Mitä Sinulle tänään kuuluu?

Kiitos kysymästä, ihan ok. Yksikseni olen, puoliso viikonloppureissulla. Tapasin ystäviäni, tein pitkiä kävelylenkkejä. Nyt lähdössä kuntosalille. Ei kiire minnekään. 

Kesä alkaa taittua syksyyn, ihanaa. 

N63 tuli mustikasta litimärkänä hiestä, ennustettua sadetta ei näy, ei kuulu.

Tää helle on kyl vienyt voimat, pakastin pyytää lisää mustikkaa, ovat vaan niin hyviä tuoreenakin, että monta reissua vielä saan tehdä... kantarellipaikkaan en enää viitsinyt lähteä...

Tuo pitkä, kiitelty kirjoitus oli tosi lumoava, silmäkulma kostui lukiessani

Voi hyvin💕

Nälkä, koko perheellä. Lasten koulu saisi jo alkaa.

Vierailija kirjoitti:

Lehtikään ei liikahda. Taivaankansi on utuisen höttöinen, pilvet ovat levittäytyneet ohuiksi harsoksi, aivan pienistä raoista siilautuu yksittäinen auringonsäde esiin. On tulossa kaunis päivä.

Juon toista kahvikupillistani. Edelleen jaksan ihmetellä tuota, pahaltahan se maistuu. Kärsin jostain kofeiinipuutoksesta? Tai terävän kitkerästä mausta? Tai sitten vain hukutan itseni siihen, puhdistuakseni päivän aikana uudelleen. Yöt ovat olleet raskaita.

Omenapuut kantavat satoa. Liikaakin. Oksat notkuvat hiljaksiin punastuvista ja suurentuvista hedelmistä. Ovat kuin puun helminauhoja. Pihlajissakin oranssipunaisia pikkurubiineja. Saas nähdä, pitääkö enää paikkaansa vanhan kansan sanonta pihlajanmarjoista ja lumen määrästä.

Omenapuiden oksilla käy kuhinaa ja sirkutusta. Pieniä lintuja on tänä kesänä paljon, tähänkin pihapiiriin eksynyt levittäytymään. Pensaisiin toisinaan sukeltelevat piiloon, varjoon, tarkkailemaan. E

Niin kauniisti kirjoitettu, voimia Sinulle!

Minäkin olin mustikassa. Olen äitini kanssa marjoja poiminut. Se on ihan kiva, että äitini haluaa auttaa siinä puuhassa. Silti mieluusti menisin yksinkin omien ajatusten kanssa marjaan. Aiemman asuinpaikan lähellä oli kävelyetäisyydellä näitä paikkoja. Nyt pitää autolla mennä ja näin tarvitsen kyydin ja näin äitinikin tulee usein mukaan. Saa vaan aina varoa ettei hän kaadu tms, kun hieman jaloissa ongelmia välillä. Tämä lisää huolta ja stressaan hieman tätäkin. Muuten kiva, että on marjoja on pakkasessa. Kivoja viestejä täällä ollut. 

Syksyn tuntua tänä aamuna. Ihanaa! 

Ajattelen näin syksyn lähestyessä kiinnittää huomiota siihen, miten ihmiset vastaavat, kun heille sanoo, että ihanaa kun on syksy. Olen itse pulassa kesäisin, kun joku sanoo vastaavaa kesäsrä. Kesästä tykkäämistä pidetään (usein) ilmiselvänä, eikä minun tee mieli sanoa mitään, mikä latistaisi toisen kesäriemua. Olen kuitenkin huomannut, että jos hymyilen ja vastaan omasta mielestäni neutraalisti "niin", niin se tulkitaan samanmielisyydeksi ja saan kuulla lisää kesävuodatusta. Ei mikään iso juttu sinänsä paitsi sitten kun se viides ihminen viidentoista minuutin sisään tulee vastaan samoine puheineen ja oletuksineen... sitten voi jo alkaa ärsyttää.

Mikähän olisi suomen kielessä sellainen neutraali sana, joka tarkoittaa sitä että "kuulen mitä sanot" mutta ei ota kantaa siihen, onko kuulija samaa vai eri mieltä? Onko sellaista olemassakaan?

Tällaisia pohdintoja täällä, syksyisissä fiiliksissä.

Ihanaa, kun aivan kivenheittämän päässä jo syksy ja päivät lyhenee! Ihanaa, kun kylmenee ja tulee ensimmäiset pakkaset.

