Kemisti ja aineenopettaja > uusi ammatti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erittäin moni maisteri on vaihtanut lähi- tai sairaanhoitajaksi. Lähihoitajaksi pääsee nopeammin ja saa opintotukea.

Haet yhteishaussa, seuraavan kerran ensi maaliskuussa. Ei-ensikertalaisena on vaikea päästä sisään, mutta jos sulla on hyvä yo-todistus, pääset sillä.

Et saa opinnoista hyväksiluettua kuin yleisopintoja. Kemiaa ei sairaanhoitajilla juurikaan ole. Harkkoja on 5, etkä saa niistä mitään huojennusta. Tuskin alle kolmeen vuoteen pääset.

3V siis sama aika muin normaalisti? ei voi olla noin eikö oikeasti voi tenttiä kirjat ja osallistua peräkanaa harkkoihin?? Hirveää ajanhukkaa!

3,5 vuotta on laskennallinen suoritusaika, monella venähtää erinäisistä syistä, joista töissäolo ehkä se tavallisin.

Poikkeustapauksissa saattaa päästä tekemään harkkoja jonkin verran putkeen, mutta kuten opinnoissa yleensäkin, paljon on pakotettuja peräkkäisyyksiä ja opintopisterajoja ennen eteenpäin pääsyä. Syventäviä ei voi tehdä ennen perusopintoja ja harkat eivät ole sellainen päälle lätkäisty irto-osa kuten monissa opinnoissa, vaan aidosti integroitu ja olennainen osa opintoja. Et hyödy syventävistä teorioista kunnolla ennen kuin olet oikeasti hoitanut ihmisiä käytännössä. Koulun simulaatioissa ja nukeilla leikkien voidaan harjoitella vain ihan vähän alusta.

Jos harkat pystyy suorittamaan peräkkäin, niin eihän silloin ole ongelma valmistua lyhyessä ajassa? Kaikki kirjat voi tenttiä ennen harkkojakin? Yliopistossa opiskelleena kirjatentit luulisi menevän hetkessä läpi? Se on sitten eri asia, jos oppilaitos ei kykene järjestämään opintopolkuja jo korkeasti koulutetuille vaam kuluttavat aikaansa oppitunneilla.

Harkkoja voi suorittaa putkeen joissain tapauksissa, mutta et pääse harkkoihin ennen teorioita, etkä syventäviin teorioihin ennen harkkoja.

Yliopistossa opiskelleena voin vakuuttaa, että kirjatentit eivät menneet heittämällä läpi. Suurin etu oli se, että tekniikka kirjallisissa töissä oli hallussa. Keskiarvoni oli suurin piirtein sama aikanaan yliopistossa kuin näissä opinnoissa, nämä vain otin enemmän tosissani, koska aikuisena ihmisenä ymmärsin hyvin, miksi nyt se yliopistoaikojen "sama se, kunhan läpi menee"-taktiikka ei näissä opinnoissa ollut eettisesti kestävää. Harkat myös hyvin veivät perille sitä, mistä ollaan vastuussa ja kuinka paljon tarvitsee osata. Opinnoissa on myös paljon nippelitiedon muistamista ja se ei riitä, että osaa ottaa selvää, koska oikeissa tilanteissa ei aina ole aikaa ottaa selvää tai jos ei tiedä, ei tiedä, että tilanteessa on jotain, mitä pitää tietää. Työssä on päivittäin asioita, jotka sössimällä saattaa tappaa jonkun ja suurin osa niistä ei ole sellaisia, mitkä jo maalaisjärkikin sanoisi, vaan ne vain pitää tietää.

Jaa, no.. Ero on varmaan siinä, että minulla on kiitettävät tiedot yliopistossa. En mennyt asenteella, että kunhan läpi Uskoisin myös, että kemiassa ja matematiikassa on paljon ollut ns. nippelitietoa.

