Mitä Sinulle tänään kuuluu?

Vierailija kirjoitti:

Kiitos kun ymmärrät.

Tää oli raskas rasti sikälikin, että ilmoitin näille jo syksyllä, etten jaksa näitä jouluja enää vaan aion lähteä matkoille. Mulla liittyy muutenkin jouluun paljon kaikkea surua.

Toisen aikomuksista ei tullut tietoa ja toinen olikin töissä sekä aaton että joulupäivän. Meillä ei ole muita kontakteja niin, että olisivat voineet mennä muualle. En sitten kehdannut sanoa että pysykää poissa.

Sitten en vain saanut sopivaa matkaa sopivaan kohteeseen ja kun jäi viimetinkaan niin flunssakin alkoi joukukuun alussa eikä ole vieläkään hellittänyt. En jaksanut seurata tarjontaa aktiivisesti. Myös se vaikuttaa, että jalkapohjiin sattuu. Iskias vaivaa kun säät vaihtelee

Huomasin että kummastakin on nyt tullut melko ylimielisiä. En vain jaksa katsoa sen tyyppistä touhua. Minäkö ne ylimielisiksi kasvatin? Olin totaaliyksinhuoltaja.

Mä en enää jaksa jouluja muutenkaan. Toisen avopuoliso

Olisinpa siellä kanssasi, tukemassa, kertomassa mitä olen oppinut ja mitä työkaluja käytän oman hyvinvointini eduksi ja itsekkäiden lasteni käytöksen tulehtuneisuuden tyrmäämisessä. 

 

Sanonta, et voi muuttaa toista ihmistä. Et voi kontrolloida muita kuin itseäsi. Voit muuttaa vain itsesi. Kun muutat itsesi niin on mahdollisuus että myös muut muuttuvat. Mieti mielessäsi miten muutat itsesi ja miten otat etäisyyttä heihin jotka tällä hetkellä eivät osaa arvostaa sinua.

Tänään on ollut hyvä päivä. Viihtyisää olostelua ja lomailua kotona. Aamupäivällä meditoin ja kuuntelin äänikirjaa. Päivällä puolison kanssa käveltiin pitkä kävelylenkki kauppaan ja käytiin ostamassa uudenvuoden herkkuja ja kukkia. Ostin myös piitkiä, jumbokokoisia tähtisädetikkuja, jotka aion ripustaa puuhun palamaan vuoden vaihtuessa. Muut paukutelkoot raketteja. 

Saunottiin ja laitoin hius- ja kasvonaamiot sen yhteydessä. Syötiin ihanaa vuohenjuustosalaattia kuohuviinin kera. Vuohenjuuston saa paistettua täydelliseksi, kun pitää sitä hetken pakasteessa ja paistaa kuumalla ja kuivalla pannulla. Hiukan hunajaa päälle ja voi nam, kun on hyvää muiden hörppeiden kanssa. Pinjansiemenien paahtamisesta tuli ihana tuoksu koko asuntoon. 

Katsottiin joululeffa, jossa oli joulun tunnelmaa ja taikaa sekä tottakai he saivat toisensa. Jalkanaamio pehmitti kantapäät leffan aikana. 

Tästä kohta hammaspesulle ja puolison kainaloon nukkumapuuhiin. Rauhalliasia unia kaikille! 

Tänään nukuin 8 asti vaikka yöunet nukuin pätkittäin. Aamukahvi kinkkuvoileivän kera. Katoin Emmerdale uusinnat ajankuluksi. Keitin perunat, juurekset ja tein lihapullat  ja söin. Laiskana aion olla koko päivän.

Ihmiset vastaa tuohon kysymykseen yleensä ihan hyvää.

ei kukaa (suomessa = p u h u a t t o m u u s. se YLEISIN kommunikointitapa täällä.. ikuisesti? on)

tollasta.

kysy.. ? (Täysin  h u L L uu ..) on.

