Haittaako lasta jos tämä saa kuulla olevansa "vahinkoraskauden" seuraus?

Sain tietää (ei kerrottu suoraan) lapsena. siitä tuli kauheita itsesyytöksiä, koska vanhemmat onnettomia yhdessä ja tappelivat. Tuntui, että heidän yhdessäolonsa oli minun syytäni. Vanhemmat tuskin olisivat menneet yhteen ilman minua. Syyllisyys jatkui pitkälle aikuisuuteen. Minulle siis ei tehty selväksi, että minua rakastettiin, päinvastoin.

Minä olen ollut vahinko. Olen siis ison perheen viimeinen ja äitini oli jo menossa steriin, mutta olikin raskaana. Aina olen tuntenut olevani toivottu ja rakastettu.

Kyllä lapselle voi minusta kertoa, jos sen kertoo positiivisella tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole vahinkoraskauksia, ellei raskaus ole seuraus raiskauksesta.

Sukulaisen lapsi on ns kierukkalapsi, eli kyllä ihan puhdas vahinko. Tietää kyllä asian, mutta tietää myös sen ettei se vahinko vanhempia ole haitannut vaan ihan yhtä tärkeä ja rakastettu kuin kaksi vanhempaa suunniteltua lasta.

Isä on perheensä 4. lapsi, ikäeroa edelliseen on vajaa vuosi. Joskus tuli puheeksi, että ei varmasti ollut ainakaan suunniteltu raskaus. Toisaalta ei ollut perheensä kuopuskaan, että iso perhe on ollut isovanhempien tahto (tai todella epävarman ehkäisykeinon valinnan tulosta, sitä en tiedä...)

Mä tiedän olleeni avioliiton pelastusyritys, joka onnistui viivyttämään eroa vain 9 vuotta. Ei sitä kukaan ole sanonut, mutta kaikesta muusta asiaan liittyvästä olen sen päätellyt. Äiti olis voinu vaan antaa väistämättömän tapahtua eikä sotkea viatonta lasta siihen paskasoppaan.

Minulle äiti kertoi että olen vahinkolapsi kun olin jo aikuinen. Kyllä se silti vähän kirpaisi. No toisaalta jatkoi kyllä että vahinko kuten kaikki muutkin sisarukseni. Toki olin tajunnut jo lapsena että vanhin sisarukseni on vahinko (äitini tasi olla 18 kun sai esikoisensa ja vanhemmat kerkesivät mennä naimisiin kyllä ennen esikoisen syntymää).

Itse en mainostaisi lapselle asiaa tuollaisia sanoin jos ei pakko. Yllätyslapsi on esimerkiksi parempi.

Itse olen vahinkolapsi. Eivät vanhempani sitä koskaan sanoneet, mutta osaan ihan itse päätellä, sillä olen syntynyt 10 kk sen jälkeen, kun vanhempani edes tapasivat toisensa. Samoin nuorempi sisarukseni on vahinko. Meillä on vain vuoden ikäero, eli imetys ehkäisynä on pettänyt. Kyllä sen osittain vanhemmistani huomaa, että me lapset ollaan vaan tultu siihen heidän elämään, eikä meitä mitenkään erityisesti suunniteltu\toivottu.