Lue keskustelun säännöt.
Eläkeikäisten vanhempien epäterve ruokasuhde
05.10.2022 |
Vanhempieni suhde ruokaan alkaa olla sillä tasolla että kohta on aika etsiä apua, mutta mistä apua kahdelle eläkeläiselle?
Tiedän että äitini suhtautuminen syömiseen on ollut aina epäterve- hän on pitänyt (ja pitää) itseään lihavana aina - vaikka tälläkin hetkellä hän on niin pieni että tuuli kaataa ulkona nurin. Kun tulen käymään jääkaappi ammottaa tyhjyttään, päivässä syödään yksi ruoka ja sekin niin pieni että hamsterikaan ei siitä täyttyisi.
Lisäksi jatkuva kerronta siitä miten vanhetessa lihakset surkastuu ja kulutus pienenee olen yrittänyt kertoa että keskitysleiriä vastaavalla syömisellä lihakset aivan takuulla surkastuvat eikä kohta ole enää minkäänlaista kehonhallintaa jäljellä kun lihasta ei ole enää. Sitten kuitenkin vanhempani haluavat urheilla mutta eivät ymmärrä millään sitä, että urheiluakatemian joka päivä pitäisi suoda ravintoa että jaksaa sitä tehdä. Loputon suo.
En vaan ymmärrä mikä ajaa eläkeikäiset ihmiset olemaan laihdutuskuurilla, karkkilakossa yms jatkuvasti? Ja tämä on jatkunut vuosikymmeniä - kun olin lapsi äitini ei edes syönyt yhdessä meidän kanssamme koska pelkäsi niin syömistä. Ei ihme että oma ruokasuhde oli vuosia niin epäterve.
Muita kenen eläkeikäiset vanhemmat käyttäytyvät näin? Miten olette ratkaisseet tilannetta vai oletteko mitenkään?
Kommentit (115)
Vierailija kirjoitti:
Luulosairaalle yli kasikumppiselle anopille oli lääkäri maininnut että sokeri on vähän koholla, 6 joka ei edes ole hälyttävä arvo.
No anoppihan lopetti jälkiruuan ja kaiken hyvän syömisen.
Paino jo ennenkin n. 40 kg ja kuihtui entisestään.
Ihan kauhean vaarallista, hengenvaarallista toimintaa, ja luulen että omien vanhempieni kanssa on tapahtunut jotain samankaltaista, suhde ruokaan oli ennenkin erikoinen ja olen antanut sen olla, mutta nyt viimeisen vuoden aikana tässä on tapahtunut niin radikaali muutos, että on vaikeaa sulkea silmiä asialta.
Ehkä kyseessä on jokin alkava muistisairaus kuten aiemmin ketjussa pohdittiin, voisi kysyä sukulaiselta joka työskentelee vanhusten kanssa.
Haluan painottaa että en halua, kuten täällä on kuvailtu, tunkea pullaa vanhempieni suuhun tai pakottaa roskaruokaa alas heidän kurkustaan, vaan haluan että he pysyvät terveinä.
Täällä on nyt vedetty ihan ihmeellisiä johtopäätöksiä jotka eivät liity mihinkään. Mikä osittain minusta kertoo siitä miten kauas on vieraannuttu normaalista syömisestä jatkuvan ruuan tarkkailun sijaan ja yhä uskotaan ruokien luokittelemiseen hyviin ja pahoihin ruokiin. On ilmeisen vaikeaa tunnistaa mikä on sairaalloista näännyttämistä ja mikä tervettä syömistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on mieheni vanhemmat aina olleet hyvin kärkkäitä kommentoimaan jos joku on lihonut. Puhuvat todella paljon painosta.
Haluavat olla laihoja, ei edes normaalipainosia. Hirveen näköstä laiha vanhus, rypyt ja kurtut ja nahan roikkuminen korostuu tosi rumasti.
