Lue keskustelun säännöt.
Eläkeikäisten vanhempien epäterve ruokasuhde
05.10.2022 |
Vanhempieni suhde ruokaan alkaa olla sillä tasolla että kohta on aika etsiä apua, mutta mistä apua kahdelle eläkeläiselle?
Tiedän että äitini suhtautuminen syömiseen on ollut aina epäterve- hän on pitänyt (ja pitää) itseään lihavana aina - vaikka tälläkin hetkellä hän on niin pieni että tuuli kaataa ulkona nurin. Kun tulen käymään jääkaappi ammottaa tyhjyttään, päivässä syödään yksi ruoka ja sekin niin pieni että hamsterikaan ei siitä täyttyisi.
Lisäksi jatkuva kerronta siitä miten vanhetessa lihakset surkastuu ja kulutus pienenee olen yrittänyt kertoa että keskitysleiriä vastaavalla syömisellä lihakset aivan takuulla surkastuvat eikä kohta ole enää minkäänlaista kehonhallintaa jäljellä kun lihasta ei ole enää. Sitten kuitenkin vanhempani haluavat urheilla mutta eivät ymmärrä millään sitä, että urheiluakatemian joka päivä pitäisi suoda ravintoa että jaksaa sitä tehdä. Loputon suo.
En vaan ymmärrä mikä ajaa eläkeikäiset ihmiset olemaan laihdutuskuurilla, karkkilakossa yms jatkuvasti? Ja tämä on jatkunut vuosikymmeniä - kun olin lapsi äitini ei edes syönyt yhdessä meidän kanssamme koska pelkäsi niin syömistä. Ei ihme että oma ruokasuhde oli vuosia niin epäterve.
Muita kenen eläkeikäiset vanhemmat käyttäytyvät näin? Miten olette ratkaisseet tilannetta vai oletteko mitenkään?
Kommentit (115)
Jos vanhus syö jotain, mikä on epäterveellistä omasta mielestä, ei tietenkään kannata siihen kelkkaan hypätä.
Joillakin ihmisillä ei tule mitään ongelmia, vaikka vetäisivät kartongin röökiä päivässä. Se ei tarkoita silti sitä, että tarvitsee itse kokeilla ja ottaa riski.
Sen sijaan terveellisistä neuvoisa ottaisin oppia. Se vain on toki vaikeaa, jos ei erota onko pulla epäterveellinen vai terveellinen ruoka, ja joillakin voi jopa olla nakista käsitys että se on vihannes.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on mieheni vanhemmat aina olleet hyvin kärkkäitä kommentoimaan jos joku on lihonut. Puhuvat todella paljon painosta.
Haluavat olla laihoja, ei edes normaalipainosia. Hirveen näköstä laiha vanhus, rypyt ja kurtut ja nahan roikkuminen korostuu tosi rumasti.
Useasti pieni pyöreys näyttää paremmalta vanhalla ihmisellä.
Sun asenteesi ja laihojen vanhusten haukkuminen on kyllä ihan yhtä vastenmielistä kuin miehesi vanhempien kommentit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko isäsikin samanlainen vai alistuuko vaan?
Eihän vanhuksena edes saisi laihduttaa, pieni ylipaino on jopa parempi suhteessa elinikäennusteisiin.
Niimpä ei saisi ei, olen vuosia yrittänyt tehdä tilanteelle jotain lähtemällä yhdessä kauppaan ja kokkaamalla yms. Ei auta mikään. Tällä kertaa kun tulin kylään oli tämä karkki ja herkkulakko hullutus meneillään, ainoat asiat mistä he ovat saaneet edes vähän lisäenergiaa on nyt nekin poissa.
Isäni on samanlainen, ajattelee ettei ruokaa tarvitse kuin energiaksi ja sitäkin hyvin vähän - nauttia siitä ei tarvitse. Lisäksi hän on hyvin pihi eikä halua käyttää ruokaan rahaa lainkaan, kunhan on halpaa, vaikka puuroa lautanen, ei ole väliä. Taas tippuvat edelliset housut lohta jalasta kun on taas niin laihtunut, järjetöntä!
Miten on, maistuuko tupakka heille? Tiedän vanhuksia, joille tupakka on se elämän
tärkein juttu ja sehän tunnetusti vähentää ruokahalua.
