Mitä Sinulle tänään kuuluu?

Vierailija kirjoitti:

Olen onnellinen; pojat ja pojanpojat kotona 🙏 olo on niin autuas ja kiitollinen. Äsken syötiin itsesavustettua lohta, olisi vaan saanut olla enemmän, loppui kesken. Nyt maitokakku uunissa. 

Maitokakusta en ole kuullut, onko samantyyppinen kuin piimäkakku? Piimän tilalla maitoa.

Aivan pskaa. Life sucks.

Söin just päivän ensimmäisen aterian ja heti sen jälkeen melkein pyörryin vessaan. Konttasin sieltä pois. Nyt makaan petissä ja yritän ajatella jotain muuta kuin huimausta ja pahaa oloa. Life todellakin sucks. Parempaa pääsiäistä muille. 

Vierailija kirjoitti:

Söin just päivän ensimmäisen aterian ja heti sen jälkeen melkein pyörryin vessaan. Konttasin sieltä pois. Nyt makaan petissä ja yritän ajatella jotain muuta kuin huimausta ja pahaa oloa. Life todellakin sucks. Parempaa pääsiäistä muille. 

Menikö eilen dokaamiseksi? Siltä ainaskin kuulostaa. Paranemisii sinne.

Endometrioosi vaivaa ja vähän surullinen mieli. Ajattelin keittää kahvin ja ottaa jäätelöä, koittaa nauttia vapaapäivästä ja hiljaisesta hetkestä.

Kiitos kysymästä, mutta tänään on paska fiilis, noin nuorisokielellä. Aamulla heräsin flunssan oireisiin, kurkkukipeä ja nenä vuotaa solkenaan, että hyvää pääsiäistä vaan kahdestaan koiran kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paskaa on niinkun on ollut jo 3-4 vuotta Koronan jälkeen. Firman asiat meni silloin päin helvettiä kun asiakkaat katosivat ja tavarantoimittajat lopettivat / menivät konkurssiin myöhemmin. 

Hienoa on ja kivaa. Lopullista ratkaisua mietitään vakavasti ja on mietitty jo hetki. Josko vihdoin tänä vuonna saisi aikaiseksi ! Perhe lähinnä säälittää jos ottavat raskaasti.

Hei!

Uitko niin syvissä vesissä, että mietit jo lopullista ratkaisua? Auttaisiko, jos puhuisit jollekin ammattiauttajalle tilanteestasi? Jos sitä kautta saisit uusia näkökulmia asioihin.  Olen sitä mieltä, että kyllä perheesi ottaisi raskaasti.

Neuvoni sinulle: hae apua. 

 

Ei kiinnosta melkein 50 vuotiaana aloittaa enää alusta elämää koska työuraa on niin vähän jäljellä, eikä

Minulla on sinun ikäisesi lapset. En tiedä miten kestäisin, jos jompikumpi tekisi noin lopullisen teon. Toisella vielä alaikäiset lapsetkin. Sinullakin varmaan lapsia ja ehkä vanhemmatkin, ajattele heitä. Ei ole yhtään noloa, jos et olekaan enää varakas, vaan joudut tinkimään kaikesta. Et ole takuulla ainoa näinä aikoina.

Varmasti fiilikset vaihtelee tähänkin ketjuun kirjoittaneiden kesken. Joku myös toivoi, että tämä olisi hyvänmielen ketju. Toisaalta kaipa tänne saa kirjoittaa myös surullisessa mielessä. Jos tänään mietin itseäni niin minäkin olen  vähän surullisessa tunnelmassa. Se eräässä viestissä mainittu elämän tylsyys ja tyhjyys on tuttua. Olen myös niin yksinäinen. Toisaalta enpä enää osaa päästää muita lähelle ja tutustuakaan. Niin vikaa on myös minussa. Kaikki ikävät kokemukset vaikuttavat. Joskus mietin, että minäkin vaan sinnittelen. Aina kuluu vuosi ja elämä näennäisesti etenee. Minä vaan pysyn paikoillani. Joskus tavallaan tekisi mieli yrittää aloittaa alusta. Toisaalta elämää ei jotenkin omasta mielestäni voi koskaan aloittaa alusta. On aina se jo eletty elämä mukana, vaikka kuinka tahtoisi päästä monista asioista eroon. Samalla en luopuisi kaikesta ja silloinhan minä en olisi enää minä jos en omaisi muistoja. Olisin kuin jokin sairas vanhus unohtaen elämänsä. En halua sitäkään. Näin pitää vaan jaksaa tätä elämää. Silloinkin, kun toivoisi sen olevan hyvin erilaista.