Olen oikein odottanut, kun voi taas kävellä pimeässä ja asfaltti on jäinen. Ensimmäiset sepelit kadulla! Miten olenkaan odottanut säiden vaihtelua ja loskakelejä, varsinkin sitä vesisadetta, joka yöllä jäädyttää loskalumen kaduille ja sulaa peilijääksi 😍

Miten tunnelmallista on kun "päivän valoa" on vain 5 tuntia! Pimeässä märkä sepelinen asfaltti kiiltelee katuvaloissa kutsuvana 💕 Ihanaaaa!!!!

Minäkin pidän syksystä, mutta myös kesästä. Tarvitsen valoa elämääni ja kesällä voin paremmin. Talvella voi unirytmi alkaa heittelemään. Siitä kokemusta ja välillä kamalaa tuo unettomuus. Katsoin täällä peukutusketjussa kysymyksen, että nukutko huonommin  kesällä vai talvella. Moni äänesti, että kesällä. Minä taas nukun talvisin huonommin. Kesällä rytmi pysyy ja olen niin paljon ulkonakin, että se väsyttää.

Syksy on itselle monesti vaikeaa aikaa. Muistuu mieleen entistä paremmin monet syksyt jossakin koulussa missä oli kurjaa taas aloittaa pitkä lukuvuosi. Hyvin surullinen fiilis. Sanoin mietin aina opiskeluja. Pitkään aikaan en opiskellut mitään. Sitten hain, mutta en päässyt. Myöhemmin pääsin yhteen paikkaan, mutta en aloittanut siellä. Tämä oli vaikea päätös. Nyt taas olen hakenut muualle. Samalla mietin kannattaako lisähaussa hakea yhteen paikkaan. Tälläistä pohdintaa varsinkin syksyisin. Välillä tuntuu pahalta jos moni aloittaa opiskelut ja itse en. Tai on töissä jatkuvasti. Minä taas tässäkin asiassa olen irrallinen ja syksy ei tuo muutosta, mitä ehkä kaipaisin. Nämä ajatukset tuli nyt mieleeni, kun ajattelin syksyä. 

Mustikkaa kiva saalis, muutama kantarelli.

Kuulin just, että 75v serkkuni kuoli, vasta äsken 67v ystäväni, ja just ystäväni vanha äiti... jotenkin tuntuu nyt, että ympärillä väki vähenee. Yritän nauttia elämästä, ruoasta, juomasta... iloisia, onnellisia päiviä... vaikka sit ois lyhyempi elämä, jos herkut on niin no no...

Onneksi on ystäviä, sukua lähellä. Yritän elää mukavaa elämää...

Nauttikaa Elämästä Ystävät

N63

Eilen taas olin auttelemassa äitiä,  ei ollut kunnossa, kotipalvelun hoitsu tuli ja huolehti äidin sairaalaan, Minä jäin tekemään loput kotityöt ja tulin tänään kotiin. 

Pitkästä aikaa taas täällä. Oon elänyt lomani täysillä viimeiset viikot. Tänään oli pitkästä aikaa työpäivä. Ihan hyvin alkoi työt ilman vatutusta ja se on harvinaista se.

Kävin katsomassa äsken Deadpool & Wolverine leffan ja se piristi entisestään päivääni. 

Hyvää viikon alkua!

Oon hyvin päässyt irtaantumaan täältä, joten huomattavasti vähennän kirjoittelua. Ihan parasta, jos pääsee kirjoitteluriippuvuudesta eroon. Trollit osaavat hyvin vaikuttaa mieleen negatiivisesti, että kiittäkää vaan trolleja mun pois menostani.

Ihan tosissani yritän olla hairahtumatta tänne.

Like a Prayer by Madonna (& Megaraptor version)

M31

Vi-tut-taa metelöivät ulkomaalaiset

T. Helsinkiläinen 

Vierailija kirjoitti:

Vi-tut-taa metelöivät ulkomaalaiset

T. Helsinkiläinen 

Eikös siellä aina ole kauhea meteli? Liiaksi liikennettä, että väkisinkin melua syntyy.

Uppaile fiksummin, kuin paskalle menolla. Mä en jaksa enää ilmiantaa noin typeriä viestejä. 

Hyvää vain. Sain tänään päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä. Olen helpottunut.

Vierailija kirjoitti:

Hyvää vain. Sain tänään päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä. Olen helpottunut.

