Mitä Sinulle tänään kuuluu?
Kommentit (22743)
Vierailija kirjoitti:
Harmittaa ja huolestuttaa hiukan pitkäaikaisen ystäväni viimevuosina alkanut tapa analysoida minua ja kertoa avoimesti sitten ääneen minkälainen minä olen jopa muiden kuullen. Hän on muuten ihan ok, mutta ei ehkä enää (josko koskaan) ihan se penalin terävin kynä, tekee hyvin yksiulotteisia päätelmiä, eikä enää ehkä tajua mitä kaikkea voi sanoa ääneen. Hänellä on myös kova tarve opastaa minua ja kertoa miten minun kannattaa tehdä ja/tai ajatella. Ollaan esim vaate- tms kaupassa ja puhun myyjälle niin hän "säestää" siinä vieressä ja puhuu ikäänkuin puolestani minun mieltymyksiäni, kertoo jopa myyjälle mitä minä etsin. Jos jokin minussa tai tilanteessa ei miellytä hän näpäyttelee kolmannen osapuolen kuullen minua ja sanoo ääneen sellaisia asioita jotka on tarkoitettu aikoinaan vain minun ja hänen väliseksi. En siis voi luottaa enää häneen ja minun on selkeästi syytä varoa mitä hänelle puhun. Harmi. Todella harmi.
Ota tämä puheeksi ystäväsi kanssa. Voi olla, että hän näkee tilanteen ihan eri tavalla, saattaa kokea jopa auttavansa ja tukevansa sinua. Puheeksi otto kysyy sinulta rohkeutta, mutta voi pelastaa ystävyytenne.
Iäkäs sukulaiseni sairastui Lewyn kappaletautiin, joka on dementian muoto.
Oireet alkoivat niin, että häneltä katosi "suodatin" puheistaan. Hän saattoi julkisella paikalla kovaan ääneen puhua intiimeistä asioistaan tai nimitellä vieraita ihmisiä.
Kun sairaus eteni, hän muuttui lyhytjännitteiseksi ja väkivaltaiseksi. Lopulta löi kylään tullutta tytärtään täysin yllättäen.
Vietti viimeiset vuodet hoitopaikassa, vahva lääkitys, ei tuntenut ketään eikä muistanut mitään. Kauhea sairaus.
Joku haaveili ehkä remontoitavasta talosta Italiassa. Suomalainen toimittaja Eija Wager on kirjoittanut kirjoja siitä, miten remontoi talon Italiassa ja asui siellä koirineen monta vuotta.
Esim. Tupaantuliaiset Italiassa ja Koirani haukkuu Italiaksi.
Muitakin varmaan, mutta nuo jäi mieleen.
Näiden parissa on kiva viihtyä ja päästä tutustumaan italialaiseen elämänmenoon suomalaisin silmin.
Joulupukki puree ja lyö
Loistaa kuusen kynttilät,
Lasten silmät säihkyvät.
Jo eteisessä kopisee
Ja ovi narisee.
Siellä joulupukki on,
Ukko raavas, parraton.
Ison nyrkin kohottaa,
Perheväelle karjahtaa:
"Mitäs täällä lymyillään,
Ja hilpeästi hymyillään?
Missäs pukin lahjat on,
Ja mistäs nostan palkkion?
Missä puurot, makkarat,
Missä kinkun kantturat?
Minne glögi pantu on,
Ja viinapullo suunnaton?
Jumalauta kakarat,
Kohta paukkuu pakarat!
Nyt tulee turpaan kaikille,
Myös isälle ja äidille!"
Pukki isän kampittaa,
Lasten päätä tukistaa,
Pöydän ääreen rynnistää,
Ruuat säkkiin kähveltää.
Perhe itkuun pillahtaa,
Pukki kaapit koluaa,
Porot sisään laukkaavat,
Kaiken vihreen haukkaavat.
Perhe karkuun kavahtaa,
Pukki tuvan hajottaa,
Poron selkään hypähtää,
Kylän halki nelistää.
sanat: M A Numminen
Yksinäistä eloa vain. Sain eilen kuulla, ettei lapset tulekaan jouluksi, vaikka on minun vuoroni. Ex-vaimoni itsekkyydellä ei ole rajoja.
Kävin kesteillä tänään. Oli sukua paljon läsnä. Mukavat kahvitteluhetket siellä oli. Olen juuri saapunut kotiin ja ulkona on pirunliukasta. Taitaa olla vuoden pimein päivä tänään. Taidanpa katsoa tässä Krampus elokuvan. Ei ole muutakaan tekemistä näin kammottavalla säällä. Yksin asun kaksiossani. Voisin ensiksi käydä kaupassa, jos vain uskallan mennä ulos. Ulkona on todellakin aavemainen tunnelma.
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäistä kertaa ikinä.Minua ahdistaa joulu.
Toivoisin olevani karhu, joka on käpertynyt pesäkoloonsa syvääkin syvempää unta nukkumaan luminietoksien vain kasvaessa pesänsä päällä ja pakkasen paukkuessa hongissa. Jouluihminen minussa hiljaisesti huutaa sieluani rutistaen kivuliaasti kasaan.
Ensimmäistä kertaa ikinä koen suurta surua siitä, että en pysty, vaikka kuinka yritän!, olla antamattaa lapsilleni köyhyyttä huutavaa perintöä eteenpäin. Siinä me kaikki olemme uineet jo useamman vuoden, räpiköineet henkeä haukkoen pinnalla uppeluksissakin useasti käyden. Nyt tuntuu vain ympärillä oleva tummuus ensialun pelottavuuden jälkeen jopa armolliselta ja helpottavalta. Niin helpottavalta, että voisin jo lopettaa räpiköimisen ja antaa periksi. Antaa kylmän veden tuntua henkeäsalpaavan kylmältä mutta pelastavalta. Päästää vain irti kaikesta. Kaikista. Vain vajota. Vaipua.
