Lue keskustelun säännöt.
Lapsettomuushoitojen ikäraja naisille on HUSissa 40 vuotta. Eikö tuo ole aika alhainen?
04.10.2022 |
Kuitenkin vielä 10 vuotta hedelmällistä ikää jäljellä.
Kommentit (290)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
10 vuotta sitten Naikkarilla se raja oli naiselle 38 vuotta. Sitä on sitten ilmeisesti nostettu tässä välissä. Yksityisellä klinikalla pari vuotta myöhemmin meille kerrottiin, että munasolujen luovuttajaksi ei heillä enää oteta alle 25-vuotiaita naisia, koska oli ilmennyt, että nuorimmat luovuttajat tulevat myöhemmin kaikkein helpoimmin katumapäälle. Aikaisemmin tässä ketjussa alarajaksi kuitenkin mainitaan 22 v eli tämäkin on varmaan muuttunut.
Haluaisin tietää mitä kaduttavaa on munasolujen luovutuksessa??
Katumuksessa ei muistaakseni ollut kyse komplikaatioista toisin kuin joku tuossa arveli (vaikka varmasti näitäkin on!), vaan siitä, että myöhemmin se oli alkanut tuntua pahalta, että joku toinen kasvattaa omaa biologista lasta tai jopa useampia, eikä tämä biologinen vanhempi edes tunne lastaan. Että omat myöhemmät negatiiviset tunteet asiasta tulivat enemmän yllätyksenä nuoremmille kuin vanhemmille luovuttajille. Jotain tällaisia emotionaalisia syitä siinä siis paremminkin oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mielestäni ei. 40-vuotiaalla on ollut jo 20 vuotta aikuisikää miettiä ja päättää, haluaako lapsia.
Erittäin harva haluaa nykyään lapsia alle 30-vuotiaana ja lasten yrittäminen aloitetaan usein vasta 35-vuotiaana. Siinä mielessä ikäraja on aika alhaalla.
Jos valitsee lykätä raskauden yrittämisen hedelmällisimmän iän ohi, valitsee iän tuomat riskit. Yksi niistä riskeistä on, että ei tule raskaaksi. Mikä tässä on ongelma? Elämä on valintoja.
Selitin jo yllä, mutta sanotaan nyt uudestaan. 20-vuotiaana raskaaksi tuleminen tekee vaikeaksi sekä opiskelun että töiden saamisen. Useimmat haluavat odottaa sen verran, että rahallinen tilanne on tarpeeksi vakaa, ja on ehtinyt tehdä vähän töitäkin. Ja nykyään myös vakiintunut parisuhde alkaa monilla 30-vuotiaana, eikä 20-vuotiaana .
Niin, elämä on valintoja, mutta harva haluaa olla köyhä lopun ikäänsä kun ei ole mitään pätevyyttä eikä työkokemusta. Ja kyllähän täälläkin on. monesti haukuttu sossun rahoilla eläviä äitejä, jotka eivät pääse tai halua mennä töihin mihinkään, vaan yhteiskunta maksaa hänen ja lasten elämisen. Ei sitä nuorena äidiksi tulemista oikeasti arvosteta.
Aivan kuin ainoat vaihtoehdot olisi äitiys 20-vuotiaana ja äitiys yli 40-vuotiaana.
Väliin mahtuu esimerkiksi kolmekymppiset, jolloin useimmat tulevat raskaaksi ongelmitta ja jolloin hedelmöityshoidotkin useimmiten tuottavat tuloksia sitä tarvitseville.
Ei äitiys nuorella iällä myöskään tarkoita, että on tuomittu köyhyyteen. Äitikin voi opiskella ja käydä töissä.
Yli kolmevuotiaiden äidit ovat useammin työelämässä kuin ikäisensä lapsettomat naiset.
Jep ja itse olen 26v ja korkeakoulutettu ja työkokemusta mieluisalta alalta ja yritämme vauvaa. Ei se ole mikään mahdottomuus tulla äidiksi parikymppisenä ja olla korkeakoulutettu ja olla kivalta alalta työkokemusta
Sulla on vain neljä vuotta siihen keskivertoon kolmeenkymppiin. Olisitko halunnut lapsen 6 vuotta sitten?