Useasti pieni pyöreys näyttää paremmalta vanhalla ihmisellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta aikuisella ihmisellä on oikeus olla syömättä karkkia ja pullaa.
Tottakai, mutta miten se liittyy aiheeseen mitenkään?
Kovasti on paheksuttu karkkilakkoa ja herkkujen syömättömyyttä.
Monelle nuoremmallekin tekisi hyvää karkki ja herkkulakko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta aikuisella ihmisellä on oikeus olla syömättä karkkia ja pullaa.
Tottakai, mutta miten se liittyy aiheeseen mitenkään?
Kovasti on paheksuttu karkkilakkoa ja herkkujen syömättömyyttä.
Monelle nuoremmallekin tekisi hyvää karkki ja herkkulakko.
Voi hyvänen aika. Onko ihmisillä joku pakkomielle tähän yhteen asiaan? Toistan edelleen. Kyse on liki 70-vuotiaista ihmisistä joiden suhde ruokaan on vääristynyt, äitini syö päivässä yhden puurolautasen. Yhden lautasen puuroa. Ennen hän on tykännyt tämän lisäksi ottaa kahvin kanssa pullan silloin tällöin mikä ei liene huono asia jos ainut ruoka päivässä on esimerkiksi se puurolautanen.
Kuulostaako tämä herkkulakko normaalilta ja sellaiselta jota suosittelisit jo valmiiksi alipainoiselle ihmiselle? Nyt hän valittaa että ei saa edes pullapalaa syödä ja kysyn häneltä että kuka näin on sanonut, eikä hän osaa vastata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta aikuisella ihmisellä on oikeus olla syömättä karkkia ja pullaa.
Tottakai, mutta miten se liittyy aiheeseen mitenkään?
Kovasti on paheksuttu karkkilakkoa ja herkkujen syömättömyyttä.
Monelle nuoremmallekin tekisi hyvää karkki ja herkkulakko.
Kuten todettua, jos henkilö jatkuvasti tekee suuren numeron siitä miten ei ole tänäänkään nauttinut alkoholia on henkilö mitä todennäköisimmin alkoholisti. Sama koskee kaikkea muutakin mitä suuhunsa pistää. Syömishäiriöstä on syytä olla yhtä huolissaan kuin läheisen alkoholismistakin. Kohtuukäytössä tai satunnaisesta ruokavalion tiukentamisessa, esimerkiksi lomien jälkeen ei ole mitään vikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta aikuisella ihmisellä on oikeus olla syömättä karkkia ja pullaa.
Tottakai, mutta miten se liittyy aiheeseen mitenkään?
Kovasti on paheksuttu karkkilakkoa ja herkkujen syömättömyyttä.
Monelle nuoremmallekin tekisi hyvää karkki ja herkkulakko.Voi hyvänen aika. Onko ihmisillä joku pakkomielle tähän yhteen asiaan? Toistan edelleen. Kyse on liki 70-vuotiaista ihmisistä joiden suhde ruokaan on vääristynyt, äitini syö päivässä yhden puurolautasen. Yhden lautasen puuroa. Ennen hän on tykännyt tämän lisäksi ottaa kahvin kanssa pullan silloin tällöin mikä ei liene huono asia jos ainut ruoka päivässä on esimerkiksi se puurolautanen.
Kuulostaako tämä herkkulakko normaalilta ja sellaiselta jota suosittelisit jo valmiiksi alipainoiselle ihmiselle? Nyt hän valittaa että ei saa edes pullapalaa syödä ja kysyn häneltä että kuka näin on sanonut, eikä hän osaa vastata.
70-vuotias on aikuinen ihminen ja voi ihan itse valita mitä syö tai on syömättä.
Kukaan täällä ei paheksu herkkulakkoja eikä herkkujen syömättömyyttä, vaan kantaa huolta syömishäiriöisten vanhempiensa terveydestä sekä heidän toksisen käytöksen negatiivisista seurauksista heidän läheisiinsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta aikuisella ihmisellä on oikeus olla syömättä karkkia ja pullaa.
