Mitä Sinulle tänään kuuluu?
Kommentit (22779)
Vanhempi poika tuli sunnuntaina kyläilee, kävi kaupan ilta alesta ostaa 2 pkt maksaa, keitin juureksia ja tein maksakastikkeen, me tykkäämme. On nyt 3pv ruokana sitä. Ilma on ollut arkena surkea kun pakkanen laski ja lumet suli pois.
Ah, maksaa, rakastan maksaruokia, mutta valitettavasti en osaa itse niitä valmistaa! Pitäisi opetella! Ja sydäntä. Ja kieltä. Kaikki lemppareitani! Munuaisia osaan valmistaa, mutta ne eivät minulle maistu, exä tykkäsi.
Minulla on ollut kiireinen alkuviikko, eilen sain paketin: UV-resiiniä ja epoksia, tekemisiä täytyy vaan siirtää keväälle, koska noissa hommissa tarvitsee olla hyvä tuuletus, höyryt eivät ole hengitettynä hyväksi terveydelle, vaikka minulla on kyllä hyvä hengitussuojain.
Tänään vein auton odottamaan huomista huoltoa, samalla katsastuttavat, oli aika hyvä tarjous, alle 200€. Säästöä vaan valui taksimatkaan, en jaksanutkaan kävellä takaisin kotiin odottamaan UUTTA SOHVAA :D
Sohva on nyt kasattu ja kävin lähikaupasta ostamassa pullon kuohuvaa juhlistamaan olohuoneen uutta ilmettä. Harvoin nautin alkoholia, mutta nyt on kuohuvan paikka!
Huomenna on pieni liikeneuvottelu, olen luopumassa erään firman osaomistajuudesta, eläkeläisenä en enää jaksa panostaa firman hyvinvointiin samalla tavalla kuin ostajaehdokas, joten kaikki hyötyvät: ostaja, firma ja minä saan pienen summan eläkkeeni lisäksi.
Ja lisätään vielä edelliseen viestiini yksi P-kirjain, eli pomPsina, ei pomsina ;) Oikoluku unohtui...
Sinä, joka pähkäilet opiskelupaikan vastaanottamista, voi kun voisin sinua halata ja rohkaista elämään täysillä omaa elämääsi, nyt tunnut takertuvan liiaksi äitiisi tai annat äitisi takertua sinuun?
Timanttityttö
Maksasta tuli mieleen, että äitini keitti punsaa, kun olin lapsi. Hänen siskonsa piti kesän sikaa ja se teurastettiin syksyllä. Sitten lihat suolattiin ja sisäelimistä keitettiin punsaa. Siinä oli mausteena laakerinlehtiä ja maustepippureita. Sitä syötiin hapanleivän kanssa kylmänä.
Muistaako kukaan ja osaa tehdä?
Vierailija kirjoitti:
Maksasta tuli mieleen, että äitini keitti punsaa, kun olin lapsi. Hänen siskonsa piti kesän sikaa ja se teurastettiin syksyllä. Sitten lihat suolattiin ja sisäelimistä keitettiin punsaa. Siinä oli mausteena laakerinlehtiä ja maustepippureita. Sitä syötiin hapanleivän kanssa kylmänä.
Muistaako kukaan ja osaa tehdä?
Oli niin outo sana, että piti guulettaa! Eli (sianpää)sylttyä, tytinaa, hyytelöä. Tosin tuo laakerinlehti antoi jo aika hyvän vihjeen ;)
Valitettavasti en ole koskaan tehnyt, vaikka meilläkin joskus sika teurastettiin kotona, sian osaan kaltata, osiin paloitellakin. Ennen osattiin käyttää koko ruho ravinnoksi, suolista sorkkiin asti. Ja harjaksetkin tulivat hyötykäyttöön.
Pellavan sen sijaan osaan siemenestä kankaaksi asti valmistaa. Niitä sian harjaksia tarvitaan pellavan harjaamiseen, että saadaan hienoa aivinapellavalankaa.
Vanhat taidot voi vielä olla tarpeen, kun maailma muuttuu.
Ei voi olla totta: guuGlettaa ja hengitYssuojain. Ilmeisesti kuohuva tekee tepposia. Minunhan noi kommentit olivat, vaikken kaikkiin Timanttityttöä jaksakaan kirjoittaa, liian pitkä sana...
Hyvää yötä kaikille ihanille ihmisille <3
Lyhyemmin Ttyttö ;)
Minulle tuli maksasta mieleen lapsuuden mieliteko- teki mieli jotakin hyvää ja hämärässä ruokakomerossa oli mielestäni vadillinen jotakin tummaa kiisseliä. Siitä kaapaisin suuhuni.
Se oli jauhettua maksaa odottamassa valmistamista🤮
Vierailija kirjoitti:
Minulle tuli maksasta mieleen lapsuuden mieliteko- teki mieli jotakin hyvää ja hämärässä ruokakomerossa oli mielestäni vadillinen jotakin tummaa kiisseliä. Siitä kaapaisin suuhuni.
Se oli jauhettua maksaa odottamassa valmistamista🤮
Oli varmaankin aikamoinen makuelämys!!