No en silloin vielä miettinyt sellaisia enkä olisi ollut silloin henkisesti valmis raskauteen.
Ja yhtä hyvin voisit pyöristää 16 vuotiaan 20 vuotiaaksi xD
Eli olet samaa mieltä kanssani, että 20-vuotiaana on vielä liian nuori.
Vierailija kirjoitti:
Miesten 60v ikäraja on liikaa. Miesten siittiöiden laatu heikkenee vuosi vuodelta. Vanhan siittäjän sperma aiheuttaamm skitsofreniaa, keskenmenoja, adhd, autismia ym ongelmia. Molempien ikäraja 40v olisi hyvä.
Miehethän tästä pillastuisivat, monet heistä ei ala tosissaan miettiä aloilleen asettumista ennen kuin täyttävät 35 v. ja monet ovat vielä 45-50 v. iässä puolivallattomia poikamiehiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mielestäni ei. 40-vuotiaalla on ollut jo 20 vuotta aikuisikää miettiä ja päättää, haluaako lapsia.
Erittäin harva haluaa nykyään lapsia alle 30-vuotiaana ja lasten yrittäminen aloitetaan usein vasta 35-vuotiaana. Siinä mielessä ikäraja on aika alhaalla.
Jos valitsee lykätä raskauden yrittämisen hedelmällisimmän iän ohi, valitsee iän tuomat riskit. Yksi niistä riskeistä on, että ei tule raskaaksi. Mikä tässä on ongelma? Elämä on valintoja.
Selitin jo yllä, mutta sanotaan nyt uudestaan. 20-vuotiaana raskaaksi tuleminen tekee vaikeaksi sekä opiskelun että töiden saamisen. Useimmat haluavat odottaa sen verran, että rahallinen tilanne on tarpeeksi vakaa, ja on ehtinyt tehdä vähän töitäkin. Ja nykyään myös vakiintunut parisuhde alkaa monilla 30-vuotiaana, eikä 20-vuotiaana .
Niin, elämä on valintoja, mutta harva haluaa olla köyhä lopun ikäänsä kun ei ole mitään pätevyyttä eikä työkokemusta. Ja kyllähän täälläkin on. monesti haukuttu sossun rahoilla eläviä äitejä, jotka eivät pääse tai halua mennä töihin mihinkään, vaan yhteiskunta maksaa hänen ja lasten elämisen. Ei sitä nuorena äidiksi tulemista oikeasti arvosteta.
Ei arvosteta, vaikka omakohtaisesta kokemuksesta voin sanoa että voi olla oikein toimiva ratkaisu. Itse sain 2 lastani yliopisto-opiskelijana ja minusta parempaa aikaa ei voisi olla jos siis on jo sellainen parisuhde että siihen haluaa lapsia tehdä. Opinnot joustavat ihan eri tavalla kuin työelämä, ylioppilaskylässä oli hyvät päiväkodit vieressä, eikä pienet lapset vaadi taloudellisestikaan niin ihmeellisiä että kärsisivät opiskelijataloudessa. Sitten kun valmistuin ja hain töitä, olikin jo lapset tehtynä ja pääsi aika hyvin keskittymään työuraan. Köyhiä ei olla, molemmilla on akateeminen tutkinto hyvin työllistävältä alalta. Ja on mukavaa, kun nyt 33-vuotiaana on jo aika isot itsenäiset lapset kun monella on vielä päiväkotirumbaa.
Nimenomaan tämä! Olen samanikäinen ja esikoisen kanssa saa suunnitella jo rippijuhlia ensi kesälle, kolme nuorempaakin löytyy. Silti on hyvä koulutus, kaksi korkeakoulututkintoa ja hyvä elintaso pääkaupunkiseudulla.
Suomen valtio kustantaa hedelmöityshoidot 60 v. miehille, koska miespoliitikkojen täytyi varmistaa, että setämiehet voi vielä saada hoitoja vähintään 20 v. nuoremman naisen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
10 vuotta sitten Naikkarilla se raja oli naiselle 38 vuotta. Sitä on sitten ilmeisesti nostettu tässä välissä. Yksityisellä klinikalla pari vuotta myöhemmin meille kerrottiin, että munasolujen luovuttajaksi ei heillä enää oteta alle 25-vuotiaita naisia, koska oli ilmennyt, että nuorimmat luovuttajat tulevat myöhemmin kaikkein helpoimmin katumapäälle. Aikaisemmin tässä ketjussa alarajaksi kuitenkin mainitaan 22 v eli tämäkin on varmaan muuttunut.
