Suomessa vangeille maksetaan vankilassa olosta Lehto: Tämä on väärä suunta eikä sovi kansalaisten oikeustajuun

Kieltämättä vankila on aika hyvä systeemi esim.laakerikenkäiselle nuoruuseläkeläiselle. 

-Jää nuoruuseläkkeelle teininä

-Tee rikoksia ja säilytä niistä saatuja rahallisia voittoja; toisaalta varattomaksi heittäytymällä et joudu maksamaan mitään eikä sinua voida pakottaa maksamaan mitään korvauksia uhreille

-Joudu lopulta vankilaan

-asut ilmaiseksi, nuoruuseläke tulee Kelalta tilille joka kuukausi ja rahaa jää koko ajan runsaasti säästöön

-vankilasta päästessä voit taas hakea asumistukea uuteen kaupungin vuokra-asuntoon ja tilille on kertynyt paljon rilluttelurahaa vankilassa oloaikana, jolloin ei tarvinnut maksaa ruuasta eikä asumisesta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkitusti isommat rangaistukset eivät vähennä altiutta tehdä rikoksia uudelleen vapauteen pääsemisen jälkeen. Päinvastoin. Mitä paremmin vanki yritetään sopeuttaa eri keinoin yhteiskuntaan vankeuden aikana, ovat tulokset parempia. Vankilasta maksaminenhan olisi ns. "lisärangaistus".

Usein vankilaan päätyvillä henkilöillä on elämänhallinallisia ongelmia jo ennen vankilaan joutumistaan.

Jos näille henkilöille tehdään lisää velkataakkaa, olisi vankilasta pääsyn jälkeen jokaisella suurempia paineita tehdä lisää rikoksia selvitäkseen tilanteesta. Tilanne olisi useimmille lohduton ja uuden elämän aloittaminen olisi vielä nykyistä vaikeampaa.

Ymmärrän, että tuntuu kurjalta maksaa verorahoilla siitä, että joku on tehnyt tyhmyyksiään. Kuitenkin pitemmän päälle meistä jokainen hyötyy asiasta.

Olen kuullut noin miljoona kertaa, että joidenkin tutkimusten mukaan kovemmat rangaistukset eivät vähennä rikollisuutta, mutta yhtään lähdeviitettä en ole koskaan nähnyt. Sattuisiko sinulla olemaan?

Miten tuota asiaa edes voisi tutkia niin perusteellisesti, että tuloksiin voisi luottaa? Kontrolloidut laboratoriokokeet taitavat olla mahdottomia.

Minä luin joku aika siten Murharyhmä 3: Tosiasiaa törkeästä väkivallasta kirjan. Kirja perustuu väkivaltarikostutkijoiden lehdessä julkaistuihin juttuihin.

Siellä taisi olla maininta siitä, että rikoksia ehkäisee paremmin korkea kiinnijäämisriski kuin pitkät rangaistukset. Alkuperäistä tutkimusta ei taidettu mainita, mutta pidän lähdettä aika luotettavana.

Minä en pidä. Rikostutkijat näkevät uransa aikana tolkuttoman monta tapausta, mutta miten he sen perusteella voisivat sanoa mitään tekijöistä, jotka suoranaisesti vaikuttavat rikosten kokonaismäärään? He keskittyvät tutkimaan yksittäisiä tapauksia.

Voi hyvin olla, että kiinnijäämisriski on olennaisin seikka, mutta miten kukaan voi millään varmuudella väittää, onko asia niin vai ei?

Asiaa tietysti voisi yrittää tutkia jollain regressioanalyyäsillä. Kerätään dataa sadasta maasta, pannaan selitettäväksi muuttujaksi jokin rikosten määrän indikaattori, ja yritetään tilastollisesti selittää sitä jollain muuttujilla. Selittäjinä voisi olla tietoa vaikka väestön ikäjakaumasta, tulotasosta, tulonjaosta, rikosten ratkaisuprosenteista ja rangaistuskäytännöstä. Mutta aika höttöisellä pohjalla tämäkin olisi. Suuri rikosten määrä alentaa ratkaisuprosenttia ja ankariin rangaistuksiin turvaudutaan, jos rikosten määrä ei pysy aisoissa, joten estimastit...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkitusti isommat rangaistukset eivät vähennä altiutta tehdä rikoksia uudelleen vapauteen pääsemisen jälkeen. Päinvastoin. Mitä paremmin vanki yritetään sopeuttaa eri keinoin yhteiskuntaan vankeuden aikana, ovat tulokset parempia. Vankilasta maksaminenhan olisi ns. "lisärangaistus".