Minulla on omituisesti suurentuneita i
Voi miten olen kaivannut kirjoituksiasi. Surullisia, haikeita, toiveikkaita.
Toivon Sinun ja lastesi Jouluun Kaikkea Hyvää ja Paljon. Ihania Joululauluja ja Maukkaita Pipareita. Toivoa, Uskoa ja Rakkautta.
N64
Voi! Kaikkea sattuu ja tapahtuu. Lomakylässämme saastui kraanavesi. Keitettävä 5-10 min, myös vesi hammaspesuun, tiskaamiseen. Kun puhdas näyte, koko putkisto kloorattava. Siispä lähdimme isolle kirkolle Joulunviettoon. Eipä olla varmaan pariinkymmeneen vuoteen Joulua täällä viettäneet. Just tultiin, vesisade koko matkan, jatkuvat autojonot molempiin suuntiin.
No, tämmöinen Joulu sitten tällä kertaa
Täällä näköjään kaikki viestini on väärää, kun jokaista alanuolitetaan, että todella "ihana" ketju.
Pitäkää paska ketjunne, kun pidätte mua täysin paskana.
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäinen joulu ilman äitiä.
Äidin hautakin on kaukana, yli 400 km, en pääse kynttilää viemään.
Itse tulin äidiksi 40 vuotta sitten, sain parhaan joululahjan.
Kiitollinen.
Hei, voithan sytyttää kotona kynttilän äitisi muistoksi. Hyvää joulua Sinulle!
Vierailija kirjoitti:
Täällä näköjään kaikki viestini on väärää, kun jokaista alanuolitetaan, että todella "ihana" ketju.
Pitäkää paska ketjunne, kun pidätte mua täysin paskana.
Ihminen kallis,
älä nyt lähde arvottamaan itseäsi keskustelupalstan peukutuksien mukaan. Aina kun on ihmisiä, jotka eivät pidä siitä mitä sanot, teet, mitä jätät sanomatta, tekemättä. Mutta he eivät määritä sinua. Pohjimmiltasi. Sen sinä teet itse.
Mielipiteitä tulee ja menee. Ihmisiä. Joku alapeukuttaa, koska voi. Tai siksi, ettei pidä siitä, mitä käyt läpi. Siis käänteisesti yläpeukku kuitenkin. Ja joku ilmoittaa itsestään muille, että on olemassa. Pahassaolossaan. Ja joku kuittaa viestisi luetuksi yläpeukulla. Että on sinut nähnyt.
En edelleenkään osaa lainata keskusteluja oikein. Mutta N64 - kiitos<3
Sanasi lämmittävät. Nappaan jokaisen itselleni ja painan ne talteen. Joululapseni sydämessä läikähti.
Olet siunattu suurella ihmisen näkevällä sydämellä.
Hyvää Joulua Sinulle <3
Vierailija kirjoitti:
Täällä näköjään kaikki viestini on väärää, kun jokaista alanuolitetaan, että todella "ihana" ketju.
Pitäkää paska ketjunne, kun pidätte mua täysin paskana.
Hei, älä välitä noista nuolista. Minunkin ihan neutraaleja kommentteja alanuolitetaan, tääl on joku tärppö, kellä ei mitään sanottavaa???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä näköjään kaikki viestini on väärää, kun jokaista alanuolitetaan, että todella "ihana" ketju.
Pitäkää paska ketjunne, kun pidätte mua täysin paskana.
Hei, älä välitä noista nuolista. Minunkin ihan neutraaleja kommentteja alanuolitetaan, tääl on joku tärppö, kellä ei mitään sanottavaa???
Alkaako toi nimittely taas? Huokaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä näköjään kaikki viestini on väärää, kun jokaista alanuolitetaan, että todella "ihana" ketju.
Pitäkää paska ketjunne, kun pidätte mua täysin paskana.
Hei, älä välitä noista nuolista. Minunkin ihan neutraaleja kommentteja alanuolitetaan, tääl on joku tärppö, kellä ei mitään sanottavaa???
Antakaa toisen poistua, jos hän haluaa.
Surullinen joulu on. Sisko nukkui aamulla pois.
Vierailija kirjoitti:
Surullinen joulu on. Sisko nukkui aamulla pois.
Osanottoni.
Vierailija kirjoitti:
Surullinen joulu on. Sisko nukkui aamulla pois.
Otan osaa.
Vierailija kirjoitti:
Surullinen joulu on. Sisko nukkui aamulla pois.
Olen pahoillani suuresta menetyksestäsi.
Viime aikoina olen miettinyt paljon elämääni. Oikeastaan se on niin tuttua, että ihmisistä saa jotain ikävää elämäänsä. Ei auta edes lähestyvä joulu, kun joku päättää laukoa suustaan taas jonkun ilkeyden. Ei, vaikka sisimmässään toivoo, että joku joulukin nyt ihmeellisesti muuttaisi asiaa. Ehkä kuvittelee, että ihmiset olisivat edes joulun aikaan mukavia toisiaan kohtaan. Silti moni varmasti on.
Näin itsekin olen hyvin vaihtelevasti nyt suhtautunut jouluun. Aluksi viikkoja sitten oli sellainen tunne, että on rauhallinen olo. Myöhemmin olen taas ollut väsyksissä itsekin. Viime päivinä olen vähitellen saanut jotain rauhaa itselleni takaisin. Olen ottanut koristeita esille ja nyt leivon edes jotain. Muutaman maustekakun ja joulutorttuja. Ehkä pääsen joulun tunnelmaan tai sitten en. Muuten taas ulkoilua ja lumitöitä.