En vain jaksa uskoa, ettei kirjoja saisi lukea omatoimisesti ja tenttiä niitä. Jos näin on, on tämän asian muututtava. Tulee turhan kalliiksi istuttaa ihmisiä koulunpenkillä turhaan

Matematiikassa on vähän nippelitietoa, pääasiassa päällekkäin rakentuvaa tietoa ja joko ymmärrettävissä tai tarkistettavissa kaavakirjasta. Sen sijaan esimerkiksi anesteetit ja niiden vaikutukset ja vaikutusten kestot on vain opeteltava. Ja erinäiset muut läkeryhmät ja niiden käyttöön liittyvät asiat. Tai jonkun toimenpiteen tai tilanteen riskit ja niiden varoitusmerkit. Osa on ymmärrettävissä osana kokonaisuutta, osa pitää vain opetella. Ja tätä asiaa on paljon.

Kirjatenttimistä estävä puoli on sitten se, että se tieto niveltyy aina käytäntöön. Sama kuin kemian labrat, et voi oppia tiettyjä asioita tekemättä myös labroja ja ihan syystä niissä on tietty järjestys missä ne tehdään ja jatkokursseja ei voi tehdä ennen kuin peruskurssin labratkin on tehty. Mutta toisin kun kemian opettajalla, ota huomioon, että se työ tulee olemaan sitä labraan, teoria on selkänoja. Ja siksi sitä teoriaa ja käytäntöä nivellytetään koko ajan pitkin opintoja. Ja teoriakursseissakin tehdään paljon simulaatioita, roolipelejä jne eli ne eivät korvaudu pelkillä kirjatenteillä. On toki puhdasta teoriaakin, kuten anatomia ja fysiologia tai farmakologia, mutta esim. ergonomia, potilaan ohjaaminen ja opettaminen jne. kääntyy huonommin kirjatentiksi. Ja itse hoitotyön kurssit ovat yleensä sekoituksia ja usein se kirjasta lukeminen ei ole se paras opetustapa näille asioille.

Sinulla ei ole pienintäkään käsitystä siitä, mitä on lukea matikkaa yliopistossa. Ihmekös tuo, kun et ole yliopistoa käynyt.

On minulla yhden sivuaineen verran, kun en päässyt suoraan aikoinaan lukemaan mitä halusin, vaan jouduin menemään lukiopapereilla ensin vuodeksi lukemaan matematiikkaa ja käytin sen sitten vähän täydentäen sivuaineena.

Ja mitähön kursseja oikein luit? Minulla ainakin Helsingin yliopistossa oli jo ekasta kurssista lähtien todistamista, eikä kaavakirjaa koskaan tarvittu mihinkään Siitä ei olisi ollut apua yhdessäkään tentissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erittäin moni maisteri on vaihtanut lähi- tai sairaanhoitajaksi. Lähihoitajaksi pääsee nopeammin ja saa opintotukea.

Haet yhteishaussa, seuraavan kerran ensi maaliskuussa. Ei-ensikertalaisena on vaikea päästä sisään, mutta jos sulla on hyvä yo-todistus, pääset sillä.

Et saa opinnoista hyväksiluettua kuin yleisopintoja. Kemiaa ei sairaanhoitajilla juurikaan ole. Harkkoja on 5, etkä saa niistä mitään huojennusta. Tuskin alle kolmeen vuoteen pääset.

3V siis sama aika muin normaalisti? ei voi olla noin eikö oikeasti voi tenttiä kirjat ja osallistua peräkanaa harkkoihin?? Hirveää ajanhukkaa!

3,5 vuotta on laskennallinen suoritusaika, monella venähtää erinäisistä syistä, joista töissäolo ehkä se tavallisin.

Poikkeustapauksissa saattaa päästä tekemään harkkoja jonkin verran putkeen, mutta kuten opinnoissa yleensäkin, paljon on pakotettuja peräkkäisyyksiä ja opintopisterajoja ennen eteenpäin pääsyä. Syventäviä ei voi tehdä ennen perusopintoja ja harkat eivät ole sellainen päälle lätkäisty irto-osa kuten monissa opinnoissa, vaan aidosti integroitu ja olennainen osa opintoja. Et hyödy syventävistä teorioista kunnolla ennen kuin olet oikeasti hoitanut ihmisiä käytännössä. Koulun simulaatioissa ja nukeilla leikkien voidaan harjoitella vain ihan vähän alusta.