Varsinkin vanhemmissa naisissa on röökaajia yllättävän paljon.
Hoitamaton syömishäiriö (ortoreksia/ednos).
Vierailija kirjoitti:
Hoitamaton syömishäiriö (ortoreksia/ednos).
Ja aloituksen kommenttien perusteella monen vanhemmalla on syömishäiriöön sopivaa oireilua. Häiriötä on vaikea tunnistaa etenkin jos se alkaa vasta aikuisena tai ikääntyneenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monikaan kommentoija ei täällä ymmärrä, mitä näille luurangoksi itsensä laihduttaneille vanhuksille seuraa elämäntavoistaan. Osteoporoosi, lihaskato ja kaatuilu, huimaus, anemia, ummetus, erinäiset elektrolyyttihäiriöt (mm. Hyponatremia, hypokalemia), osteoporoottiset murtumat, kognition häiriöt mm. b12-vitamiinin puutteen takia...edellä luetelluista syistä johtuen ennen pitkään vointi heikkenee ja joudutaan usein toistuviin sairaalahoitoreissuihin. Tyypillinen tilanne on se, että tälläinen aliravittu vanhus kaatuu lattialle voimien petettyä eikä pääse enää ylös. Ja apu saattaa tulla vasta usean vuorokauden päästä. Lasku ravitsemushäiriöiden seurauksista lankeaa kaikkien maksettavaksi.
Itse tiedän vanhuksia, joilla on nuorena ollut anoreksia. He ovat koko elämänsä ajan kontrolloineet syömistään ja kauhistelevat nähdessään lapsenlapsen imeskelevän tikkaria. On kyse psyykkisestä sairaudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi kiesus, antakaa vanhojen ihmisten tehdä, elää ja syödä ihan just niin kuin haluavat!
Tämä! Niin annan!
Toiset vanhemmat syö paljon suklaata, keksejä ym herkkua. Syököön. Toiset elää lääkärin määräämän virallisterveellisen ruokavalion mukaan: perunaa, leipää, kasvisrasvasekoitetta, rasvatonta sitä ja tätä. Syököön.
Eläköön. Tai kuolkoon pois. Ihan sama mitä syövät.
Minun kahdeksankymppisillä vanhemmilla sama tilanne kuin aloittajalla. Vanhemmat pieniä ja hauraita. Toinen yrittää syödä useasti, jotta paino ei jatkuvasti laskisi, mutta paino tulee silti alas. Äitini syö kuin pieni lintu - pieniä annoksia ja hän on kohta ihan pikkuruinen. Kaiken lisäksi syövät enimmäkseen terveellisesti ja välttävät sokeria ja rasvaa. Kai se sitten on niin, että tietyn iän jälkeen alkaa ruumiin kuihtuminen ja haurastuminen vaikka seisoisi päällään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Irttiksii! kirjoitti:
Toisilla toisenlaiset ongelmat. Mun eläkeläisvanhemmat syö karkkia ja juo limua. Ruokana joskus jotain burritija sun muita, ihan kun jotkut teinit konsanaan.
Burritija? Mikä sen on? Jos tarkoitat burritoja, niin onko niihin joku ikäraja? Eli yli 30v. eivät saa niitä syödä? Myydään ainoastaan teini-ikäisille?
Meillä se on äitipuoli, sanotaan vaikka "Sirkka". Isäni tutustui "Sirkkaan" kun olin 12v ja muistan miten siellä oli aina jääkaapissa pelkästään kahvipaketti ja purkki rasvatonta maitoa, isä sitten antoi minulle ruokarahaa ja perusteli "Sirkalle" miten kasvavan lapsen pitää syödä. Söi sitten itsekin salaa paistettuja munia ja keitettyjä nakkeja tai mitä nyt tuon ikäisenä osasinkaan ruuaksi tehdä.
Nyt olen 40v ja sama meno jatkuu yhä. Sirkka on pelkkää luuta ja nahkaa, näyttää siltä että tuuli vie. Koettaa jumpata mutta kun voimat ei riitä ja sitten popsii lisäravinteita. Ruokaympyrä on siis vitamiinipillerit, kahvi ja tupakka! Isänikin elää käytännössä sokerittomalla mehukeitolla ja aina meillä käydessä syö tekemääni ruokaa tai leipomiani herkkuja salaa "Sirkan" selän takana. Äärettömän surullista miten joutuu valehtelemaan että olihan se "Kati" leiponut ,mutta minä en niihin koskenut.