Jos saisin muuttaa yhden asian niin muuttaisin monet ihmisiin liittyvät muistot ja kokemukset paremmiksi. Se riittäisi minulle ja en olisi tässä pisteessä eri kokemuksin. Muuten elämäni saisi olla tälläistä ja en muuttaisi mitään muuta. Ehkä koen jotain surua ja väsymystä elämääni.

Viime pääsiäinen  ehkä vielä surullisemmin. Toisaalta en silloin tiennyt miten kesäni menee. Oli niin vaikeaa aikaa. Nyt olen melko rauhallinen kaikesta huolimatta. Väsynyt, mutta melko tavanomainen olo silti. Nämä päivät vaan tuppaavat mennä kuin ohitse. En omaa mitään perinteitä. Läheinen on puolestaan töissä. Toisaalta en ole itse uskonnollinen ihminen. Silti olisi kiva omata jotain perinteitä. Moni ehkä viettää nämäkin päivät jotenkin erilaisesti. Niin kuin joskus lähes 20-vuotta sitten, kun olin itsekin virpomassa. Aika jännää muistella sitä nyt ja miettiä itseäni lapsena. On siitä lapsuuden minästäkin varmaan jotain jäljellä. Kuten rakkaus musiikkiin. Joskus mietin, että ehkä musiikki on tehty auttamaan muita ja iloksi ihmisille. Minä ainakin olen kiitollinen, kun löydän jonkun mieleisen biisin ja iloitsen, kun joku bändi jaksaa vuodesta toiseen tehdä biisejä. Kiitos heille. Pitkästi taas. 

Motionless of White - Masterpiece

(ei pääsiäiseen sopivaa eikä iloista, mutta tärkeäksi tullut biisi itselleni)

Siis korjaus edelliseen Motionless of White - Masterpiece. Pitäisihän minun nyt se muistaa. Pakko korjata tämä. 

Vierailija kirjoitti:

Siis korjaus edelliseen Motionless of White - Masterpiece. Pitäisihän minun nyt se muistaa. Pakko korjata tämä. 

Voi, että kuinka noloa tämä on ja ehkä korostaa sitä, että vähän itselläni nyt pätkii tämä kirjoittaminen. Piti siis korjata bändi nimi viestiini ja minä typerys vaan toistan sitä samaa väärin kirjoitettua nimeä ja toistamiseen. Jos nyt vielä kerran kehtaan kirjoittaa sen nimen eli Motionless In White - Masterpiece. Näin viimein oikein. Siihen se viestini "hienous" sitten katosikin nopeasti 😅

Tarkoitin hyvän mielen ketjulla, että ei haasteta riitaa. Kuulumiset saavat olla toisilla ihan minkälaisia vaan. Surullinen kokemus kerrottuna ei ole ketjun angistamista.

Surkeaa. Tuntuu, että uuvun työssäni vaikka lasken rimaa ja vointi on aivan kurja koko ajan. Enkä voi vaihtaa, kun ei sekään auta. Mikään ei auta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oi,kun ihana auringonpaiste ja eikun ladulle.

 

 

Mille uidun ladulle? Asfaltit putsattiin eilen Helsingissä.

Ootko pohjoisnavalla?

Oletko kuullut, että Suomessa on asutusta muuallakin kuin stadissa? Kesällä voisit tehdä pienen kiertoajelun tässä ihanassa maassamme.

 

 

Vierailija kirjoitti:

Tarkoitin hyvän mielen ketjulla, että ei haasteta riitaa. Kuulumiset saavat olla toisilla ihan minkälaisia vaan. Surullinen kokemus kerrottuna ei ole ketjun angistamista.

