"ADHD-lääkkeisiin ei liity Puustjärven mukaan selkeää riippuvuuden riskiä" Miksi sitten amfetamiini laittomana aiheuttaa riippuvuutta ja ris...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko olla, että huumeongelmat ovat itseasiassa hoitamattomat adhd:t?

Eikö siitä ole tutkimuksiakin, että usein on. Joskus myös olen kuullut (pitäisi löytää lähdetieto tähän), että vankilassa olevilla yllättävän isolla osalla on hoitamaton adhd. 

Monella vankilassa olevalla on myös hoidettu adhd. Aivan liian moni työn kautta tietämäni adhd-lapsi ei ole lääkityksestä käytännössä hyötynyt vaan on kehittänyt riippuvuuden. Moni käyttää lääkkeitä väärin, pahimmillaan jopa vanhemmat lastensa lääkkeitä. Lääkkeillä tienataan rahaa myymällä niitä, erityisesti yläkoululaiset harrastaa tätä. Lääkkeellinen adhd:n hoito on aika riski, en omalle läheiselle suostuisi ottamaan kuin viimeisenä vaihtoehtona kun kaikki muu on jo kokeiltu. Sittenkin varautuisin hänet menettämään muillekin lääkkeille ja huumeille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni aine ja lääke ja vaikka pelit aiheuttavat psykologista riippuvuutta. Ei sen takia niitä pidä evätä kaikilta, että jotkut koukuttuvat käytännössä mihin vaan. Itse en pysty varmaan viemään opintoja loppuun, jos en saa adhd-lääkettä. Lopputyö on vaan liian suuritöinen projekti, että pystyisin viemään sen läpi. Mutta eihän minua edes päästetä testeihin, koska olen älykäs ja ollut aina hyvä koulussa.

Kaikille taviksillekin vaan amfetamiinia laittomasti nassuun ja opiskelut ja työt sujuu. Tai sitten ei suju...

Millä tavalla olen tavis? Olen sairaseläkkeellä, koska en ole saanut apua enkä pysty töihin tai opiskeluun.

Päihteiden käyttäjät harvoin kykenee töihin tai opiskeluun. 

Vierailija kirjoitti:

Eräs tutkimus kuvastaa minua hyvin sitä, millainen merkitys lääkkeillä voi olla ADHD-ihmisten pitkäaikaiseenkin terveyteen. Sen mukaan lääkitsemättömät ADHD-potilaat sairastuivat lähes 3-kertaisella riskillä dementiaan. Sen sijaan asianmukaisia lääkkeitä käyttävillä riski oli sama kuin ns. tavallisella ihmisellä. Eli lääkitys suojaa ADHD-ihmisiä kasvaneelta dementiariskiltä.

https://www.medicalnewstoday.com/articles/adhd-linked-to-increased-deme…

Terveisiä vaan täältä "tavikselta", jolla on korkea äo mutta nykyään muisti kuin kultakalalla. No jos en pääse adhd-testeihin, niin ehkä minulla kohta diagnosoidaan dementia. Paitsi mitä iloa siitäkään on, kun dementiaan ei ilmeisesti ole lääkitystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni aine ja lääke ja vaikka pelit aiheuttavat psykologista riippuvuutta. Ei sen takia niitä pidä evätä kaikilta, että jotkut koukuttuvat käytännössä mihin vaan. Itse en pysty varmaan viemään opintoja loppuun, jos en saa adhd-lääkettä. Lopputyö on vaan liian suuritöinen projekti, että pystyisin viemään sen läpi. Mutta eihän minua edes päästetä testeihin, koska olen älykäs ja ollut aina hyvä koulussa.

Kaikille taviksillekin vaan amfetamiinia laittomasti nassuun ja opiskelut ja työt sujuu. Tai sitten ei suju...

Millä tavalla olen tavis? Olen sairaseläkkeellä, koska en ole saanut apua enkä pysty töihin tai opiskeluun.

Päihteiden käyttäjät harvoin kykenee töihin tai opiskeluun. 

Sinun ei ehkä kannata osallistua tähän keskusteluun, kun et pysty seuraamaan sitä. Jopa minä kykenen siihen surkealla keskittymiskyvylläni. 

