P aska avioliitto, mutta ei voi erotakaan
En varmaan ole ainoa tällaisessa tilanteessa. Ihan p aska avioliitto, mutta eri syistä johtuen ei voi erotakaan. Ja trollaajille tiedoksi, kyse ei ole rahasta, olen se liiton varakkaampi osapuoli ja avioehto on. Miten te muut jaksatte huonoa parisuhdetta vuodesta toiseen sinnittelemällä? Meinaa pää hajota tässä.
Kommentit (252)
Vierailija kirjoitti:
Oletko ap se sama jonka miehellä on toinen nainen,mutta et halunnut erota?
En. Meillä ei ole kuvioissa kolmansia osapuolia. Ap
Ymmärrän apta. Vaikea tietää että mikä on paras vaihtoehto. Itse voin ihan hyvin elää tällaista rakkaudetonta (miestä kohtaan) elämää, en arvosta häntä valheidensa takia mutta arki kuitenkin sujuu yhdessä. Miehen olemassa olo mahdollistaa myös sen että pääsen pari kertaa viikossa harrastamaan. Taloudellinen tilanne on myös parempi kuin se että olisin yksin, tienaan mediaanin verran. Lapsia en haluaisi jakaa viikko viikko systeemiin, olisi kamalaa elää puolet vuodesta ilman heitä. Siksi kärvistelen. Miinuksena tässä on tietysti se että annan lapsille mallin, että parisuhde on tällainen. Vaikka tullaan sikäli hyvin toimeen miehen kanssa niin silti mietityttää että aistivatko he jotain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voit! Kaikki keksimäsi "erinäiset syyt" ovat tekosyitä. Lapset eivät ainakaan arvosta jos heidän vuokseen kärsitte, ajat vain pois.
No kummasta vaihtoehdosta lapset kärsii enemmän: Vanhempien etäinen ja kylmä parisuhde vai se, että eron jälkeen yhteys toiseen vanhempaan jää hyvin vähäiseksi?
ApMiksi se sellaiseksi jäisi?
Koska lapset on pieniä ja jos otan eron, niin toinen vanhempi tulee muuttamaan toiselle puolelle Suomea, toinen taas jää nykyiselle paikkakunnalle. Ap
Se toinenkin voi muuttaa jos tuo on se suurin pelko.
Ei voi. Sillä suunnalla Suomea ei ole tälle toiselle osapuolelle töitä eikä tule olemaan. Ei se ole vaihtoehto, että alkaisi tarkoituksella elämään seuraavat 15 vuotta työttömän elämää. Sitä paitsi kaikki muut tukiverkostot eli läheiset on nykypaikkakunnalla. Ap
Ei kai ihan samalle paikkakunnalle tarvitse muuttaa, mutta lähemmäksi?
Mikä välimatka tulisi olemaan jos toinen jää nykyiselle paikkakunnalle ja toinen muuttaisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voit! Kaikki keksimäsi "erinäiset syyt" ovat tekosyitä. Lapset eivät ainakaan arvosta jos heidän vuokseen kärsitte, ajat vain pois.
No kummasta vaihtoehdosta lapset kärsii enemmän: Vanhempien etäinen ja kylmä parisuhde vai se, että eron jälkeen yhteys toiseen vanhempaan jää hyvin vähäiseksi?
Ap
Toiseen vanhempaan katkesi välit kokonaan. Silti olo oli sata kertaa parempi kuin silloin, kun vanhemmat asuivat saman katon alla.
Olen eroperheen lapsi. Vanhempani erosivat kun me lapset oltiin 5 ja 9. Syynä oli juuri tuollainen etäinen parisuhde. Näin aikuisena sanon, että meille lapsille olisi ollut sata kertaa parempi voida kasvaa ydinpeeheessä vaikka vanhempien välit oli kylmät kuin ne kaikki isot ongelmat, joita meidän lasten elämään tuli eron vuoksi ja eron myötä.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän apta. Vaikea tietää että mikä on paras vaihtoehto. Itse voin ihan hyvin elää tällaista rakkaudetonta (miestä kohtaan) elämää, en arvosta häntä valheidensa takia mutta arki kuitenkin sujuu yhdessä. Miehen olemassa olo mahdollistaa myös sen että pääsen pari kertaa viikossa harrastamaan. Taloudellinen tilanne on myös parempi kuin se että olisin yksin, tienaan mediaanin verran. Lapsia en haluaisi jakaa viikko viikko systeemiin, olisi kamalaa elää puolet vuodesta ilman heitä. Siksi kärvistelen. Miinuksena tässä on tietysti se että annan lapsille mallin, että parisuhde on tällainen. Vaikka tullaan sikäli hyvin toimeen miehen kanssa niin silti mietityttää että aistivatko he jotain.