Haluaisin tietää mitä kaduttavaa on munasolujen luovutuksessa??
Katumuksessa ei muistaakseni ollut kyse komplikaatioista toisin kuin joku tuossa arveli (vaikka varmasti näitäkin on!), vaan siitä, että myöhemmin se oli alkanut tuntua pahalta, että joku toinen kasvattaa omaa biologista lasta tai jopa useampia, eikä tämä biologinen vanhempi edes tunne lastaan. Että omat myöhemmät negatiiviset tunteet asiasta tulivat enemmän yllätyksenä nuoremmille kuin vanhemmille luovuttajille. Jotain tällaisia emotionaalisia syitä siinä siis paremminkin oli.
Vähän hankala juttu, koska kuitenkin parikymppisenä ne munasolut ovat parhaimmillaan.
Onko miehellä samanlaista katumusta kuin naisilla, kun luovuttavat spermaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
10 vuotta sitten Naikkarilla se raja oli naiselle 38 vuotta. Sitä on sitten ilmeisesti nostettu tässä välissä. Yksityisellä klinikalla pari vuotta myöhemmin meille kerrottiin, että munasolujen luovuttajaksi ei heillä enää oteta alle 25-vuotiaita naisia, koska oli ilmennyt, että nuorimmat luovuttajat tulevat myöhemmin kaikkein helpoimmin katumapäälle. Aikaisemmin tässä ketjussa alarajaksi kuitenkin mainitaan 22 v eli tämäkin on varmaan muuttunut.
Haluaisin tietää mitä kaduttavaa on munasolujen luovutuksessa??
Operaatio on todella paljon suuritöisempi ja huomattavasti riskialttiimpi (riskejä usein vähätellään koska halutaan luovuttajia, kaikkia riskejä ei ehkä edes tiedetä kunnolla koska luovuttajia on suhteellisen vähän) kuin miehen sukusolujen kohdalla. Ei myöskään myöhemmin ehkä tunnu kivalta, jos tietää, että jossain on biologinen lapsi, yhtään tietämättä millaisissa oloissa ym. Nuorena saattaa olla liiankin idealisti. Lisäksi osa ei saakaan lasta enää myöhemmin, jolloin voi tuntua aika pahalta. Ja jos operaatiossa meni jotain pieleen, varmasti kaduttaa ja paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ole minusta.
Miehillä ikäraja on 60 vuotta. Ei kuulosta tasavertaiselta.
Ap
Mietipä hetki mistähän tuo voisi mahdollisesti johtua.
Ja ei, vastaus ei ole "patriarkaatti" tai "sortavat piilorakenteet".
Annan yhden pisteen vihjeen: liittyy biologisiin tosiasioihin (tiedän, hyvin epämuodikasta).
Naisten hedelmällisyys laskee jo 40v jälkeen merkittävästi. Jos alunpitäenkin on jo vaikeuksia saada lasta, on todennäköisyys onnistumiselle käytännössä nolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
10 vuotta sitten Naikkarilla se raja oli naiselle 38 vuotta. Sitä on sitten ilmeisesti nostettu tässä välissä. Yksityisellä klinikalla pari vuotta myöhemmin meille kerrottiin, että munasolujen luovuttajaksi ei heillä enää oteta alle 25-vuotiaita naisia, koska oli ilmennyt, että nuorimmat luovuttajat tulevat myöhemmin kaikkein helpoimmin katumapäälle. Aikaisemmin tässä ketjussa alarajaksi kuitenkin mainitaan 22 v eli tämäkin on varmaan muuttunut.
Haluaisin tietää mitä kaduttavaa on munasolujen luovutuksessa??
Katumuksessa ei muistaakseni ollut kyse komplikaatioista toisin kuin joku tuossa arveli (vaikka varmasti näitäkin on!), vaan siitä, että myöhemmin se oli alkanut tuntua pahalta, että joku toinen kasvattaa omaa biologista lasta tai jopa useampia, eikä tämä biologinen vanhempi edes tunne lastaan. Että omat myöhemmät negatiiviset tunteet asiasta tulivat enemmän yllätyksenä nuoremmille kuin vanhemmille luovuttajille. Jotain tällaisia emotionaalisia syitä siinä siis paremminkin oli.