Onko maksaruoat maistuneet tuon jälkeen?
Onpa täällä erikoisia taitoja ihmisillä, hyvä Te.
Ja minä kun tapaan kehuskella onnistuneella ranskalaisen vahvistetun kantapään omaavan sukan kutomisella tai onnistuneella sämpylän leipomisella... :)
Aladobi, lapsuuden herkku, niinkuin myös pullasoppa tai voi pullaviipaleen päällä, ei maistuis enää.
Kivaa keskiviikkoa kaikille
N63
Hellurei, nyt alkoi tuo marraskuun harmaus tympäsemmään! Oli jo niin kaunista kun satoi sen lumen, mutta niinpä vaan sade sulatti kauneuden pois. Noh minäpä päätin että tänne minun kotini sisälle et kyllä harmaus luikertele ja laittelin jouluvaloja sinne ja tänne. Nyt on lämmintä tunnelmaa kotona.
Mukavaa päivää just sulle! 😘 Näytetään synkkyydelle pitkää nenää tai keskisormea, kohta se päivä taas alkaa pidentymään. 👍
Voin vaan samaistua siihen, miten voimia vievää on yrittää käydä koulua, kun muut oppilaat kiusaavat. Ulkopuolisuuden tunne ja jatkuva varuillaan olo ja pelko siitä, että taas tulee nolatuksi koko koulun edessä. Syöhän se sitä energiaa jonka tarvitsisi aivan muuhun. Se on vain selviytymistä joka päivä. On varmaan ollut helpotus, että on jotenkin selvinnyt. Itselle ainakin. Elämä ei ole sellaista kuin olisi toivonut ja osaksi valintoja on jäänyt tekemättä ja paikkoihin menemättä, säästääkseen itseään. Toista kertaa ei helposti energiaansa haaskaa. Sitä tulee kuin ihmisille vähän allergiseksi ja nauttii siitä ettei hälinää ole ympärillä. Hyvin harva loppujen lopuksi tämän ymmärtää täysin. Varsinkaan ne jotka ikinä mitään kiusaamista kokenut. Jatkuva stressi pitää myös kehon tulehdustilaa yllä. Minulla se pahensi migreeniä, mikä jo itsessään hyvin invalidisoiva vaiva.
Ihan sitä tavallista kuuluu, kiitos. Tsempit sinulle, joka mietit opiskelua.
Vierailija kirjoitti:
Voin vaan samaistua siihen, miten voimia vievää on yrittää käydä koulua, kun muut oppilaat kiusaavat. Ulkopuolisuuden tunne ja jatkuva varuillaan olo ja pelko siitä, että taas tulee nolatuksi koko koulun edessä. Syöhän se sitä energiaa jonka tarvitsisi aivan muuhun. Se on vain selviytymistä joka päivä. On varmaan ollut helpotus, että on jotenkin selvinnyt. Itselle ainakin. Elämä ei ole sellaista kuin olisi toivonut ja osaksi valintoja on jäänyt tekemättä ja paikkoihin menemättä, säästääkseen itseään. Toista kertaa ei helposti energiaansa haaskaa. Sitä tulee kuin ihmisille vähän allergiseksi ja nauttii siitä ettei hälinää ole ympärillä. Hyvin harva loppujen lopuksi tämän ymmärtää täysin. Varsinkaan ne jotka ikinä mitään kiusaamista kokenut. Jatkuva stressi pitää myös kehon tulehdustilaa yllä. Minulla se pahensi migreeniä, mikä jo itsessään hyvin invalidisoiva vaiva.
Ihan sitä tavallista kuuluu, kiitos. Tsempit sinulle
Kiitos viestistäsi. Kirjoitin tuohon ylemmäs tuon kolmiosaisen viestivalitukseni juuri äsken. Sitten näin viestisi ja on oikeastaan hyvä ja helpottava tunne kuinka ymmärrät hyvin mitä tarkoitan. Kaipaan jotenkin sitä, että joku tavallaan ymmärtäisi elämääni ja valintojani.
Oikeastaan kirjoitit kaiken kuin omasta kynästäni. Niinhän nuo asiat ovat ja itsekin juuri mietin sitä, että säästän itseäni. Välillä on ollutkin pakko säästää voimiaan. Sitten siinä on se toinen puoli, ettei pääse eteenpäin. Samalla kestän yksinäisyyttäkin hyvin jos vaan saan olla rauhassa ilman ikäviä ihmisiä. Toisaalta en tarkoita, että kaikki olisivat ikäviä ja se onkin se toinen puoli eli jos tavallaan vetäytyy yksinäisyyteen niin ei ole edes toivoa kohdata ketään mukavaa ihmistä. En kirjoita tästä nyt enää, kun kirjoitan itsestäni sitten jo liikaakin.