Ainiin ja lisään tähän vielä että itse olin lapsena heittopussi joka reissasi kahden kodin väliä. Mieluiten olisin ollut aina vain äidin luona, isän luona olin aina vieras ja siellä asuneet lapset menivät edelleni.
Ja sitten kun miettii että jos lapset näkevät parisuhteen mallin jossa isä ja äiti eivät halaa tai pussaa niin onko se lopulta kovin epänormaalia? Jutellaan normaalisti, tehdään asioita perheenä normaalisti. Siksi tuntuisi heppoiselta hajottaa tämä kuvio.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas yksi selittelijä. Näitähän foorumit on täynnä.
Eroat sitten kahdeksan vuoden päästä katkerana ja maahan poljettuna.
Hyvää jatkoa paskaan suhteeseen.
Säälittävä ihminen.
10 vuoden päästä lapset voisi jo itse käydä siellä toisella puolella Suomea. Jos yhteys katkeaa nyt kun ovat päiväkoti-ikäisiä, niin ei se ole hyvä. Ap
Ihme selittelyä.
Pysytte molemmat sillä samalla paikkakunnalla. Asutte vaan eri osoitteissa. Yhteys ei katoa mihinkään. Sinä olet vaan liian pelkuri tehdäksesi itse ratkaisua, mikä on ainoa oikea. Haet täällä vaan jotain vertaistukea, jotta sinun ei tarvitse tehdä itse päätöstäsi.
Mukavaa harmautta syksyyn vaan.
Asuinpaikan päättää jokainen itse, sitä ei ulkopuoliset määrittele. Sivusta vaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voit! Kaikki keksimäsi "erinäiset syyt" ovat tekosyitä. Lapset eivät ainakaan arvosta jos heidän vuokseen kärsitte, ajat vain pois.
No kummasta vaihtoehdosta lapset kärsii enemmän: Vanhempien etäinen ja kylmä parisuhde vai se, että eron jälkeen yhteys toiseen vanhempaan jää hyvin vähäiseksi?
ApMiksi se sellaiseksi jäisi?
Koska lapset on pieniä ja jos otan eron, niin toinen vanhempi tulee muuttamaan toiselle puolelle Suomea, toinen taas jää nykyiselle paikkakunnalle. Ap
Se toinenkin voi muuttaa jos tuo on se suurin pelko.
Ei voi. Sillä suunnalla Suomea ei ole tälle toiselle osapuolelle töitä eikä tule olemaan. Ei se ole vaihtoehto, että alkaisi tarkoituksella elämään seuraavat 15 vuotta työttömän elämää. Sitä paitsi kaikki muut tukiverkostot eli läheiset on nykypaikkakunnalla. Ap
No se sinun miehesi tekee sitten sen muuttopäätöksen jos se on hänelle tärkeämpää kuin lasten läheisyys. Skype on keksitty, junat kulkee, monet lapset elää vanhemmasta erillään esim työn vuoksi jatkuvasti.
Mainittiinko jossain onko muuttaja isä vai äiti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas yksi selittelijä. Näitähän foorumit on täynnä.
Eroat sitten kahdeksan vuoden päästä katkerana ja maahan poljettuna.
Hyvää jatkoa paskaan suhteeseen.
Säälittävä ihminen.
10 vuoden päästä lapset voisi jo itse käydä siellä toisella puolella Suomea. Jos yhteys katkeaa nyt kun ovat päiväkoti-ikäisiä, niin ei se ole hyvä. Ap
Ihme selittelyä.
Pysytte molemmat sillä samalla paikkakunnalla. Asutte vaan eri osoitteissa. Yhteys ei katoa mihinkään. Sinä olet vaan liian pelkuri tehdäksesi itse ratkaisua, mikä on ainoa oikea. Haet täällä vaan jotain vertaistukea, jotta sinun ei tarvitse tehdä itse päätöstäsi.
Mukavaa harmautta syksyyn vaan.
Tiedän varmaksi, että toinen meistä muuttaa toiselle puolelle Suomea ja toinen jää tänne, jos ero tulee. Tästä ollaan kyllä puhuttu sen verran paljon, että selväksi on asia tullut. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voit! Kaikki keksimäsi "erinäiset syyt" ovat tekosyitä. Lapset eivät ainakaan arvosta jos heidän vuokseen kärsitte, ajat vain pois.