Niinhän ne sanoo kaikista lääkkeistä, valehtelevat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyajan trendi on, että koukupsykologille soitetaan ja vaaditaan Adhd/add testejä. Sitten suututaan, kun tutkimusten päätteeksi todetaan, ettei lääkäri voi asettaa diagnoosia. Tuntuu, että monet ajattelevat lapsen tai nuoren ongelmien ratkeavan, kun saadaan diagnoosi ja lääkitys. Varmasti niistä on pauq, en kiellä sitä, mutta usein ongelma on ihan muualla. Adhd:n kaltaisia oireet voivat johtua ihan muista syistä. Ensinnäkin on syytä tarkistaa, että lapsi saa riittävästi unta, syö säännöllisesti, ulkoilee, voi hyvin henkisesti ja ruutuaika on kohtuullinen. Hämmästyttävän suurella osalla osalla nykylapsista ja nuorista on nämä asiat retuperällä.

 

Oletko koulun koulupsykologi ja pidät vielä vastaanottoa lääkärinä, kun tiedät noin tarkkaan vanhempien vaativan diagnooseja?

Vai onko se pelkkää mutoa ja mi

No ei se tarkoita että vanhemmat vaatii ja että kaikille pitää adhd-dg saada, vaikka selvitetään. Se voi olla myös poissulkudiagnoosi, ja oireille löytyy lopulta muu syy. Esim. autismi tai mielenterveyden häiriö. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko olla, että huumeongelmat ovat itseasiassa hoitamattomat adhd:t?

Eikö siitä ole tutkimuksiakin, että usein on. Joskus myös olen kuullut (pitäisi löytää lähdetieto tähän), että vankilassa olevilla yllättävän isolla osalla on hoitamaton adhd. 

Monella vankilassa olevalla on myös hoidettu adhd. Aivan liian moni työn kautta tietämäni adhd-lapsi ei ole lääkityksestä käytännössä hyötynyt vaan on kehittänyt riippuvuuden. Moni käyttää lääkkeitä väärin, pahimmillaan jopa vanhemmat lastensa lääkkeitä. Lääkkeillä tienataan rahaa myymällä niitä, erityisesti yläkoululaiset harrastaa tätä. Lääkkeellinen adhd:n hoito on aika riski, en omalle läheiselle suostuisi ottamaan kuin viimeisenä vaihtoehtona kun kaikki muu on jo kokeiltu. Sittenkin varautuisin hänet menettämään muillekin

Adhd-lääkkeen oikea käyttö ei ole riski päihteille. Lääkkeiden käyttö vähentää päihderiippuvuutta aikuisena, jos lääkitys on osa varhaista hoitoa. 

Ihan turha puhua asiasta, josta et selkeesti tiedä mitään. Se, että jotkut perseilee lääkkeillään, ei tee niistä oikein käytettynä riippuvuutta aiheuttavia. 

Yleisimmin käytetty ADHD-lääke on metyylifenidaatti jolla ei ole mitään tekemistä amfetamiinin kanssa. Kuin väittäisi pullovischyä hiilivedyksi.

Alfred Tarski ja Paul Erdös oli hirveitä narkomaaneja eikä kumpikaan saanut elämässään mitään aikaan. Googleta vaikka!

Se johtuu siitä, että kumpikin käytti AMFETAMIINIA. Heheh!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräs tutkimus kuvastaa minua hyvin sitä, millainen merkitys lääkkeillä voi olla ADHD-ihmisten pitkäaikaiseenkin terveyteen. Sen mukaan lääkitsemättömät ADHD-potilaat sairastuivat lähes 3-kertaisella riskillä dementiaan. Sen sijaan asianmukaisia lääkkeitä käyttävillä riski oli sama kuin ns. tavallisella ihmisellä. Eli lääkitys suojaa ADHD-ihmisiä kasvaneelta dementiariskiltä.

https://www.medicalnewstoday.com/articles/adhd-linked-to-increased-deme…

Terveisiä vaan täältä "tavikselta", jolla on korkea äo mutta nykyään muisti kuin kultakalalla. No jos en pääse adhd-testeihin, niin ehkä minulla kohta diagnosoidaan dementia. Paitsi mitä iloa siitäkään on, kun dementiaan ei ilmeisesti ole lääkitystä.