-

fakta.1

oon asunut uudessa (maalais-)paikkakunnassa syksystä asti. kuulin, vahingossa kylillä kaupas, nämä paikalliset on täällä 'vähän..s i s ä å n p ä i n kääntyneitä' - ennen kuin 'oppii tuntemaan..' ? Aha. Sanoin. Noo.. miten on menny?

ei ole yhtäkään kertaa kukaan 'näistä s i s ä ä n p ä i n kääntyneistä' naapureista (parisen on vain..) edes sanonut: 

s a n a a k a a n. kanssani täällä = normi (..suomi)?

-

fakta.2

oon aiemmin asunut n.15v ns.(maalais-)paikoissa

eli maalla. Sama tilanne ollut aina = ei naapurit sanonu s a n a a k a a n.. (!??! ihmetellyt.. asiaa.)

-

ja ihmettelen.. yhä. 

m58

Minä tervehdin kaikkia naapureita. Joskus vaihdetaan muutama sana säästä tai uutisista. Enempää en halua, pysyy välit hyvinä.

Nukuttiin pitkään tänään.

Hesaria lukiessa vierähtää toista tuntia viikonloppuisin. Onneksi se on kahdessa osassa niin voimme lukea omaan tahtiin ja sitten vaihdamme.

Korjasin joulukoristeet pois. Ulos ei oikein haluta lähteä, siellä sataa vettä.

Onneksi on lukemista tarpeeksi.

Tässä on mukavat naapurit. Joittenkin kanssa muutama sana vaihdetaan jos osutaan pihalle samaan aikaan, joillekin riittää nyökkäys.

Minulle introvertille juuri sopivaa. 

Naapurit on kun duunikaverit. Kannattaa moikata, mutta ystävät on erikseen. Oma rauha kaikille.

Vierailija kirjoitti:

ei kukaa (suomessa = p u h u a t t o m u u s. se YLEISIN kommunikointitapa täällä.. ikuisesti? on)

tollasta.

kysy.. ? (Täysin  h u L L uu ..) on.

-

fakta.1

oon asunut uudessa (maalais-)paikkakunnassa syksystä asti. kuulin, vahingossa kylillä kaupas, nämä paikalliset on täällä 'vähän..s i s ä å n p ä i n kääntyneitä' - ennen kuin 'oppii tuntemaan..' ? Aha. Sanoin. Noo.. miten on menny?

ei ole yhtäkään kertaa kukaan 'näistä s i s ä ä n p ä i n kääntyneistä' naapureista (parisen on vain..) edes sanonut: 

 

s a n a a k a a n. kanssani täällä = normi (..suomi)?

-

fakta.2

oon aiemmin asunut n.15v ns.(maalais-)paikoissa

eli maalla. Sa

Et ilmeisesti sitten itsekään paljoa sanoja ihmisten kanssa vaihtele? Mikä kyllä on ihan fine...mutta jos haluaa jotain kanssakäymistä saada ihmisten kanssa aikaiseksi, niin se yleensä kyllä vaatii myös itseltäänkin toimintaa.

Mökillä vielä. Mietitään, ollaanko täällä vielä uusivuosi vai lähdetäänkö jo huomenna kaupunkiin. Taidetaan jäädä. On ollut rentouttava joululoma, jopa liiankin laiska, kun oikein mitään järkevää ei ole tullut tehtyä. Olen lukenut kirjoja ja katsonut elokuvia, kirjoitellut,ollut vaan. Höpsötellyt lapsen kanssa, ollut onnellinen, että vielä haluaa välillä nujuta äidin kainalossa. 

Täällä mökillä ollaan kuin omassa pienessä turvallisessa pesässä, jotenkin ulkona arjesta. Toisaalta ei haluaisi lähteä pois, toisaalta arkirutiinejakin on vähän jo ikävä. 

Sunnuntaiolo.