No kummasta vaihtoehdosta lapset kärsii enemmän: Vanhempien etäinen ja kylmä parisuhde vai se, että eron jälkeen yhteys toiseen vanhempaan jää hyvin vähäiseksi?
ApMiksi se sellaiseksi jäisi?
Koska lapset on pieniä ja jos otan eron, niin toinen vanhempi tulee muuttamaan toiselle puolelle Suomea, toinen taas jää nykyiselle paikkakunnalle. Ap
Se toinenkin voi muuttaa jos tuo on se suurin pelko.
Ei voi. Sillä suunnalla Suomea ei ole tälle toiselle osapuolelle töitä eikä tule olemaan. Ei se ole vaihtoehto, että alkaisi tarkoituksella elämään seuraavat 15 vuotta työttömän elämää. Sitä paitsi kaikki muut tukiverkostot eli läheiset on nykypaikkakunnalla. Ap
Ei kai ihan samalle paikkakunnalle tarvitse muuttaa, mutta lähemmäksi?
Mikä välimatka tulisi olemaan jos toinen jää nykyiselle paikkakunnalle ja toinen muuttaisi?
Noin 500 km. Ap
Miksi toisen pitää muuttaa? Jos pitää, mikset itse muuta perässä? Lasten takia itse tekisin melkein mitä vain. Toisaalta mulle on töitä joka kunnassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voit! Kaikki keksimäsi "erinäiset syyt" ovat tekosyitä. Lapset eivät ainakaan arvosta jos heidän vuokseen kärsitte, ajat vain pois.
No kummasta vaihtoehdosta lapset kärsii enemmän: Vanhempien etäinen ja kylmä parisuhde vai se, että eron jälkeen yhteys toiseen vanhempaan jää hyvin vähäiseksi?
ApMiksi se sellaiseksi jäisi?
Koska lapset on pieniä ja jos otan eron, niin toinen vanhempi tulee muuttamaan toiselle puolelle Suomea, toinen taas jää nykyiselle paikkakunnalle. Ap
Se toinenkin voi muuttaa jos tuo on se suurin pelko.
Ei voi. Sillä suunnalla Suomea ei ole tälle toiselle osapuolelle töitä eikä tule olemaan. Ei se ole vaihtoehto, että alkaisi tarkoituksella elämään seuraavat 15 vuotta työttömän elämää. Sitä paitsi kaikki muut tukiverkostot eli läheiset on nykypaikkakunnalla. Ap
Ei kai sinun tarvitse täsmälleen sille samalla paikkakunnalle muuttaa vaan vain riittävän lähelle jotta lasten säännöllinen tapaaminen onnistuu.
Vierailija kirjoitti:
Olen eroperheen lapsi. Vanhempani erosivat kun me lapset oltiin 5 ja 9. Syynä oli juuri tuollainen etäinen parisuhde. Näin aikuisena sanon, että meille lapsille olisi ollut sata kertaa parempi voida kasvaa ydinpeeheessä vaikka vanhempien välit oli kylmät kuin ne kaikki isot ongelmat, joita meidän lasten elämään tuli eron vuoksi ja eron myötä.
Mikään ei vaan takaa ettei niitä isompia ongelmia olisi tullut myös siihen kylmään avioliittoon ajan myötä. Hyvin moni kylmä avioliitto muuttuu vähitellen "kylmäksi sodaksi" jossa erilaisia uusia ongelmia alkaa kasaantua siihen liittoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voit! Kaikki keksimäsi "erinäiset syyt" ovat tekosyitä. Lapset eivät ainakaan arvosta jos heidän vuokseen kärsitte, ajat vain pois.
No kummasta vaihtoehdosta lapset kärsii enemmän: Vanhempien etäinen ja kylmä parisuhde vai se, että eron jälkeen yhteys toiseen vanhempaan jää hyvin vähäiseksi?
ApMiksi se sellaiseksi jäisi?
Koska lapset on pieniä ja jos otan eron, niin toinen vanhempi tulee muuttamaan toiselle puolelle Suomea, toinen taas jää nykyiselle paikkakunnalle. Ap
Se toinenkin voi muuttaa jos tuo on se suurin pelko.
Ei voi. Sillä suunnalla Suomea ei ole tälle toiselle osapuolelle töitä eikä tule olemaan. Ei se ole vaihtoehto, että alkaisi tarkoituksella elämään seuraavat 15 vuotta työttömän elämää. Sitä paitsi kaikki muut tukiverkostot eli läheiset on nykypaikkakunnalla. Ap
Ei kai ihan samalle paikkakunnalle tarvitse muuttaa, mutta lähemmäksi?