Et pääse koska "portinvartija" sanoo että liikaa diagnooseja. Mitä psykologille edes kuuluu adhd?! S*tanan humpuukimaakarit ja poppamiehet. Miettis vaan niitä tukahdutettuja muistoja prkl

ADHD:n lääkitseminen on näköjään uhka yhteiskuntaa vartioiville setämiehille, kukkahattutädeille ja muille buumereille.

Ajattelin perustaa radikaalin adhd-järjestön joka alkaa toteuttaa suoraa toimintaa.

ADHD-lääkkeistä monet on luokiteltu huumausaineiksi ja sen takia niitä ei vastuulliset lääkärit määrää ADHD-potilaalle, jolla on päihdeongelma. Tämä johtuu siitä, että ADHD-potilaiden aivot toimivat aivan samoin kuin muidenkin ihmisten aivot, kun piikität amfetamiinia suoraan suoneen. Yhtä normaalisti ne toimivat pienemmälläkin annoksella, kun valppaus ja keskittyminen paranee ja auttaa ihmistä hallitsemaan käytöstään paremmin odotusten mukaisesti kuten stimulantit tekevät. Koko ADHD ja sen hoito on huvittava vitsi, kuullaan että jollain juosten kustuilla haastattelulla ja kyselylomakkeilla voi tunnistaa aivokemiallisia poikkeamia tai suorastaan neurobiologisia kehityshäiriöitä. Valtava  massa vähämielisiä aaseja uskovat aivan kaiken, mitä lääkeyhtiöt heille syöttävät, 20 vuoden päästä sitten vieläkin ihmetellään että mistä puuttui se eksakti näyttö kaikelle tälle, joka johti valtavaan lasten ylilääkintään huumausaineiksi  luokitelluilla aineilla aineilla. Näyttö kun on heikkotasoista ja kärsii niin valtavasta julkaisu-ja raportointiharhasta ettei siitä voi tehdä päätelmiä suuntaan eikä toiseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni aine ja lääke ja vaikka pelit aiheuttavat psykologista riippuvuutta. Ei sen takia niitä pidä evätä kaikilta, että jotkut koukuttuvat käytännössä mihin vaan. Itse en pysty varmaan viemään opintoja loppuun, jos en saa adhd-lääkettä. Lopputyö on vaan liian suuritöinen projekti, että pystyisin viemään sen läpi. Mutta eihän minua edes päästetä testeihin, koska olen älykäs ja ollut aina hyvä koulussa.

Kaikille taviksillekin vaan amfetamiinia laittomasti nassuun ja opiskelut ja työt sujuu. Tai sitten ei suju...

Millä tavalla olen tavis? Olen sairaseläkkeellä, koska en ole saanut apua enkä pysty töihin tai opiskeluun.

Päihteiden käyttäjät harvoin kykenee töihin tai opiskeluun. 

Suomessa on 400 000 alkoholistia, joista 85% käy töissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni aine ja lääke ja vaikka pelit aiheuttavat psykologista riippuvuutta. Ei sen takia niitä pidä evätä kaikilta, että jotkut koukuttuvat käytännössä mihin vaan. Itse en pysty varmaan viemään opintoja loppuun, jos en saa adhd-lääkettä. Lopputyö on vaan liian suuritöinen projekti, että pystyisin viemään sen läpi. Mutta eihän minua edes päästetä testeihin, koska olen älykäs ja ollut aina hyvä koulussa.

Kaikille taviksillekin vaan amfetamiinia laittomasti nassuun ja opiskelut ja työt sujuu. Tai sitten ei suju...

Kyllä ne muuten sujuvat ja hyvin sujuvatkin, kokeile itse joskus - virtaa ja intoa riittää, olet hyvällä tuulella, etkä kuitenkaan lainkaan sekaisin samaan aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni aine ja lääke ja vaikka pelit aiheuttavat psykologista riippuvuutta. Ei sen takia niitä pidä evätä kaikilta, että jotkut koukuttuvat käytännössä mihin vaan. Itse en pysty varmaan viemään opintoja loppuun, jos en saa adhd-lääkettä. Lopputyö on vaan liian suuritöinen projekti, että pystyisin viemään sen läpi. Mutta eihän minua edes päästetä testeihin, koska olen älykäs ja ollut aina hyvä koulussa.