Tottakai, mutta miten se liittyy aiheeseen mitenkään?
Kovasti on paheksuttu karkkilakkoa ja herkkujen syömättömyyttä.
Monelle nuoremmallekin tekisi hyvää karkki ja herkkulakko.Voi hyvänen aika. Onko ihmisillä joku pakkomielle tähän yhteen asiaan? Toistan edelleen. Kyse on liki 70-vuotiaista ihmisistä joiden suhde ruokaan on vääristynyt, äitini syö päivässä yhden puurolautasen. Yhden lautasen puuroa. Ennen hän on tykännyt tämän lisäksi ottaa kahvin kanssa pullan silloin tällöin mikä ei liene huono asia jos ainut ruoka päivässä on esimerkiksi se puurolautanen.
Kuulostaako tämä herkkulakko normaalilta ja sellaiselta jota suosittelisit jo valmiiksi alipainoiselle ihmiselle? Nyt hän valittaa että ei saa edes pullapalaa syödä ja kysyn häneltä että kuka näin on sanonut, eikä hän osaa vastata.
Kyllä suosittelisin, sinäkö syöttäisit karkkia ja pullaa jos ei syö ruokaa, aika vääristynyt on sinun ruokatapasi.
Vanhoillakin ihmisillä voi tosiaan olla syömishäiriö ja vääristynyt suhde ruokaan, mutta tästä ei juurikaan puhuta. Yleensä syömishäiriöitä pidetään nuorten ja lähinnä naisten juttuina. Eri asia sitten on, jos vaikka sairauden tai lääkityksen takia ruokahalu on huono.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta aikuisella ihmisellä on oikeus olla syömättä karkkia ja pullaa.
Tottakai, mutta miten se liittyy aiheeseen mitenkään?
Kovasti on paheksuttu karkkilakkoa ja herkkujen syömättömyyttä.
Monelle nuoremmallekin tekisi hyvää karkki ja herkkulakko.Voi hyvänen aika. Onko ihmisillä joku pakkomielle tähän yhteen asiaan? Toistan edelleen. Kyse on liki 70-vuotiaista ihmisistä joiden suhde ruokaan on vääristynyt, äitini syö päivässä yhden puurolautasen. Yhden lautasen puuroa. Ennen hän on tykännyt tämän lisäksi ottaa kahvin kanssa pullan silloin tällöin mikä ei liene huono asia jos ainut ruoka päivässä on esimerkiksi se puurolautanen.
Kuulostaako tämä herkkulakko normaalilta ja sellaiselta jota suosittelisit jo valmiiksi alipainoiselle ihmiselle? Nyt hän valittaa että ei saa edes pullapalaa syödä ja kysyn häneltä että kuka näin on sanonut, eikä hän osaa vastata.
Kyllä suosittelisin, sinäkö syöttäisit karkkia ja pullaa jos ei syö ruokaa, aika vääristynyt on sinun ruokatapasi.
Kiitoksia asiallisesti vastanneille, nyt saapui trolli kuvioihin joten lopetan omalta osaltani tähän. T. Ap
Hahah, tulee ihan ex-anoppi mieleen. 7-kymppinen eukko joka elää kalkkunanakeilla, raejuustolla ja alkoholilla. Ylpeilee vielä sillä miten on edelleen yhtä laiha kuin 18-vuotiaana. Päätavoite elämässä on olla laiha. Mun puolestani saa kuihtua pois, ei tule ikävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
katala-ruokasuhde kirjoitti:
Ottaisitko mieluummin lihavat diabetestä sairastavat vanhemmat, joita ei saa nosturillakaan sairaalaan kun saavat halvauksia ja sydäreitä?