Jos harkat pystyy suorittamaan peräkkäin, niin eihän silloin ole ongelma valmistua lyhyessä ajassa? Kaikki kirjat voi tenttiä ennen harkkojakin? Yliopistossa opiskelleena kirjatentit luulisi menevän hetkessä läpi? Se on sitten eri asia, jos oppilaitos ei kykene järjestämään opintopolkuja jo korkeasti koulutetuille vaam kuluttavat aikaansa oppitunneilla.

Harkkoja voi suorittaa putkeen joissain tapauksissa, mutta et pääse harkkoihin ennen teorioita, etkä syventäviin teorioihin ennen harkkoja.

Yliopistossa opiskelleena voin vakuuttaa, että kirjatentit eivät menneet heittämällä läpi. Suurin etu oli se, että tekniikka kirjallisissa töissä oli hallussa. Keskiarvoni oli suurin piirtein sama aikanaan yliopistossa kuin näissä opinnoissa, nämä vain otin enemmän tosissani, koska aikuisena ihmisenä ymmärsin hyvin, miksi nyt se yliopistoaikojen "sama se, kunhan läpi menee"-taktiikka ei näissä opinnoissa ollut eettisesti kestävää. Harkat myös hyvin veivät perille sitä, mistä ollaan vastuussa ja kuinka paljon tarvitsee osata. Opinnoissa on myös paljon nippelitiedon muistamista ja se ei riitä, että osaa ottaa selvää, koska oikeissa tilanteissa ei aina ole aikaa ottaa selvää tai jos ei tiedä, ei tiedä, että tilanteessa on jotain, mitä pitää tietää. Työssä on päivittäin asioita, jotka sössimällä saattaa tappaa jonkun ja suurin osa niistä ei ole sellaisia, mitkä jo maalaisjärkikin sanoisi, vaan ne vain pitää tietää.

Jaa, no.. Ero on varmaan siinä, että minulla on kiitettävät tiedot yliopistossa. En mennyt asenteella, että kunhan läpi Uskoisin myös, että kemiassa ja matematiikassa on paljon ollut ns. nippelitietoa.

En vain jaksa uskoa, ettei kirjoja saisi lukea omatoimisesti ja tenttiä niitä. Jos näin on, on tämän asian muututtava. Tulee turhan kalliiksi istuttaa ihmisiä koulunpenkillä turhaan

Matematiikassa on vähän nippelitietoa, pääasiassa päällekkäin rakentuvaa tietoa ja joko ymmärrettävissä tai tarkistettavissa kaavakirjasta. Sen sijaan esimerkiksi anesteetit ja niiden vaikutukset ja vaikutusten kestot on vain opeteltava. Ja erinäiset muut läkeryhmät ja niiden käyttöön liittyvät asiat. Tai jonkun toimenpiteen tai tilanteen riskit ja niiden varoitusmerkit. Osa on ymmärrettävissä osana kokonaisuutta, osa pitää vain opetella. Ja tätä asiaa on paljon.

Kirjatenttimistä estävä puoli on sitten se, että se tieto niveltyy aina käytäntöön. Sama kuin kemian labrat, et voi oppia tiettyjä asioita tekemättä myös labroja ja ihan syystä niissä on tietty järjestys missä ne tehdään ja jatkokursseja ei voi tehdä ennen kuin peruskurssin labratkin on tehty. Mutta toisin kun kemian opettajalla, ota huomioon, että se työ tulee olemaan sitä labraan, teoria on selkänoja. Ja siksi sitä teoriaa ja käytäntöä nivellytetään koko ajan pitkin opintoja. Ja teoriakursseissakin tehdään paljon simulaatioita, roolipelejä jne eli ne eivät korvaudu pelkillä kirjatenteillä. On toki puhdasta teoriaakin, kuten anatomia ja fysiologia tai farmakologia, mutta esim. ergonomia, potilaan ohjaaminen ja opettaminen jne. kääntyy huonommin kirjatentiksi. Ja itse hoitotyön kurssit ovat yleensä sekoituksia ja usein se kirjasta lukeminen ei ole se paras opetustapa näille asioille.