On siinä paljonkin kaduttavaa. Minä en ikinä antaisi munasolujani kenen tahansa kasvatettaviksi. Siihen lisäksi vielä se vaiva ja riskit, jotka asiasta fyysisesti tulevat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ole minusta.
Miehillä ikäraja on 60 vuotta. Ei kuulosta tasavertaiselta.
Ap
Luonto ei ole tasavertainen. 40 vuotta täyttäneen naisen mahdollisuudet onnistua omilla soluillaan ovat niin huonoja, että on resurssien hukkaa tehdä julkisin varoin hoitoja.
Omalla rahalla voi tehdä mitä haluaa yksityisellä.
Jännä miten se on aina naisen heikompi asema jota perustellaan luonnolla. Kannatatko myös kovempia rangaistuksia miehille väkivallasta, koska he ovat biologisesti vahvempia? ;) Kas kun miehet saa aina kaikki edut, naiset ei ikinä. Nimet menee miesten mukaan, miehiä arvostetaan enemmän urheilussa mutta sitten he eivät kuitenkaan saa ikinä rangaistuksia kuten naiset. Huoh.
Kai perustelette biologialla myös miesten pakollista asepalvelusta? ;)
No, itse asiassa miehet saavat tutkitusti kovempia rangaistuksia vastaavista rikoksista kuin naiset ja miesten asepalvelusta perustellaan biologialla.
Oliko muuta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mielestäni ei. 40-vuotiaalla on ollut jo 20 vuotta aikuisikää miettiä ja päättää, haluaako lapsia.
Erittäin harva haluaa nykyään lapsia alle 30-vuotiaana ja lasten yrittäminen aloitetaan usein vasta 35-vuotiaana. Siinä mielessä ikäraja on aika alhaalla.
Jos valitsee lykätä raskauden yrittämisen hedelmällisimmän iän ohi, valitsee iän tuomat riskit. Yksi niistä riskeistä on, että ei tule raskaaksi. Mikä tässä on ongelma? Elämä on valintoja.
Selitin jo yllä, mutta sanotaan nyt uudestaan. 20-vuotiaana raskaaksi tuleminen tekee vaikeaksi sekä opiskelun että töiden saamisen. Useimmat haluavat odottaa sen verran, että rahallinen tilanne on tarpeeksi vakaa, ja on ehtinyt tehdä vähän töitäkin. Ja nykyään myös vakiintunut parisuhde alkaa monilla 30-vuotiaana, eikä 20-vuotiaana .
Niin, elämä on valintoja, mutta harva haluaa olla köyhä lopun ikäänsä kun ei ole mitään pätevyyttä eikä työkokemusta. Ja kyllähän täälläkin on. monesti haukuttu sossun rahoilla eläviä äitejä, jotka eivät pääse tai halua mennä töihin mihinkään, vaan yhteiskunta maksaa hänen ja lasten elämisen. Ei sitä nuorena äidiksi tulemista oikeasti arvosteta.
Aivan kuin ainoat vaihtoehdot olisi äitiys 20-vuotiaana ja äitiys yli 40-vuotiaana.
Väliin mahtuu esimerkiksi kolmekymppiset, jolloin useimmat tulevat raskaaksi ongelmitta ja jolloin hedelmöityshoidotkin useimmiten tuottavat tuloksia sitä tarvitseville.
Ei äitiys nuorella iällä myöskään tarkoita, että on tuomittu köyhyyteen. Äitikin voi opiskella ja käydä töissä.
Yli kolmevuotiaiden äidit ovat useammin työelämässä kuin ikäisensä lapsettomat naiset.
Jep ja itse olen 26v ja korkeakoulutettu ja työkokemusta mieluisalta alalta ja yritämme vauvaa. Ei se ole mikään mahdottomuus tulla äidiksi parikymppisenä ja olla korkeakoulutettu ja olla kivalta alalta työkokemusta
Sulla on vain neljä vuotta siihen keskivertoon kolmeenkymppiin. Olisitko halunnut lapsen 6 vuotta sitten?