Terveimmät vanhukset ovat usein hoikkia.Vaikka toisaalta ihmisen sisälmysten terveydestähän ulkoinen hoikkuus ei kerro, koska verisuonet voivat yhtä lailla tukkeentua liiasta rasvasta vaikka olisi laihakin. Voi olla pelastavat tekijä, ettei syö jatkuvasti.
Karkin ja muun surkean "nyky"ruuan pariin usuttaminen ei osoita sen terveempää ruokasuhdetta, kuin vanhempiesikaan tyyli pysyä hoikkana ja erossa roskaruuasta. Pata kattilaa soimaa.
Kuulostaahan tuo ikävältä seurata vierestä, mutta suosittelisin mieluummin kaurapuuroa marjoilla, kuin karkkipäiviä ja sitä roskaruokaa, mitä suurin osa ihmisistä syö.
Mun mielestä on erikoista, että usein korostetaan sitä, että vanhana kannattaisi olla vähän pullukka. Tässäkin ketjussa se on tullut jo monesti esiin. Mä en usko, että vanhuksen kannattaisi olla erityisesti pullukka vaan vahva. Vanhempien (ja kaikkien ihmisten) pitäisi tehdä jotain mikä ylläpitää voimaa tai kasvattaa lihaksia. Se pullukkuus on vaan kaikkein helpoin tie, koska heiveröiselle vanhukselle se oman ylipainoisen kehon kevytkin liikuttaminen riittää jo ylläpitämään voimaa.
Eli ei ole ok neuvoa omia syömishäiriöstä kärsiviä vanhempia, mutta on ok, että kyseiset vanhemmat itse saavat kyllä suorastaan pilkata omien lastensa syömistapoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tästä tulee appivanhemmat mieleen. Appi (75-vee) laihtui sairauden takia liki 10 kg ja anoppi vaan hehkuttaa että Kaukokin on laihtunut jo kohta 10 kiloa, kun sille ei ruoka ole maistunut (ja nimenomaan tyytyväisenä selittää tätä, ei tippaakaan huolissaan). Appiukko oli ehkä viisi kiloa ylipainoinen, jos sitäkään ja aktiivinen&hyvässä kunnossa, kävi koiran kanssa kävelemässä pitkiä lenkkejä päivittäin ja jaksoi tehdä okt:n pihatöitä. Nyt se se on kurjassa kunnossa ja väsynyt, vaikka onkin jo alkanut muuten toipua. Lihasmassahan siltä on pitkälti kadonnut ja sen huomaa. Mies on isästään huolissaan ja koetti ehdottaa, että appiukko voisi välipaloina syödä niitä muistisairaille tarkoitettuja juomia, joissa on proteiinia&kaloreita, mutta anoppi oli sitä mieltä, että ei mitään semmosia, Kauko voi syödä välipalaksi omenoita ja näkkileipää... saa nyt nähdä miten appiukon käy, jos syö huonosti niin kestää siinä parenemisessakin kauemmin.
Ap, en sinuna käyttäisi voimia riitelyyn tästä asiasta.
Ota mistä on hyötyä, ja jätä mitkä neuvot eivät sovellu.
Onhan tässä ketjussa jo muitakin ihmisiä, ja monenlaisia mielipiteitä.
Kyllä usein silti on oikeammassa se, joka liikkuu vielä vanhana omin jaloin ja ymmärtää edes jotain ruuasta puhua, kuin nuori pullan puolesta puhuja.
Jos ei altzheimeria ole todettu, niin ennemmin ottaisin muistiinpanovälineet ja haastattelisin mitä hoikka ja omillaan pärjäävä vanhus syö, ja alkaisin syödä itse samalla tavalla mieluummin, kuin tuputtaisin metvurstia.
Ap triggeröityy ihan selvästi siitä kun huomautellaan epäterveellisestä ruuasta, joten ihan yleisen terapian vuoksi ja paremman ruokasuhteen luomiseksi sanotaan se vielä kerran : olipa kerran pulla ja karkki, jotka ovat epäterveellisiä ruokia.