Kaikille taviksillekin vaan amfetamiinia laittomasti nassuun ja opiskelut ja työt sujuu. Tai sitten ei suju...

Kyllä ne muuten sujuvat ja hyvin sujuvatkin, kokeile itse joskus - virtaa ja intoa riittää, olet hyvällä tuulella, etkä kuitenkaan lainkaan sekaisin samaan aikaan.

Pitäisiköhän kokeilla, tiedä mitä kivaa lapsesi kanssa keksitään kun virtaa ja intoa on opettajallakin/lastenhoitajallakin/lääkärilläkin/jne.  Ei varmaan ainakaan ahdista enää eikä sureta enää joidenkin lasten kotiolot ja tulevaisuus.  Automatkat töihinkin sujuu varmasti kivasti muiden käyttäjien kanssa ajellessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni aine ja lääke ja vaikka pelit aiheuttavat psykologista riippuvuutta. Ei sen takia niitä pidä evätä kaikilta, että jotkut koukuttuvat käytännössä mihin vaan. Itse en pysty varmaan viemään opintoja loppuun, jos en saa adhd-lääkettä. Lopputyö on vaan liian suuritöinen projekti, että pystyisin viemään sen läpi. Mutta eihän minua edes päästetä testeihin, koska olen älykäs ja ollut aina hyvä koulussa.

Kaikille taviksillekin vaan amfetamiinia laittomasti nassuun ja opiskelut ja työt sujuu. Tai sitten ei suju...

Kyllä ne muuten sujuvat ja hyvin sujuvatkin, kokeile itse joskus - virtaa ja intoa riittää, olet hyvällä tuulella, etkä kuitenkaan lainkaan sekaisin samaan aikaan.

Pitäisiköhän kokeilla, tiedä mitä kivaa lapsesPitäisiköhän kokeilla, tiedä mitä kivaa lapsesi kanssa keksitään kun virtaa ja intoa on opettajallakin/lastenhoitajallakin/lääkärilläkin/jne.  Ei varmaan ainakaan ahdista enää eikä sureta enää joidenkin lasten kotiolot ja tulevaisuus.  Automatkat töihinkin sujuu varmasti kivasti muiden käyttäjien kanssa ajellessa.

Ei sinulla ole kyllä pienintä hajuakaan siitä mistä kirjoitat. Miksi ihmeessä edes pitää vängätä ja päteä asioissa, joista ei ole minkäänlaista tietoa alla?

Automatkatkin muuten sujuvat ihan hyvin, koska et ole ADHD-lääkkeistä sekaisin, kuten vaikkapa alkoholista tai kannabiksesta. Vain energinen, huomiokykyinen ja (useimiten)hyvällä tuulella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Adhd lääkkeissä vaikuttavaa ainetta on vain tiettyinä tarkkaan laskettuina pitoisuuksina. Päihdyttävässä käytössä määrät ovat jotain ihan muuta.

 

No kyllä kun itse vetäsin concertaa sen 54mg pillerin turpaan niin sillä jaksoi bilettää koko yön ja aamullakaan ei vielä uni maistunut.

Että kyllä nuo isoimmat mg tabletit ainakin on päihdyttäviä määränsä puolesta.

Niin, JOS sinulla ei ole ADHD:tä. ADHD-ihmisen aivot reagoivat noihin eri tavalla, ne rauhoittavat ja tasaavat. Ei tule energiaa eikä pöhinää, vaan pikemminkin päinvastoin kun aivot rauhoittuvat ja on helpompi keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Minulle espressokin vaikuttaa samalla tavalla kuin useimmille kuppi kamomillateetä, sopii hyvin esim. juuri ennen nukkumaanmenoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Adhd lääkkeissä vaikuttavaa ainetta on vain tiettyinä tarkkaan laskettuina pitoisuuksina. Päihdyttävässä käytössä määrät ovat jotain ihan muuta.

 

No kyllä kun itse vetäsin concertaa sen 54mg pillerin turpaan niin sillä jaksoi bilettää koko yön ja aamullakaan ei vielä uni maistunut.

Että kyllä nuo isoimmat mg tabletit ainakin on päihdyttäviä määränsä puolesta.

