Mitä Sinulle tänään kuuluu?

Ei Marja-Leenalle kuulu enää mitään.

T.gösta

Vierailija kirjoitti:

Ei Marja-Leenalle kuulu enää mitään.

T.gösta

Voi Leevi...

Paras bändi ikinä :}

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 42 vuotias, kahden prinsessan äiti. Ruuhkavuosia elellään ja koti on aina kaaoksessa, joten työtä riittää, mutta elän parhainta elämän vaihetta. Olen oppinut nauttimaan elämästä ja jokaisesta päivästä, masennus opetti elämän oikeat arvot ja kiitän Jumalaa siitä sairaudesta. Masennuksen tarkoitus on murskata virheellinen identiteetti ja vapautua sen kahleista. Nyt kuljen valoista tietä vapaana ja henkisesti heränneenä enkä samaistu enää itseeni! Vapaus!

 

 

Et samaistu enää itseesi. Jaa. Meni yli.

Tuo lause on järjetön.

 

Tulkitsin niin, ettei samaistu  e n t i s e e n  itseensä

Käytiin avomiehen tytön ja hänen perheensä luona.Ulkoiltiin kauniissa syyssäässä.Huomenna katson Myrskyluodon Maijan elokuvan katsomosta. Ulkoilen vähän ja laiskottelen.

Lähimetsästä hankituista suppilovahveroista tehtyä piirakkaa tuli syötyä ja oli hyvää. Mukavaa perhepäivää vietetty. Säikähdyksellä säästyttiin, kun yksi meistä oli autokolarissa. 

Liikenteessä saa olla todellakin todella varovainen.

On vähän surullinen olo. Täytyy kirjoittaa vihkoon tunnelmia, se auttaa yleensä. On vähän syrjääntynyt olo.

Piti hoitaa passi kuntoon viime viikolla mut en jaksanut. Ehkä ensi viikolla.

Väsytti, koska heräilin ja näin painajaisia.

Kävelylenkillä olin ja poikkesin metsään. Löytyi sattumalta n 1 dl puolukoita. Teen niistä soseen omenan ja viinirypäleiden kanssa ja syön jogurtin kanssa.

Huh taas lohiseljankaa! Tein sen keskiviikkona ja sitä riittää. Tarkoituksella tein ison satsin mut nyt kyllästyttää vähän. Huomiseksi vielä annos.

Otin Netflixin. Pidin taukoa 2-3 vuotta, kun rahatilanne oli hirveä eikä ollut varaa. Katselin Areenaa, mutta oli kurja olo, kun ei ollut valinnanvaraa siinäkään. Ruuat punalappuja eikä mitään uutta vaatetta edes piristykseksi. Pelkäsin monta vuotta lisäkuluja kaikesta. 

Nyt alkaa jo helpottaa. Oli aikakin. Surettaa se, että olen elämässä joutunut niin pitkään kamppailemaan kaiken kanssa. Voittaja olen, mutta ei olis tarvinnut olla niin paljoa pahaa.

Tänään taimien istutus jatkui. Kävin ostamassa aamulla vielä yhden syreenin, ruusun ja koristeomenapuun. Istutin kaksi ekaa vaivalla. Oli kiviä niin paljon. Tuo puu jäi vielä huomiseen. Se pitää saada tuettuakin. Nyt saa ostamiset jäädä. Alessa tosin olivat ja alennusta 45 euroa. Harvoin silti tuhlaan näinkään paljon. Joskus innostun jostain ja sitten pitää muistaa, ettei saa liikaa ostaa. Tuolla myymälässä oli kiva myyjä joka neuvoi hyvin ja antoi vinkkejä, kun kysyin asioita puun istutukseen liittyen. 

Muuten taas todella kaunis päivä. Kävelin entisen asunnon lähellä niissä maisemissa missä aiemmin kävelin melkein päivittäin. Nykyisin kauempana tuo paikka ja harvemmin käyn. Kuitenkin hienot maisemat juuri siellä. Jos on kaunis päivä niin tulee lähdettyä sinnekin. Oikeastaan kävelin niin paljon, että jalat jo särkevät. Hyvin tavallinen päivä silti. 