Sinulla ei ole pienintäkään käsitystä siitä, mitä on lukea matikkaa yliopistossa. Ihmekös tuo, kun et ole yliopistoa käynyt.

On minulla yhden sivuaineen verran, kun en päässyt suoraan aikoinaan lukemaan mitä halusin, vaan jouduin menemään lukiopapereilla ensin vuodeksi lukemaan matematiikkaa ja käytin sen sitten vähän täydentäen sivuaineena.

Ja mitähön kursseja oikein luit? Minulla ainakin Helsingin yliopistossa oli jo ekasta kurssista lähtien todistamista, eikä kaavakirjaa koskaan tarvittu mihinkään Siitä ei olisi ollut apua yhdessäkään tentissä.

Kaikki kysymykset oli: Todista, että tai Osoita, että

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erittäin moni maisteri on vaihtanut lähi- tai sairaanhoitajaksi. Lähihoitajaksi pääsee nopeammin ja saa opintotukea.

Haet yhteishaussa, seuraavan kerran ensi maaliskuussa. Ei-ensikertalaisena on vaikea päästä sisään, mutta jos sulla on hyvä yo-todistus, pääset sillä.

Et saa opinnoista hyväksiluettua kuin yleisopintoja. Kemiaa ei sairaanhoitajilla juurikaan ole. Harkkoja on 5, etkä saa niistä mitään huojennusta. Tuskin alle kolmeen vuoteen pääset.

3V siis sama aika muin normaalisti? ei voi olla noin eikö oikeasti voi tenttiä kirjat ja osallistua peräkanaa harkkoihin?? Hirveää ajanhukkaa!

3,5 vuotta on laskennallinen suoritusaika, monella venähtää erinäisistä syistä, joista töissäolo ehkä se tavallisin.

Poikkeustapauksissa saattaa päästä tekemään harkkoja jonkin verran putkeen, mutta kuten opinnoissa yleensäkin, paljon on pakotettuja peräkkäisyyksiä ja opintopisterajoja ennen eteenpäin pääsyä. Syventäviä ei voi tehdä ennen perusopintoja ja harkat eivät ole sellainen päälle lätkäisty irto-osa kuten monissa opinnoissa, vaan aidosti integroitu ja olennainen osa opintoja. Et hyödy syventävistä teorioista kunnolla ennen kuin olet oikeasti hoitanut ihmisiä käytännössä. Koulun simulaatioissa ja nukeilla leikkien voidaan harjoitella vain ihan vähän alusta.

Jos harkat pystyy suorittamaan peräkkäin, niin eihän silloin ole ongelma valmistua lyhyessä ajassa? Kaikki kirjat voi tenttiä ennen harkkojakin? Yliopistossa opiskelleena kirjatentit luulisi menevän hetkessä läpi? Se on sitten eri asia, jos oppilaitos ei kykene järjestämään opintopolkuja jo korkeasti koulutetuille vaam kuluttavat aikaansa oppitunneilla.

Harkkoja voi suorittaa putkeen joissain tapauksissa, mutta et pääse harkkoihin ennen teorioita, etkä syventäviin teorioihin ennen harkkoja.

