Ystäväni kauhukakarat
Ystävälläni on kolme lasta. Kukaan heistä ei osaa käyttäytyä. Teini-ikäinen poika näpistelee, pinnaa koulusta ja kaljoittelee. Varhaisteini tytär saa hallitsemattomia raivokohtauksia, jos ei saa tahtoaan läpi. Nelivuotias poika kiroilee, kuin merimies, lyö ja potkii. Pahinta on se, että ystäväni on itse varhaiskasvatuksessa töissä, mutta omia lapsiaan ei saa kuitenkaan kuriin. Kaikki huono käytös vain ohitetaan olkia kohauttamalla. Lapset eivät ole erityislapsia vaan heidät on vain kasvatettu huonosti. Haluaisin ottaa asian esille ystäväni kanssa, mutta miten kerrot, ettet osaa kasvattaa lapsiasi ja olet vielä niiden kanssa suurissa ongelmissa muutaman vuoden päästä? Tai olet jo nyt. En haluaisi lapsia edes kylään luoksemme sillä aina joko rikotaan, sotketaan tai vai sitten haistatellaan minulle jos kiellän tekemästä jotain kiellettyä. Nelivuotias lupasi viimeksi antaa minulle turpaan, kun sanoin, että laita takki päälle, kun menet ulos. Edellisellä kertaa sain haistatukset haista v***u. Melkoista menoa.
Kommentit (23)
Lasten isä ei sano mitään, kun lasten äiti käyttää lapsia omaa isäänsä vastaan. Isän kieltäessä äiti tulee väliin ja estää komentamisen. Lapset pitävät äitinsä puolta ja ovat läheisriippuvaisia hänestä.
Kuulostaa juuri tyypilliseltä av-mammalta lapsineen!
Mielenkiintoinen yllätys mahtaisi olla mammalle jos työkaveri tulisi työasioilla käymään sossujen kera.
Asetelma on todella yleinen. Monia meistä isistä kielletään komentamasta lapsiamme ja äidit eivät niiden kanssa "pärjää". Heti kiukustutaan meille miehille ja ollaan yhdessä lapsien kanssa meitä vastaan. Olen kuuöllut kun pahimmissa tapauksissa äidit oikein utelee lapsilta mitä isi on sanonut ja tehnyt. Ihan kuin tämä olisi joku hirviö.
Turha valittaa jos kotionsa noita ottaa. Ei kannata alkaa arvostelemaan vaan antaa välien hiipua jos ei voi tavata jossain muualla, missä ei tarvitse niitä kersoja sietää. Hankkii muita ystäviä.
Eipä tuo minulle mitenkään kuulisi. Huolehtisin, etten ole ystävän kanssa tekemisissä, jos hänen lapset ovat mukana.
Kuulostaa tulevilta sossun asiakkailta.
Varhaiskasvattajilla on nimenomaan usein se ongelma, että koska varhaiskasvatussuunnitelma töissä sallii vain lempeät rajat, niin myöskään kotona ei sitten osata tai kehdata pitää lapsille aitoa kuria. Varhaiskasvattaja ajattelee, että "ammattilaisena ratkaisen asiat sanoittamalla", vaikka todellisuus olisi jotain ihan muuta.
Tämä juuri. Nelivuotias poika esim sylkäisee äitiään kasvoihin jos jokin asia ei hänen mieleinen. Lyöminen, potkiminen on aivan normi juttu. Lasta ei laiteta jäähylle eikä varoiteta, että sellainen on tulossa jos vielä jatkat. Kylässä syljetään lattialle tai pöydälle. Avataan kaapin ovet ja käydään hakemassa herkkuja ilman lupaa vaikka meillä on kielto, että aikuinen antaa kun pyytää ja tarjottua ruokaa pitää syödä ensin. Kyseinen lapsi on rikkonnut tai tuhonnut meillä niin paljon tavaroita, että ei useampi satanen riitä. Jos komennan ja kerron, että tämä on väärin olen p***apää, k**ipää. Olen kertonut lapselle, että minusta tuntuu pahalta ja tuo on rumaa käytöstä niin äiti vain hymyilee herttaisesti ja kertoo pojalle, että tule rakas syliin ja yhtä herttaisella äänellä ei noin saa sanoa. Sen jälkeen annetaan karkki tai jokin älyläite lapselle.
Varhaisteini tyttären raivokohtaukset ovat niin pelottavia, että oikeasti pelkään jonain päivänä lapsen tappavan jonkun tai vahingoittavan pahasti. Hän alkaa täristä ja kiihdyttää itsensä raivoon ja sen jälkeen heitellään tavaroita, huudetaan, kiljutaan ja saadaan hallitsematon raivokohtaus. Raivokohtaus voi alkaa ihan pienimmästäkin asiasta. Tyttärellä käy psykologi joka on ehdottanut mielialalääkitysen harkitsemista, mutta äiti ei halua ellei tytär itse suostu.
Teini-ikäinen poika varasti lähikaupasta kaljaa ja ei siitä sen kummempaa. Hän sai heti jälkeiselle viikolle koko kesän mittaisen ulkomaanmatkan palkinnoksi, kun pääsi rimaa hipoen koulusta läpi.
Kun kirjoitan tätä ei tässä ole mitään järkeä. Pidän ystävästäni, mutta en pidä hänen lapsistaan.