Usein vankilaan päätyvillä henkilöillä on elämänhallinallisia ongelmia jo ennen vankilaan joutumistaan.

Jos näille henkilöille tehdään lisää velkataakkaa, olisi vankilasta pääsyn jälkeen jokaisella suurempia paineita tehdä lisää rikoksia selvitäkseen tilanteesta. Tilanne olisi useimmille lohduton ja uuden elämän aloittaminen olisi vielä nykyistä vaikeampaa.

Ymmärrän, että tuntuu kurjalta maksaa verorahoilla siitä, että joku on tehnyt tyhmyyksiään. Kuitenkin pitemmän päälle meistä jokainen hyötyy asiasta.

Olen kuullut noin miljoona kertaa, että joidenkin tutkimusten mukaan kovemmat rangaistukset eivät vähennä rikollisuutta, mutta yhtään lähdeviitettä en ole koskaan nähnyt. Sattuisiko sinulla olemaan?

Miten tuota asiaa edes voisi tutkia niin perusteellisesti, että tuloksiin voisi luottaa? Kontrolloidut laboratoriokokeet taitavat olla mahdottomia.

Minä luin joku aika siten Murharyhmä 3: Tosiasiaa törkeästä väkivallasta kirjan. Kirja perustuu väkivaltarikostutkijoiden lehdessä julkaistuihin juttuihin.

Siellä taisi olla maininta siitä, että rikoksia ehkäisee paremmin korkea kiinnijäämisriski kuin pitkät rangaistukset. Alkuperäistä tutkimusta ei taidettu mainita, mutta pidän lähdettä aika luotettavana.

Minä en pidä. Rikostutkijat näkevät uransa aikana tolkuttoman monta tapausta, mutta miten he sen perusteella voisivat sanoa mitään tekijöistä, jotka suoranaisesti vaikuttavat rikosten kokonaismäärään? He keskittyvät tutkimaan yksittäisiä tapauksia.

Voi hyvin olla, että kiinnijäämisriski on olennaisin seikka, mutta miten kukaan voi millään varmuudella väittää, onko asia niin vai ei?

Asiaa tietysti voisi yrittää tutkia jollain regressioanalyyäsillä. Kerätään dataa sadasta maasta, pannaan selitettäväksi muuttujaksi jokin rikosten määrän indikaattori, ja yritetään tilastollisesti selittää sitä jollain muuttujilla. Selittäjinä voisi olla tietoa vaikka väestön ikäjakaumasta, tulotasosta, tulonjaosta, rikosten ratkaisuprosenteista ja rangaistuskäytännöstä. Mutta aika höttöisellä pohjalla tämäkin olisi. Suuri rikosten määrä alentaa ratkaisuprosenttia ja ankariin rangaistuksiin turvaudutaan, jos rikosten määrä ei pysy aisoissa, joten estimastit...

Kirjoittaja siteerasi tutkimusta, päätelmä ei ollut hänen omaa pohdintaansa.

Ei vangeille mitään päivärahaa makseta, he saavat pientä palkkaa jos tekevät töitä. Jos et tee töitä, et saa rahaakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkitusti isommat rangaistukset eivät vähennä altiutta tehdä rikoksia uudelleen vapauteen pääsemisen jälkeen. Päinvastoin. Mitä paremmin vanki yritetään sopeuttaa eri keinoin yhteiskuntaan vankeuden aikana, ovat tulokset parempia. Vankilasta maksaminenhan olisi ns. "lisärangaistus".

Usein vankilaan päätyvillä henkilöillä on elämänhallinallisia ongelmia jo ennen vankilaan joutumistaan.

Jos näille henkilöille tehdään lisää velkataakkaa, olisi vankilasta pääsyn jälkeen jokaisella suurempia paineita tehdä lisää rikoksia selvitäkseen tilanteesta. Tilanne olisi useimmille lohduton ja uuden elämän aloittaminen olisi vielä nykyistä vaikeampaa.

Ymmärrän, että tuntuu kurjalta maksaa verorahoilla siitä, että joku on tehnyt tyhmyyksiään. Kuitenkin pitemmän päälle meistä jokainen hyötyy asiasta.

Olen kuullut noin miljoona kertaa, että joidenkin tutkimusten mukaan kovemmat rangaistukset eivät vähennä rikollisuutta, mutta yhtään lähdeviitettä en ole koskaan nähnyt. Sattuisiko sinulla olemaan?

Miten tuota asiaa edes voisi tutkia niin perusteellisesti, että tuloksiin voisi luottaa? Kontrolloidut laboratoriokokeet taitavat olla mahdottomia.