No en silloin vielä miettinyt sellaisia enkä olisi ollut silloin henkisesti valmis raskauteen.
Ja yhtä hyvin voisit pyöristää 16 vuotiaan 20 vuotiaaksi xDEli olet samaa mieltä kanssani, että 20-vuotiaana on vielä liian nuori.
Täysin yksilöllistä. Yliopistolla kanssani opiskeli nainen, joka sai esikoisensa 20-vuotiaana. Ei ollut selvästikän liian nuori.
Eiköhän tuo 40 vuoden ikäraja selity myös osittain raskauden voimakkaasti kasvavilla riskeillä +40v naisten kohdalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mielestäni ei. 40-vuotiaalla on ollut jo 20 vuotta aikuisikää miettiä ja päättää, haluaako lapsia.
Erittäin harva haluaa nykyään lapsia alle 30-vuotiaana ja lasten yrittäminen aloitetaan usein vasta 35-vuotiaana. Siinä mielessä ikäraja on aika alhaalla.
Jos valitsee lykätä raskauden yrittämisen hedelmällisimmän iän ohi, valitsee iän tuomat riskit. Yksi niistä riskeistä on, että ei tule raskaaksi. Mikä tässä on ongelma? Elämä on valintoja.
Selitin jo yllä, mutta sanotaan nyt uudestaan. 20-vuotiaana raskaaksi tuleminen tekee vaikeaksi sekä opiskelun että töiden saamisen. Useimmat haluavat odottaa sen verran, että rahallinen tilanne on tarpeeksi vakaa, ja on ehtinyt tehdä vähän töitäkin. Ja nykyään myös vakiintunut parisuhde alkaa monilla 30-vuotiaana, eikä 20-vuotiaana .
Niin, elämä on valintoja, mutta harva haluaa olla köyhä lopun ikäänsä kun ei ole mitään pätevyyttä eikä työkokemusta. Ja kyllähän täälläkin on. monesti haukuttu sossun rahoilla eläviä äitejä, jotka eivät pääse tai halua mennä töihin mihinkään, vaan yhteiskunta maksaa hänen ja lasten elämisen. Ei sitä nuorena äidiksi tulemista oikeasti arvosteta.
Ei arvosteta, vaikka omakohtaisesta kokemuksesta voin sanoa että voi olla oikein toimiva ratkaisu. Itse sain 2 lastani yliopisto-opiskelijana ja minusta parempaa aikaa ei voisi olla jos siis on jo sellainen parisuhde että siihen haluaa lapsia tehdä. Opinnot joustavat ihan eri tavalla kuin työelämä, ylioppilaskylässä oli hyvät päiväkodit vieressä, eikä pienet lapset vaadi taloudellisestikaan niin ihmeellisiä että kärsisivät opiskelijataloudessa. Sitten kun valmistuin ja hain töitä, olikin jo lapset tehtynä ja pääsi aika hyvin keskittymään työuraan. Köyhiä ei olla, molemmilla on akateeminen tutkinto hyvin työllistävältä alalta. Ja on mukavaa, kun nyt 33-vuotiaana on jo aika isot itsenäiset lapset kun monella on vielä päiväkotirumbaa.
Nimenomaan tämä! Olen samanikäinen ja esikoisen kanssa saa suunnitella jo rippijuhlia ensi kesälle, kolme nuorempaakin löytyy. Silti on hyvä koulutus, kaksi korkeakoulututkintoa ja hyvä elintaso pääkaupunkiseudulla.
Olet kyllä todella onnekas, jos sulla on ylipäätään hyvä elintaso pääkaupunkiseudulla. Aika monella korkeakoulutetullakin on huono.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mielestäni ei. 40-vuotiaalla on ollut jo 20 vuotta aikuisikää miettiä ja päättää, haluaako lapsia.
Erittäin harva haluaa nykyään lapsia alle 30-vuotiaana ja lasten yrittäminen aloitetaan usein vasta 35-vuotiaana. Siinä mielessä ikäraja on aika alhaalla.
Jos valitsee lykätä raskauden yrittämisen hedelmällisimmän iän ohi, valitsee iän tuomat riskit. Yksi niistä riskeistä on, että ei tule raskaaksi. Mikä tässä on ongelma? Elämä on valintoja.