Ei mitään tällekään päivälle tiedossa. Eilen kävin kolmesti kävelyllä. Kotityöt oli tehty. Kävin kävelylenkillä syömässä. Katoin telkkaria. Tälle päivälle ei yhtään mitään suunnitelmia. Heräsin puoli kuusi. Olen lueskellut lehtiä. 

Vierailija kirjoitti:

On vähän surullinen olo. Täytyy kirjoittaa vihkoon tunnelmia, se auttaa yleensä. On vähän syrjääntynyt olo.

Piti hoitaa passi kuntoon viime viikolla mut en jaksanut. Ehkä ensi viikolla.

Väsytti, koska heräilin ja näin painajaisia.

Kävelylenkillä olin ja poikkesin metsään. Löytyi sattumalta n 1 dl puolukoita. Teen niistä soseen omenan ja viinirypäleiden kanssa ja syön jogurtin kanssa.

Huh taas lohiseljankaa! Tein sen keskiviikkona ja sitä riittää. Tarkoituksella tein ison satsin mut nyt kyllästyttää vähän. Huomiseksi vielä annos.

Otin Netflixin. Pidin taukoa 2-3 vuotta, kun rahatilanne oli hirveä eikä ollut varaa. Katselin Areenaa, mutta oli kurja olo, kun ei ollut valinnanvaraa siinäkään. Ruuat punalappuja eikä mitään uutta vaatetta edes piristykseksi. Pelkäsin monta vuotta lisäkuluja kaikesta. 

Nyt alkaa jo helpottaa. Oli aikakin. Surettaa se, että olen elämässä joutunut niin

Miten joku ei jaksa hoitaa passiasiaa kuntoon ? Ymmärtäisin vielä, jos olisi paukkupakkaset ja hanget korkeat nietokset, mutta että ihanan, kauniin kuulaassa syysilmassa ei viitsi raahautua.

Vierailija kirjoitti:

Ei mitään tällekään päivälle tiedossa. Eilen kävin kolmesti kävelyllä. Kotityöt oli tehty. Kävin kävelylenkillä syömässä. Katoin telkkaria. Tälle päivälle ei yhtään mitään suunnitelmia. Heräsin puoli kuusi. Olen lueskellut lehtiä.

Miten voi olla noin saamatonta ja laiskaa elämää. Eihän se ole elämisen arvoista. Missä on itsekunnioituksesi ? 

Vierailija kirjoitti:

Runot ja kertomukset lohduttaa usein vaikeissa elämänvaiheissa.

Suosikkini on venäläinen satukirjailija Ivan Krylov (kuoli 1800-luvun puolivälissä). Hänen eläinsatunsa kattavat inhimillisen elämän koko kirjon kieroudesta ja ahneudesta sydämellisyyteen ja anteliaisuuteen. Hän on tunnettu kautta maailman. 

Käyttää itse asiassa samaa kikkaa kuin Disney Akuissaan.

Disneyhän oli irl sadistinen eläinrääkkääjä, jonka rinnalla aasialaiset kissojen ja koirien elävältä keittäjätkin kalpenevat.

Kts Yulin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mitään tällekään päivälle tiedossa. Eilen kävin kolmesti kävelyllä. Kotityöt oli tehty. Kävin kävelylenkillä syömässä. Katoin telkkaria. Tälle päivälle ei yhtään mitään suunnitelmia. Heräsin puoli kuusi. Olen lueskellut lehtiä.

Miten voi olla noin saamatonta ja laiskaa elämää. Eihän se ole elämisen arvoista. Missä on itsekunnioituksesi ? 

 

Mikäs se sua vaivaa, kun olet täällä sunnuntaiaamuna ennen kahdeksaa sättimässä ihmisiä? Jos omassa elämässäsi ja pääsi sisällä kaikki on kunnossa, niin ei tällaista tarvetta pitäisi olla. 

Täällä on herätty pilviseen, sumuiseen aamuun. Keltaiset lehdet loistaa harmauden keskeltä. Hedelmäpuut, haavat ja tammet pitävät vielä kiinni lehdistään, muut ovat jo pudottaneet nuttunsa. Puut riisuuntuu, mutta ihmiset lisää vaatetta.

