. Mukavasti elämä etenee. Ystäviä tavaten, harrastaen, kaikkea kivaeen eläen

Vierailija kirjoitti:

Jos -81 oon kirjoittanu olleeni vuos ylioppilasjuhlistani. Niin on nyt, minkä ikänen?

Sopivan ikänen olen. Mukavasti elämä etenee. Ystäviä tavaten, harrastaen, kaikkea kivaeen eläen

Todennäköisesti oot samanikäinen kuin minä eli vuosimallia 1961.  Ellet sitten mennyt kouluun vuotta aiemmin tai myöhemmin tai ollut esim vuoden vaihto-oppilaana ulkomailla.  Tänä vuonna siis 64v synttärit. 

Mä oon just nyt panttivankina ( = kissa nukkuu mun vatsan päällä) ja sen takia näpyttelen kännykällä enkä työpöydän ääressä läppärillä. 

T.  Reipas ja tunnollinen lammas poikkeuksellisesti vierailijana 

Vierailija kirjoitti:

Jos -81 oon kirjoittanu olleeni vuos ylioppilasjuhlistani. Niin on nyt, minkä ikänen?

Sopivan ikänen olen. Mukavasti elämä etenee. Ystäviä tavaten, harrastaen, kaikkea

kivaeen  ?????

eläen

Rillit päöhän.

Mukava, tosin jokseenkin intensiivinen päivä ollut tänään. Kerroin töissä ystävälle raskausuutiseni, hän puolestaan kertoi että ovat yrittäneet jo vuosia tuloksetta. En ole rukoillut varmaan kymmeneen vuoteen, mutta nuo ystävän kuulumiset sai laittamaan kotona kädet ristiin hänen puolestaan.

Join päiväteen ulkona terassilla, pikkupakkanen ei haitannut lämpimästi pukeutuneena. Kokeilin lehdestä bongattua itse tehdyn mozzarellan ohjetta, oli varsin vaivatonta ja lopputulos näyttää hyvältä. En maistanut vielä. Päivälliseksi tein pinaattikeittoa ja munia. Jos jaksan, niin iltapalaksi teen pellillisen margarita-pitsaa, johon laitan sen mozzarellan. Pohjan tein jo valmiiksi, ylijäämäheraan tietenkin. :)

Kaikkea hyvää kaikille ketjun lukijoille!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos -81 oon kirjoittanu olleeni vuos ylioppilasjuhlistani. Niin on nyt, minkä ikänen?

Sopivan ikänen olen. Mukavasti elämä etenee. Ystäviä tavaten, harrastaen, kaikkea

kivaeen  ?????

eläen

Rillit päöhän.

 

Sulle kans 😅  - eri

Vierailija kirjoitti:

Tänään on oikein kiva päivä. Näin ystäviä. Sain setvittyä yhden väärinkäsityksen. Perjantaina nähdään isolla ystäväporukalla, kun on Ystävänpäivä... ihanaa odottaessa

Hyvä jos väsymys hellitti.

"Yksinäisyys on tappava sairaus" 

Itsekin yleensä viihdyn melko hyvin yksin. Silti välillä, kuten tänään on ollut surullinen olo. Tuntuu jotenkin vaikealta se ajatus, että minulla ei ole ystäviä ja päivät myös toistavat toisiaan. Harvoin koen mitään uutta tai saan vaihtelua elämääni. Samalla ikävää valittaa. Silti jotenkin tuntuu turhalta tälläiset päivät joista ei jää mitään mieleen. Rauhallista elämää arvostan, mutta kai siinäkin rajansa on. Toisaalta oma elämäni on ollut mitä on. Sielläkin syitä siihen miksi olen yksinäinen. Näin moni asia vaikuttaa. 

Tänään tulee telkusta hyvä elokuvaklassikko Kotkat kuuntelevat. Siinä nuori Clint Eastwood. Aattelin katsoa, jos jaksan valvoa, puoleen yöhön elokuva kestää. Jäi päikkärit nukkumatta, mutta vielä ehtisin ottaa pienet alkuillan nokoset.

up

Tänään tuntuu, että pää on ollut täynnä asioita ja kaikkea mahdollista olisi pitänyt ehtiä töiden jälkeenkin tekemään. Inhoan muuten sanaa "pitäisi". No, stressistähän tämä tietenkin kertoo. Nyt kun on ilta, niin yritän saada kierrokset hiljentymään, ettei vaikuttaisi uniin. 

Tänään oli mielenkiintoinen kohtaaminen erään nuoren kanssa. Eipä tunnu aina olevan nuorisollakaan helppoa kaikkine paineineen. Jotenkin tuli mieleen, että onneksi synnyin jo 70 -luvulla. En tiedä miten tällaisena herkkänä tyyppinä olisin selvinnyt esim. nykypäivän nettikiusaamisesta nuoruuden epävarmuuden aikaan. En varmaan mitenkään. 

Onneksi nyt vanhempana osaa jättää esim. nettihuutelijoiden typerät kommentit nopeammin omaan arvoonsa, vaikka tottakai nekin hetken satuttavat. Mutta se on mukava, että osaa olla jo oma itsensä ja omat arvot ja identiteetti ovat selvillä. 

Nyt on siis hyvä olla juuri tällaisena. Voi kun voisi nuorillekin valaa uskoa, että hekin ovat täydellisiä ihan omana itsenään. 

No, tällaista tänään. Nyt suihkuun ja nukkumaan. Hyvää yötä kaikille! 