Toisilla toisenlaiset ongelmat. Mun eläkeläisvanhemmat syö karkkia ja juo limua. Ruokana joskus jotain burritija sun muita, ihan kun jotkut teinit konsanaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta aikuisella ihmisellä on oikeus olla syömättä karkkia ja pullaa.
Tottakai, mutta miten se liittyy aiheeseen mitenkään?
Kovasti on paheksuttu karkkilakkoa ja herkkujen syömättömyyttä.
Monelle nuoremmallekin tekisi hyvää karkki ja herkkulakko.Voi hyvänen aika. Onko ihmisillä joku pakkomielle tähän yhteen asiaan? Toistan edelleen. Kyse on liki 70-vuotiaista ihmisistä joiden suhde ruokaan on vääristynyt, äitini syö päivässä yhden puurolautasen. Yhden lautasen puuroa. Ennen hän on tykännyt tämän lisäksi ottaa kahvin kanssa pullan silloin tällöin mikä ei liene huono asia jos ainut ruoka päivässä on esimerkiksi se puurolautanen.
Kuulostaako tämä herkkulakko normaalilta ja sellaiselta jota suosittelisit jo valmiiksi alipainoiselle ihmiselle? Nyt hän valittaa että ei saa edes pullapalaa syödä ja kysyn häneltä että kuka näin on sanonut, eikä hän osaa vastata.
Kyllä suosittelisin, sinäkö syöttäisit karkkia ja pullaa jos ei syö ruokaa, aika vääristynyt on sinun ruokatapasi.
Kiitoksia asiallisesti vastanneille, nyt saapui trolli kuvioihin joten lopetan omalta osaltani tähän. T. Ap
Ap kysyy neuvoa ja mielipiteitä, mutta hyväksyy vain sellaiset näkemykset, jotka tukevat hänen omaa haluaan muuttaa ja kontrolloida vanhempiensa tapaa tehdä asioita.
Vierailija kirjoitti:
Eli ei ole ok neuvoa omia syömishäiriöstä kärsiviä vanhempia, mutta on ok, että kyseiset vanhemmat itse saavat kyllä suorastaan pilkata omien lastensa syömistapoja?
Hyvä neuvo:
Älä tuputa neuvojasi ja pysyttele kaukana ihmisistä, jotka tuputtavat omiaan.
(mutta tätähän ap ei halunnut kuulla..)
katala-ruokasuhde kirjoitti:
Ap, en sinuna käyttäisi voimia riitelyyn tästä asiasta.
Ota mistä on hyötyä, ja jätä mitkä neuvot eivät sovellu.
Onhan tässä ketjussa jo muitakin ihmisiä, ja monenlaisia mielipiteitä.
Kyllä usein silti on oikeammassa se, joka liikkuu vielä vanhana omin jaloin ja ymmärtää edes jotain ruuasta puhua, kuin nuori pullan puolesta puhuja.
Jos ei altzheimeria ole todettu, niin ennemmin ottaisin muistiinpanovälineet ja haastattelisin mitä hoikka ja omillaan pärjäävä vanhus syö, ja alkaisin syödä itse samalla tavalla mieluummin, kuin tuputtaisin metvurstia.
Ap triggeröityy ihan selvästi siitä kun huomautellaan epäterveellisestä ruuasta, joten ihan yleisen terapian vuoksi ja paremman ruokasuhteen luomiseksi sanotaan se vielä kerran : olipa kerran pulla ja karkki, jotka ovat epäterveellisiä ruokia.
Oma äitini syö päivittäin nakkeja. 900 gramman paketti ei kestä viikkoa vaan menee noin viidessä päivässä. Itse en pidä tuota kovin terveellisenä, mutta syököön, kun niistä tykkää.
Voi kiesus, antakaa vanhojen ihmisten tehdä, elää ja syödä ihan just niin kuin haluavat!