Niin, JOS sinulla ei ole ADHD:tä. ADHD-ihmisen aivot reagoivat noihin eri tavalla, ne rauhoittavat ja tasaavat. Ei tule energiaa eikä pöhinää, vaan pikemminkin päinvastoin kun aivot rauhoittuvat ja on helpompi keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Minulle espressokin vaikuttaa samalla tavalla kuin useimmille kuppi kamomillateetä, sopii hyvin esim. juuri ennen nukkumaanmenoa.

Voisitko viitata tutkimuksiin, jotka ovat a) plasebokontrolloituja ja kaksoissokkoutettuja sekä b) kontrolloivat lähtötason suorituskyvyn kaikilla koehenkilöillä niin, että tutkimuksissa voidaan erottaa lähtökohtaisesti tilannesidonnaiseen ja ns. tavanomaiseen heikkoon keskittymiskykyyn liittyvät tekijät ADHD-diagnoosiin liittyvästä heikosta keskittymiskyvystä? Esimerkiksi A positron emission tomography study of nigro-striatal dopaminergic mechanisms underlying attention: implications for ADHD and its treatment (2013) oli tällainen tutkimus. Kokeen alussa koehenkilöiden suoriutumista arvioitiin ja heidän aivojensa dopamiinivasteita kuvattiin PETillä ja havaittiin, että a) ADHD potilailla ja verrokeilla oli yhtä suuri D2/D3 reseptorien saatavuus ja endongeenien dopamiinivaste ei eronnut mitenkään terveistä verrokeista ja b) heikon suorituskyvyn omaavat (sisältäen terveet verrokit ja ADHD-potilaat) erosivat korkean suorituskyvyn koehenkilöistä siinä, että heillä oli vasemman häntätumakkeen dopamiiniaktiivisuus matalampi ja metyylifenidaatti "normalisoi" näiden heikon suorituskyvyn omaavien dopamiiniaktiivisuutta tällä alueella ja paransi molempien ryhmien suoriutumista yhtä paljon.

Monet ADHD-lääkkeet eivät vaikuta edes suoraan dopaminenergiseen järjestelmään. Esimerkiksi guansafiini sitoutuu lähinnä adenergisiin reseptoreihin, eikä sillä ole mitään suoraa vaikutusta dopamiinivasteeseen. Sitä määrätään esimerkiksi ADHD-potilaille, joilla on päihdeongelmia, koska päihdehäiriöisille ei voi määrätä esimerkiksi huumausaineiksi luokiteltuja stimulantteja metyylifenidaattia tai deksamfetamiiia. Tiedätkö miksi päihdehäiriöisille ADHD-potilaille ei voi määrätä metyylifenidaattia eikä deksamfetamiinia? Koska näiden lääkkeiden vaikutus on huumaava, kun niitä käyttää päihdetarkoituksessa riittävän suurella annostuksella ja esimerkiksi piikittämällä suoraan suoneen. ADHD-potilas ei rauhoitu, kun hän murskaa deksamfetamiinitapletit ja rännittää sen suoneen sen enempää kuin kukaan muukaan. Lääkekäytössä ADHD-lääkkeiden keskimääräinen vaste on lukuisia eri meta-analyyseja ja tuhansia RCT-kokeita sisältävän meta-analyysin The efficacy of psychotherapies and pharmacotherapies for mental disorders in adults: an umbrella review and metaanalytic evaluation of recent metaanalyses mukaan korkeintaan keskimääräinen suhteessa plaseboon ja tulokset vaihtelevat runsaasti SMD 0.16-0.97 välillä. Tutkimusnäytön aste oli meta-analyysien mukaan heikko tai erittäin heikko ja harhan riski oli suuri tai epäselvä. 

Käytän ADHD-lääkettä, samoin poikani on käyttänyt jo 3 vuotta. Kummallakaan ei ole mitään riippuvuutta lääkkeeseen. Sen voi siis helposti unohtaa ottaa tai esimerkiksi poikani lääke jätetään antamatta viikonloppuisin, sillä se on vain koulussa keskittymisen apu. Lomilla ei myöskään käytetä lääkettä lapsella. Käyttämämme lääke on Concerta.

Emme ole ikinä käyttäneet huumeita. En polta edes tupakkaa ja alkoholiakaan en juuri käytä. 