Eilen tein viimein bataattilaatikon. Piti jo jouluksi tehdä, mutta nyt vasta tuli tehtyä. Onnistui ihan hyvin, vaikka en ole ennen tehnyt. Samalla paistoin lisää joulutorttuja, kun luumuhilloakin oli vielä jäljellä. Tein myös maustekakun. Sekin onneksi kohosi hyvin. Nämä eivät kaikki itselleni tule vaan äitini pitää enemmän makeasta kuin minä ja syö osan. 

Tänään teen sellaisesta valmissekoituksesta falafeleita. Kauppaan pitäisi mennä vasta keskiviikkona tai torstaina. Sitten on pakko mennä, vaikka rahaa ei nyt ole oikein mitään enää käytettävissä. Linnuiltakin alkaa olla pähkinät loppu. Onneksi siemeniä vielä on. 

Olen tänäänkin yrittänyt ulkoilla. Löysin yhden metsätien missä hieman lunta vielä jään päällä. Kävelin sitten siinä. Eilen tuli metsästyskoira minun  perässäni. Haukkui ja seurasi jonkin matkaa, mutta en minä koiria pelkää. Yleensä tuollaiset koirat ovat silti melko rauhallisia ihmistä kohtaan. 

Äitini kanssa hieman nyt vaikeaa. Hän valittaa, kun ei pysty ulkoilemaan liukkauden ja jalkansa vuoksi. Sitten taas, kun hän ei ulkoile niin ruokahalu on entistä huonompi. Valittaa, ettei ruoka maistu ja se ei ole kiva, kun minä kuitenkin teen paljon ruokaa myös häntä varten. Ei minullakaan ole edes varaa paljon ruokakuluihin laittaa. Joku tietysti sanoisi taas kerran, että miksi teen myös hänelle ruokaa. Tähän vastauksena se, että kai minä välitän liikaa siitä, että hän pysyisi kunnossa. En usko, että tekisi itselleen lämmintä ruokaa päivittäin ilman minun tarjoiluitani. Lähtisi pitkään  iltavuoroonkin syömättä.

Lisäksi rauta-arvot ovat huonot. Niin huonot, ettei ole varaa yhtään pudota enää. Tämä rautalisästä huolimatta. Näin minusta ei oikein ole ainakaan nyt siihen, etten tekisi ruokaa ja sekin on minulle ok. Silti kivempi olisi tehdä jos toinen söisi mielellään. En minä nyt niin huono kokkikaan kuitenkaan ole. Välillä väsyn silti ja mietin, että kyllähän toivoisi asioiden menevän hieman toisinkin. Se on tietysti viisaasti sanottu, ettei toista voi muuttaa. Pitkästi taas ja ymmärrän jos kyllästyttää nämä viestini. 

Haluaisin kuolla. En pysty enää pitämään tätä korttitaloa pystyssä, kun yksinhuoltajana ei ole varaa mihinkään, vaikka käyn töissä saamme käteen alle perustoimeentulotukea. Yritän tarjota lapsille normaalin joulun mummolan reissuineen, mutta en pysty edes ostamaan bussilippuja. Itkettää.

 

toivoisin että kuolisin pois ettei tarvitsisi jatkuvasti kärsiä. Olen itkuinen ja onneton. Asumistuen leikkaus iski pahasti ja en tiedä missä meillä on varaa asua. Ei ole edes varaa muuttoautoon. En tiedä miten selitän lapsille, ett meidän on tyhjennettävä mummolta saadut joululahjarahat tililtä ja ostettava ruokaa, ennenkun saadaan perustoimeentulotuki. 

 

kolme vuotta olen sinnitellyt, en enää pysty. Itkettää mutta nyt on pakko luovuttaa. Toivottavasti joku huolehtii lapsista paremmin ja saavat harrastaa jotain.

"Itkettää mutta nyt on pakko luovuttaa. Toivottavasti joku huolehtii lapsista paremmin ja saavat harrastaa jotain." 