Yliopistossa opiskelleena voin vakuuttaa, että kirjatentit eivät menneet heittämällä läpi. Suurin etu oli se, että tekniikka kirjallisissa töissä oli hallussa. Keskiarvoni oli suurin piirtein sama aikanaan yliopistossa kuin näissä opinnoissa, nämä vain otin enemmän tosissani, koska aikuisena ihmisenä ymmärsin hyvin, miksi nyt se yliopistoaikojen "sama se, kunhan läpi menee"-taktiikka ei näissä opinnoissa ollut eettisesti kestävää. Harkat myös hyvin veivät perille sitä, mistä ollaan vastuussa ja kuinka paljon tarvitsee osata. Opinnoissa on myös paljon nippelitiedon muistamista ja se ei riitä, että osaa ottaa selvää, koska oikeissa tilanteissa ei aina ole aikaa ottaa selvää tai jos ei tiedä, ei tiedä, että tilanteessa on jotain, mitä pitää tietää. Työssä on päivittäin asioita, jotka sössimällä saattaa tappaa jonkun ja suurin osa niistä ei ole sellaisia, mitkä jo maalaisjärkikin sanoisi, vaan ne vain pitää tietää.

Jaa, no.. Ero on varmaan siinä, että minulla on kiitettävät tiedot yliopistossa. En mennyt asenteella, että kunhan läpi Uskoisin myös, että kemiassa ja matematiikassa on paljon ollut ns. nippelitietoa.

En vain jaksa uskoa, ettei kirjoja saisi lukea omatoimisesti ja tenttiä niitä. Jos näin on, on tämän asian muututtava. Tulee turhan kalliiksi istuttaa ihmisiä koulunpenkillä turhaan

Matematiikassa on vähän nippelitietoa, pääasiassa päällekkäin rakentuvaa tietoa ja joko ymmärrettävissä tai tarkistettavissa kaavakirjasta. Sen sijaan esimerkiksi anesteetit ja niiden vaikutukset ja vaikutusten kestot on vain opeteltava. Ja erinäiset muut läkeryhmät ja niiden käyttöön liittyvät asiat. Tai jonkun toimenpiteen tai tilanteen riskit ja niiden varoitusmerkit. Osa on ymmärrettävissä osana kokonaisuutta, osa pitää vain opetella. Ja tätä asiaa on paljon.

Kirjatenttimistä estävä puoli on sitten se, että se tieto niveltyy aina käytäntöön. Sama kuin kemian labrat, et voi oppia tiettyjä asioita tekemättä myös labroja ja ihan syystä niissä on tietty järjestys missä ne tehdään ja jatkokursseja ei voi tehdä ennen kuin peruskurssin labratkin on tehty. Mutta toisin kun kemian opettajalla, ota huomioon, että se työ tulee olemaan sitä labraan, teoria on selkänoja. Ja siksi sitä teoriaa ja käytäntöä nivellytetään koko ajan pitkin opintoja. Ja teoriakursseissakin tehdään paljon simulaatioita, roolipelejä jne eli ne eivät korvaudu pelkillä kirjatenteillä. On toki puhdasta teoriaakin, kuten anatomia ja fysiologia tai farmakologia, mutta esim. ergonomia, potilaan ohjaaminen ja opettaminen jne. kääntyy huonommin kirjatentiksi. Ja itse hoitotyön kurssit ovat yleensä sekoituksia ja usein se kirjasta lukeminen ei ole se paras opetustapa näille asioille.

No, etpä.paljon yliopistomatikasta tiedä ja ei siellä,kaavakirjoja käytetä, eikä niistä myöskään apua olisi

Kukakohan nyt ei tiedä? Ja kemiassa erityisesti erinäiset vakiot ja taulukot annetaan lähdemateriaalina eihän niitä ulkoa oppisi mikään autistinen savanttikaan saati tavallinen kemisti.

Kuinka pitkälle pärjäät kaavakirjalla (maol), kun pitää todistaa raja-arvon olemassa olo tai tutkia Riemannin summan infinumia ja supremumia, tai sitten vaikka kemiassa johtaa liuoskemian kaavoja tai kvanttimekaanikan aaltofunktioita normittaa?

Jos käsitys kaavakirjasta on MAOL ei ihan ymmärrä, mistä isot tytöt puhuvat.