Selitin jo yllä, mutta sanotaan nyt uudestaan. 20-vuotiaana raskaaksi tuleminen tekee vaikeaksi sekä opiskelun että töiden saamisen. Useimmat haluavat odottaa sen verran, että rahallinen tilanne on tarpeeksi vakaa, ja on ehtinyt tehdä vähän töitäkin. Ja nykyään myös vakiintunut parisuhde alkaa monilla 30-vuotiaana, eikä 20-vuotiaana .
Niin, elämä on valintoja, mutta harva haluaa olla köyhä lopun ikäänsä kun ei ole mitään pätevyyttä eikä työkokemusta. Ja kyllähän täälläkin on. monesti haukuttu sossun rahoilla eläviä äitejä, jotka eivät pääse tai halua mennä töihin mihinkään, vaan yhteiskunta maksaa hänen ja lasten elämisen. Ei sitä nuorena äidiksi tulemista oikeasti arvosteta.
Ei arvosteta, vaikka omakohtaisesta kokemuksesta voin sanoa että voi olla oikein toimiva ratkaisu. Itse sain 2 lastani yliopisto-opiskelijana ja minusta parempaa aikaa ei voisi olla jos siis on jo sellainen parisuhde että siihen haluaa lapsia tehdä. Opinnot joustavat ihan eri tavalla kuin työelämä, ylioppilaskylässä oli hyvät päiväkodit vieressä, eikä pienet lapset vaadi taloudellisestikaan niin ihmeellisiä että kärsisivät opiskelijataloudessa. Sitten kun valmistuin ja hain töitä, olikin jo lapset tehtynä ja pääsi aika hyvin keskittymään työuraan. Köyhiä ei olla, molemmilla on akateeminen tutkinto hyvin työllistävältä alalta. Ja on mukavaa, kun nyt 33-vuotiaana on jo aika isot itsenäiset lapset kun monella on vielä päiväkotirumbaa.
Hyvä näin, mutta kaikki eivät ole yhtä onnekkaita. Jotkut eivät löydä sopivaa puoisoa tai kärsivät muista ongelmista. Monilla on mielenterveysongelmia yms. Koulu on nuorena mennyt niin huonosti, ettei ole päässyt mihinkään ja sitten ehkä vasta myöhemmin elämä asettuu aloilleen.
Nimenomaan tämä! Olen samanikäinen ja esikoisen kanssa saa suunnitella jo rippijuhlia ensi kesälle, kolme nuorempaakin löytyy. Silti on hyvä koulutus, kaksi korkeakoulututkintoa ja hyvä elintaso pääkaupunkiseudulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mielestäni ei. 40-vuotiaalla on ollut jo 20 vuotta aikuisikää miettiä ja päättää, haluaako lapsia.
Erittäin harva haluaa nykyään lapsia alle 30-vuotiaana ja lasten yrittäminen aloitetaan usein vasta 35-vuotiaana. Siinä mielessä ikäraja on aika alhaalla.
Ikäraja ei ole alhaalla vaan ihmisen realiteetit on hukassa pahasti jos lasta alkaa yrittämään vasta 35-vuotiaana...
Miten niin?
Molemmat veljeni odottivat siihen asti ja ovat saaneet monta tervettä lasta.
Hyvä jos heidän molempien vaimot on sattuneet olemaan pidempään hedelmällisiä. Kyllä se kuitenkin niin on että todennäköisyys ongelmille hedelmöittymisessä ja kaikessa muussakin kasvaa, joten ei ole mitenkään viisasta odottaa niin pitkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ole minusta.
Miehillä ikäraja on 60 vuotta. Ei kuulosta tasavertaiselta.
Ap
Mietipä hetki mistähän tuo voisi mahdollisesti johtua.
Ja ei, vastaus ei ole "patriarkaatti" tai "sortavat piilorakenteet".
Annan yhden pisteen vihjeen: liittyy biologisiin tosiasioihin (tiedän, hyvin epämuodikasta).