ADHD-lääke EI ole sama asia kuin amfetamiini, vaikka se on amfetamiiniJOHDANNAINEN. 

"Metyylifenidaatti on stimulantti sekä DNRI-lääke, joka parantaa vireystilaa ja tarkkaavuutta. Sitä hyödynnetään lääketieteessä paitsi etusijassa tarkkaavuushäiriön hoidossa, mutta myös narkolepsian, huumausaineriippuvuuden sekä kognitiivisten haasteiden hoidossa. Metyylifenidaatti on kofeiinia voimakkaampi, mutta amfetamiinia heikompi stimulantti. Aikaisemmin metyylifenidaatin sivuvaikutuksia on hyödynnetty myös obeesin hoidossa.

Metyylifenidaatti imeytyy nopeasti ja sen puoliintumisaika on lyhyt, noin 23 tuntia. Puoliintumisajassa on kuitenkin huomattavan suuria yksilöllisiä eroja. Voimakkaan ensikierron metabolian vuoksi valmisteen hyötyosuus nieltynä on heikko, kun taas injektoituna tai nuuskattuna vaikutuksen voimakkuus voi olla moninkertainen oraaliseen verrattuna.

Hieman yli 56 % potilaista sietää metyylifenidaattia lääketieteellisellä annoksella. Amfetamiineja taas sietää lääketieteellisellä annoksella hieman yli 66 % potilaista. Metyylifenidaattia myös väärinkäytetään, jolloin sen haitat ovat pitkälti samankaltaisia kuin amfetamiinia käyttävillä. Väärinkäyttöpotentiaali on poikkeavan välittäjäaineiden toiminnan vuoksi kuitenkin neuropsykiatrista häiriöistä kärsivillä selkeästi neurotyypillisiä ihmisiä heikompi. Metyylifenidaatin vaikutusmekanismi on lähempänä kokaiinia kuin amfetamiinia. Suomessa metyylifenidaatti luokitellaan ATS-lääkkeisiin (ATS = amfetamiinityyppinen stimulantti).

Metyylifenidaatti syntetisoitiin ensimmäisen kerran 1944. Ainetta alettiin kokeilla ihmisillä 1954. Ciba Pharmaceutical Company alkoi markkinoida lääkettä 1957. Metyylifenidaattia käytettiin aluksi mm. masennuksen, kroonisen väsymyksen ja narkolepsian hoitoon. Metyylifenidaatti toimii aivoissa dopamiinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjänä. Lisäksi se toimii 5HT1A ja 5HT2B serotoniinireseptoreiden agonistina.

!!!! Tarkkaavaisuushäiriöiden epäillään johtuvan aivojen dopamiinijärjestelmän puutteellisesta toiminnasta. Koska metyylifenidaatti toimii dopamiinin takaisinoton estäjänä, se estää dopamiinin poistumista synapsista johtaen näin suurempiin dopamiinipitoisuuksiin. Metyylifenidaatti lisää myös dopamiinin vapautumista aivojen otsalohkossa. Nousseet dopamiinipitoisuudet parantavat tarkkaavaisuutta, vireystilaa, aloitekykyä ja keskittymiskykyä.

"Tarkkaavuushäiriöisten ja hyperaktiivisten lasten käytös rauhoittuu ja koulumenestys usein paranee stimulanttihoidolla. Vaikutus on sikäli paradoksinen, että stimulanttisesta luonteestaan huolimatta lääke rauhoittaa hyperaktiivisia potilaita."

!!! TÄMÄ seuraava kohta:

"Tämän oletetaan johtuvan siitä, että ADHD-potilaiden aivojen aktiivisuustaso on tavallista matalampi. Potilaat hakevat automaattisesti (tahtomattaan) stimulaatiota nostaakseen aivojen aktiivisuustasoa. Stimulantit nostavat aivojen aktiivisuustason lähemmäs normaalia. Tarkkaavuushäiriöihin liittyy usein myös motorisia oireita kuten kömpelyyttä. Metyylifenidaatti saattaa lievittää myös näitä oireita."