Mikä välimatka tulisi olemaan jos toinen jää nykyiselle paikkakunnalle ja toinen muuttaisi?
Noin 500 km. Ap
Ja tältä väliltä ei sitten löydy yhtään työpaikkaa sinulle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas yksi selittelijä. Näitähän foorumit on täynnä.
Eroat sitten kahdeksan vuoden päästä katkerana ja maahan poljettuna.
Hyvää jatkoa paskaan suhteeseen.
Säälittävä ihminen.
10 vuoden päästä lapset voisi jo itse käydä siellä toisella puolella Suomea. Jos yhteys katkeaa nyt kun ovat päiväkoti-ikäisiä, niin ei se ole hyvä. Ap
Ihme selittelyä.
Pysytte molemmat sillä samalla paikkakunnalla. Asutte vaan eri osoitteissa. Yhteys ei katoa mihinkään. Sinä olet vaan liian pelkuri tehdäksesi itse ratkaisua, mikä on ainoa oikea. Haet täällä vaan jotain vertaistukea, jotta sinun ei tarvitse tehdä itse päätöstäsi.
Mukavaa harmautta syksyyn vaan.
Asuinpaikan päättää jokainen itse, sitä ei ulkopuoliset määrittele. Sivusta vaan
Niin myös parisuhteestaan.
Paitsi pelkurit.
Vierailija kirjoitti:
Olen eroperheen lapsi. Vanhempani erosivat kun me lapset oltiin 5 ja 9. Syynä oli juuri tuollainen etäinen parisuhde. Näin aikuisena sanon, että meille lapsille olisi ollut sata kertaa parempi voida kasvaa ydinpeeheessä vaikka vanhempien välit oli kylmät kuin ne kaikki isot ongelmat, joita meidän lasten elämään tuli eron vuoksi ja eron myötä.
Millaisia ongelmia teidän lasten elämään tuli?
Kylläpä nyt keksitään mitä ihmeellisempiä tekosyitä.
Kumpa AP käyttäisi saman tarmon perustellakseen itselleen, miksi ero kannattaa.
Täällä aina vedotaan lapsiin, miten ero on lopulta hyvästä lapsienkin kannalta, aivan kuin he automaattisesti olisivat erosta hyvillään ja jättävän osapuolen puolella.
Tiedän perheitä, missä lapset syyttävät äitiä tai isää erosta ja raastavimmat riidat lopulta käydäänkin niiden lasten kanssa ja suhde lapsiin ei välttämättä koskaan palaudu entiselleen.
Väkivaltaiset suhteet asia erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas yksi selittelijä. Näitähän foorumit on täynnä.
Eroat sitten kahdeksan vuoden päästä katkerana ja maahan poljettuna.
Hyvää jatkoa paskaan suhteeseen.
Säälittävä ihminen.
10 vuoden päästä lapset voisi jo itse käydä siellä toisella puolella Suomea. Jos yhteys katkeaa nyt kun ovat päiväkoti-ikäisiä, niin ei se ole hyvä. Ap
Ihme selittelyä.
Pysytte molemmat sillä samalla paikkakunnalla. Asutte vaan eri osoitteissa. Yhteys ei katoa mihinkään. Sinä olet vaan liian pelkuri tehdäksesi itse ratkaisua, mikä on ainoa oikea. Haet täällä vaan jotain vertaistukea, jotta sinun ei tarvitse tehdä itse päätöstäsi.
Mukavaa harmautta syksyyn vaan.
Tiedän varmaksi, että toinen meistä muuttaa toiselle puolelle Suomea ja toinen jää tänne, jos ero tulee. Tästä ollaan kyllä puhuttu sen verran paljon, että selväksi on asia tullut. Ap
Eli kostomuutto ja tietoinen lasten hylkääminen. Suhde on sairas, kun jo uhkaillaan, mitä tapahtuu eron jälkeen. Kuka tuollaisessa rakkaudettomassa ja sairaassa suhteessa jatkaa enää yhtään?
Ihme selittelyä.
Pysytte molemmat sillä samalla paikkakunnalla. Asutte vaan eri osoitteissa. Yhteys ei katoa mihinkään. Sinä olet vaan liian pelkuri tehdäksesi itse ratkaisua, mikä on ainoa oikea. Haet täällä vaan jotain vertaistukea, jotta sinun ei tarvitse tehdä itse päätöstäsi.
Mukavaa harmautta syksyyn vaan.