Olen eri mutta 60 vuotta on kyllä miehillekin liikaa nimenomaan biologisten tosiasioiden ja lääketieteen nykytiedon perusteella. Miehenkin sukusoluilla on parasta ennen päiväys ja sen voi päätellä siitä minkä ikäisiltä miehiltä sallitaan sukusolujen luovutus. Vinkki: paljon nuoremmilla kuin 60-vuotiailta.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän tuo 40 vuoden ikäraja selity myös osittain raskauden voimakkaasti kasvavilla riskeillä +40v naisten kohdalla.
Hedelmöityshoidoissa selittyy kyllä käsittääkseni ihan vain onnistumisen todennäköisyyteen. Kun hoidon onnistuminen on epätodennäköistä, siihen ei kannata käyttää julkisen terveydenhuollon resursseja.
En tosin tiedä, onko lahjasoluhoidot julkisella muuttaneet tilannetta. Lahjasoluistakin on tosin pulaa, mutta niillä on paremmat mahdollisuudet onnistua yli 40-vuotiaana kuin omilla soluilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mielestäni ei. 40-vuotiaalla on ollut jo 20 vuotta aikuisikää miettiä ja päättää, haluaako lapsia.
Erittäin harva haluaa nykyään lapsia alle 30-vuotiaana ja lasten yrittäminen aloitetaan usein vasta 35-vuotiaana. Siinä mielessä ikäraja on aika alhaalla.
Jos valitsee lykätä raskauden yrittämisen hedelmällisimmän iän ohi, valitsee iän tuomat riskit. Yksi niistä riskeistä on, että ei tule raskaaksi. Mikä tässä on ongelma? Elämä on valintoja.
Selitin jo yllä, mutta sanotaan nyt uudestaan. 20-vuotiaana raskaaksi tuleminen tekee vaikeaksi sekä opiskelun että töiden saamisen. Useimmat haluavat odottaa sen verran, että rahallinen tilanne on tarpeeksi vakaa, ja on ehtinyt tehdä vähän töitäkin. Ja nykyään myös vakiintunut parisuhde alkaa monilla 30-vuotiaana, eikä 20-vuotiaana .
Niin, elämä on valintoja, mutta harva haluaa olla köyhä lopun ikäänsä kun ei ole mitään pätevyyttä eikä työkokemusta. Ja kyllähän täälläkin on. monesti haukuttu sossun rahoilla eläviä äitejä, jotka eivät pääse tai halua mennä töihin mihinkään, vaan yhteiskunta maksaa hänen ja lasten elämisen. Ei sitä nuorena äidiksi tulemista oikeasti arvosteta.
Aivan kuin ainoat vaihtoehdot olisi äitiys 20-vuotiaana ja äitiys yli 40-vuotiaana.
Väliin mahtuu esimerkiksi kolmekymppiset, jolloin useimmat tulevat raskaaksi ongelmitta ja jolloin hedelmöityshoidotkin useimmiten tuottavat tuloksia sitä tarvitseville.
Ei äitiys nuorella iällä myöskään tarkoita, että on tuomittu köyhyyteen. Äitikin voi opiskella ja käydä töissä.
Yli kolmevuotiaiden äidit ovat useammin työelämässä kuin ikäisensä lapsettomat naiset.
Jep ja itse olen 26v ja korkeakoulutettu ja työkokemusta mieluisalta alalta ja yritämme vauvaa. Ei se ole mikään mahdottomuus tulla äidiksi parikymppisenä ja olla korkeakoulutettu ja olla kivalta alalta työkokemusta
Sulla on vain neljä vuotta siihen keskivertoon kolmeenkymppiin. Olisitko halunnut lapsen 6 vuotta sitten?
No en silloin vielä miettinyt sellaisia enkä olisi ollut silloin henkisesti valmis raskauteen.
Ja yhtä hyvin voisit pyöristää 16 vuotiaan 20 vuotiaaksi xDEli olet samaa mieltä kanssani, että 20-vuotiaana on vielä liian nuori.
Täysin yksilöllistä. Yliopistolla kanssani opiskeli nainen, joka sai esikoisensa 20-vuotiaana. Ei ollut selvästikän liian nuori.
Riippuu varmaan siitä, millainen äiti hän oli.
Jep, kaverini yritti 10 vuotta lasta, sitten tuli avioero ja uusi avioliitto. 2 vuotta ja hän tuli raskaaksi 42-vuotiaana. Ongelma oli miehessä.