Lomaviikon viimeinen päivä. Mukavia juttuja ja vähemmän mukavia. Ihmisten kohtaaminen on välillä raskasta. Tai itsestäni se johtuu. Pitäisi enemmän laskea korvasta sisään ja toisessa ulos, ja vähemmän ottaa itseensä ja jäädä miettimään. Mutta kun luonne on miettijän. Minkä sitä karvoilleen mahtaa. Ja kun luonne on myös avoin ja välitön, ja siitäkin huomaa saavansa näpeilleen.

Täälläkin yksi jolla tuntuu, kuin puolet päivästä olisi jo lusmuttu, mutta ei. Vielä on aamu.

Oon päivitellyt tietokonetta.

Ihan just laitan vaatteet kuivumaan pesusta.

Pelasin yhden pelin loppuun.

Ei tässä jaksa kotona vaan kökkiä. Pitää lähteä liikenteeseen.

Täällä on jollain 'känkkäränkkäpäivä'

Onneksi radiossa soi loistavaa instrumentalimusiikkia, Klaanin tunnus, Myrskyluodon Maija... upeita kerrassaan.

Eilen iltapäivän hämärässä saunoin pihasaunass, puoliso kotiutui vasta pimeällä. Ihanat oli löylyt.

Ja tuo ruska, kestää vaan, vaikka sadetta ja tuulta.

Leppoisaa lepopäivää Kaikille

N63

Voi voi kun ei kuulu mitään uutta kun ei oo uusia hyviä biisejä. Ehkä joku Bar song ja Belong together ja Please please please, mutta nää ei ihan kolahda. Kuuntelenpa sitten Ege Zulu: Tunnista tuntiin, Costi: vaisto, Ani: Jos puhutaan totta, Hugo: Taulut, Viivi ja Robin: Ihana kipu, Viivi: Mitä näill korteill saa.

Äsken kävimme aamulenkillä lähimetsässä. Saatiin upeita kuvia keltaisista vaahteroista, kuvat näyttivät kuin syksyisestä pyökkimetsästä jossain Keski-Euroopassa, kun tosikeltaiset vaahterat välkehtivät auringossa mäntyjen keskellä,

Kiitos hyvää kuuluu! Eka siivosin kunnolla keittiön ja sitten tulin sohvalle. Katsoin aikuisviihdettä ja pidin itseni kanssa kivaa, jos ymmärrät what ai miin. Nyt kroppa täynnä endorfiinejä ja ajattelin käydä kaupan kautta lenkillä. Illaksi ostan sangollisen herkkuja enkä kiellä itseltäni mitään. Katson TTK ja nautin ihanasta syysillasta kera uuden kaalimatosta ostamani viihdehärvelin kanssa. Voisko ihanampaa olla . Ihanaa olla voimaannuttava nainen!

Go girl! Go sisko!!!

Poutapäivä, tuuli heiluttelee puiden oksia ja lehtiä tippuu maahan.  Pienestä vaahterasta pihalla melkein kaikki lehdet jo varisseet. Hain keltaisia lehtiä paksun pinkan ja askartelin niistä  kimpun ruusuja pieneen maljakkoon. Hieno kimppu niistä tuli, vaikka itse sanonkin.  Nyt on kuva valmiina postikorttiin; tilaan sitten kun ovat taas tarjouksessa.

Eilen sain valmiiksi lapaset, saman sarjan myssyn jo aikaisemmin.  Tänään ehkä aloitan neulomaan vielä sukkia tai ehkä pidän huilipäivän. Välillä on ihan hyvä olla tekemättä mitään.

N63 kertoi käyneensä bingossa; minä en ole koskaan pelannut bingoa enkä "hedelmäpelejäkään". Tuskin olen jäänyt mistään paitsi.

Hyvää sunnuntain jatkoa kaikille! 

Siksi nähdään harvoin, kun asuvat tuhannen kilometrin päässä ja rahatilanne on vanhemmalla huono. Isä on yksin lasten kanssa. Matkustaminen on hankalaa ilman autoa ja työt rajoittaa myös. Ja minun oma elämä, en ole täällä kuin puolet vuodesta.

Hulluksi tulisin ilman valokuvia, ja skypeä ja kirjeitä heiltä.