Minä luin joku aika siten Murharyhmä 3: Tosiasiaa törkeästä väkivallasta kirjan. Kirja perustuu väkivaltarikostutkijoiden lehdessä julkaistuihin juttuihin.

Siellä taisi olla maininta siitä, että rikoksia ehkäisee paremmin korkea kiinnijäämisriski kuin pitkät rangaistukset. Alkuperäistä tutkimusta ei taidettu mainita, mutta pidän lähdettä aika luotettavana.

Minä en pidä. Rikostutkijat näkevät uransa aikana tolkuttoman monta tapausta, mutta miten he sen perusteella voisivat sanoa mitään tekijöistä, jotka suoranaisesti vaikuttavat rikosten kokonaismäärään? He keskittyvät tutkimaan yksittäisiä tapauksia.

Voi hyvin olla, että kiinnijäämisriski on olennaisin seikka, mutta miten kukaan voi millään varmuudella väittää, onko asia niin vai ei?

Asiaa tietysti voisi yrittää tutkia jollain regressioanalyyäsillä. Kerätään dataa sadasta maasta, pannaan selitettäväksi muuttujaksi jokin rikosten määrän indikaattori, ja yritetään tilastollisesti selittää sitä jollain muuttujilla. Selittäjinä voisi olla tietoa vaikka väestön ikäjakaumasta, tulotasosta, tulonjaosta, rikosten ratkaisuprosenteista ja rangaistuskäytännöstä. Mutta aika höttöisellä pohjalla tämäkin olisi. Suuri rikosten määrä alentaa ratkaisuprosenttia ja ankariin rangaistuksiin turvaudutaan, jos rikosten määrä ei pysy aisoissa, joten estimastit...

Kirjoittaja siteerasi tutkimusta, päätelmä ei ollut hänen omaa pohdintaansa.

Siteerattu kirja perustuu väkivaltarikostutkijoiden kokemuksiin. He näkevät niitä rikoksia, jotka on tehty. He eivät pysty sanomaan mitään niistä rikoksista, jotka jäivät tekemättä. Miten heillä olisi silkkaa mutuilua parempaa tietoa siitä, miten rikoksia ehkäistään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkitusti isommat rangaistukset eivät vähennä altiutta tehdä rikoksia uudelleen vapauteen pääsemisen jälkeen. Päinvastoin. Mitä paremmin vanki yritetään sopeuttaa eri keinoin yhteiskuntaan vankeuden aikana, ovat tulokset parempia. Vankilasta maksaminenhan olisi ns. "lisärangaistus".

Usein vankilaan päätyvillä henkilöillä on elämänhallinallisia ongelmia jo ennen vankilaan joutumistaan.

Jos näille henkilöille tehdään lisää velkataakkaa, olisi vankilasta pääsyn jälkeen jokaisella suurempia paineita tehdä lisää rikoksia selvitäkseen tilanteesta. Tilanne olisi useimmille lohduton ja uuden elämän aloittaminen olisi vielä nykyistä vaikeampaa.

Ymmärrän, että tuntuu kurjalta maksaa verorahoilla siitä, että joku on tehnyt tyhmyyksiään. Kuitenkin pitemmän päälle meistä jokainen hyötyy asiasta.

Olen kuullut noin miljoona kertaa, että joidenkin tutkimusten mukaan kovemmat rangaistukset eivät vähennä rikollisuutta, mutta yhtään lähdeviitettä en ole koskaan nähnyt. Sattuisiko sinulla olemaan?

Miten tuota asiaa edes voisi tutkia niin perusteellisesti, että tuloksiin voisi luottaa? Kontrolloidut laboratoriokokeet taitavat olla mahdottomia.

Minä luin joku aika siten Murharyhmä 3: Tosiasiaa törkeästä väkivallasta kirjan. Kirja perustuu väkivaltarikostutkijoiden lehdessä julkaistuihin juttuihin.

Siellä taisi olla maininta siitä, että rikoksia ehkäisee paremmin korkea kiinnijäämisriski kuin pitkät rangaistukset. Alkuperäistä tutkimusta ei taidettu mainita, mutta pidän lähdettä aika luotettavana.

Minä en pidä. Rikostutkijat näkevät uransa aikana tolkuttoman monta tapausta, mutta miten he sen perusteella voisivat sanoa mitään tekijöistä, jotka suoranaisesti vaikuttavat rikosten kokonaismäärään? He keskittyvät tutkimaan yksittäisiä tapauksia.