Voi miten hienoa, onneksi olkoon! 🥳 

Sain tänään yhtä pikku projektia kivasti eteenpäin, mikä toi hyvää fiilistä. Mutta sain myös ihan vain oleiltua mökillä. Puoliso paistoi vohveleita, vesi on vielä ihanan lämmintä uida ja saunassa on pehmoiset löylyt. Monta syytä olla kiitollinen. 

Eräs "hyrskyn myrskyn" -tyyppinen henkilö aiheutti taas ympärillään hämminkiä, jonka selvittelijäksi minua kosiskeltiin (liityn näihin henkilöihin löyhästi työn kautta). Vaan onneksi osasin olla (tällä kertaa) topakka ja pyysin asianosaisia selvittelemään asiansa keskenään. Kylläpä vain välillä ihmetyttää, miten jotkut ihmiset tuntuvat vetävän puoleensa hämminkiä omalla käyttäytymisellään. Ja sitten viskaavat syyn aina toisten niskoille...

Jotenkin tuntuu, että on sen verran tullut ikää, ettei enää jaksaisi elämäänsä tuhlata jonninjoutaviin kahinoihin. Sitä vain toivoo, että omalta osaltaan voisi vaikuttaa ympärilleen positiivisesti. Ja että ympärillä olisi ihmisiä, joiden seurassa on pääasiassa hyvä olla. Aika yksinkertainen asia loppujen lopuksi, vaikkei kuitenkaan oikeassa elämässä ole aina ihan niin suoraviivaista. Mutta toisaalta olen ajatellut, että emme voi vaikuttaa kuin omaan toimintaan, niin pääasia että itse pyrkii edistämään sitä hyvää. 

Pieni lapsenlapseni oppi taas uusia sanoja ja uusia hampaita puskee ikenien alta ei. Hauska seurata pienen ihmisen kehitystä. Suloinen kuin mikä! <3

Minä en vielä halua laskeutua syksyyn, vaikka ruska-ajasta pidänkin. Mukavaa että vielä on lämmintä. 

Kaunista viikon jatkoa! Pitäkäähän itsestänne huolta! 

50+ Mummeli

Vierailija kirjoitti:

Pitkästä aikaa taas täällä. Oon elänyt lomani täysillä viimeiset viikot. Tänään oli pitkästä aikaa työpäivä. Ihan hyvin alkoi työt ilman vatutusta ja se on harvinaista se.

Kävin katsomassa äsken Deadpool & Wolverine leffan ja se piristi entisestään päivääni. 

Hyvää viikon alkua!

Oon hyvin päässyt irtaantumaan täältä, joten huomattavasti vähennän kirjoittelua. Ihan parasta, jos pääsee kirjoitteluriippuvuudesta eroon. Trollit osaavat hyvin vaikuttaa mieleen negatiivisesti, että kiittäkää vaan trolleja mun pois menostani.

Ihan tosissani yritän olla hairahtumatta tänne.

Like a Prayer by Madonna (& Megaraptor version)

M31

Höpsö oot, jos annat ikävien kommenttien vaikuttaa. Suurin osa viesteistä on kuitenkin mukavia.

Oothan huomannu, et monet täällä kaipaa kirjoitteluasi. Jatkathan siis?

Selvisikö se laiturin alla ollut eläin?

Tormakkaa tiistaita Kaikille

N63

Itsekin pidän vielä tästä lämpimästä säästä. Se on mukavaa, että pilvisestä säästä huolimatta on lämmintä. Taas kerran olin eilen vadelmassa äitini kanssa.  Saimme muutamia litroja ja vielä kerran pitäisi ainakin mennä. Pakastin vaan alkaa olemaan jo täynnä. Itselle marjastus on tavallaan jokin tapa ollut jo lapsesta saakka. Marjat tulee varsinkin nykyisin syötyä talven aikana ja itse en voisi ostaa niitä kaupasta. Rahaa menisi liikaa. Jouduin muutamia pusseja jo ostamaan, kun loppui marjat keväällä kesken. Näin en ottaisi tuosta tapaa. Yleensä mustikkaa poimin ja vadelmat ovat ekstraa. Joinakin vuosina niitä löytyy. Viime vuonna en löytänyt mistään, mutta nyt uudesta paikasta löytyi. Puolukkaa poimin myös hieman. 