50+ Mummeli 

Vierailija kirjoitti:

Kun täällä kysymys on: " Mitä sinulle kuuluu? #

Niin monet vastaavat, mitä ruokaa  tekevät ja syövät, eikä mitä kuuluu.

Jos olet huomannut niin tänne on lupa kirjoittaa mitä nyt syvemmin on mielenpäällä omasta päivästä ja paljon muutakin vapaamielisesti.

Vierailija kirjoitti:

Tänään tuntuu, että pää on ollut täynnä asioita ja kaikkea mahdollista olisi pitänyt ehtiä töiden jälkeenkin tekemään. Inhoan muuten sanaa "pitäisi". No, stressistähän tämä tietenkin kertoo. Nyt kun on ilta, niin yritän saada kierrokset hiljentymään, ettei vaikuttaisi uniin. 

Tänään oli mielenkiintoinen kohtaaminen erään nuoren kanssa. Eipä tunnu aina olevan nuorisollakaan helppoa kaikkine paineineen. Jotenkin tuli mieleen, että onneksi synnyin jo 70 -luvulla. En tiedä miten tällaisena herkkänä tyyppinä olisin selvinnyt esim. nykypäivän nettikiusaamisesta nuoruuden epävarmuuden aikaan. En varmaan mitenkään. 

Onneksi nyt vanhempana osaa jättää esim. nettihuutelijoiden typerät kommentit nopeammin omaan arvoonsa, vaikka tottakai nekin hetken satuttavat. Mutta se on mukava, että osaa olla jo oma itsensä ja omat arvot ja identiteetti ovat selvillä. 

Nyt on siis hyvä olla juuri tällaisena. Voi kun

Moi Mummeli, minusta kun tuntuu siltä että nykyajan nuorisolla ja nuorilla aikuisilla on sata kertaa suuremmat paineet ja stressit kuin meillä 50- 70-luvuilla syntyneillä. On esim. ulkonäköpaineet kiitos somen, on opiskelupaineet kovemmat kuin meillä, koska ei ole kiva valmistua työttämäksi opintolainat maksettavana. Ja mitä ryhtyy opiskelemaan että työllistyy 3-4, mahdollisesti jopa 10 vuoden opiskelujen jälkeen, tilanteet työmarkkinoilla muuttuvat nykyisessä taloustilanteessa todella nopeasti.

Minulla 50-luvun lopulla syntyneellä oli koko maailma "auki", jos vain olisin tajunnut (kuka nuori tajuaa?) käyttää kaiken potentiaalini opiskeluun. No, jokaisen ikäkauden nuoret ovat tyhmiä siinä suhteessa, jos vanhemmat eivät osaa kannustaa ja omani olivat lähinnä lannistavia, tuollaisia vanhempia löytyy tietysti jokaiseen ikäluokkaan, mutta minusta tuntuu että nykyajan nuoret ovat kuitenkin paremmassa asemassa esim. tiedonsaannin osalta, kiitos tuon parjaamani somen/netin . Huolimatta surkeasta asenteestani opiskeluun, työllistyin kuitenkin suoraan koulun penkiltä.

Mä oon torkkunut illan, kun päivällä tuli todella hyvin liikuttua. Olipa raikas ja mukava ilma tänään. Tuli herkuteltua puffetissa ja siellä mä lumouduin ihastelemaan yhtä, että pää on ihan jossain muussa mitä muu kroppani tekee. Eikä se jäänyt epäselväksi tälle, että olin iskenyt silmäni häneen. Mä oon tässä iltasella miettinyt sitä puffet kokemustani. Mä tunnen itseni niin kömpelöksi. 

Tunnen tämän päivän olevan myös happirikas, sillä raikkaalta on tuntunut hengittää.

Vierailija kirjoitti:

"Yksinäisyys on tappava sairaus" 

Itsekin yleensä viihdyn melko hyvin yksin. Silti välillä, kuten tänään on ollut surullinen olo. Tuntuu jotenkin vaikealta se ajatus, että minulla ei ole ystäviä ja päivät myös toistavat toisiaan. Harvoin koen mitään uutta tai saan vaihtelua elämääni. Samalla ikävää valittaa. Silti jotenkin tuntuu turhalta tälläiset päivät joista ei jää mitään mieleen. Rauhallista elämää arvostan, mutta kai siinäkin rajansa on. Toisaalta oma elämäni on ollut mitä on. Sielläkin syitä siihen miksi olen yksinäinen. Näin moni asia vaikuttaa. 

Mitäs läksit. 

Vierailija kirjoitti:

Tänään on oikein kiva päivä. Näin ystäviä. Sain setvittyä yhden väärinkäsityksen. Perjantaina nähdään isolla ystäväporukalla, kun on Ystävänpäivä... ihanaa odottaessa

Mikä on sinulle tai teille se iso porukka? 

up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistelin vuotta 1981... olin päässyt ylioppilaaksi vuotta aiemmin... mietin mitä teen. Tulevaisuus edessä. Silloin luultiin, että yksi ammatti tulevaisuuteen riittäisi, eläkepäiviin asti. No, myöhemmin selvisi, ettei ihan niin etenisi elämä, joutuisi hiukan suunnittelemaan uudestaan, ja taas uudestaan... silloin nuorena oli luottamus elämään.

Nyt reilu 40 vuotta taakse päin, minua hymyilyttää... voi sitä nuorta minua... usko ja luotto tulevaan oli vahva, onneksi niin...

Elämä on hyvää, ystäviä on ympärillä, lähisukuun hyvät suhteet. Nautin täysillä. Eteen päin? Jotain - ehkä

Miten vanha oletkaan..

 

Ei se, miten vanha olet, vaan se, miten olet vanha :)