Yritän ajatella positiivisesti. Asiat on hyvin, mutta tottakai jokaisen elämään mahtuu ärsytyksen aiheita. Itselläni nyt päällimmäisenä melko jatkuva särky, johon en ole tottunut. Ei ole toistaiseksi auttanut hierojat tai fyssarit eikä omatoimikuntoutus, blääh. Isona ilona ja samalla myös työläänä osana arkea keskenkasvuinen koira. Silti ehdottomasti valopilkku, työläydestään huolimatta. Harmaus on todella lähipäivinä laskeutunut päälle ja mietin, että pitäisikö alkaa jotain vitamiineja syödä. Ainakin pitäisi (jälleen kerran) alkaa syödä terveellisemmin.
Päivän biisi: Samalla viivalla - Eve & Ossi
Valoa Sinun päivääsi 💚
Erehdyin illalla syömään liian tuhdin iltapalan ja yö olikin sitten pitkä matka kohti aamua.
Sydän jyskytti epätshdissa, oli kuuma ja kylmä. Jo edesmennyt isäni sanoi ettei illalla passaa syödä liikaa.
Tänään taas kaupassa kävellen ja kirjastoon samalla palautettiin pari kirjaa.
Minä olen tuo raakaa maksaa syönyt- kyllä olen maksaruokia aikuisena syönyt mutta ei kuulu suosikkeihin.
Toivottavasti sinä opiskeluja miettivä pääset elämässä eteenpäin! Oletko vähän liikaa äitisi mielipiteissä kiinni?
"Olipa kiva mennä tänään töihin," kun päivä alkaa heti raivoamisella. Tulipa myös selväksi ihmisarvonikin siinä samalla. Tavaroita paiskottiin sinne ja tänne, joten olot on ollut tänään helevetin "mukavat."
Tuntuu siltä että en jaksa enää, mutta paha lopettaa työt tämän taloustilanteen takia.
Päiväkin itkee, sillä vettä tulloo. Täytyypä tästä hakee mäkkisafkaa ja katsoa elokuvaa. Miten voikaan olla ankea päivä.
Hyvää kuuluu. Käynyt kampaajalla tänään ja ostettu sieltä uudet kiharat. Pimeetä on kun ne vähäiset lumet sulivat pois. Huomenna jatkuu ikkunoiden pesu. Joulua odotellaan
"Ehkä kovat kokemukset tekevät ihmisestä aran. Ei hevin uskalla ottaa riskiä, kun pelkää jotain pahaa seuraavan. Valitettavasti silloin luopuu myös mahdollisuudesta, että seuraakin jotain hyvää. Kun ihminen empii, hän tavallaan on astumassa askeleen eteen päin, mutta jääkin sitten seisomaan yhden jalan varaan eikä se ole hyväksi.
Etkö pelkää, että elämäsi menee ohitse ilman, että ehdit tehdä asioita, joita haluat tehdä. Sinulla, kuten meillä kaikilla, on vain tietty määrä vuosia täällä käytettäväksi, sitten olet poissa. Rohkaise mielesi, usko itseesi."
En tiedä olenko arka, mutta onhan se kaikki vaikuttanut. Kaipaan rauhaa ja sitä, ettei tarvisi kamppailla niin paljon. Nuorempana esim lukiossa kiusaamisen, yksinäisyyden ja kaiken raskaan keskellä (minulla oli vaikeuksia muutamassa aineessa) olin tavallaan liian kovilla. Ja senkin jälkeen. Niinkuin kirjoitin joskus niin muutimme koirani kanssa nopeasti pois. Tavallaan elämä oli sinnittelyä. Tämä kaikki on jättänyt sen jäljen, etten mielelläni enää kuormita itseäni niin paljon. Joku toinen säntää suin päin haastaisiin ja minä taas tavallaan yritän säästää itseäni. Joskus jos kuormitus on ollut suurempaa niin en ole oikein jaksanut. Toisaalta ymmärrän sen, ettei sitten pääse eteenpäin.
Samalla olen kai vähän liian "erilainen" ihminen monesti. Vähän introvertti ja muutenkin tottunut tekemään kaiken itse. En ole oikeastaan elänyt sellaista vilkasta elämää vaan elämäni on hyvinkin ns hiljaista. Toisaalta kaiken keskellä en tiedä olenko niin surullinenkaan. Joskus olen ylpeä siitä, että juuri minä olen kestänyt tätä elämää näinkin hyvin. En valita vähästä.
Kysyit enkö pelkää elämäni menevän ohitse. Aloin miettiä tätä. En ehkä ainakaan vielä ajattele niin. Joskus tietysti tunnen surua elämästäni ja monista asiosta. Varsinkin ihmisiin liittyen olisin tavallaan halunnut eri tien. Tämä tie on ollut hyvinkin surullinen juuri ihmisiin liittyen. Se on asia myös vaikuttaa nykyhetkenäkin. Se myös tietysti värittää sitäkin miten näen itseni. Oikeastaan tämän kaiken takia olisihan se mukavaa saada muutettua ihmisiinkin liittyen elämääni. En tietenkään itsekään ole täydellinen, mutta en sentään kohtele muita huonosti. Eniten varmasti ihmisiin liittyvät asiat ovat vaikuttaneet. Muuten en muuttaisi kovinkaan paljon. Kiitän silti viestistäsi ja muidenkin viesteistä.