Kesästä vähän ristiriitainen fiilis. Muutosta selvisin ja olen jotenkin kotiutunut. Silti olo on vähän väsynyt ja stressaantunut. Hyvin harvoin saan tavallaan istuttua rauhassa ja rennosti. En esim keskity lukemaan, vaikka olen lukenut aiemmin paljon. Aistin myös liiankin hyvin muiden mielialat. Äitini kanssa olemme paljon yhdessä ja hänkin on ollut väsynyt ja levoton. Se heijastuu minuun. Hänen keskittymiskykynsä on itseänikin huonompi nykyisin. Koheltaa paljon ja esim kun olemme marjassa niin tahtoisin itse rauhassa poimia, mutta se ei hänen kanssaan onnistu. Yritän sitten itse piristää häntä, mutta se on välillä vaikeaa. Jotenkin itse kaipaan monesti seuraa joka tavallaan toisi piristystä taas minulle ilman, että minun täytyisi olla se piristäjän roolissa oleva. Jotain ihan erilaista ja hyvää mieltä tuovaa. Samalla en arvostele äitiäni. Ei hänelläkään ole helppoa ollut. Silti välillä väsyn elämääni ja kaipaan jotain huolettomuutta. Olen tavallaan kyllästynyt murehtimaan kaikesta ja meillä, kun se on yleensä sitä, että kun yhdestä vaikeudesta selviää taas eteenpäin. Pieniä juttuja, mutta rasittavia kuten esim rahattomuus. 

Itseäni väsyttää myös isäni käytös. Juhannus oli jopa alhaisella mittakaavalla ikävä. Hän kiristi äitinäni rahasta ja maksuista, vaikka saa asua ilmaiseksi äitini asunnossa (kirjoitinkin tästä ketjuun) ja tietää kuinka pienet tulot äidilläni on. Se oli hyvin ikävää ja oli jo liikaa kaiken muuttoasian jälleen. Tulimme äitini kanssa suoraan siivoamasta entistä asuntoa ja hän alkaa haastaa riitaa. Äitini piti vielä lähteä nopeasti iltavuoroon ja ehtiä syömään ennen sitä. Toinen huutaa vieressä. Jokin muutos pitäisi tähän saada ja itse olen tuota ailahtelevaa käytöstä katsellut jo lapsesta. Mietin juuri tänä aamuna sitä kuinka jo lapsuudessa yritin osata miellyttää häntä ja välttyä hänen suuttumiseltaan.Näin ehkäpä nämäkin asiat tekivät minusta sellaisen mitä nykyään olen.

Isäni tuli nyt ajatuksiini, kun hän on taas tulossa lomallaan tänne. Ei ikinä kysy, koska voisi tulla vaan päättää itse päivän. Nytkin hänellä alkaa vasta loma ja heti olisi rynnännyt tänne. Yritin sanoa, että tulisi myöhemmin. Ei hän siitä tykännyt, mutta sain ehkäpä pelastettua nyt äitini viimeiset lomapäivät. Vietämme siis yhdessä niitä. Isäni tulisi ja tavallaan veisi ne meiltä tänne nyt tullessaan. Ei ole kivoja asioita nämä ja väsyn aina paljon isäni vierailuista. Moni on ihmetellyt sitä kun olen tännekin kirjoittanut. Hän vaan vie kaiken tilan ja kaiken pitäisi mennä hänen mukaansa. Koko päivärytmin. Herättää joskus 5 aikaan kolistelullaan. Sen jälkeen päivä vähän kuin pilalla jo ja äitinikin pitää saada levätä lomallaan. On jo liiankin väsynyt. Joku ihmettelee miksi isää ei laiteta kuriin. Tämäkin monimutkainen juttu ja tavallaan olemme myös hänen varassaan joissakin jutuissa (remontit ja muut vastaavat) joten tämä vaikuttaa. Välillä väsyn näihin asioihin. Pitkästi taas kerran, mutta paljon asioita mielessä. 

Kirjoittaja 3678 klo 10.47

Varmasti isäsi ailahtelevainen käytös lapsuudestasi lähtien on aiheuttanut sinulle sen, että olet "tuntosarvet" pystyssä ja aistit toisten tunnetiloja. Olet varuillasi, että mitähän nyt seuraa.  On varmasti rankkaa tuollainen varuillaanolo.

Kyllä marjojen poimiminen itse säästää euroja, olettaen, että löytää marjoja suht läheltä, ettei mene esim. bensakuluihin paljoa. 

Kun mieheni kanssa käymme marjassa, suolla tai metsässä, niin tykkäämme kumpikin olla omissa oloissamme, emme paljon juttele marjastuksen aikana.  Se on tavallaan sellaista "lepoa", tämä on meille jotenkin luontaista.

Hyvää viikon jatkoa kaikille!