Itse en siedä "Sirkkaa"yhtään kun jaksaa aina vain kauhistella, miten paksut jalat tai leveä takamus minulla on. Vaikka olen täysin normaalipainossa.
'
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun kahdeksankymppisillä vanhemmilla sama tilanne kuin aloittajalla. Vanhemmat pieniä ja hauraita. Toinen yrittää syödä useasti, jotta paino ei jatkuvasti laskisi, mutta paino tulee silti alas. Äitini syö kuin pieni lintu - pieniä annoksia ja hän on kohta ihan pikkuruinen. Kaiken lisäksi syövät enimmäkseen terveellisesti ja välttävät sokeria ja rasvaa. Kai se sitten on niin, että tietyn iän jälkeen alkaa ruumiin kuihtuminen ja haurastuminen vaikka seisoisi päällään.
Tätäkö on vaikea ymmärtää että ihmiset tosiaan kuolee tultuaan vanhoiksi, eläimetkin lopettaa syömisen siinä vaiheessa kun ei ole enää voimia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun kahdeksankymppisillä vanhemmilla sama tilanne kuin aloittajalla. Vanhemmat pieniä ja hauraita. Toinen yrittää syödä useasti, jotta paino ei jatkuvasti laskisi, mutta paino tulee silti alas. Äitini syö kuin pieni lintu - pieniä annoksia ja hän on kohta ihan pikkuruinen. Kaiken lisäksi syövät enimmäkseen terveellisesti ja välttävät sokeria ja rasvaa. Kai se sitten on niin, että tietyn iän jälkeen alkaa ruumiin kuihtuminen ja haurastuminen vaikka seisoisi päällään.
Tätäkö on vaikea ymmärtää että ihmiset tosiaan kuolee tultuaan vanhoiksi, eläimetkin lopettaa syömisen siinä vaiheessa kun ei ole enää voimia.
Sänkypotilaat ehkä lopettaa syömisen, mutta ei vireät vanhukset yhtäkkiä.
Kyllä se usein on vääristynyt suhde ruokaan ja laihdutusneuvot joka kuihduttaa vanhuksen aivan ennen aikojaan. Syödään liian terveellisesti, liian vähän, liian kaloritonta ruokaa. Paljon olisi korjattavissa ja ehkäistävissä kunnon ruualla. Muistisairaudet pahenee heti jos aivot ei saa energiaa. Riittävä syöminen on todella tärkeää.
Äitini mielestä hän syö paljon päivässä. Syömiset ovat lähinnä salaattia, vihanneksia, hedelmiä. No syö kyllä, muttei saa ruuastaan juuri mitään energiaa. Hän ei ymmärrä yhtälöä, ettei kaikki syöminen tuo kehoon tarpeeksi kaloreita. On sentään suostunut juomaan päivittäin kaupan proteiinijuomia, niistä saa energiaa jos apteekin juomat on liian kalliita.
Vanhukset myös katsovat usein päivällä tv:tä, josta tulee nykyään päiväsaikaan lukuisia sairaalloisen lihava/satakiloiset siskot jne ohjelmia, jotka vääristävät syömistä entisestään kun pelätään muodottomaksi lihomista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On todettu että pieni ylipaino vanhuusiässä takaa pidemmän elämän kuin alipaino.
Ymmärrän ap:ta. Mies on aliravittu, lääkärinkin mukaan, ja hommannut itselleen osteoporoosin jo nuorella iällä.
Kauhistuttaa miten pieniä annoksia syö, jos edes syö. Voileipääkään ei aina muka kokonaan jaksa.
Lihakset ovat urheilevalla aika mitättömät, reidetkin polvea ohuemmat. Löysän nahkan alla ei ole mitään käytännössä kuin luut.
Väittää syövänsä paljon, mutta totuus on se että päiväkausia voi olla syömättä, jos juo.
Eikä se 1 peruna ja 2 rkl kastiketta päivässä ole yli 185-senttiselle urheilevalle paljon, ei vaikka sen söisi kahdesti päivässä.
Kyllähän kyseessä on oltava syömishäiriö, ja kyllä on huoli ettei sitä vanhuutta edes näe, kun keski-iässä on asiat noin.