Jättäisin kyseisen ystävän. Ei ole ystävyyden arvoista.
Miksi otat omaan asuntoosi tuollaisia ihmisiä?
Minä en tuollaista käytöstä siedä keneltäkään. Sano, että kavereita voidaan olla, mutta lapsiasi en halua nähdä enää. Itse en kyllä olisi tuollaisen ihmisen kanssa edes kaveri, menee omat arvot sen verran edelle.
Aivan, kuin kirjoittaisit kaveristani. Hänellä on tosin kolme murkkuikäistä tytärtä, mutta samanlaista siis. Ei rajoja. Pelkkää raivoa ja riehuntaa. Ei tuollainen ole mitään normaalia murrosikää.
Ihan hyvin voit nätisti sanoa, ettet halua lapsia teille, koska niin usein jotain on mennyt rikki tms. Luulisi senkin pistävän miettimään. Ystävälle pitäisi voida sanoa myös vaikeita asioita. Olen arvostanut suuresti sitä, kun oma ystäväni teki joskus niin (asia tosin täysin eri).
Lasu kehiin? Tosin hehän varmaan ovat jos lastensuojelun tiedossa, näpistyksestä kai tulee automaattisesti lastensuojeluilmoitus.
Mutta täytyy myöntää, että itse poistaisin tuollaisen ihmisen ystäväpiiristäni. Jos ei lapsiaan rakasta, voiko olla hyvä ystäväkään?
Niin hulluinta se onkin. Miksi otan tai kutsun. En vain pysty sanomaan ystävälleni, että pidän sinusta, mutta lapsesi ovat niin hirveitä, että he eivät voi tulla. Ystävänihän ne on kasvattanut lähes yksin, miehen ollessa aina töissä tai harrastuksissaan. Hänen vikahan se on. Nyt sanoin tänään, kun eilisen vierailun jälkeen poika oli käynyt ottamssa jäätelön omin lupineen pakastimesta ja heittänyt pakastimen päällä olevat tavarat jossa oli pesuaineita lattialle ja nämä olivat vuotaneet pitkin poikin. Liaten koneellisen viikattua puhdasta pyykkiä. Sanoin, että ensi viikon vierailu on pojan takia peruttu. Olen niin kiukkuinen tästä.
Vierailija kirjoitti:
Niin hulluinta se onkin. Miksi otan tai kutsun. En vain pysty sanomaan ystävälleni, että pidän sinusta, mutta lapsesi ovat niin hirveitä, että he eivät voi tulla. Ystävänihän ne on kasvattanut lähes yksin, miehen ollessa aina töissä tai harrastuksissaan. Hänen vikahan se on. Nyt sanoin tänään, kun eilisen vierailun jälkeen poika oli käynyt ottamssa jäätelön omin lupineen pakastimesta ja heittänyt pakastimen päällä olevat tavarat jossa oli pesuaineita lattialle ja nämä olivat vuotaneet pitkin poikin. Liaten koneellisen viikattua puhdasta pyykkiä. Sanoin, että ensi viikon vierailu on pojan takia peruttu. Olen niin kiukkuinen tästä.
Älä päästä tuollaisia kotiisi
Varhaiskasvatuksessa töissä oleminen ei nykyään tarkoita sitä, että pärjäisi mitenkään erityisen hyvin lasten kanssa: Aika paljon löytyy työntekijöitä jotka antaa lasten pompotella ja osa lapsistahan sitten myös pompottelee: Lapsiryhmän valtiaita ei välttämättä suinkaan ole opettajat ja lastenhoitajat.
T: Lastenhoitaja.
Nykypäivänä vallalla etenkin tulla varhaiskasvatuksessa tuntuu olevan, että saa tehdä mitä vain, koska äärimmilleen venytetty henkilökunta täyttelee raportteja ja taulukoita. Kädet ristissä toivoen, että mitään haaveria ei sattuisi. Tässä sitä sitten kotiinkin ja toisin päin.
Minä vain kirjoitti:
Asetelma on todella yleinen. Monia meistä isistä kielletään komentamasta lapsiamme ja äidit eivät niiden kanssa "pärjää". Heti kiukustutaan meille miehille ja ollaan yhdessä lapsien kanssa meitä vastaan. Olen kuuöllut kun pahimmissa tapauksissa äidit oikein utelee lapsilta mitä isi on sanonut ja tehnyt. Ihan kuin tämä olisi joku hirviö.
Meillä on toisinpäin, tosin tilannekin on vähän eri kun kyseessä on mieheni lapset. Mies lellii ja paapoo lapsia. Saavat hajottaa paikkoja, syödä karkkia joka päivä vaikka heti aamusta, valvoa miten huvittaa, puhua mitä huvittaa, kieltäytyä tekemästä tavallisia asioita. Mä yritin ensin vain olla hissukseen taustalla, mutta eihän se onnistunut, kun itseni on kasvatettu niin, että minulta jopa vaadittiin jotain. Mä oon nyt se "natsimutsi", joka komentaa ja vaatii parempaa käytöstä. Mies jatkaa samaa lällylinjaansa. Saa nähdä millaisiksi aikuisiksi lapset kasvavat.
Mitä sanoo lasten isä?