Vierailija kirjoitti:

Käytän ADHD-lääkettä, samoin poikani on käyttänyt jo 3 vuotta. Kummallakaan ei ole mitään riippuvuutta lääkkeeseen. Sen voi siis helposti unohtaa ottaa tai esimerkiksi poikani lääke jätetään antamatta viikonloppuisin, sillä se on vain koulussa keskittymisen apu. Lomilla ei myöskään käytetä lääkettä lapsella. Käyttämämme lääke on Concerta.

Emme ole ikinä käyttäneet huumeita. En polta edes tupakkaa ja alkoholiakaan en juuri käytä. 

ADHD-lääke EI ole sama asia kuin amfetamiini, vaikka se on amfetamiiniJOHDANNAINEN. 

"Metyylifenidaatti on stimulantti sekä DNRI-lääke, joka parantaa vireystilaa ja tarkkaavuutta. Sitä hyödynnetään lääketieteessä paitsi etusijassa tarkkaavuushäiriön hoidossa, mutta myös narkolepsian, huumausaineriippuvuuden sekä kognitiivisten haasteiden hoidossa. Metyylifenidaatti on k

Kun jossain tieteellisessä tekstissä käytetään sanaa "oletetaan", niin se tarkoittaa sitä, että oletetaan asioita, joilta puuttuu selkeä näyttö. Suomennettuna tämä tarkoittaa sitä, että lääkeyhtiöt ovat markkinoineet hypoteesia ADHD:sta kemiallisena epätasapainotilana aivan samoin, kun he ovat vuosikymmeniä markkinoineet kliiniseen depressioon ja psykoosiin liittyvää kemiallisia epätasapainotiloja mitään selvää tieteellistä pohjaa. Tämän johdosta valtava massa ihmisistä käyttää SSRI-lääkkeitä ilman, että oikeastaan edes tiedetään, mikä on SSRI-lääkkeiden vaikutusmekanismi tai edes selvää näyttöä siitä, että ne tosiasiassa olisivat plaseboa ja ajan kulumista tehokkaampia masennuksen hoidossa. Heikkotasoisilla tutkimuksilla voidaan löytää "näyttöä" oikeastaan ihan mihinkä tahansa ja kun ihmiseltä puuttuu täysin luetun ymmärtäminen  ja tieteellinen päättely- ja lukutaito, niin kaikki väitteet menevät läpi, vaikka ne olisivat selvästi järjenvastaisia ja ristiriitaisia. Esimerkiksi meta-analyyseja on laadultaan erilaisia, koska ne ottavat eri tavoin huomioon tutkimuksissa olevan julkaisu- ja raportointiharhan ja muut tutkimusnäytön laatuun liittyvät vinoumat.

Valtavan monet lääkkeet on luokiteltu huumausaineeksi, eikä tämä tarkoita sitä, että suurin osa kehittäisi mitään päihdeongelmaa niiden käytöstä. Huumausaine on juridinen luokitus, jota käytetään mm. YK:n psykotrooppisia aineita koskevassa yleissopimuksessa, jonka Suomikin on ratifioinut. Kyse on paitsi aineen väärinkäyttöpotentiaalista myös kulttuurisista ja historiallisista tekijöistä, mitkä aineet luokitellaan laittomiksi ja mitkä eivät. Esimerkiksi alkoholi on laillinen päihde, ei siksi että se olisi vähemmän vahingollinen kuin moni laiton päihde, vaan historiallisten syiden takia. Suurin osa ihmisistä ei kehitä riippuvuutta myöskään alkoholiin, vaikka käyttäisi sitä satunnaisesti koko aikuisikänsä.  Lääkkeiden jatkuvalla käytöllä voi toki olla neuroadaptaation kautta vaikutuksia hermoston toimintaan niin, että ihmiselle kehittyy eräänlainen fyysinen riippuvuus ilman, että hän käyttäisi lääkettä varsinaisesti lääkärin ohjeiden vastaisesti. Tästä johtuu usein vieroitusoireet, joita monista lääkkeistä tulee. Esimerkiksi lääke voi itsessään vaikuttaa dopamiinijärjestelmän herkkyyteen ja dopamiinireseptorien tiheyteen niin, että dopamiiniaktiivisuus heikkenee mukautuessaan stimulanttien aiheuttamaan jatkuvaan ärsytykseen, joka lisää endogeenisen dopamiinin pumppausta synapsirakoon.