Voi hyvin olla, että kiinnijäämisriski on olennaisin seikka, mutta miten kukaan voi millään varmuudella väittää, onko asia niin vai ei?

Asiaa tietysti voisi yrittää tutkia jollain regressioanalyyäsillä. Kerätään dataa sadasta maasta, pannaan selitettäväksi muuttujaksi jokin rikosten määrän indikaattori, ja yritetään tilastollisesti selittää sitä jollain muuttujilla. Selittäjinä voisi olla tietoa vaikka väestön ikäjakaumasta, tulotasosta, tulonjaosta, rikosten ratkaisuprosenteista ja rangaistuskäytännöstä. Mutta aika höttöisellä pohjalla tämäkin olisi. Suuri rikosten määrä alentaa ratkaisuprosenttia ja ankariin rangaistuksiin turvaudutaan, jos rikosten määrä ei pysy aisoissa, joten estimastit...

Kirjoittaja siteerasi tutkimusta, päätelmä ei ollut hänen omaa pohdintaansa.

Siteerattu kirja perustuu väkivaltarikostutkijoiden kokemuksiin. He näkevät niitä rikoksia, jotka on tehty. He eivät pysty sanomaan mitään niistä rikoksista, jotka jäivät tekemättä. Miten heillä olisi silkkaa mutuilua parempaa tietoa siitä, miten rikoksia ehkäistään?

Ehkäpä rikostutkija on perehtynyt myös kriminologiaan ja mm. Tapio Lappi-Seppälän tutkimuksiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun vanki vapautuu velkaantuneena, millä hän maksaa takaisin? No rikoksia tekemällä tietenkin.

Tai menemällä töihin

Mihis vanki menis töihin, kun kortistokin on täynnä työttömiä`? Kerää varmaan pulloja ja puolukoita?

Kuka palkkaa rikollisen?

Vanki voi tehdä parannuksen ja kuntoutua lainkuuliaiseksi kansalaiseksi, joka tuottaa verorahoja eliitin leveän elämän rahoittamiseksi. Vanhainkodista taas harvemmin enää palataan työelämään.

Mistä ne vangit sitä rahaa siihen maksamiseen saa? Jos rikoksen tekijällä on omaisuutta ennestään. Hän maksaa minkä voi. Suurimmalla osalla rikoksen tekijöistä ei kuitenkaan ole omaisuutta. Tarkoittaa sitä että jo pelkkä vastapuolen lakimiehen tuhansien eurojen lasku on 20 vuotta ulos otossa. Sen päälle korvaukset joita rikoksen tekijä on tuomittu maksamaan. Makaavat ulosotossa 20 vuotta. Jos rikoksen tekijä ei vankilan jälkeen paranna tapojaan. Makaa rikoskierteiden jälkeen ulos otossa kymmeniä tuhansia euroja. Töihin ei mielellään oteta ja osa ammateista on pois suljettuja kokonaan rikoksen takia... mistä vanki sitä rahaa siis Saa???????? Kaikista tyhmintä on vertailla vanhusten oloja vankeihin tai siihen summaan mitä vankila aika maksaa. Sillä perusteella ei ole vielä kertaakaan parannettu vanhusten oloja. Tässäkin perusteena on vankien olojen huonontaminen maksulla jota suurin osa vangeista ei koskaan pysty maksamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkitusti isommat rangaistukset eivät vähennä altiutta tehdä rikoksia uudelleen vapauteen pääsemisen jälkeen. Päinvastoin. Mitä paremmin vanki yritetään sopeuttaa eri keinoin yhteiskuntaan vankeuden aikana, ovat tulokset parempia. Vankilasta maksaminenhan olisi ns. "lisärangaistus".

Usein vankilaan päätyvillä henkilöillä on elämänhallinallisia ongelmia jo ennen vankilaan joutumistaan.

Jos näille henkilöille tehdään lisää velkataakkaa, olisi vankilasta pääsyn jälkeen jokaisella suurempia paineita tehdä lisää rikoksia selvitäkseen tilanteesta. Tilanne olisi useimmille lohduton ja uuden elämän aloittaminen olisi vielä nykyistä vaikeampaa.

Ymmärrän, että tuntuu kurjalta maksaa verorahoilla siitä, että joku on tehnyt tyhmyyksiään. Kuitenkin pitemmän päälle meistä jokainen hyötyy asiasta.

Olen kuullut noin miljoona kertaa, että joidenkin tutkimusten mukaan kovemmat rangaistukset eivät vähennä rikollisuutta, mutta yhtään lähdeviitettä en ole koskaan nähnyt. Sattuisiko sinulla olemaan?