Tätä minäkin ajattelin ja tulkitsin niin. On ikävää jos kaikki menee siihen riitelyyn yms. Toisaalta voi taas miettiä, että raskas ketju tämäkin olisi jos pelkkää surua täynnä ja onneksi moni kertoo ja saa kertoa myös iloisista jutuista. Minäkin välillä yritän sitä. 

Sivusta pitää todeta, että täällä ns puolivälissä Suomea on ainakin vielä lunta pelloilla ja järvet jäässä. Monessa mielessä vielä täysi talvi. Toki muutamia lämpimiä päiviä nyt on ollut. Viime vuonna pääsiäinen oli hieman myöhemmin ja lunta oli täällä paljon vähemmän. Lähinnä vain sellaisina laikkuina siellä täällä. Siihen verrattuna täällä on todellakin vielä talvi. 

Täällä satelee vettä. Toivottavasti se ei muutu lumeksi - toivon siis plussakelejä - sillä lunta on aivan hurjat määrät torppani ympärillä ja pelloilla. "Joku" on niitä koko talven kolannut hullun vimmalla :) Lisää ei tarvittaisi lunta enää.

Mukavaa kun tänne tullut kommentteja, ajattelin jo että missä kaikki ovat pääsiäistä viettämässä kun oli niin hiljaista palstalla. Itse en vietä mitään juhlia, en uskonnollisia enkä muitakaan. Minun juhlapäiväni syntyy hyvästä olosta, joskus aivan yllättäen.

Perjantaipäiväni kulunut normikuvioissa. Ulkoilin monta tuntia, yritin kunnostaa saunalle vievää väylää niin että pääsisin  lämmittämään saunan viimeistään Aprillikuussa. Vien sinne vedet torpasta ja väylän ei saa olla jäinen!

Olen nauttinut hyvästä ruoasta. Lounas perunasta, sipulista ja tomaatista, eräänlainen pyttis siis, ja jälkiruoaksi ahomansikkarahkaa. Keräsin viime kesänä ahomansikoita pakkaseen. Tai kuten yksi lapsenlapsistani sanoi pienenä: avomansikoita. Leivoin leipää ja paistoin omenalättyjä. Mielestäni tämä kaikki täyttää juhlapäivän kriteerit!

Täällä Hyvinkäällä on tosi keväistä. Huppari päällä kävelin tänään ulkosalla ennen sateita. Lähipelto on sulanut lähes kokonaan lumista.

Kävin tänään morjestamassa isovanhempiani palvelutalossa. Sen jälkeen kahvittelu hetki ja kotitekoisia muffineja söin. Sitten vielä niiden jälkeen simaa join. 

Rennosti vietän pitkääperjantaita pitkästymättä. Aika lusmuilupäivä tänään on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Söin just päivän ensimmäisen aterian ja heti sen jälkeen melkein pyörryin vessaan. Konttasin sieltä pois. Nyt makaan petissä ja yritän ajatella jotain muuta kuin huimausta ja pahaa oloa. Life todellakin sucks. Parempaa pääsiäistä muille. 

Menikö eilen dokaamiseksi? Siltä ainaskin kuulostaa. Paranemisii sinne.

En ole juonut alkoholia vuosikymmeniin, olen vakavasti sairas, lääkkeitä useita käytössä. Kiitos toivotuksista, tuntuu jo paljon paremmalta, vaikka pistitkin kettuiluksi koko kommenttisi. Toivottavasti saat ansiosi mukaan jonain päivänä. Sinulle en tarkoittanut pääsiäisterveisiäni.

Yritin värjätä hiukseni harmaiksi, koska ne ovat harmaat osittain. Yritin saada ne tasaisiksi. Tulos violetin kirjava. Miten toimia, että saan violetin pois? Onko jollakin ymmärrystä siitä?Tämän näköisena en ihmisten ilmoille mene. panenko valkaisuainetta vai onko turvallisempaa vaihtoehtoa?

Minulla on pääsiäisperinteet. Ne ovat tärkeitä. Joka ilta hartauksissa, tänään kuolinhetken palvelus klo 15. Rahkapiiraankin tein. Pöydällä narsissit ja tulppaanit.