Lainasin nyt osan viestistäsi. Toivon, että ymmärrät ettei se tee sinusta huonoa vanhempaa, vaikka et voisikaan tarjota lapsillesi kaikkea mitä toivoisit. Se ei tarkoita, että olisit mitenkään huono. Teillä on vaan nyt raskas ja ikävä tilanne. Se varmasti  vaikuttaa siihenkin miten näet itsesi.  Ymmärrän kyllä sen, että on inhimillisiä, että toivot lapsillesi parempaa. Sekin on vaan merkki siitä, että välität heistä. Se on myös ikävää, kun pitää käyttää lahjarahoja yms ruokaan. On minullekin tuttua tuo ja kyllähän se on ikävää.

En tiedä sitten mikä voisi olla avuksi. Saisiko Kelasta muuttoavustusta? Olen itse hirveän huono keksimään mitään neuvoja. Jotain apua sinun täytyisi nyt yrittää hakea. Se on tietysti helpommin sanottu kuin tehty. Täällä monesti on jokainen on vähän liikaakin omillaan. Voin vaan sanoa, että olet lapsillesi hyvin tärkeä. Muista se kaiken keskellä. Kirjoitit harrastuksista ja ehkäpä niihinkin voisi saada avustusta. Luin ainakin, että jotkut ovat saaneet tai olisiko jokin ilmainen harrastus mahdollinen. Toisaalta myös tässä ymmärrän, että varsinkin nykyaikana on kallista moni asia. En tiedä mitä apua tästäkin on, mutta päätin kirjoittaa.

Hei, kuulostaa siltä,että tarvit apua pikaisesti! Voimavarat on loppu ja näet elämän nyt tosi synkkänä ja harmaana. Hanki apua itsellesi ja lapsille vaikka sote-alueesi Apua napin- kautta tai ole yhteydessä sosiaali- ja kriisipäivystykseen. Apua saa kyllä kun pyytää, pitää vaan rohkaistua sitä pyytämään! Voimia tähän, asiat kyllä järjestyy! 

Epätoivoinen, saisitko apua diakoniatyöstä tms

Varmasti on vaikea tilanne mutta jos teet itsellesi lopullisen ratkaisun niin lapsesi tulevat siitä kärsimään paljon enemmän kuin köyhyydestä nyt.

Kyllä ihmettelen näitä hallituksen linjauksia. Vähävaraisilta otetaan pois kaikki ja elämä kapeutuu näköalattomaksi.

Toivon että jaksat katsoa kuitenkin eteenpäin lastesi takia. 

Same shit, different day.

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin kuolla. En pysty enää pitämään tätä korttitaloa pystyssä, kun yksinhuoltajana ei ole varaa mihinkään, vaikka käyn töissä saamme käteen alle perustoimeentulotukea. Yritän tarjota lapsille normaalin joulun mummolan reissuineen, mutta en pysty edes ostamaan bussilippuja. Itkettää.

 

toivoisin että kuolisin pois ettei tarvitsisi jatkuvasti kärsiä. Olen itkuinen ja onneton. Asumistuen leikkaus iski pahasti ja en tiedä missä meillä on varaa asua. Ei ole edes varaa muuttoautoon. En tiedä miten selitän lapsille, ett meidän on tyhjennettävä mummolta saadut joululahjarahat tililtä ja ostettava ruokaa, ennenkun saadaan perustoimeentulotuki. 

 

kolme vuotta olen sinnitellyt, en enää pysty. Itkettää mutta nyt on pakko luovuttaa. Toivottavasti joku huolehtii lapsista paremmin ja saavat harrastaa jotain.

Ei ole pakko luovuttaa, älä luovuta. Lapsesi tuskin muistavat joululahjarahoista tyhjennettyä tiliä, mutta eivät ikinä unohda, jos teet jotain itsellesi.

Soita kriisipuhelimeen. Pyydä apua. 

Lähden kohta paskalle.

Unettomuus ja pelko vaivaavat.