Miten tuota asiaa edes voisi tutkia niin perusteellisesti, että tuloksiin voisi luottaa? Kontrolloidut laboratoriokokeet taitavat olla mahdottomia.

Minä luin joku aika siten Murharyhmä 3: Tosiasiaa törkeästä väkivallasta kirjan. Kirja perustuu väkivaltarikostutkijoiden lehdessä julkaistuihin juttuihin.

Siellä taisi olla maininta siitä, että rikoksia ehkäisee paremmin korkea kiinnijäämisriski kuin pitkät rangaistukset. Alkuperäistä tutkimusta ei taidettu mainita, mutta pidän lähdettä aika luotettavana.

Minä en pidä. Rikostutkijat näkevät uransa aikana tolkuttoman monta tapausta, mutta miten he sen perusteella voisivat sanoa mitään tekijöistä, jotka suoranaisesti vaikuttavat rikosten kokonaismäärään? He keskittyvät tutkimaan yksittäisiä tapauksia.

Voi hyvin olla, että kiinnijäämisriski on olennaisin seikka, mutta miten kukaan voi millään varmuudella väittää, onko asia niin vai ei?

Asiaa tietysti voisi yrittää tutkia jollain regressioanalyyäsillä. Kerätään dataa sadasta maasta, pannaan selitettäväksi muuttujaksi jokin rikosten määrän indikaattori, ja yritetään tilastollisesti selittää sitä jollain muuttujilla. Selittäjinä voisi olla tietoa vaikka väestön ikäjakaumasta, tulotasosta, tulonjaosta, rikosten ratkaisuprosenteista ja rangaistuskäytännöstä. Mutta aika höttöisellä pohjalla tämäkin olisi. Suuri rikosten määrä alentaa ratkaisuprosenttia ja ankariin rangaistuksiin turvaudutaan, jos rikosten määrä ei pysy aisoissa, joten estimastit...

En ole tuo jota lainaat mutta rikostutkijat opiskelevat kriminologiaa, joka juurikin tutkii mm. rikostenehkäisyä ja rikostenuusiutumista. Ainevalinnasta/tutkinnosta riippuen rikostutkijalla voi olla todella kova osaaminen mitä tulee kykyyn arvioida rangaistuksen vaikutuksia ja eri rikosmotiivien osatekijöitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei vankilassaolosta mitään makseta, vaan vangeille annetaan käyttörahaa jotta saisivat käydä ostoksilla kanttiinissa. Ja osa tietenkin käy töissä ja saa palkkaa, josta vähennetään vankeuskuluja.

Ei ole syytä tuollaista käyttörahaa maksaa.

Sehän kiertää takaisin maksajalle. Vangilla on jotain omaa ja se ylläpitää kykyä käyttää rahaa.

No mitäpä luulet miten ne sitten rahaa hankkivat?

Vierailija kirjoitti:

Tutkitusti isommat rangaistukset eivät vähennä altiutta tehdä rikoksia uudelleen vapauteen pääsemisen jälkeen. Päinvastoin. Mitä paremmin vanki yritetään sopeuttaa eri keinoin yhteiskuntaan vankeuden aikana, ovat tulokset parempia. Vankilasta maksaminenhan olisi ns. "lisärangaistus".

Usein vankilaan päätyvillä henkilöillä on elämänhallinallisia ongelmia jo ennen vankilaan joutumistaan.

Jos näille henkilöille tehdään lisää velkataakkaa, olisi vankilasta pääsyn jälkeen jokaisella suurempia paineita tehdä lisää rikoksia selvitäkseen tilanteesta. Tilanne olisi useimmille lohduton ja uuden elämän aloittaminen olisi vielä nykyistä vaikeampaa.

Ymmärrän, että tuntuu kurjalta maksaa verorahoilla siitä, että joku on tehnyt tyhmyyksiään. Kuitenkin pitemmän päälle meistä jokainen hyötyy asiasta.

Eniten hyötyä olis jos ei koskaan päätäis noita tavallisten ihmisten sekaan pilaamaan toisten elämää. Tai vielä halvemmaksi tulisi jos vaan annettais piikki, eikä säilöttäis vankiloissa.

Vierailija kirjoitti:

Jos yhtään pidemmälle ajattelette ei ole mitään järkeä laskuttaa vankilasta olosta. Aikamoiset ongelmat vain tuolla saa aikaan.

USA:n voittoa tavoittelevist yksityistä vankilaitoksista ei kannata ottaa tässä(kään) asiassa mallia.

Mutta ei siitä maksaa tarvitsisi.